Kylmävaraston lämpeneminen

Ainakin asunnoissa seinien, lattian ja katon massa ja niiden lämpökapasiteetti on ilmaa paljon merkittävämpi tekijä. Eristelevyjen päällä on jotain ulkona ja sisällä.

>>> Jos lattiat, katto ja seinät ovat pinta-alaltaan noin 25 m2 ja lämpötilaero on keskimäärin (23-7,5)/2 = 9,25 astetta, lämpöä siirtyy seinien kautta noin 60 wattia tunnissa. Ilmaa rakennelmassa on noin 10 kuutiota eli noin 12 kiloa.

Mollier-diagrammista voi saada tietoon tarkat entalpiat, kun ilmankosteus on tiedossa. Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).

420 000 Ws /3600 s = 117 wattia.

117 W/60 W/h = noin 2 tuntia eli noin parissa tunnissa varasto lämpenee ulkolämpötilaan - käytännössä toki kauemmin, kts. alla. <<<

Korjataan laskuvirheet.

Lämpötilaero on keskimäärin (23-7,5) 15,5 astetta, lämpöä siirtyy seinien kautta noin 100 wattia tunnissa. Ilmaa rakennelmassa on noin 10 kuutiota eli noin 12 kiloa.

Mollier-diagrammista voi saada tietoon tarkat entalpiat, kun ilmankosteus on tiedossa. Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).

420 000 Ws /3600 s = 117 wattia.

Kysyttiin lämpötilanmuutosta 3 --> 12 astetta.

Entalpiamuutos: (12 kg / 3600 s) x 1,005 (kWs/(kg x aste)) x dT 9 astetta = 0,03 kWh

Tuodaan lämpöä rakenteiden läpi 100 W ja entalpiamuutoksen pitää olla 30 W/h = reilut 3 tuntia eli noin kolmessa tunnissa varasto lämpenee kysytyn verran.

Ei se laskelma nyt ihan noin mene! Sovitaan, että alussa suht.kosteus on 50% ja lämpiämisen aikana ilmaan ei tule lisää vettä → alussa entalpia h1 = 1,005*3+0,0023*(2501+1,82*3) = 8,8 kJ/kg (abs.kosteus on noin w = 0,0023 kg vettä/kg ki.) ja lopussa h2 = 17,9 kJ/kg. Entalpioiden erotus on siis deltah = 9,1 kJ/kg. Varaston tilavuus on 2,1*2,2*2,4 = 11,1 m³ ja siinä on kuivaa ilmaa noin mki = 14,0 kg.

Lasketaan seuraavaksi rakenteen U-arvo: 1/ U = 1/hs + s/lambda + 1/hu = 1/5+0,08/0,04+1/10 = 2,3, josta U = 0,43 W/m²K (arvoitu sisäpuolinen lämmönsiirtokerroin hs = 5 ja ulkopuolinen hu = 10 W/m²K ja vielä rakenteen lämmönjohtavuus 0,04 W/mK).

Näin saadaan "vuotava" lämpöteho ulkoa sisälle UA*deltaT = 0,43*30,7*15,5 = 204,6 W, jossa 30,7 m² on seinien, katon ja lattian pinta-ala ja 15,5K on keskimääräinen lämpötilaero lämpiämisen aikana.

Lopuksi lasketaan lämpenemiseen kulunut aika (tarkastellaan vain pelkkää varaston sisällä olevaa ilmaa) eli 204,6 W*aika = (kuivan ilman massa) * deltah = 14,0 kg * 9100 J/kg, josta ajaksi tulee aika = 14,0*9100/204,6 = 623 s eli vähän reilut 10min.

Heh, tulikohan jokin pilkkuvirhe...

Anonyymi kirjoitti:

Ei se laskelma nyt ihan noin mene! Sovitaan, että alussa suht.kosteus on 50% ja lämpiämisen aikana ilmaan ei tule lisää vettä → alussa entalpia h1 = 1,005*3 0,0023*(2501 1,82*3) = 8,8 kJ/kg (abs.kosteus on noin w = 0,0023 kg vettä/kg ki.) ja lopussa h2 = 17,9 kJ/kg. Entalpioiden erotus on siis deltah = 9,1 kJ/kg. Varaston tilavuus on 2,1*2,2*2,4 = 11,1 m³ ja siinä on kuivaa ilmaa noin mki = 14,0 kg.

Lasketaan seuraavaksi rakenteen U-arvo: 1/ U = 1/hs s/lambda 1/hu = 1/5 0,08/0,04 1/10 = 2,3, josta U = 0,43 W/m²K (arvoitu sisäpuolinen lämmönsiirtokerroin hs = 5 ja ulkopuolinen hu = 10 W/m²K ja vielä rakenteen lämmönjohtavuus 0,04 W/mK).

Näin saadaan "vuotava" lämpöteho ulkoa sisälle UA*deltaT = 0,43*30,7*15,5 = 204,6 W, jossa 30,7 m² on seinien, katon ja lattian pinta-ala ja 15,5K on keskimääräinen lämpötilaero lämpiämisen aikana.

Lopuksi lasketaan lämpenemiseen kulunut aika (tarkastellaan vain pelkkää varaston sisällä olevaa ilmaa) eli 204,6 W*aika = (kuivan ilman massa) * deltah = 14,0 kg * 9100 J/kg, josta ajaksi tulee aika = 14,0*9100/204,6 = 623 s eli vähän reilut 10min.

Heh, tulikohan jokin pilkkuvirhe...

Lue lisää

Vähän reilut 10min....?!

Nyt ei kyllä mennyt ihan kohdilleen nuo laskut.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän reilut 10min....?!

Nyt ei kyllä mennyt ihan kohdilleen nuo laskut.

niin, aika pieneksi jäi tuo aika, mutta keksitkö missä laskelma meni pieleen? no ehkä lattiaa ei olis tarvinnut ottaa pinta-alassa huomioon ja kenties eristeen lämmönjohtavuus on vähän parempi kuin 0,04...

Anonyymi kirjoitti:

niin, aika pieneksi jäi tuo aika, mutta keksitkö missä laskelma meni pieleen? no ehkä lattiaa ei olis tarvinnut ottaa pinta-alassa huomioon ja kenties eristeen lämmönjohtavuus on vähän parempi kuin 0,04...

Lue lisää

Jotkut laskee näinkin.

Jos pysytään vain annettujen lähtöarvojen puitteessa, niin eristeen läpäisemä lämpöteho, joko integroitu tai keskimääräiseksi arvioitu, vastaa ilmamassan energiamuutosta, joka on n*R*dT.
(R = ilman kaasuvakio)

Anonyymi kirjoitti:

Jotkut laskee näinkin.

Jos pysytään vain annettujen lähtöarvojen puitteessa, niin eristeen läpäisemä lämpöteho, joko integroitu tai keskimääräiseksi arvioitu, vastaa ilmamassan energiamuutosta, joka on n*R*dT.
(R = ilman kaasuvakio)

Lue lisää

Suuruusluokka !

10 kuutiota 3 ast C ilmaa, on ~ 450 mol, dT 9 ast, R 8,3 antaa ~ 34 KJ, joka 60 W teholla olisi alle 10 min.

Anonyymi kirjoitti:

Jotkut laskee näinkin.

Jos pysytään vain annettujen lähtöarvojen puitteessa, niin eristeen läpäisemä lämpöteho, joko integroitu tai keskimääräiseksi arvioitu, vastaa ilmamassan energiamuutosta, joka on n*R*dT.
(R = ilman kaasuvakio)

Lue lisää

nRdT on mitä? no katsotaanpas:

n = varastossa olevan ilman moolimäärä eli n = m/M = 14 kg/29 kg/kmol = 0,483 kmol
R = 8,314 kJ/kmolK
dT = 9 K

→ nRdT = 0,483*8,314*9 = 36,1 kJ = 0,01 kWh = 10 Wh

eli sinun mukaasi muka 10 Wh riittää nostamaan varaston ilman lämpötilan +3 → +9 asteeseen!

Oikeasti siihen tarvittava energia on tietenkin m*dh = m*c*dT = 14*1,0*9 = 126 kJ = 0,035 kWh eli 35 Wh

Anonyymi kirjoitti:

Suuruusluokka !

10 kuutiota 3 ast C ilmaa, on ~ 450 mol, dT 9 ast, R 8,3 antaa ~ 34 KJ, joka 60 W teholla olisi alle 10 min.

Jatkan vielä että vesihöyryn määrällä ei ole merkitystä, sen kaasuvakio on lähes sama ilman kanssa, ja vain se ratkaisee.
Vasuhöyryn entalpia sisältää myös höyrystymislämmön, tässä ei faasimuutosta tapahdu, eli lähtöoletus on väärä, vaikka pienillä muutoksilla päästäisi lähelle.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä että vesihöyryn määrällä ei ole merkitystä, sen kaasuvakio on lähes sama ilman kanssa, ja vain se ratkaisee.
Vasuhöyryn entalpia sisältää myös höyrystymislämmön, tässä ei faasimuutosta tapahdu, eli lähtöoletus on väärä, vaikka pienillä muutoksilla päästäisi lähelle.

Lue lisää

tuo sinun saamasi 34 kJ on väärin! oikea vastaus noilla lähtöarvoilla (10 m³ ja 3°C ja 9 K) olisi noin 115 kJ

Anonyymi kirjoitti:

tuo sinun saamasi 34 kJ on väärin! oikea vastaus noilla lähtöarvoilla (10 m³ ja 3°C ja 9 K) olisi noin 115 kJ

Tarkentaisitko hieman, kuinka olet päätynyt kyseiseen tulokseen, niin voisimme pohtia mikä tässä nyt hiertää.

Anonyymi kirjoitti:

nRdT on mitä? no katsotaanpas:

n = varastossa olevan ilman moolimäärä eli n = m/M = 14 kg/29 kg/kmol = 0,483 kmol
R = 8,314 kJ/kmolK
dT = 9 K

→ nRdT = 0,483*8,314*9 = 36,1 kJ = 0,01 kWh = 10 Wh

eli sinun mukaasi muka 10 Wh riittää nostamaan varaston ilman lämpötilan 3 → 9 asteeseen!

Oikeasti siihen tarvittava energia on tietenkin m*dh = m*c*dT = 14*1,0*9 = 126 kJ = 0,035 kWh eli 35 Wh

Lue lisää

Korjaa nyt ensin ne moolit grammoiksi, ja atm baariksi.. ym. !

Anonyymi kirjoitti:

tuo sinun saamasi 34 kJ on väärin! oikea vastaus noilla lähtöarvoilla (10 m³ ja 3°C ja 9 K) olisi noin 115 kJ

Jokin ymmärrysnyrjähdyskö, vai provo?

Tuo 3 C on kaiketi lähtökohta, jolla voi laskea moolien määrän.
9 ast (K) taas lämpötilaero, jolla saadaan energian muutos.

Vaikeaako ?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkentaisitko hieman, kuinka olet päätynyt kyseiseen tulokseen, niin voisimme pohtia mikä tässä nyt hiertää.

aika monta kertaahan olen sen jo laskenut, mutta jos vielä kerran:

varaston tilavuus on V = 2,1*2,2*2,4= 11,1 m³, alkulämpötila on 3°C ja jos jätetään kosteuden vaikutus kokonaan pois (ei merkitystä), niin varastossa on ilmaa m = 101,3*29/8,314/276*11,1 = 14,2 kg

ilman ominaislämpö on c = 1,0 kJ/kgK → lämpöenergiaa tarvitaan 9K lämpötilan nousuun määrä Q = mcdT = 14,2*1,0*9 = 127,9 kJ eli noin 35,5 Wh

jos (siis jos) lämpöä vuotaa ulkoa 35,5 W teholla, niin aikaa menee 1 tunti, jos vuototeho on luokkaa 200W, niin aikaa menee vain 35,5/200 = 0,18h eli noin 10min40s

Anonyymi kirjoitti:

aika monta kertaahan olen sen jo laskenut, mutta jos vielä kerran:

varaston tilavuus on V = 2,1*2,2*2,4= 11,1 m³, alkulämpötila on 3°C ja jos jätetään kosteuden vaikutus kokonaan pois (ei merkitystä), niin varastossa on ilmaa m = 101,3*29/8,314/276*11,1 = 14,2 kg

ilman ominaislämpö on c = 1,0 kJ/kgK → lämpöenergiaa tarvitaan 9K lämpötilan nousuun määrä Q = mcdT = 14,2*1,0*9 = 127,9 kJ eli noin 35,5 Wh

jos (siis jos) lämpöä vuotaa ulkoa 35,5 W teholla, niin aikaa menee 1 tunti, jos vuototeho on luokkaa 200W, niin aikaa menee vain 35,5/200 = 0,18h eli noin 10min40s

Lue lisää

Oletin jotenkin tällaista.
Käytät energiatarpeena lämpökapasiteetin Cp arvoa, joka sisältää kaasun lämpötilan ja tilavuuden muutokseen tarvittavan kokonaisenergian.
Oletatko vakiopaineen säilyvän säiliön tilavuuden lisääntymisellä, vai sen vuotamisella ?
Jos tilavuus on vakio, niin paine nousee, jolloin tarvittava energia määräytyy Cv arvon mukaan, joka taas sisältää sekä lämmön että paineennousun energiat.

Kaasujen ominaislämpökapasiteettitaulukot ovat asiaa tuntemattomille hieman sekavaa luettavaa, siellä on Cp/Cv (exponentti), Cp - Cv (R), sekä massoina että mooleina laskenta avusteina erilaisiin kaasujen tilanmuutoksiin niille, jotka osaavat niitä soveltaa, mutta yksinkeitaisin sääntö on helpoin muistaa, kaasun sisältämä energia on AINA P*V, joka voidaan kirjoittaa myös muotoon m*R*T.

Eli, se Cp lukema yksin ei kuvaa kaasun energiasisältöä.

Anonyymi kirjoitti:

Oletin jotenkin tällaista.
Käytät energiatarpeena lämpökapasiteetin Cp arvoa, joka sisältää kaasun lämpötilan ja tilavuuden muutokseen tarvittavan kokonaisenergian.
Oletatko vakiopaineen säilyvän säiliön tilavuuden lisääntymisellä, vai sen vuotamisella ?
Jos tilavuus on vakio, niin paine nousee, jolloin tarvittava energia määräytyy Cv arvon mukaan, joka taas sisältää sekä lämmön että paineennousun energiat.

Kaasujen ominaislämpökapasiteettitaulukot ovat asiaa tuntemattomille hieman sekavaa luettavaa, siellä on Cp/Cv (exponentti), Cp - Cv (R), sekä massoina että mooleina laskenta avusteina erilaisiin kaasujen tilanmuutoksiin niille, jotka osaavat niitä soveltaa, mutta yksinkeitaisin sääntö on helpoin muistaa, kaasun sisältämä energia on AINA P*V, joka voidaan kirjoittaa myös muotoon m*R*T.

Eli, se Cp lukema yksin ei kuvaa kaasun energiasisältöä.

Lue lisää

höpö höpö, en jaksa tästä enää kiistellä! sitä paitsi entalpian muutos lasketaan aina cp:n avulla...

Anonyymi kirjoitti:

höpö höpö, en jaksa tästä enää kiistellä! sitä paitsi entalpian muutos lasketaan aina cp:n avulla...

Niinpä,
toivotan onnea jatkoelämällesi, todennäköisesti juuri sitä tulet eniten tarvitsemaan.

Ihan hyvä, mutta tuo nyt on vähän sinnepäin.

Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).

Anonyymi kirjoitti:

Ihan hyvä, mutta tuo nyt on vähän sinnepäin.

Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).

Miksi meidän olisi sovittava entalpian määrästä, termodynaamiset muutokset liittyvät vain entropian muutoksiin, eivät sen määrään, ja kaasujen tilanyhtälöiden dynamiikkaan vain osa, joka käsittelee paineen ja tilan tuloa.

Kysymys, mihin oikeastaan enää tarvitaan tuota vanhaa kuvausta energiasta, se kun ei edes ole riittävän eksakti matemaattisiin sovelluksiin, saati että fysiikan ominaisuuksia määrittelisimme sopimalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan hyvä, mutta tuo nyt on vähän sinnepäin.

Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).

Tuohan on ihan oikein.

Ilmaa rakennelmassa on noin 10 kuutiota eli noin 12 kiloa.

Lämpöenergia muuttuukin noin 120 kJ eli huomattavasti luultua vähennän, teho saadaan lämpöhäviöstä, mikä oli aiemmin vaivaiset 60 J/s. 33 minuuttia.

Täysin päin honkia on ainakin tuo laskelma!

Anonyymi kirjoitti:

Täysin päin honkia on ainakin tuo laskelma!

Olipa vaatimaton kommentti henkilöltä, joka päätyy omissa arvauksissaan kymmenen minuutin lukemaan. Toivotan onnea jatkoelämällesi, todennäköisesti juuri sitä tulet eniten tarvitsemaan.

"lämpöä siirtyy seinien kautta noin 100 wattia tunnissa"

→ mitähän tämäkin tarkoittaa, siirtyykö esim. kolmessa tunnissa 300W?

"Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws). Jos ilma on kosteaa, entalpia on suurempi. 420 000 Ws /3600 s = 117 wattia."

→ mitähän tämäkin tarkoittaa?

"Tuodaan lämpöä rakenteiden läpi 100 W ja entalpiamuutoksen pitää olla 30 W/h = reilut 3 tuntia eli noin kolmessa tunnissa varasto lämpenee kysytyn verran."

→ mitähän tämäkin tarkoittaa? 30 W/h on mitä? tehoa vai energiaa?

heheheh...

Anonyymi kirjoitti:

"lämpöä siirtyy seinien kautta noin 100 wattia tunnissa"

→ mitähän tämäkin tarkoittaa, siirtyykö esim. kolmessa tunnissa 300W?

"Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws). Jos ilma on kosteaa, entalpia on suurempi. 420 000 Ws /3600 s = 117 wattia."

→ mitähän tämäkin tarkoittaa?

"Tuodaan lämpöä rakenteiden läpi 100 W ja entalpiamuutoksen pitää olla 30 W/h = reilut 3 tuntia eli noin kolmessa tunnissa varasto lämpenee kysytyn verran."

→ mitähän tämäkin tarkoittaa? 30 W/h on mitä? tehoa vai energiaa?

heheheh...

Lue lisää

"mitähän tämäkin tarkoittaa?"

Sinulle kaksi vaihtoehtoa kysyä: äitisi tai opettajasi ellei ole yksi ja sama asia.

Anonyymi kirjoitti:

"lämpöä siirtyy seinien kautta noin 100 wattia tunnissa"

→ mitähän tämäkin tarkoittaa, siirtyykö esim. kolmessa tunnissa 300W?

"Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws). Jos ilma on kosteaa, entalpia on suurempi. 420 000 Ws /3600 s = 117 wattia."

→ mitähän tämäkin tarkoittaa?

"Tuodaan lämpöä rakenteiden läpi 100 W ja entalpiamuutoksen pitää olla 30 W/h = reilut 3 tuntia eli noin kolmessa tunnissa varasto lämpenee kysytyn verran."

→ mitähän tämäkin tarkoittaa? 30 W/h on mitä? tehoa vai energiaa?

heheheh...

Lue lisää

Missä käytit eristeen U-arvoa?

Anonyymi kirjoitti:

"mitähän tämäkin tarkoittaa?"

Sinulle kaksi vaihtoehtoa kysyä: äitisi tai opettajasi ellei ole yksi ja sama asia.

eli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini

heheheh

Anonyymi kirjoitti:

eli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini

heheheh

Missä sinä otit huomioon eristeen U-arvon?

heheheh

Anonyymi kirjoitti:

eli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini

heheheh

Kysy asiaa äidiltäsi. En halua kinastella lasten kanssa.

Toivotan onnea jatkoelämällesi, todennäköisesti juuri sitä tulet eniten tarvitsemaan

Anonyymi kirjoitti:

Kysy asiaa äidiltäsi. En halua kinastella lasten kanssa.

Toivotan onnea jatkoelämällesi, todennäköisesti juuri sitä tulet eniten tarvitsemaan

eli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini

heheheh

Anonyymi kirjoitti:

eli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini

heheheh

Hehehheh... Missä 10 minuutin kaavassasi käytit ja mainitsit eristeen ominaisuudet?

Anonyymi kirjoitti:

Hehehheh... Missä 10 minuutin kaavassasi käytit ja mainitsit eristeen ominaisuudet?

En ottanut niitä huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

En ottanut niitä huomioon.

Hehhehe.

Ilmankos menee laskut ihan hanuriin, vai että 10 minuuttia.

Anonyymi kirjoitti:

Hehhehe.

Ilmankos menee laskut ihan hanuriin, vai että 10 minuuttia.

No muotoilenpas koko kysymyksen uusiksi.

Kuinka kauan kestää 100W teholla lämmittää 14 kg ilmaa lämpötilasta +3°C lämpötilaan +12°C? Ilman suhteellinen kosteus on alussa 50% ja paineen voi olettaa vakioksi (101,3 kPa).

Anonyymi kirjoitti:

Hehhehe.

Ilmankos menee laskut ihan hanuriin, vai että 10 minuuttia.

No pidätäs vähän hevostas !

Ylivoimaisesti ylivoimaisin ongelma näyttää olevan käsitys siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan kohottamaan 10 m³ määrän ilmaa, tai muuta kaasua 276 -> 285 asteeseen (K), paineessa atm.
Periaatteessa tähän on kaksi ääritapausta, tila on suljettu, eli energian lisäys nostaa myös painetta, tai että paine ei nouse ja ilmaa vuotaa ulos, sekä rajaton määrä näiden välimuotoja.

Ensimmäinen vaihtoehto on helppo, energia jää lisänä ilmamäärään, sen määrä tai tilavuus ei muutu, joten paine lisääntyy suhteessa lämpötilan lisäykseen, ja kun energian määrä on P*V, niin lisäys on 101325 Pa*10 m³ *9 / 276 K = 33 KJ.
Tämä voidaan laskea myös yksittäisen moolin energiamuutoksena, R*dT > 8.314*9, kertoa moolien määrällä 441.6, päädytään samaan tulokseen.
(ja ennen kuin joku kysyy mistä tuo moolimäärä, niin moolin tilavuus on R*T/P).

Sitten tilanne jossa varasto vuotaa sen verran että paine ei pääse nousemaan ja ilmaa valuu ulos.
Kun lämpötila on noussut sen 9 astetta, sisällä olevan ilman energia on sama, (lämpö on suurempi, mutta määrä pienempi), ja edellisen mukaan moolien määrä on enää 427,6, eli 14 moolia joiden keskilämpötila on ollut 280,5 K, on vähentynyt.
Mukanaan viemänsä energia on siis mRT > 14*8,314*280,5 = 32,6 KJ, siis lähes sama, kuten näin pienillä muutoksilla yleensä.


Edellä ei ollut ainoatakaan oletusta tai arviota, joita nyt varmaan riittää.
Millä teholla, ja kuinka kauan kestää tuon 33 KJ määrän tulevan eristeen läpi ?

Oletetaan nyt vaikka tuo 'naureskeltu' 10 min vaatisi 55 W siirtotehon. Lämpötilaero 15,5, pintaa min 25 m² edellyttäisi U - arvoa 0.15 W/m² ! !

Millä nämä "entalpialaskijat" päätyy tunteihin, vai häiriköivätkö vain huvikseen ?

Anonyymi kirjoitti:

No pidätäs vähän hevostas !

Ylivoimaisesti ylivoimaisin ongelma näyttää olevan käsitys siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan kohottamaan 10 m³ määrän ilmaa, tai muuta kaasua 276 -> 285 asteeseen (K), paineessa atm.
Periaatteessa tähän on kaksi ääritapausta, tila on suljettu, eli energian lisäys nostaa myös painetta, tai että paine ei nouse ja ilmaa vuotaa ulos, sekä rajaton määrä näiden välimuotoja.

Ensimmäinen vaihtoehto on helppo, energia jää lisänä ilmamäärään, sen määrä tai tilavuus ei muutu, joten paine lisääntyy suhteessa lämpötilan lisäykseen, ja kun energian määrä on P*V, niin lisäys on 101325 Pa*10 m³ *9 / 276 K = 33 KJ.
Tämä voidaan laskea myös yksittäisen moolin energiamuutoksena, R*dT > 8.314*9, kertoa moolien määrällä 441.6, päädytään samaan tulokseen.
(ja ennen kuin joku kysyy mistä tuo moolimäärä, niin moolin tilavuus on R*T/P).

Sitten tilanne jossa varasto vuotaa sen verran että paine ei pääse nousemaan ja ilmaa valuu ulos.
Kun lämpötila on noussut sen 9 astetta, sisällä olevan ilman energia on sama, (lämpö on suurempi, mutta määrä pienempi), ja edellisen mukaan moolien määrä on enää 427,6, eli 14 moolia joiden keskilämpötila on ollut 280,5 K, on vähentynyt.
Mukanaan viemänsä energia on siis mRT > 14*8,314*280,5 = 32,6 KJ, siis lähes sama, kuten näin pienillä muutoksilla yleensä.


Edellä ei ollut ainoatakaan oletusta tai arviota, joita nyt varmaan riittää.
Millä teholla, ja kuinka kauan kestää tuon 33 KJ määrän tulevan eristeen läpi ?

Oletetaan nyt vaikka tuo 'naureskeltu' 10 min vaatisi 55 W siirtotehon. Lämpötilaero 15,5, pintaa min 25 m² edellyttäisi U - arvoa 0.15 W/m² ! !

Millä nämä "entalpialaskijat" päätyy tunteihin, vai häiriköivätkö vain huvikseen ?

Lue lisää

entäs se vastaus uudelleen muotoiltuun kysymykseeni?

Anonyymi kirjoitti:

No muotoilenpas koko kysymyksen uusiksi.

Kuinka kauan kestää 100W teholla lämmittää 14 kg ilmaa lämpötilasta 3°C lämpötilaan 12°C? Ilman suhteellinen kosteus on alussa 50% ja paineen voi olettaa vakioksi (101,3 kPa).

Lue lisää

Hieman yli 6 minuuttia.

Anonyymi kirjoitti:

Hieman yli 6 minuuttia.

väärin meni vastaus!

Anonyymi kirjoitti:

väärin meni vastaus!

Kai osaat myös kertoa miksi, ettei jäisi ikävää kuvaa, että olisit pelkkä tyhjöpäinen suunsoittaja.

Anonyymi kirjoitti:

Kai osaat myös kertoa miksi, ettei jäisi ikävää kuvaa, että olisit pelkkä tyhjöpäinen suunsoittaja.

tokihan minä osaan sen sulle ja muillekin kertoa eli

0,1kW *t = 14kg * 1,0 kJ/kgK * 9K → t = 14*1*9/0,1 = 1260 sekuntia eli tasan 21 min

Anonyymi kirjoitti:

tokihan minä osaan sen sulle ja muillekin kertoa eli

0,1kW *t = 14kg * 1,0 kJ/kgK * 9K → t = 14*1*9/0,1 = 1260 sekuntia eli tasan 21 min

Miten tuo Cp kapasiteetin käyttö liittyy asiaan ?
Sinun 14 kg kaasun (ilma/muu ideaalikaasun tapainen kaasu) vaatii energiaa n. 36 KJ 9 asteen lämpötilan lisäämiseksi.

Ongelmasi näyttää edelleen olevan se, että et ymmärrä, mitä kaasujen Cp tarkoittaa ja kuvittelet sen vertautuva nesteiden ja kiinteiden C arvoihin, niillähän on vain yksi kapasiteettiarvo.

En jaksa toistaa, että kaasujen energiasisällön muutos ei ole suoraan Cp tai Cv arvojen mukaisia, ne sisältävät myös mekaanista energiaa ym.

Jos opintosi ovat vielä kesken, tai jääneet muuten väliin, niin esimerkiksi Wikistä löytyy suhteellisen valaiseva selvitys.

Osaltani katson keskustelun jatkamisen tältä pohjalta tarpeettomaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo Cp kapasiteetin käyttö liittyy asiaan ?
Sinun 14 kg kaasun (ilma/muu ideaalikaasun tapainen kaasu) vaatii energiaa n. 36 KJ 9 asteen lämpötilan lisäämiseksi.

Ongelmasi näyttää edelleen olevan se, että et ymmärrä, mitä kaasujen Cp tarkoittaa ja kuvittelet sen vertautuva nesteiden ja kiinteiden C arvoihin, niillähän on vain yksi kapasiteettiarvo.

En jaksa toistaa, että kaasujen energiasisällön muutos ei ole suoraan Cp tai Cv arvojen mukaisia, ne sisältävät myös mekaanista energiaa ym.

Jos opintosi ovat vielä kesken, tai jääneet muuten väliin, niin esimerkiksi Wikistä löytyy suhteellisen valaiseva selvitys.

Osaltani katson keskustelun jatkamisen tältä pohjalta tarpeettomaksi.

Lue lisää

Ka niin, tarpeetontahan tätä on jatkaa, kun et näytä oikein mitään termodynamiikasta ymmärtävän. Tässä tapauksessahan ilmaan tuotu lämpöenergia on yhtä kuin ilman entalpian muutos eli Q = m*deltah = m*cp*deltaT (paine oletettiin vakioksi). Tilavuudenmuutostyötä kun ei ole, eikä myöskään mitään mekaanista työtä tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Ka niin, tarpeetontahan tätä on jatkaa, kun et näytä oikein mitään termodynamiikasta ymmärtävän. Tässä tapauksessahan ilmaan tuotu lämpöenergia on yhtä kuin ilman entalpian muutos eli Q = m*deltah = m*cp*deltaT (paine oletettiin vakioksi). Tilavuudenmuutostyötä kun ei ole, eikä myöskään mitään mekaanista työtä tehdä.

Lue lisää

Aivan, juuri siitä syystä Cp - kapasiteetin käyttö on väärin, koska se edellyttää tilavuudenmuutostyötä.

Puoli tuntia vain ilman oven avauksia, jos räppänä viuhuu haihtuu kylmä kuin pieru Saharaan.

Kaltsan kotsa on holodna ja tulee äkkiä, 12:33 on oikeampi, koska siinä on 33 sek enemmän aikaa.

no nythän se laskelmasi on jo vähän sinnepäin! joitain virheitä siellä toki vielä on:

entalpia h1 = 8,9 kJ/kg ja entalpia h2 = 18,0 kJ/kg (abs.kosteus pysyy vakiona, mutta suht.kosteus laskee lämpötilan noustessa, lopussa se on 27%) eli entalpianmuutos on 9,1 kJ/kg.

kopin tilavuus on 11 m³ (ei 10 m³) ja kopissa olevan ilman massa on 14 kg (ei 12kg)

näin ollen, jos lämmitysteho on 100W, niin aikaa menee 14*9,1/0,1 = 1274 sek eli 21min ja 14s

Anonyymi kirjoitti:

no nythän se laskelmasi on jo vähän sinnepäin! joitain virheitä siellä toki vielä on:

entalpia h1 = 8,9 kJ/kg ja entalpia h2 = 18,0 kJ/kg (abs.kosteus pysyy vakiona, mutta suht.kosteus laskee lämpötilan noustessa, lopussa se on 27%) eli entalpianmuutos on 9,1 kJ/kg.

kopin tilavuus on 11 m³ (ei 10 m³) ja kopissa olevan ilman massa on 14 kg (ei 12kg)

näin ollen, jos lämmitysteho on 100W, niin aikaa menee 14*9,1/0,1 = 1274 sek eli 21min ja 14s

Lue lisää

Lämmitysteho heikkenee, kun kopin lämpötila nousee.

Uretaanin lämmönjohtavuus on 0.025 W/(mK), joten 80 mm seinämän u-arvo on 0.31 W/(m2K).

Anonyymi kirjoitti:

no nythän se laskelmasi on jo vähän sinnepäin! joitain virheitä siellä toki vielä on:

entalpia h1 = 8,9 kJ/kg ja entalpia h2 = 18,0 kJ/kg (abs.kosteus pysyy vakiona, mutta suht.kosteus laskee lämpötilan noustessa, lopussa se on 27%) eli entalpianmuutos on 9,1 kJ/kg.

kopin tilavuus on 11 m³ (ei 10 m³) ja kopissa olevan ilman massa on 14 kg (ei 12kg)

näin ollen, jos lämmitysteho on 100W, niin aikaa menee 14*9,1/0,1 = 1274 sek eli 21min ja 14s

Lue lisää

Miksi puutut lillukanvarsiin, oletko se kuuluisa besser-wisser? Sotket myös kirjoittajat toisiinsa.

Oleellisempaa olisi integroida lämmön siirtyminen ilman ja kiinteän aineen rajapinnassa sekä seinämän ja varaston keskellä olevan ilman välillä. Lisäksi lähtötilanteessa pitäisi tietää polyuretaanin lämpötila.

Avaaja itse on kadonnut kuin pieru Saharaan, tai ei uskalla kirjoittaa nimimerkillään.

Molarista tai potunasta en tiijä, mutta arvioinpas hieman tuota vuototehoa tarkemmin.

Oletetaan paremman tiedon puutteessa, että seinät ja katto muodostuvat 1cm paksuisista levyistä (lämmönjohtavuus 0,5 W/mK), joiden välissä on 8cm uretaania (0,025 W/mK) eristeenä. Sisäpuolen lämmönsiirtokerroin olkoon 5 W/m2K ja ulkopuolen vaikkapa 15 W/m2K (tuulee, ainakin joskus). Lattia olkoon täysin eristetty, vaikkei tietysti olekaan. Lämmönsiirtopinta-alaksi tulee siten 2,2*2,4*2 + 2,1*2,2*2 + 2,2*2,4 = noin 25 m².

Kokonaislämmönsiirtovastus seinämille on R" = 1/5 + 0,08/0,025 + 2*0,01/0,5 + 1/15 = 3,51 m²K/W. Lämpötilaero on keskimäärin sen 15,5K, joten keskimääräiseksi lämmönsiirtotehoksi seinämien läpi tulee 15,5*25/3,51 = 110 W (U-arvo näyttäs siis olevan noin 0,28 W/m²K).

→ 0,110*t = 14*1*9, josta kopin lämpenemisajaksi tulee t = 1145 sek eli noin 19min

Anonyymi kirjoitti:

Molarista tai potunasta en tiijä, mutta arvioinpas hieman tuota vuototehoa tarkemmin.

Oletetaan paremman tiedon puutteessa, että seinät ja katto muodostuvat 1cm paksuisista levyistä (lämmönjohtavuus 0,5 W/mK), joiden välissä on 8cm uretaania (0,025 W/mK) eristeenä. Sisäpuolen lämmönsiirtokerroin olkoon 5 W/m2K ja ulkopuolen vaikkapa 15 W/m2K (tuulee, ainakin joskus). Lattia olkoon täysin eristetty, vaikkei tietysti olekaan. Lämmönsiirtopinta-alaksi tulee siten 2,2*2,4*2 2,1*2,2*2 2,2*2,4 = noin 25 m².

Kokonaislämmönsiirtovastus seinämille on R" = 1/5 0,08/0,025 2*0,01/0,5 1/15 = 3,51 m²K/W. Lämpötilaero on keskimäärin sen 15,5K, joten keskimääräiseksi lämmönsiirtotehoksi seinämien läpi tulee 15,5*25/3,51 = 110 W (U-arvo näyttäs siis olevan noin 0,28 W/m²K).

→ 0,110*t = 14*1*9, josta kopin lämpenemisajaksi tulee t = 1145 sek eli noin 19min

Lue lisää

Se on just tuo, että hiusten halkominen on pääasia, mutta pääperiaatteista ei hajuakaan.

Provoilu vaan jatkuu.

Mikä pelleily tämä entalpiakäyrien tulkinta oikein on? Kaasuille, kuten ilma, on oma termodynamiikan osa, joka mahdollistaa kaiken ns. paine-tila-energioiden tarkan laskennan.

Hupia:
W/h , 9 asteen muutos lisää 1kg ilmamassan 8 > 22 Kj/kg, eli lähes 3 kertaiseksi, vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.

Lisäksi jokainen "oikeassa olija" vain kertoo että näin se on, vailla mitään perusteita.


Näinkö tiedepalstalla nykyään, lieneekö tämäkin sitä intersektionaalista , -mitä lienee, tasa-arvoa ja ihmisten mielipiteiden kunnioittamisagendaa ?

Huh !

Anonyymi kirjoitti:

Provoilu vaan jatkuu.

Mikä pelleily tämä entalpiakäyrien tulkinta oikein on? Kaasuille, kuten ilma, on oma termodynamiikan osa, joka mahdollistaa kaiken ns. paine-tila-energioiden tarkan laskennan.

Hupia:
W/h , 9 asteen muutos lisää 1kg ilmamassan 8 > 22 Kj/kg, eli lähes 3 kertaiseksi, vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.

Lisäksi jokainen "oikeassa olija" vain kertoo että näin se on, vailla mitään perusteita.


Näinkö tiedepalstalla nykyään, lieneekö tämäkin sitä intersektionaalista , -mitä lienee, tasa-arvoa ja ihmisten mielipiteiden kunnioittamisagendaa ?

Huh !

Lue lisää

sinun kirjoituksissasi ei ole päätä eikä häntää... vaan ei se mitään, saatiinhan hupia aikaiseksi :)

Anonyymi kirjoitti:

Provoilu vaan jatkuu.

Mikä pelleily tämä entalpiakäyrien tulkinta oikein on? Kaasuille, kuten ilma, on oma termodynamiikan osa, joka mahdollistaa kaiken ns. paine-tila-energioiden tarkan laskennan.

Hupia:
W/h , 9 asteen muutos lisää 1kg ilmamassan 8 > 22 Kj/kg, eli lähes 3 kertaiseksi, vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.

Lisäksi jokainen "oikeassa olija" vain kertoo että näin se on, vailla mitään perusteita.


Näinkö tiedepalstalla nykyään, lieneekö tämäkin sitä intersektionaalista , -mitä lienee, tasa-arvoa ja ihmisten mielipiteiden kunnioittamisagendaa ?

Huh !

Lue lisää

3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.

???

Anonyymi kirjoitti:

3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.

???

Jotain selitystäkö vailla ? ?

Anonyymi kirjoitti:

Jotain selitystäkö vailla ? ?

70 ???

Anonyymi kirjoitti:

70 ???

Niin ? ? ?

Anonyymi kirjoitti:

Niin ? ? ?

no ei se yks tyyppi osaa sitä selittää!

Anonyymi kirjoitti:

no ei se yks tyyppi osaa sitä selittää!

Mitä sen pitäisi selittää ? ?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sen pitäisi selittää ? ?

no sitä, että miksi 3 asteisen ilman energiasisältö on 70 kJ/kg

Anonyymi kirjoitti:

no sitä, että miksi 3 asteisen ilman energiasisältö on 70 kJ/kg

No siksi, että lämpö on molekyylien liikettä, molekyylien liike on energiaa, ja kaikki aineet, joiden lämpötila on yli 0 K sisältävät tätä lämpöenergiaa.

Kaasuilla molekyylien liikkeellä on huomattavasti enemmän tilaa, ne käyttäytyvät aivan eri tavalla paineen tai lämmön muutoksissa, joten niillä on fysiikassa aivan oma termodynamiikan osansa.
Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että +3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta, mutta sinulle lienee tärkeämpää on opetella pyöräily ilman apupyöriä, tulevaisuus toivottavasti kertoo lisää.

Anonyymi kirjoitti:

no sitä, että miksi 3 asteisen ilman energiasisältö on 70 kJ/kg

>>> vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.

Oleellista on tietää entalpiaero, ja se on täällä jo laskettu.

Anonyymi kirjoitti:

>>> vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.

Oleellista on tietää entalpiaero, ja se on täällä jo laskettu.

No mikä se sitten on ?

Anonyymi kirjoitti:

>>> vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.

Oleellista on tietää entalpiaero, ja se on täällä jo laskettu.

Mitäpä jos tunkisit tuon entalpiahorinasi vaikka hanuriisi, ei tää oo enää edes hauskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitäpä jos tunkisit tuon entalpiahorinasi vaikka hanuriisi, ei tää oo enää edes hauskaa.

Kiitos tuosta, mutta ei sinne mahdu enää kun se on täynnä entropiaa!

Pilailija ilman lasku- ja sisälukutaitoja tuossa taas vauhdissa. Vai yli 70....

Käytössä on teho 0,1 kJ/s, ja tarvittava energian lisäys on 180 kJ, josta seuraa vastauksena 180 kJ/0,1 kJ/s = 1800 sekuntia eli tasan 30 minuuttia.

Entäs jos kysymys onkin siitä että kuinka nopeasti kylmä poistuu niin että lämmin mahtuu tilalle?

Anonyymi kirjoitti:

Entäs jos kysymys onkin siitä että kuinka nopeasti kylmä poistuu niin että lämmin mahtuu tilalle?

Sama asia toisin sanoin.

Lämmön siirtyminen tapahtuu spontaanisti aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan eli lämpimästä kylmään. Tämän ilmaisee termodynamiikan toinen pääsääntö, jonka mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sama asia toisin sanoin.

Lämmön siirtyminen tapahtuu spontaanisti aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan eli lämpimästä kylmään. Tämän ilmaisee termodynamiikan toinen pääsääntö, jonka mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan.

Lue lisää

Nyt olikin kysymys kylmän poistumisesta eikä lämpimän tulosta.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt olikin kysymys kylmän poistumisesta eikä lämpimän tulosta.

Kerro lisää osaamattomuudestasi.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää osaamattomuudestasi.

Minä en osaa tehdä rekillä lapajättiläistä. Osaatko sinä?

Anonyymi kirjoitti:

Minä en osaa tehdä rekillä lapajättiläistä. Osaatko sinä?

Jos varastossa on paljon tavaroita niin sinne ei edes mahdu harjoittelemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos varastossa on paljon tavaroita niin sinne ei edes mahdu harjoittelemaan.

Avauksen varasto on muutenkin matala ja pikkuruinen. Lapajättiläistä pystyisi tekemään vain lapsi tai muu lyhyt henkilö.

Kylmässä ilmassa lisäksi revähtää lihakset, sen takia varasto pitää lämmittää aluksi ovi auki.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en osaa tehdä rekillä lapajättiläistä. Osaatko sinä?

"Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että +3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta."

Voisitko nyt sen kauniisti pyydettäessä osoittaa?

Anonyymi kirjoitti:

"Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että 3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta."

Voisitko nyt sen kauniisti pyydettäessä osoittaa?

Lue lisää

Minä jo kerroin että en osaa tehdä lapajättiläistä. Miten tuon voisi osoittaa? Jos osoittaisin että en osaa pelata shakkia täydessä varastossa niin riittäisikö se?

Anonyymi kirjoitti:

"Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että 3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta."

Voisitko nyt sen kauniisti pyydettäessä osoittaa?

Lue lisää

Lainauksen kirjoittaja ei vaan osaa. Osaisiko joku muu?

Ps. Ei tarvita lapajättiläisen osaamista, vaan tuo lukeman 70 todistelua.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt olikin kysymys kylmän poistumisesta eikä lämpimän tulosta.

Kun kotona talvella avaa parvekkeen oven tai muun ulko-oven, poistuuko kylmä ilma kotiin sisälle?

Anonyymi kirjoitti:

Kun kotona talvella avaa parvekkeen oven tai muun ulko-oven, poistuuko kylmä ilma kotiin sisälle?

Näin käy, jos olet pihalla lumiukkona. Varo ettei 70 kJ ja varaston tavarat hyökkää kimppuun.

Anonyymi kirjoitti:

Lainauksen kirjoittaja ei vaan osaa. Osaisiko joku muu?

Ps. Ei tarvita lapajättiläisen osaamista, vaan tuo lukeman 70 todistelua.

"Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että +3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta, mutta sinulle lienee tärkeämpää on opetella pyöräily ilman apupyöriä, tulevaisuus toivottavasti kertoo lisää."

voi kuule, kun minä osaan jo pyöräillä, tosin ne apupyörät pitää vielä aina välillä olla... no ethän sinä tuota 70:stä osaa osoittaa/todistaa, koska asiahan EI ole niin!

vai 70 kJ/kg, heheheh...

Anonyymi kirjoitti:

"Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että 3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta, mutta sinulle lienee tärkeämpää on opetella pyöräily ilman apupyöriä, tulevaisuus toivottavasti kertoo lisää."

voi kuule, kun minä osaan jo pyöräillä, tosin ne apupyörät pitää vielä aina välillä olla... no ethän sinä tuota 70:stä osaa osoittaa/todistaa, koska asiahan EI ole niin!

vai 70 kJ/kg, heheheh...

Lue lisää

En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg.

Anonyymi kirjoitti:

En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg.

Lue lisää

Olet pihalla kuin lumiukko.

En jaksa laskea, mutta kosteassa kuumassa saunassa voisi löytyä tuollaisia lukemia, ei kylmässä varastossa.

Mikä sua vaivaa?

Anonyymi kirjoitti:

En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg.

Lue lisää

Laskin absoluuttisen lämpösisällön. Jos ilman suhteellinen kosteus on 50%, 70 kJ/kg pätee 32 asteen lämmössä.

Sorry, puihin meni muut arvaukset.

Anonyymi kirjoitti:

Laskin absoluuttisen lämpösisällön. Jos ilman suhteellinen kosteus on 50%, 70 kJ/kg pätee 32 asteen lämmössä.

Sorry, puihin meni muut arvaukset.

Onko tuossa siis nollakohta absoluuttisessa nollapisteessä.

Anonyymi kirjoitti:

En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg.

Lue lisää

"...neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg."

ootkos koskaan hoksannut, että tuo antamasi kaava on ideaalikaasuyhtälö? toki sen antamien lukujen dimensioksi tulee Nm eli Joule, mutta mutta...

Anonyymi kirjoitti:

Laskin absoluuttisen lämpösisällön. Jos ilman suhteellinen kosteus on 50%, 70 kJ/kg pätee 32 asteen lämmössä.

Sorry, puihin meni muut arvaukset.

näin on! kerrankin joku osaa lukea Mollieria :) terv. "se pyöräilyä opetteleva"

Anonyymi kirjoitti:

Onko tuossa siis nollakohta absoluuttisessa nollapisteessä.

Sulla on pää siinä lämmössä.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on pää siinä lämmössä.

Et siis osannut vastata.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis osannut vastata.

Avaajan tyhjässä varastossa on absoluuttinen tyhjyys ja lämpötila, sama kuin pilailijan päässä.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis osannut vastata.

Heittele sinä vain lapajättiläisiä tyhjässä varastossasi. Muista avata ovi ennen kuin astut pihalle.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis osannut vastata.

Miksi tyrkytät kaavaasi pV = NRT tähän tapaukseen?

Kyseessä ei ole suljettu systeemi, vaikkapa iso termospullo tai traktorin rengas, jossa paine, tilavuus ja lämpötila ovat kaikki riippuvaisia toisistaan. Varasto on avoin systeemi, miten vaikeaa sinun on ymmärtää asiaa?

Anonyymi kirjoitti:

Näin käy, jos olet pihalla lumiukkona. Varo ettei 70 kJ ja varaston tavarat hyökkää kimppuun.

Avauksessa kerrotaan että varasto on tyhjä!

Anonyymi kirjoitti:

En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg.

Lue lisää

"En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun."

Höpsis. Sinähän olet tämän keskustelun suurin sekoilija.

Anonyymi kirjoitti:

Avauksessa kerrotaan että varasto on tyhjä!

Tämän keskustelun kuluessa se on ehtinyt täyttyä.

Anonyymi kirjoitti:

Tämän keskustelun kuluessa se on ehtinyt täyttyä.

Avaaja on täysi tomppeli.

Anonyymi kirjoitti:

Avaaja on täysi tomppeli.

Niin, avaaja on tämä sama entalpiahouru, jolla oli tarkoitus briljeerata erikoistiedoillaan.

Nolo mikä nolo !

Anonyymi kirjoitti:

Niin, avaaja on tämä sama entalpiahouru, jolla oli tarkoitus briljeerata erikoistiedoillaan.

Nolo mikä nolo !

"tarkoitus briljeerata erikoistiedoillaan"

Niinpä, toiset ne vaan osaa ja toiset ei osaa. Joillekin yksinkertaisille jokapäiväisen tiedon jakaminen on briljeeraamista, vähän kuin sivistyssanat. Sivistyssanat ja tieto aiheuttavat osassa ihmisistä kamalan paniikin ja huonon olon.

Kyllä sinäkin voisit oppia kaikenlaista fysiikasta, jos sinulla olisi tahtotilaa. Mutta kun sitä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, avaaja on tämä sama entalpiahouru, jolla oli tarkoitus briljeerata erikoistiedoillaan.

Nolo mikä nolo !

"vai 70 kJ/kg, heheheh..."

Tästä avaajan väitteestä ei ole edelleenkään esitetty näyttöä. Osaisiko joku, vai oliko kyseessä pilailijan omaa hauskuuttelua?

Anonyymi kirjoitti:

"vai 70 kJ/kg, heheheh..."

Tästä avaajan väitteestä ei ole edelleenkään esitetty näyttöä. Osaisiko joku, vai oliko kyseessä pilailijan omaa hauskuuttelua?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöenergia

Heh hee !

Anonyymi kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöenergia

Heh hee !

Siis:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöenergia

Anonyymi kirjoitti:

Siis:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöenergia

Ja lisää :

ttps://fysiikka.omaantahtiin.com/etusivu/fysiikka-2/kaasujen-tilanyhtälöt

Anonyymi kirjoitti:

"vai 70 kJ/kg, heheheh..."

Tästä avaajan väitteestä ei ole edelleenkään esitetty näyttöä. Osaisiko joku, vai oliko kyseessä pilailijan omaa hauskuuttelua?

Ei ole näyttöä, ei.

70 kJ/kg kylmässä varastossa on satua.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole näyttöä, ei.

70 kJ/kg kylmässä varastossa on satua.

Niin, joillekin ei uppoa mikään.

Olet onneton vajakki aivan väärällä palstalla, jos näinkään yksinkertaista asiaa ei osamääräsi kykene ymmärtämään.

Jätä jo normijärkiset palstalaiset rauhaan, täältä et apua vajavuuteesi saa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, joillekin ei uppoa mikään.

Olet onneton vajakki aivan väärällä palstalla, jos näinkään yksinkertaista asiaa ei osamääräsi kykene ymmärtämään.

Jätä jo normijärkiset palstalaiset rauhaan, täältä et apua vajavuuteesi saa.

Lue lisää

Sinulla on mennyt typerä avaus pahasti ihon alle. Onko sinulla aina ollut vihanhallintaongelmaa?

Anonyymi kirjoitti:

Siis:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöenergia

Et osaa edes linkittää oikein. Häpeäisit edes.

Anonyymi kirjoitti:

Et osaa edes linkittää oikein. Häpeäisit edes.

Avaaja heittää lapajättiläistä omassa tyhjässä varastossaan.

Anonyymi kirjoitti:

Et osaa edes linkittää oikein. Häpeäisit edes.

Hyvä nuori ystäväni, ei ole kyse linkitysongelmasta vaan linkeistä, jotka eivät kopioidu kokonaisena.
Nämä avataan kopioimalla osoite sijaintikenttään.
Kuuluu osaavampien käyttäjien rutiiniin, mutta ymmärrän kyllä vajavuutesi aiheuttamat rajautuneesi

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä nuori ystäväni, ei ole kyse linkitysongelmasta vaan linkeistä, jotka eivät kopioidu kokonaisena.
Nämä avataan kopioimalla osoite sijaintikenttään.
Kuuluu osaavampien käyttäjien rutiiniin, mutta ymmärrän kyllä vajavuutesi aiheuttamat rajautuneesi

Lue lisää

Saat anteeksi, kun et vaan osaa. Yritit.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole näyttöä, ei.

70 kJ/kg kylmässä varastossa on satua.

Voihan siellä olla nollapiste-energiaa jota on tyhjössäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan siellä olla nollapiste-energiaa jota on tyhjössäkin.

Kuutiossa 3 C asteista ilmaa on 2,65 e+25 molekyyliä, jotka vipeltää äänen nopeudella.
Aika pieniähän ne on, mutta energiaa vaan kertyy.

Kaasujen tilanyhtälössä ei ole 0 kohtaa, koska 0 K kaasua ei ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuutiossa 3 C asteista ilmaa on 2,65 e 25 molekyyliä, jotka vipeltää äänen nopeudella.
Aika pieniähän ne on, mutta energiaa vaan kertyy.

Kaasujen tilanyhtälössä ei ole 0 kohtaa, koska 0 K kaasua ei ole olemassa.

Lue lisää

Kuutio on hyvin määritelty mittayksikkö.
Kyllä kaasujen tilanyhtälöön voi aivan hyvin asettaa lämpötilaksi nollan, mutta sitähän on fysiikasta mitään ymmärtämättömän vaikea hyväksyä.

12 asteessa niitä on hieman vähemmän, eikä ne liiku äänen nopeudella, vaan paineen ja lämpötilan, ja äänen, siis painevaihtelun etenemisnopeus määrittyy molekyylien nopeuden mukaan.

Riippuu aivan siitä minkä kokoinen kuutio sinulla on.
Aika harvoja ovat ne molekyylit, jotka vipeltää äänen nopeudella. Useimmat vipeltävät äänen nopeutta hitaammin tai nopeammin.
Todennäköisyys sille että molekyyli liikkuu tasan äänen nopeudella, on nolla, mutta ei se mahdotonta ole. Kyseessä kun on jatkuva nopeusjakauma.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu aivan siitä minkä kokoinen kuutio sinulla on.
Aika harvoja ovat ne molekyylit, jotka vipeltää äänen nopeudella. Useimmat vipeltävät äänen nopeutta hitaammin tai nopeammin.
Todennäköisyys sille että molekyyli liikkuu tasan äänen nopeudella, on nolla, mutta ei se mahdotonta ole. Kyseessä kun on jatkuva nopeusjakauma.

Lue lisää

Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !

Kaasuyhtälön 0 -arvo ei ole mikään matemaattinen limes, vaan tosiasia että ei ole olemassa ainetta, joka voisi olla kaasuna lämpötilassa 0 K.


1 kuutio tarkoittanee tilavuutta 1 m³, olipa se minkä muotoinen tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !

Kaasuyhtälön 0 -arvo ei ole mikään matemaattinen limes, vaan tosiasia että ei ole olemassa ainetta, joka voisi olla kaasuna lämpötilassa 0 K.


1 kuutio tarkoittanee tilavuutta 1 m³, olipa se minkä muotoinen tahansa.

Lue lisää

"Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !"

Jos tapahtuman todennäköisyys on 0, niin se ei todellakaan tarkoita sitä, että tapahtuma olisi mahdoton. Varmaan sinun kannattaisi perehtyä todennäköisyyslaskentaan ja jatkuvaan jakaumaan.
Ideaalikaasun yhtälöön pV = nRT voi aivan hyvin sijoittaa T = 0 ja tarkastella, mihin se johtaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !"

Jos tapahtuman todennäköisyys on 0, niin se ei todellakaan tarkoita sitä, että tapahtuma olisi mahdoton. Varmaan sinun kannattaisi perehtyä todennäköisyyslaskentaan ja jatkuvaan jakaumaan.
Ideaalikaasun yhtälöön pV = nRT voi aivan hyvin sijoittaa T = 0 ja tarkastella, mihin se johtaa.

Lue lisää

Täh ?

Haluatko tarkoituksella provoilla, vai oletko todella noin kujalla ?

Anonyymi kirjoitti:

Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !

Kaasuyhtälön 0 -arvo ei ole mikään matemaattinen limes, vaan tosiasia että ei ole olemassa ainetta, joka voisi olla kaasuna lämpötilassa 0 K.


1 kuutio tarkoittanee tilavuutta 1 m³, olipa se minkä muotoinen tahansa.

Lue lisää

Kuutio eli säännöllinen heksaedri eli säännöllinen kuusitahokas on kuusitahkoinen geometrinen kappale, joka on säännöllinen monitahokas.

eli kuution tilavuus voi olla ihan mitä vaan, esimerkiksi 1 litra, ja se ei voi olla minkä muotoinen tahansa...

Anonyymi kirjoitti:

Kuutio eli säännöllinen heksaedri eli säännöllinen kuusitahokas on kuusitahkoinen geometrinen kappale, joka on säännöllinen monitahokas.

eli kuution tilavuus voi olla ihan mitä vaan, esimerkiksi 1 litra, ja se ei voi olla minkä muotoinen tahansa...

Lue lisää

Pallo on myös monitahokas nollan prosentin todennäköisyydellä. Silloin paine on nolla ja tilavuus on nolla.

Absoluuttinen totuus on vain kuutiossa jonka tilavuus on yksi kuutio.

Anonyymi kirjoitti:

Pallo on myös monitahokas nollan prosentin todennäköisyydellä. Silloin paine on nolla ja tilavuus on nolla.

Absoluuttinen totuus on vain kuutiossa jonka tilavuus on yksi kuutio.

Lue lisää

Kaikkien kuutioiden tilavuus on kuutio.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkien kuutioiden tilavuus on kuutio.

Totta, esimerkkinä arpakuutio tai jääkuutio.

Varasto on tyhjä, koska muutoin lyhytkasvuiset eivät voi heittää siellä lapajättiläisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Varasto on tyhjä, koska muutoin lyhytkasvuiset eivät voi heittää siellä lapajättiläisiä.

Kyllä siellä täytyy joku rekki olla niin että normaalikasvuiset pääsee tekemään lapajättiläisiä.

Mikä kylmävarasto sellainen on, jossa pidetään ovi seljällään? Tuskin selkävarasto.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä kylmävarasto sellainen on, jossa pidetään ovi seljällään? Tuskin selkävarasto.

Jos kyseessä on iglun ovi niin se on syytä säilyttää kesällä kylmävarastossa.