Kuinka nopeasti tyhjä kylmävarasto lämpenee 3°C-->12°C jos ulkolämpötila on 23°C. Eristeet uretaania vahvuudelta 80mm
Kylmävaraston lämpeneminen
139
1166
Vastaukset
Koppi 2,1m x 2,4m korkeus 2,2m
- Anonyymi
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18136014C
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
- Anonyymi
Lämmönläpäisykerroin eli U-arvo kuvaa rakenteen lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi rakenteen U-arvo on, sitä paremmin se eristää lämpöä. U-arvon yksikkö on W/m2,K. U-arvo kertoo kuinka monta wattia lämpötehoa siirtyy rakenteen läpi yhtä neliömetriä kohden, kun rakenteen yli on yhden lämpötila-asteen lämpötilaero.
Ohuen eristeen U-arvo on nyt arvatenkin noin 0,26 W/(m²·K).
Jos lattiat, katto ja seinät ovat pinta-alaltaan noin 25 m2 ja lämpötilaero on keskimäärin (23-7,5)/2 = 9,25 astetta, lämpöä siirtyy seinien kautta noin 60 wattia tunnissa. Ilmaa rakennelmassa on noin 10 kuutiota eli noin 12 kiloa.
Mollier-diagrammista voi saada tietoon tarkat entalpiat, kun ilmankosteus on tiedossa. Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).
420 000 Ws /3600 s = 117 wattia.
117 W/60 W/h = noin 2 tuntia eli noin parissa tunnissa varasto lämpenee ulkolämpötilaan - käytännössä toki kauemmin, kts. alla.
Huom! Eristeen U-arvo ei ole tiedossa, ilman kosteus ei ole tiedossa, ilman entalpia on vain arvioitu, lattian eristys ja lämpötila ei ole tiedossa, ilman liike varastossa ei ole tiedossa jne. Integraalilaskentaa asiassa ei ole huomioitu, eli ellei ilma kierrä varastossa tehokkaasti, varaston seinät lämpenevät nopeasti mutta varaston keskellä on huomattavasti viileämpää.- Anonyymi
Ainakin asunnoissa seinien, lattian ja katon massa ja niiden lämpökapasiteetti on ilmaa paljon merkittävämpi tekijä. Eristelevyjen päällä on jotain ulkona ja sisällä.
- Anonyymi
>>> Jos lattiat, katto ja seinät ovat pinta-alaltaan noin 25 m2 ja lämpötilaero on keskimäärin (23-7,5)/2 = 9,25 astetta, lämpöä siirtyy seinien kautta noin 60 wattia tunnissa. Ilmaa rakennelmassa on noin 10 kuutiota eli noin 12 kiloa.
Mollier-diagrammista voi saada tietoon tarkat entalpiat, kun ilmankosteus on tiedossa. Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).
420 000 Ws /3600 s = 117 wattia.
117 W/60 W/h = noin 2 tuntia eli noin parissa tunnissa varasto lämpenee ulkolämpötilaan - käytännössä toki kauemmin, kts. alla. <<<
Korjataan laskuvirheet.
Lämpötilaero on keskimäärin (23-7,5) 15,5 astetta, lämpöä siirtyy seinien kautta noin 100 wattia tunnissa. Ilmaa rakennelmassa on noin 10 kuutiota eli noin 12 kiloa.
Mollier-diagrammista voi saada tietoon tarkat entalpiat, kun ilmankosteus on tiedossa. Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).
420 000 Ws /3600 s = 117 wattia.
Kysyttiin lämpötilanmuutosta 3 --> 12 astetta.
Entalpiamuutos: (12 kg / 3600 s) x 1,005 (kWs/(kg x aste)) x dT 9 astetta = 0,03 kWh
Tuodaan lämpöä rakenteiden läpi 100 W ja entalpiamuutoksen pitää olla 30 W/h = reilut 3 tuntia eli noin kolmessa tunnissa varasto lämpenee kysytyn verran. - Anonyymi
Ei se laskelma nyt ihan noin mene! Sovitaan, että alussa suht.kosteus on 50% ja lämpiämisen aikana ilmaan ei tule lisää vettä → alussa entalpia h1 = 1,005*3+0,0023*(2501+1,82*3) = 8,8 kJ/kg (abs.kosteus on noin w = 0,0023 kg vettä/kg ki.) ja lopussa h2 = 17,9 kJ/kg. Entalpioiden erotus on siis deltah = 9,1 kJ/kg. Varaston tilavuus on 2,1*2,2*2,4 = 11,1 m³ ja siinä on kuivaa ilmaa noin mki = 14,0 kg.
Lasketaan seuraavaksi rakenteen U-arvo: 1/ U = 1/hs + s/lambda + 1/hu = 1/5+0,08/0,04+1/10 = 2,3, josta U = 0,43 W/m²K (arvoitu sisäpuolinen lämmönsiirtokerroin hs = 5 ja ulkopuolinen hu = 10 W/m²K ja vielä rakenteen lämmönjohtavuus 0,04 W/mK).
Näin saadaan "vuotava" lämpöteho ulkoa sisälle UA*deltaT = 0,43*30,7*15,5 = 204,6 W, jossa 30,7 m² on seinien, katon ja lattian pinta-ala ja 15,5K on keskimääräinen lämpötilaero lämpiämisen aikana.
Lopuksi lasketaan lämpenemiseen kulunut aika (tarkastellaan vain pelkkää varaston sisällä olevaa ilmaa) eli 204,6 W*aika = (kuivan ilman massa) * deltah = 14,0 kg * 9100 J/kg, josta ajaksi tulee aika = 14,0*9100/204,6 = 623 s eli vähän reilut 10min.
Heh, tulikohan jokin pilkkuvirhe... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se laskelma nyt ihan noin mene! Sovitaan, että alussa suht.kosteus on 50% ja lämpiämisen aikana ilmaan ei tule lisää vettä → alussa entalpia h1 = 1,005*3 0,0023*(2501 1,82*3) = 8,8 kJ/kg (abs.kosteus on noin w = 0,0023 kg vettä/kg ki.) ja lopussa h2 = 17,9 kJ/kg. Entalpioiden erotus on siis deltah = 9,1 kJ/kg. Varaston tilavuus on 2,1*2,2*2,4 = 11,1 m³ ja siinä on kuivaa ilmaa noin mki = 14,0 kg.
Lasketaan seuraavaksi rakenteen U-arvo: 1/ U = 1/hs s/lambda 1/hu = 1/5 0,08/0,04 1/10 = 2,3, josta U = 0,43 W/m²K (arvoitu sisäpuolinen lämmönsiirtokerroin hs = 5 ja ulkopuolinen hu = 10 W/m²K ja vielä rakenteen lämmönjohtavuus 0,04 W/mK).
Näin saadaan "vuotava" lämpöteho ulkoa sisälle UA*deltaT = 0,43*30,7*15,5 = 204,6 W, jossa 30,7 m² on seinien, katon ja lattian pinta-ala ja 15,5K on keskimääräinen lämpötilaero lämpiämisen aikana.
Lopuksi lasketaan lämpenemiseen kulunut aika (tarkastellaan vain pelkkää varaston sisällä olevaa ilmaa) eli 204,6 W*aika = (kuivan ilman massa) * deltah = 14,0 kg * 9100 J/kg, josta ajaksi tulee aika = 14,0*9100/204,6 = 623 s eli vähän reilut 10min.
Heh, tulikohan jokin pilkkuvirhe...Vähän reilut 10min....?!
Nyt ei kyllä mennyt ihan kohdilleen nuo laskut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vähän reilut 10min....?!
Nyt ei kyllä mennyt ihan kohdilleen nuo laskut.niin, aika pieneksi jäi tuo aika, mutta keksitkö missä laskelma meni pieleen? no ehkä lattiaa ei olis tarvinnut ottaa pinta-alassa huomioon ja kenties eristeen lämmönjohtavuus on vähän parempi kuin 0,04...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
niin, aika pieneksi jäi tuo aika, mutta keksitkö missä laskelma meni pieleen? no ehkä lattiaa ei olis tarvinnut ottaa pinta-alassa huomioon ja kenties eristeen lämmönjohtavuus on vähän parempi kuin 0,04...
Jotkut laskee näinkin.
Jos pysytään vain annettujen lähtöarvojen puitteessa, niin eristeen läpäisemä lämpöteho, joko integroitu tai keskimääräiseksi arvioitu, vastaa ilmamassan energiamuutosta, joka on n*R*dT.
(R = ilman kaasuvakio) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotkut laskee näinkin.
Jos pysytään vain annettujen lähtöarvojen puitteessa, niin eristeen läpäisemä lämpöteho, joko integroitu tai keskimääräiseksi arvioitu, vastaa ilmamassan energiamuutosta, joka on n*R*dT.
(R = ilman kaasuvakio)Suuruusluokka !
10 kuutiota 3 ast C ilmaa, on ~ 450 mol, dT 9 ast, R 8,3 antaa ~ 34 KJ, joka 60 W teholla olisi alle 10 min. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotkut laskee näinkin.
Jos pysytään vain annettujen lähtöarvojen puitteessa, niin eristeen läpäisemä lämpöteho, joko integroitu tai keskimääräiseksi arvioitu, vastaa ilmamassan energiamuutosta, joka on n*R*dT.
(R = ilman kaasuvakio)nRdT on mitä? no katsotaanpas:
n = varastossa olevan ilman moolimäärä eli n = m/M = 14 kg/29 kg/kmol = 0,483 kmol
R = 8,314 kJ/kmolK
dT = 9 K
→ nRdT = 0,483*8,314*9 = 36,1 kJ = 0,01 kWh = 10 Wh
eli sinun mukaasi muka 10 Wh riittää nostamaan varaston ilman lämpötilan +3 → +9 asteeseen!
Oikeasti siihen tarvittava energia on tietenkin m*dh = m*c*dT = 14*1,0*9 = 126 kJ = 0,035 kWh eli 35 Wh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suuruusluokka !
10 kuutiota 3 ast C ilmaa, on ~ 450 mol, dT 9 ast, R 8,3 antaa ~ 34 KJ, joka 60 W teholla olisi alle 10 min.Jatkan vielä että vesihöyryn määrällä ei ole merkitystä, sen kaasuvakio on lähes sama ilman kanssa, ja vain se ratkaisee.
Vasuhöyryn entalpia sisältää myös höyrystymislämmön, tässä ei faasimuutosta tapahdu, eli lähtöoletus on väärä, vaikka pienillä muutoksilla päästäisi lähelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jatkan vielä että vesihöyryn määrällä ei ole merkitystä, sen kaasuvakio on lähes sama ilman kanssa, ja vain se ratkaisee.
Vasuhöyryn entalpia sisältää myös höyrystymislämmön, tässä ei faasimuutosta tapahdu, eli lähtöoletus on väärä, vaikka pienillä muutoksilla päästäisi lähelle.tuo sinun saamasi 34 kJ on väärin! oikea vastaus noilla lähtöarvoilla (10 m³ ja 3°C ja 9 K) olisi noin 115 kJ
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tuo sinun saamasi 34 kJ on väärin! oikea vastaus noilla lähtöarvoilla (10 m³ ja 3°C ja 9 K) olisi noin 115 kJ
Tarkentaisitko hieman, kuinka olet päätynyt kyseiseen tulokseen, niin voisimme pohtia mikä tässä nyt hiertää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
nRdT on mitä? no katsotaanpas:
n = varastossa olevan ilman moolimäärä eli n = m/M = 14 kg/29 kg/kmol = 0,483 kmol
R = 8,314 kJ/kmolK
dT = 9 K
→ nRdT = 0,483*8,314*9 = 36,1 kJ = 0,01 kWh = 10 Wh
eli sinun mukaasi muka 10 Wh riittää nostamaan varaston ilman lämpötilan 3 → 9 asteeseen!
Oikeasti siihen tarvittava energia on tietenkin m*dh = m*c*dT = 14*1,0*9 = 126 kJ = 0,035 kWh eli 35 WhKorjaa nyt ensin ne moolit grammoiksi, ja atm baariksi.. ym. !
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tuo sinun saamasi 34 kJ on väärin! oikea vastaus noilla lähtöarvoilla (10 m³ ja 3°C ja 9 K) olisi noin 115 kJ
Jokin ymmärrysnyrjähdyskö, vai provo?
Tuo 3 C on kaiketi lähtökohta, jolla voi laskea moolien määrän.
9 ast (K) taas lämpötilaero, jolla saadaan energian muutos.
Vaikeaako ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkentaisitko hieman, kuinka olet päätynyt kyseiseen tulokseen, niin voisimme pohtia mikä tässä nyt hiertää.
aika monta kertaahan olen sen jo laskenut, mutta jos vielä kerran:
varaston tilavuus on V = 2,1*2,2*2,4= 11,1 m³, alkulämpötila on 3°C ja jos jätetään kosteuden vaikutus kokonaan pois (ei merkitystä), niin varastossa on ilmaa m = 101,3*29/8,314/276*11,1 = 14,2 kg
ilman ominaislämpö on c = 1,0 kJ/kgK → lämpöenergiaa tarvitaan 9K lämpötilan nousuun määrä Q = mcdT = 14,2*1,0*9 = 127,9 kJ eli noin 35,5 Wh
jos (siis jos) lämpöä vuotaa ulkoa 35,5 W teholla, niin aikaa menee 1 tunti, jos vuototeho on luokkaa 200W, niin aikaa menee vain 35,5/200 = 0,18h eli noin 10min40s - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
aika monta kertaahan olen sen jo laskenut, mutta jos vielä kerran:
varaston tilavuus on V = 2,1*2,2*2,4= 11,1 m³, alkulämpötila on 3°C ja jos jätetään kosteuden vaikutus kokonaan pois (ei merkitystä), niin varastossa on ilmaa m = 101,3*29/8,314/276*11,1 = 14,2 kg
ilman ominaislämpö on c = 1,0 kJ/kgK → lämpöenergiaa tarvitaan 9K lämpötilan nousuun määrä Q = mcdT = 14,2*1,0*9 = 127,9 kJ eli noin 35,5 Wh
jos (siis jos) lämpöä vuotaa ulkoa 35,5 W teholla, niin aikaa menee 1 tunti, jos vuototeho on luokkaa 200W, niin aikaa menee vain 35,5/200 = 0,18h eli noin 10min40sOletin jotenkin tällaista.
Käytät energiatarpeena lämpökapasiteetin Cp arvoa, joka sisältää kaasun lämpötilan ja tilavuuden muutokseen tarvittavan kokonaisenergian.
Oletatko vakiopaineen säilyvän säiliön tilavuuden lisääntymisellä, vai sen vuotamisella ?
Jos tilavuus on vakio, niin paine nousee, jolloin tarvittava energia määräytyy Cv arvon mukaan, joka taas sisältää sekä lämmön että paineennousun energiat.
Kaasujen ominaislämpökapasiteettitaulukot ovat asiaa tuntemattomille hieman sekavaa luettavaa, siellä on Cp/Cv (exponentti), Cp - Cv (R), sekä massoina että mooleina laskenta avusteina erilaisiin kaasujen tilanmuutoksiin niille, jotka osaavat niitä soveltaa, mutta yksinkeitaisin sääntö on helpoin muistaa, kaasun sisältämä energia on AINA P*V, joka voidaan kirjoittaa myös muotoon m*R*T.
Eli, se Cp lukema yksin ei kuvaa kaasun energiasisältöä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletin jotenkin tällaista.
Käytät energiatarpeena lämpökapasiteetin Cp arvoa, joka sisältää kaasun lämpötilan ja tilavuuden muutokseen tarvittavan kokonaisenergian.
Oletatko vakiopaineen säilyvän säiliön tilavuuden lisääntymisellä, vai sen vuotamisella ?
Jos tilavuus on vakio, niin paine nousee, jolloin tarvittava energia määräytyy Cv arvon mukaan, joka taas sisältää sekä lämmön että paineennousun energiat.
Kaasujen ominaislämpökapasiteettitaulukot ovat asiaa tuntemattomille hieman sekavaa luettavaa, siellä on Cp/Cv (exponentti), Cp - Cv (R), sekä massoina että mooleina laskenta avusteina erilaisiin kaasujen tilanmuutoksiin niille, jotka osaavat niitä soveltaa, mutta yksinkeitaisin sääntö on helpoin muistaa, kaasun sisältämä energia on AINA P*V, joka voidaan kirjoittaa myös muotoon m*R*T.
Eli, se Cp lukema yksin ei kuvaa kaasun energiasisältöä.höpö höpö, en jaksa tästä enää kiistellä! sitä paitsi entalpian muutos lasketaan aina cp:n avulla...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
höpö höpö, en jaksa tästä enää kiistellä! sitä paitsi entalpian muutos lasketaan aina cp:n avulla...
Niinpä,
toivotan onnea jatkoelämällesi, todennäköisesti juuri sitä tulet eniten tarvitsemaan. - Anonyymi
Ihan hyvä, mutta tuo nyt on vähän sinnepäin.
Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan hyvä, mutta tuo nyt on vähän sinnepäin.
Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).Miksi meidän olisi sovittava entalpian määrästä, termodynaamiset muutokset liittyvät vain entropian muutoksiin, eivät sen määrään, ja kaasujen tilanyhtälöiden dynamiikkaan vain osa, joka käsittelee paineen ja tilan tuloa.
Kysymys, mihin oikeastaan enää tarvitaan tuota vanhaa kuvausta energiasta, se kun ei edes ole riittävän eksakti matemaattisiin sovelluksiin, saati että fysiikan ominaisuuksia määrittelisimme sopimalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan hyvä, mutta tuo nyt on vähän sinnepäin.
Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws).Tuohan on ihan oikein.
Ilmaa rakennelmassa on noin 10 kuutiota eli noin 12 kiloa.
Lämpöenergia muuttuukin noin 120 kJ eli huomattavasti luultua vähennän, teho saadaan lämpöhäviöstä, mikä oli aiemmin vaivaiset 60 J/s. 33 minuuttia.
- Anonyymi
Ympäristön lämpötilaero on keskimäärin (23-7,5) 15,5 astetta, lämpöä siirtyy seinien kautta noin 100 wattia tunnissa. Ilmaa rakennelmassa on noin 10 kuutiota eli noin 12 kiloa. Mallista riippuen tilavuus voi olla muutakin.
Mollier-diagrammista voi saada tietoon tarkat entalpiat, kun ilmankosteus on tiedossa. Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws). Jos ilma on kosteaa, entalpia on suurempi.
420 000 Ws /3600 s = 117 wattia.
Kysyttiin lämpötilanmuutosta 3 --> 12 astetta.
Entalpiamuutos: (12 kg / 3600 s) x 1,005 (kWs/(kg x aste)) x dT 9 astetta = 0,03 kWh
Tuodaan lämpöä rakenteiden läpi 100 W ja entalpiamuutoksen pitää olla 30 W/h = reilut 3 tuntia eli noin kolmessa tunnissa varasto lämpenee kysytyn verran.
Oletuksena on, että varasto on kauttaaltaan eristetty samalla materiaalilla. Maan kautta tapahtuva "lämpöhukka" on pienempi. Ellei ilmanvaihtoa tapahdu tehokkaasti (vetoisuus. puhallin jne.), seinien lämpötilan muutos elilämpeneminen on nopeampaa ja keskellä varastoa lämpötila pysyy pidempään muuttumattomana eli vain konvektio pitää asiasta huolen.- Anonyymi
Täysin päin honkia on ainakin tuo laskelma!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täysin päin honkia on ainakin tuo laskelma!
Olipa vaatimaton kommentti henkilöltä, joka päätyy omissa arvauksissaan kymmenen minuutin lukemaan. Toivotan onnea jatkoelämällesi, todennäköisesti juuri sitä tulet eniten tarvitsemaan.
- Anonyymi
"lämpöä siirtyy seinien kautta noin 100 wattia tunnissa"
→ mitähän tämäkin tarkoittaa, siirtyykö esim. kolmessa tunnissa 300W?
"Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws). Jos ilma on kosteaa, entalpia on suurempi. 420 000 Ws /3600 s = 117 wattia."
→ mitähän tämäkin tarkoittaa?
"Tuodaan lämpöä rakenteiden läpi 100 W ja entalpiamuutoksen pitää olla 30 W/h = reilut 3 tuntia eli noin kolmessa tunnissa varasto lämpenee kysytyn verran."
→ mitähän tämäkin tarkoittaa? 30 W/h on mitä? tehoa vai energiaa?
heheheh... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"lämpöä siirtyy seinien kautta noin 100 wattia tunnissa"
→ mitähän tämäkin tarkoittaa, siirtyykö esim. kolmessa tunnissa 300W?
"Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws). Jos ilma on kosteaa, entalpia on suurempi. 420 000 Ws /3600 s = 117 wattia."
→ mitähän tämäkin tarkoittaa?
"Tuodaan lämpöä rakenteiden läpi 100 W ja entalpiamuutoksen pitää olla 30 W/h = reilut 3 tuntia eli noin kolmessa tunnissa varasto lämpenee kysytyn verran."
→ mitähän tämäkin tarkoittaa? 30 W/h on mitä? tehoa vai energiaa?
heheheh..."mitähän tämäkin tarkoittaa?"
Sinulle kaksi vaihtoehtoa kysyä: äitisi tai opettajasi ellei ole yksi ja sama asia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"lämpöä siirtyy seinien kautta noin 100 wattia tunnissa"
→ mitähän tämäkin tarkoittaa, siirtyykö esim. kolmessa tunnissa 300W?
"Jos sovimme, että ilman entalpia on 35 kJ/kg kuivaa ilmaa, rakennelman entalpia on 420 kJ (Ws). Jos ilma on kosteaa, entalpia on suurempi. 420 000 Ws /3600 s = 117 wattia."
→ mitähän tämäkin tarkoittaa?
"Tuodaan lämpöä rakenteiden läpi 100 W ja entalpiamuutoksen pitää olla 30 W/h = reilut 3 tuntia eli noin kolmessa tunnissa varasto lämpenee kysytyn verran."
→ mitähän tämäkin tarkoittaa? 30 W/h on mitä? tehoa vai energiaa?
heheheh...Missä käytit eristeen U-arvoa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"mitähän tämäkin tarkoittaa?"
Sinulle kaksi vaihtoehtoa kysyä: äitisi tai opettajasi ellei ole yksi ja sama asia.eli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini
heheheh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
eli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini
hehehehMissä sinä otit huomioon eristeen U-arvon?
heheheh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
eli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini
hehehehKysy asiaa äidiltäsi. En halua kinastella lasten kanssa.
Toivotan onnea jatkoelämällesi, todennäköisesti juuri sitä tulet eniten tarvitsemaan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysy asiaa äidiltäsi. En halua kinastella lasten kanssa.
Toivotan onnea jatkoelämällesi, todennäköisesti juuri sitä tulet eniten tarvitsemaaneli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini
heheheh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
eli et osaa selittää ja/tai vastata kysymyksiini
hehehehHehehheh... Missä 10 minuutin kaavassasi käytit ja mainitsit eristeen ominaisuudet?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hehehheh... Missä 10 minuutin kaavassasi käytit ja mainitsit eristeen ominaisuudet?
En ottanut niitä huomioon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ottanut niitä huomioon.
Hehhehe.
Ilmankos menee laskut ihan hanuriin, vai että 10 minuuttia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hehhehe.
Ilmankos menee laskut ihan hanuriin, vai että 10 minuuttia.No muotoilenpas koko kysymyksen uusiksi.
Kuinka kauan kestää 100W teholla lämmittää 14 kg ilmaa lämpötilasta +3°C lämpötilaan +12°C? Ilman suhteellinen kosteus on alussa 50% ja paineen voi olettaa vakioksi (101,3 kPa). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hehhehe.
Ilmankos menee laskut ihan hanuriin, vai että 10 minuuttia.No pidätäs vähän hevostas !
Ylivoimaisesti ylivoimaisin ongelma näyttää olevan käsitys siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan kohottamaan 10 m³ määrän ilmaa, tai muuta kaasua 276 -> 285 asteeseen (K), paineessa atm.
Periaatteessa tähän on kaksi ääritapausta, tila on suljettu, eli energian lisäys nostaa myös painetta, tai että paine ei nouse ja ilmaa vuotaa ulos, sekä rajaton määrä näiden välimuotoja.
Ensimmäinen vaihtoehto on helppo, energia jää lisänä ilmamäärään, sen määrä tai tilavuus ei muutu, joten paine lisääntyy suhteessa lämpötilan lisäykseen, ja kun energian määrä on P*V, niin lisäys on 101325 Pa*10 m³ *9 / 276 K = 33 KJ.
Tämä voidaan laskea myös yksittäisen moolin energiamuutoksena, R*dT > 8.314*9, kertoa moolien määrällä 441.6, päädytään samaan tulokseen.
(ja ennen kuin joku kysyy mistä tuo moolimäärä, niin moolin tilavuus on R*T/P).
Sitten tilanne jossa varasto vuotaa sen verran että paine ei pääse nousemaan ja ilmaa valuu ulos.
Kun lämpötila on noussut sen 9 astetta, sisällä olevan ilman energia on sama, (lämpö on suurempi, mutta määrä pienempi), ja edellisen mukaan moolien määrä on enää 427,6, eli 14 moolia joiden keskilämpötila on ollut 280,5 K, on vähentynyt.
Mukanaan viemänsä energia on siis mRT > 14*8,314*280,5 = 32,6 KJ, siis lähes sama, kuten näin pienillä muutoksilla yleensä.
Edellä ei ollut ainoatakaan oletusta tai arviota, joita nyt varmaan riittää.
Millä teholla, ja kuinka kauan kestää tuon 33 KJ määrän tulevan eristeen läpi ?
Oletetaan nyt vaikka tuo 'naureskeltu' 10 min vaatisi 55 W siirtotehon. Lämpötilaero 15,5, pintaa min 25 m² edellyttäisi U - arvoa 0.15 W/m² ! !
Millä nämä "entalpialaskijat" päätyy tunteihin, vai häiriköivätkö vain huvikseen ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No pidätäs vähän hevostas !
Ylivoimaisesti ylivoimaisin ongelma näyttää olevan käsitys siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan kohottamaan 10 m³ määrän ilmaa, tai muuta kaasua 276 -> 285 asteeseen (K), paineessa atm.
Periaatteessa tähän on kaksi ääritapausta, tila on suljettu, eli energian lisäys nostaa myös painetta, tai että paine ei nouse ja ilmaa vuotaa ulos, sekä rajaton määrä näiden välimuotoja.
Ensimmäinen vaihtoehto on helppo, energia jää lisänä ilmamäärään, sen määrä tai tilavuus ei muutu, joten paine lisääntyy suhteessa lämpötilan lisäykseen, ja kun energian määrä on P*V, niin lisäys on 101325 Pa*10 m³ *9 / 276 K = 33 KJ.
Tämä voidaan laskea myös yksittäisen moolin energiamuutoksena, R*dT > 8.314*9, kertoa moolien määrällä 441.6, päädytään samaan tulokseen.
(ja ennen kuin joku kysyy mistä tuo moolimäärä, niin moolin tilavuus on R*T/P).
Sitten tilanne jossa varasto vuotaa sen verran että paine ei pääse nousemaan ja ilmaa valuu ulos.
Kun lämpötila on noussut sen 9 astetta, sisällä olevan ilman energia on sama, (lämpö on suurempi, mutta määrä pienempi), ja edellisen mukaan moolien määrä on enää 427,6, eli 14 moolia joiden keskilämpötila on ollut 280,5 K, on vähentynyt.
Mukanaan viemänsä energia on siis mRT > 14*8,314*280,5 = 32,6 KJ, siis lähes sama, kuten näin pienillä muutoksilla yleensä.
Edellä ei ollut ainoatakaan oletusta tai arviota, joita nyt varmaan riittää.
Millä teholla, ja kuinka kauan kestää tuon 33 KJ määrän tulevan eristeen läpi ?
Oletetaan nyt vaikka tuo 'naureskeltu' 10 min vaatisi 55 W siirtotehon. Lämpötilaero 15,5, pintaa min 25 m² edellyttäisi U - arvoa 0.15 W/m² ! !
Millä nämä "entalpialaskijat" päätyy tunteihin, vai häiriköivätkö vain huvikseen ?entäs se vastaus uudelleen muotoiltuun kysymykseeni?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No muotoilenpas koko kysymyksen uusiksi.
Kuinka kauan kestää 100W teholla lämmittää 14 kg ilmaa lämpötilasta 3°C lämpötilaan 12°C? Ilman suhteellinen kosteus on alussa 50% ja paineen voi olettaa vakioksi (101,3 kPa).Hieman yli 6 minuuttia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hieman yli 6 minuuttia.
väärin meni vastaus!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
väärin meni vastaus!
Kai osaat myös kertoa miksi, ettei jäisi ikävää kuvaa, että olisit pelkkä tyhjöpäinen suunsoittaja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kai osaat myös kertoa miksi, ettei jäisi ikävää kuvaa, että olisit pelkkä tyhjöpäinen suunsoittaja.
tokihan minä osaan sen sulle ja muillekin kertoa eli
0,1kW *t = 14kg * 1,0 kJ/kgK * 9K → t = 14*1*9/0,1 = 1260 sekuntia eli tasan 21 min - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tokihan minä osaan sen sulle ja muillekin kertoa eli
0,1kW *t = 14kg * 1,0 kJ/kgK * 9K → t = 14*1*9/0,1 = 1260 sekuntia eli tasan 21 minMiten tuo Cp kapasiteetin käyttö liittyy asiaan ?
Sinun 14 kg kaasun (ilma/muu ideaalikaasun tapainen kaasu) vaatii energiaa n. 36 KJ 9 asteen lämpötilan lisäämiseksi.
Ongelmasi näyttää edelleen olevan se, että et ymmärrä, mitä kaasujen Cp tarkoittaa ja kuvittelet sen vertautuva nesteiden ja kiinteiden C arvoihin, niillähän on vain yksi kapasiteettiarvo.
En jaksa toistaa, että kaasujen energiasisällön muutos ei ole suoraan Cp tai Cv arvojen mukaisia, ne sisältävät myös mekaanista energiaa ym.
Jos opintosi ovat vielä kesken, tai jääneet muuten väliin, niin esimerkiksi Wikistä löytyy suhteellisen valaiseva selvitys.
Osaltani katson keskustelun jatkamisen tältä pohjalta tarpeettomaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten tuo Cp kapasiteetin käyttö liittyy asiaan ?
Sinun 14 kg kaasun (ilma/muu ideaalikaasun tapainen kaasu) vaatii energiaa n. 36 KJ 9 asteen lämpötilan lisäämiseksi.
Ongelmasi näyttää edelleen olevan se, että et ymmärrä, mitä kaasujen Cp tarkoittaa ja kuvittelet sen vertautuva nesteiden ja kiinteiden C arvoihin, niillähän on vain yksi kapasiteettiarvo.
En jaksa toistaa, että kaasujen energiasisällön muutos ei ole suoraan Cp tai Cv arvojen mukaisia, ne sisältävät myös mekaanista energiaa ym.
Jos opintosi ovat vielä kesken, tai jääneet muuten väliin, niin esimerkiksi Wikistä löytyy suhteellisen valaiseva selvitys.
Osaltani katson keskustelun jatkamisen tältä pohjalta tarpeettomaksi.Ka niin, tarpeetontahan tätä on jatkaa, kun et näytä oikein mitään termodynamiikasta ymmärtävän. Tässä tapauksessahan ilmaan tuotu lämpöenergia on yhtä kuin ilman entalpian muutos eli Q = m*deltah = m*cp*deltaT (paine oletettiin vakioksi). Tilavuudenmuutostyötä kun ei ole, eikä myöskään mitään mekaanista työtä tehdä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ka niin, tarpeetontahan tätä on jatkaa, kun et näytä oikein mitään termodynamiikasta ymmärtävän. Tässä tapauksessahan ilmaan tuotu lämpöenergia on yhtä kuin ilman entalpian muutos eli Q = m*deltah = m*cp*deltaT (paine oletettiin vakioksi). Tilavuudenmuutostyötä kun ei ole, eikä myöskään mitään mekaanista työtä tehdä.
Aivan, juuri siitä syystä Cp - kapasiteetin käyttö on väärin, koska se edellyttää tilavuudenmuutostyötä.
- Anonyymi
Lisäät kopin ilmaan muutaman miljoonasosan hiilidioksidia niin se vaan lämpenee lämpenemistään.
- Anonyymi
Jos vähillä tiedoilla pitää arvata, lämmitysilman virtausnopeus tai vuotohäviön nopeus arvataan, voidaan lämpiämisaika arvioida. Johtumishäviöt ovat vain kolmasosa koko lämpöhäviöstä.
- Anonyymi
Puoli tuntia vain ilman oven avauksia, jos räppänä viuhuu haihtuu kylmä kuin pieru Saharaan.
- Anonyymi
Sain tulokseksi 12 min, jos kotelo on ilmatiivis.
- Anonyymi
Kaltsan kotsa on holodna ja tulee äkkiä, 12:33 on oikeampi, koska siinä on 33 sek enemmän aikaa.
- Anonyymi
Kiitos osallistumisesta ja neuvoista: oikea vastaus on 28 minuuttia.
U-arvon yksikkö on W/m2K. U-arvo kertoo kuinka monta wattia lämpötehoa siirtyy rakenteen läpi yhtä neliömetriä kohden, kun rakenteen yli on yhden asteen lämpötilaero.
Ohuen eristeen U-arvo on nyt arvatenkin noin 0,26 W/(m²·K). Jos lattiat, katto ja seinät ovat pinta-alaltaan noin 25 m2 ja lämpötilaero seinän (ja katon-lattian) yli on keskimäärin (23-7,5) = 15,5 astetta, lämpöä siirtyy rakenteiden kautta 0,26 x 25 x 15,5 = 100,75 wattia tunnissa. Laskennan helpottamiseksi sovimme lukemaksi 100 wattia, eli 100 J/s.
Oletuksena sovimme, että ilman kosteus on 50 % ja että kosteus pysyy vakiona. Oletuksena lisäksi on, että sekä tilavuus että paine varastossa pysyvät vakioina, sillä varasto ei ole umpitiivis. Kun varaston lämpötila nousee 3 asteesta 12 asteeseen, entalpia muuttuu vastaavasti arvosta 8 kJ/kg arvoon 22 kJ/kg eli entalpiaero on 14 kJ/kg: tämä tarkoittaa, että yhden kilogramman ilmaa lämmittämiseen tarvitaan 14 kJ energiaa.
Mollier-diagrammista voi saada tietoon tarkat entalpiat, kun todellinen ilmankosteus on tiedossa. Kun sovimme, että ilman entalpiaero on 14 kJ/kg kosteudeltaan 50 % ilmaa, 10 kuutiometrin rakennelman entalpia on noin 12 kg x 14 kJ/kg = 168 kJ.
Lämmitetään pintojen kautta varaston ilmamassaa. Käytössä on teho 0,1 kJ/s, ja tarvittava energian lisäys on 168 kJ, josta seuraa vastauksena 168 kJ/0,1 kJ/s = 1680 sekuntia eli 28 minuuttia.
On tiedossa, että seinät luonnollisesti lämpenevät nopeammin ja varaston keskusta hitaammin, ellei ilma varastossa liiku tehokkaasti puhaltimen tai vedon vaikutuksesta. Konvektio ei ole ko. varastossa tehokasta.- Anonyymi
no nythän se laskelmasi on jo vähän sinnepäin! joitain virheitä siellä toki vielä on:
entalpia h1 = 8,9 kJ/kg ja entalpia h2 = 18,0 kJ/kg (abs.kosteus pysyy vakiona, mutta suht.kosteus laskee lämpötilan noustessa, lopussa se on 27%) eli entalpianmuutos on 9,1 kJ/kg.
kopin tilavuus on 11 m³ (ei 10 m³) ja kopissa olevan ilman massa on 14 kg (ei 12kg)
näin ollen, jos lämmitysteho on 100W, niin aikaa menee 14*9,1/0,1 = 1274 sek eli 21min ja 14s - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no nythän se laskelmasi on jo vähän sinnepäin! joitain virheitä siellä toki vielä on:
entalpia h1 = 8,9 kJ/kg ja entalpia h2 = 18,0 kJ/kg (abs.kosteus pysyy vakiona, mutta suht.kosteus laskee lämpötilan noustessa, lopussa se on 27%) eli entalpianmuutos on 9,1 kJ/kg.
kopin tilavuus on 11 m³ (ei 10 m³) ja kopissa olevan ilman massa on 14 kg (ei 12kg)
näin ollen, jos lämmitysteho on 100W, niin aikaa menee 14*9,1/0,1 = 1274 sek eli 21min ja 14sLämmitysteho heikkenee, kun kopin lämpötila nousee.
- Anonyymi
Uretaanin lämmönjohtavuus on 0.025 W/(mK), joten 80 mm seinämän u-arvo on 0.31 W/(m2K).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no nythän se laskelmasi on jo vähän sinnepäin! joitain virheitä siellä toki vielä on:
entalpia h1 = 8,9 kJ/kg ja entalpia h2 = 18,0 kJ/kg (abs.kosteus pysyy vakiona, mutta suht.kosteus laskee lämpötilan noustessa, lopussa se on 27%) eli entalpianmuutos on 9,1 kJ/kg.
kopin tilavuus on 11 m³ (ei 10 m³) ja kopissa olevan ilman massa on 14 kg (ei 12kg)
näin ollen, jos lämmitysteho on 100W, niin aikaa menee 14*9,1/0,1 = 1274 sek eli 21min ja 14sMiksi puutut lillukanvarsiin, oletko se kuuluisa besser-wisser? Sotket myös kirjoittajat toisiinsa.
Oleellisempaa olisi integroida lämmön siirtyminen ilman ja kiinteän aineen rajapinnassa sekä seinämän ja varaston keskellä olevan ilman välillä. Lisäksi lähtötilanteessa pitäisi tietää polyuretaanin lämpötila.
Avaaja itse on kadonnut kuin pieru Saharaan, tai ei uskalla kirjoittaa nimimerkillään.
- Anonyymi
Molarin diagrammin mukaan RH on täysin jotain muuta, entalpiat sinnepäin, potunan lämpökapasiteetit ja vuoto ovat kaikkein suurimpia, joten laskelmasta ei ole käytännön hyötyä. Johtumishäviöt ovat vain kolmannes energialaskusta ja lattian lämpöhäviö on jotain muuta.
- Anonyymi
Molarista tai potunasta en tiijä, mutta arvioinpas hieman tuota vuototehoa tarkemmin.
Oletetaan paremman tiedon puutteessa, että seinät ja katto muodostuvat 1cm paksuisista levyistä (lämmönjohtavuus 0,5 W/mK), joiden välissä on 8cm uretaania (0,025 W/mK) eristeenä. Sisäpuolen lämmönsiirtokerroin olkoon 5 W/m2K ja ulkopuolen vaikkapa 15 W/m2K (tuulee, ainakin joskus). Lattia olkoon täysin eristetty, vaikkei tietysti olekaan. Lämmönsiirtopinta-alaksi tulee siten 2,2*2,4*2 + 2,1*2,2*2 + 2,2*2,4 = noin 25 m².
Kokonaislämmönsiirtovastus seinämille on R" = 1/5 + 0,08/0,025 + 2*0,01/0,5 + 1/15 = 3,51 m²K/W. Lämpötilaero on keskimäärin sen 15,5K, joten keskimääräiseksi lämmönsiirtotehoksi seinämien läpi tulee 15,5*25/3,51 = 110 W (U-arvo näyttäs siis olevan noin 0,28 W/m²K).
→ 0,110*t = 14*1*9, josta kopin lämpenemisajaksi tulee t = 1145 sek eli noin 19min - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Molarista tai potunasta en tiijä, mutta arvioinpas hieman tuota vuototehoa tarkemmin.
Oletetaan paremman tiedon puutteessa, että seinät ja katto muodostuvat 1cm paksuisista levyistä (lämmönjohtavuus 0,5 W/mK), joiden välissä on 8cm uretaania (0,025 W/mK) eristeenä. Sisäpuolen lämmönsiirtokerroin olkoon 5 W/m2K ja ulkopuolen vaikkapa 15 W/m2K (tuulee, ainakin joskus). Lattia olkoon täysin eristetty, vaikkei tietysti olekaan. Lämmönsiirtopinta-alaksi tulee siten 2,2*2,4*2 2,1*2,2*2 2,2*2,4 = noin 25 m².
Kokonaislämmönsiirtovastus seinämille on R" = 1/5 0,08/0,025 2*0,01/0,5 1/15 = 3,51 m²K/W. Lämpötilaero on keskimäärin sen 15,5K, joten keskimääräiseksi lämmönsiirtotehoksi seinämien läpi tulee 15,5*25/3,51 = 110 W (U-arvo näyttäs siis olevan noin 0,28 W/m²K).
→ 0,110*t = 14*1*9, josta kopin lämpenemisajaksi tulee t = 1145 sek eli noin 19minSe on just tuo, että hiusten halkominen on pääasia, mutta pääperiaatteista ei hajuakaan.
- Anonyymi
Provoilu vaan jatkuu.
Mikä pelleily tämä entalpiakäyrien tulkinta oikein on? Kaasuille, kuten ilma, on oma termodynamiikan osa, joka mahdollistaa kaiken ns. paine-tila-energioiden tarkan laskennan.
Hupia:
W/h , 9 asteen muutos lisää 1kg ilmamassan 8 > 22 Kj/kg, eli lähes 3 kertaiseksi, vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.
Lisäksi jokainen "oikeassa olija" vain kertoo että näin se on, vailla mitään perusteita.
Näinkö tiedepalstalla nykyään, lieneekö tämäkin sitä intersektionaalista , -mitä lienee, tasa-arvoa ja ihmisten mielipiteiden kunnioittamisagendaa ?
Huh ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Provoilu vaan jatkuu.
Mikä pelleily tämä entalpiakäyrien tulkinta oikein on? Kaasuille, kuten ilma, on oma termodynamiikan osa, joka mahdollistaa kaiken ns. paine-tila-energioiden tarkan laskennan.
Hupia:
W/h , 9 asteen muutos lisää 1kg ilmamassan 8 > 22 Kj/kg, eli lähes 3 kertaiseksi, vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.
Lisäksi jokainen "oikeassa olija" vain kertoo että näin se on, vailla mitään perusteita.
Näinkö tiedepalstalla nykyään, lieneekö tämäkin sitä intersektionaalista , -mitä lienee, tasa-arvoa ja ihmisten mielipiteiden kunnioittamisagendaa ?
Huh !sinun kirjoituksissasi ei ole päätä eikä häntää... vaan ei se mitään, saatiinhan hupia aikaiseksi :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Provoilu vaan jatkuu.
Mikä pelleily tämä entalpiakäyrien tulkinta oikein on? Kaasuille, kuten ilma, on oma termodynamiikan osa, joka mahdollistaa kaiken ns. paine-tila-energioiden tarkan laskennan.
Hupia:
W/h , 9 asteen muutos lisää 1kg ilmamassan 8 > 22 Kj/kg, eli lähes 3 kertaiseksi, vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.
Lisäksi jokainen "oikeassa olija" vain kertoo että näin se on, vailla mitään perusteita.
Näinkö tiedepalstalla nykyään, lieneekö tämäkin sitä intersektionaalista , -mitä lienee, tasa-arvoa ja ihmisten mielipiteiden kunnioittamisagendaa ?
Huh !3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.
??? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.
???Jotain selitystäkö vailla ? ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotain selitystäkö vailla ? ?
70 ???
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
70 ???
Niin ? ? ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ? ? ?
no ei se yks tyyppi osaa sitä selittää!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no ei se yks tyyppi osaa sitä selittää!
Mitä sen pitäisi selittää ? ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sen pitäisi selittää ? ?
no sitä, että miksi 3 asteisen ilman energiasisältö on 70 kJ/kg
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no sitä, että miksi 3 asteisen ilman energiasisältö on 70 kJ/kg
No siksi, että lämpö on molekyylien liikettä, molekyylien liike on energiaa, ja kaikki aineet, joiden lämpötila on yli 0 K sisältävät tätä lämpöenergiaa.
Kaasuilla molekyylien liikkeellä on huomattavasti enemmän tilaa, ne käyttäytyvät aivan eri tavalla paineen tai lämmön muutoksissa, joten niillä on fysiikassa aivan oma termodynamiikan osansa.
Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että +3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta, mutta sinulle lienee tärkeämpää on opetella pyöräily ilman apupyöriä, tulevaisuus toivottavasti kertoo lisää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no sitä, että miksi 3 asteisen ilman energiasisältö on 70 kJ/kg
>>> vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.
Oleellista on tietää entalpiaero, ja se on täällä jo laskettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>>> vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.
Oleellista on tietää entalpiaero, ja se on täällä jo laskettu.No mikä se sitten on ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>>> vaikka 3 C asteisen ilman pelkkä lämpöenergiakin on todellisuudessa yli 70 KJ/Kg.
Oleellista on tietää entalpiaero, ja se on täällä jo laskettu.Mitäpä jos tunkisit tuon entalpiahorinasi vaikka hanuriisi, ei tää oo enää edes hauskaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitäpä jos tunkisit tuon entalpiahorinasi vaikka hanuriisi, ei tää oo enää edes hauskaa.
Kiitos tuosta, mutta ei sinne mahdu enää kun se on täynnä entropiaa!
- Anonyymi
Onko tuollaista tablizaa tällä pallolla?
+3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg- Anonyymi
Pilailija ilman lasku- ja sisälukutaitoja tuossa taas vauhdissa. Vai yli 70....
- Anonyymi
Avaaja itse nimimerkkeineen on kadonnut kuin kevätjäät Suomenlahdesta. Mitään asiaan liittyvää hän ei ole osannut kertoa.
> Kiitos osallistumisesta ja neuvoista: oikea vastaus on 28 minuuttia.
Tarkennetaan alla periaatetta ja lukemia.
> Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että +3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta.
Voisit osoittaa, mutta et siis osaa. Se ei haittaa, koska ei sillä ole mitään merkitystä. Jo pelkästään vaikeus kirjoittaa yksiköiden lyhenteitä oikein kertoo sen, että et ole koskaan opiskellut aihetta.
Ilman kosteus vaikuttaa entalpiaan enemmän kuin lämpötila. Kesällä ulkoilman mitoittava lämpötila on 25 C ja entalpia 55 kJ/kg, kun suhteellinen ilmankosteus on 50 % ja absoluuttinen vesimäärä 10 g/kg ilmaa - entalpia 3-asteisessa (varaston kuivahkossa) ilmassa ei mitenkään voi olla yli 70 kJ/kg. Kylläisessä 3-asteisessa ilmassa voi olla vettä absoluuttisesti vain noin 4 g/kg ilmaa tai 5,95 g/m3.
Tarinasi on siis pelkkää tarinaa, Satu isolla S:llä.
> Ohuen eristeen U-arvo on nyt arvatenkin noin 0,26 W/(m²·K). Jos lattiat, katto ja seinät ovat pinta-alaltaan noin 25 m2 ja lämpötilaero seinän (ja katon-lattian) yli on keskimäärin (23-7,5) = 15,5 astetta, lämpöä siirtyy rakenteiden kautta 0,26 x 25 x 15,5 = 100,75 wattia tunnissa. Laskennan helpottamiseksi sovimme lukemaksi 100 wattia, eli 100 J/s.
Täällä on aivan oikein huomautettu, että avauksessa puhuttiin seinistä, ei kuitenkaan katosta ja lattiasta. Jos varaston katto on vino, lämpöhäviö (nyt: kylmähäviö) kattoon päin on suurempi kuin seiniin päin (lämpö nousee ylös) ja lämpöhäviö lattiaan päin pienempi, koska maaperä hohkaa yleensä aina hieman kylmää. Olisi avaajan tehtävä tarkentaa varaston ominaisuuksia, jos avaus olisi avaajalle tärkeä. Ei kuitenkaan ole tärkeä.
Edellisen vuoksi ja puutteellisten lähtötietoijen vuoksi myöskään difuusiota raknteiden läpi on mahdotonta ottaa huomioon. Vesihöyryn osapaine ulkona kesällä on kuitenkin lähes aina suurempi kuin kylmävarastossa.
> Oletuksena sovimme, että ilman kosteus on 50 % ja että kosteus pysyy vakiona. Oletuksena lisäksi on, että sekä tilavuus että paine varastossa pysyvät vakioina, sillä varasto ei ole umpitiivis. Kun varaston lämpötila nousee 3 asteesta 12 asteeseen, entalpia muuttuu vastaavasti arvosta 8 kJ/kg arvoon 22 kJ/kg eli entalpiaero on 14 kJ/kg: tämä tarkoittaa, että yhden kilogramman ilmaa lämmittämiseen tarvitaan 14 kJ energiaa.
Tarkasti laskien absoluuttinen entalpia kasvaa arvosta 8,9 kJ/kg arvoon 23 kJ/kg eli entalpiaero on 14,1 kJ/kg; tämä tarkoittaa, että yhden kilogramman ilmaa lämmittämiseen tarvitaan 14,1 kJ energiaa.
Mollier-diagrammista voi saada tietoon tarkat entalpiat, kun todellinen ilmankosteus on tiedossa. Kun sovimme, että ilman entalpiaero on 14,1 kJ/kg kosteudeltaan 50 % ilmaa, 10 kuutiometrin rakennelman entalpia on noin 12,76 kg x 14,1 kJ/kg = 180 kJ.
Lämmitetään pintojen kautta varaston ilmamassaa. Käytössä on teho 0,1 kJ/s, ja tarvittava energian lisäys on 168 kJ, josta seuraa vastauksena 180 kJ/0,1 kJ/s = 1800 sekuntia eli tasan 30 minuuttia.
> Puoli tuntia vain ilman oven avauksia, jos räppänä viuhuu haihtuu kylmä kuin pieru Saharaan.
Tässä asia oli arvioitu, vatuloitu tai laskettu päässälaskuna täsmälleen oikein!
> On tiedossa, että seinät luonnollisesti lämpenevät nopeammin ja varaston keskusta hitaammin, ellei ilma varastossa liiku tehokkaasti puhaltimen tai vedon vaikutuksesta. Konvektio ei ole ko. varastossa tehokasta.
Jos kyseessä todellakin olisi varasto, varastossa oli paljon varastoitavia tuotteita, joiden lämpösisältö vaikuttaisi merkittävästi varaston lämpenemiseen. Edelliset laskelmat kaikki viittaavat siis ainoastaan tyhjän varaston lämpenemiseen. Kylmät tuotteet itse pitävät varaston, kuten jääkaappi, kauan viileänä.- Anonyymi
Käytössä on teho 0,1 kJ/s, ja tarvittava energian lisäys on 180 kJ, josta seuraa vastauksena 180 kJ/0,1 kJ/s = 1800 sekuntia eli tasan 30 minuuttia.
- Anonyymi
Entäs jos kysymys onkin siitä että kuinka nopeasti kylmä poistuu niin että lämmin mahtuu tilalle?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entäs jos kysymys onkin siitä että kuinka nopeasti kylmä poistuu niin että lämmin mahtuu tilalle?
Sama asia toisin sanoin.
Lämmön siirtyminen tapahtuu spontaanisti aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan eli lämpimästä kylmään. Tämän ilmaisee termodynamiikan toinen pääsääntö, jonka mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama asia toisin sanoin.
Lämmön siirtyminen tapahtuu spontaanisti aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan eli lämpimästä kylmään. Tämän ilmaisee termodynamiikan toinen pääsääntö, jonka mukaan lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan.Nyt olikin kysymys kylmän poistumisesta eikä lämpimän tulosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt olikin kysymys kylmän poistumisesta eikä lämpimän tulosta.
Kerro lisää osaamattomuudestasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro lisää osaamattomuudestasi.
Minä en osaa tehdä rekillä lapajättiläistä. Osaatko sinä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en osaa tehdä rekillä lapajättiläistä. Osaatko sinä?
Jos varastossa on paljon tavaroita niin sinne ei edes mahdu harjoittelemaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos varastossa on paljon tavaroita niin sinne ei edes mahdu harjoittelemaan.
Avauksen varasto on muutenkin matala ja pikkuruinen. Lapajättiläistä pystyisi tekemään vain lapsi tai muu lyhyt henkilö.
Kylmässä ilmassa lisäksi revähtää lihakset, sen takia varasto pitää lämmittää aluksi ovi auki. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en osaa tehdä rekillä lapajättiläistä. Osaatko sinä?
"Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että +3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta."
Voisitko nyt sen kauniisti pyydettäessä osoittaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että 3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta."
Voisitko nyt sen kauniisti pyydettäessä osoittaa?Minä jo kerroin että en osaa tehdä lapajättiläistä. Miten tuon voisi osoittaa? Jos osoittaisin että en osaa pelata shakkia täydessä varastossa niin riittäisikö se?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että 3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta."
Voisitko nyt sen kauniisti pyydettäessä osoittaa?Lainauksen kirjoittaja ei vaan osaa. Osaisiko joku muu?
Ps. Ei tarvita lapajättiläisen osaamista, vaan tuo lukeman 70 todistelua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt olikin kysymys kylmän poistumisesta eikä lämpimän tulosta.
Kun kotona talvella avaa parvekkeen oven tai muun ulko-oven, poistuuko kylmä ilma kotiin sisälle?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kotona talvella avaa parvekkeen oven tai muun ulko-oven, poistuuko kylmä ilma kotiin sisälle?
Näin käy, jos olet pihalla lumiukkona. Varo ettei 70 kJ ja varaston tavarat hyökkää kimppuun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lainauksen kirjoittaja ei vaan osaa. Osaisiko joku muu?
Ps. Ei tarvita lapajättiläisen osaamista, vaan tuo lukeman 70 todistelua."Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että +3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta, mutta sinulle lienee tärkeämpää on opetella pyöräily ilman apupyöriä, tulevaisuus toivottavasti kertoo lisää."
voi kuule, kun minä osaan jo pyöräillä, tosin ne apupyörät pitää vielä aina välillä olla... no ethän sinä tuota 70:stä osaa osoittaa/todistaa, koska asiahan EI ole niin!
vai 70 kJ/kg, heheheh... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kaasujen tilanmuutosten vaikutusten perusteella on osoitettavissa, että 3 C asteisen ilman lämpösisältö on yli 70 KJ/Kg , voisin osoittaa myös laskelman asiasta, mutta sinulle lienee tärkeämpää on opetella pyöräily ilman apupyöriä, tulevaisuus toivottavasti kertoo lisää."
voi kuule, kun minä osaan jo pyöräillä, tosin ne apupyörät pitää vielä aina välillä olla... no ethän sinä tuota 70:stä osaa osoittaa/todistaa, koska asiahan EI ole niin!
vai 70 kJ/kg, heheheh...En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg.Olet pihalla kuin lumiukko.
En jaksa laskea, mutta kosteassa kuumassa saunassa voisi löytyä tuollaisia lukemia, ei kylmässä varastossa.
Mikä sua vaivaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg.Laskin absoluuttisen lämpösisällön. Jos ilman suhteellinen kosteus on 50%, 70 kJ/kg pätee 32 asteen lämmössä.
Sorry, puihin meni muut arvaukset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laskin absoluuttisen lämpösisällön. Jos ilman suhteellinen kosteus on 50%, 70 kJ/kg pätee 32 asteen lämmössä.
Sorry, puihin meni muut arvaukset.Onko tuossa siis nollakohta absoluuttisessa nollapisteessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg."...neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg."
ootkos koskaan hoksannut, että tuo antamasi kaava on ideaalikaasuyhtälö? toki sen antamien lukujen dimensioksi tulee Nm eli Joule, mutta mutta... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laskin absoluuttisen lämpösisällön. Jos ilman suhteellinen kosteus on 50%, 70 kJ/kg pätee 32 asteen lämmössä.
Sorry, puihin meni muut arvaukset.näin on! kerrankin joku osaa lukea Mollieria :) terv. "se pyöräilyä opetteleva"
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tuossa siis nollakohta absoluuttisessa nollapisteessä.
Sulla on pää siinä lämmössä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sulla on pää siinä lämmössä.
Et siis osannut vastata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et siis osannut vastata.
Avaajan tyhjässä varastossa on absoluuttinen tyhjyys ja lämpötila, sama kuin pilailijan päässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et siis osannut vastata.
Heittele sinä vain lapajättiläisiä tyhjässä varastossasi. Muista avata ovi ennen kuin astut pihalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et siis osannut vastata.
Miksi tyrkytät kaavaasi pV = NRT tähän tapaukseen?
Kyseessä ei ole suljettu systeemi, vaikkapa iso termospullo tai traktorin rengas, jossa paine, tilavuus ja lämpötila ovat kaikki riippuvaisia toisistaan. Varasto on avoin systeemi, miten vaikeaa sinun on ymmärtää asiaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin käy, jos olet pihalla lumiukkona. Varo ettei 70 kJ ja varaston tavarat hyökkää kimppuun.
Avauksessa kerrotaan että varasto on tyhjä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun, mutta tuolle ilmeisen tyhmälle raakkujalle neuvon katsomaan kaavaa PV = nRT.
Kumpikin puoli on sama energiasisältö, käytä kumpaa haluat, ja toteat itse että kyllä se vaan on yli 70 KJ/kg."En mielelläni puuttuisi tähän sekoiluun."
Höpsis. Sinähän olet tämän keskustelun suurin sekoilija. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avauksessa kerrotaan että varasto on tyhjä!
Tämän keskustelun kuluessa se on ehtinyt täyttyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämän keskustelun kuluessa se on ehtinyt täyttyä.
Avaaja on täysi tomppeli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avaaja on täysi tomppeli.
Niin, avaaja on tämä sama entalpiahouru, jolla oli tarkoitus briljeerata erikoistiedoillaan.
Nolo mikä nolo ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, avaaja on tämä sama entalpiahouru, jolla oli tarkoitus briljeerata erikoistiedoillaan.
Nolo mikä nolo !"tarkoitus briljeerata erikoistiedoillaan"
Niinpä, toiset ne vaan osaa ja toiset ei osaa. Joillekin yksinkertaisille jokapäiväisen tiedon jakaminen on briljeeraamista, vähän kuin sivistyssanat. Sivistyssanat ja tieto aiheuttavat osassa ihmisistä kamalan paniikin ja huonon olon.
Kyllä sinäkin voisit oppia kaikenlaista fysiikasta, jos sinulla olisi tahtotilaa. Mutta kun sitä ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, avaaja on tämä sama entalpiahouru, jolla oli tarkoitus briljeerata erikoistiedoillaan.
Nolo mikä nolo !"vai 70 kJ/kg, heheheh..."
Tästä avaajan väitteestä ei ole edelleenkään esitetty näyttöä. Osaisiko joku, vai oliko kyseessä pilailijan omaa hauskuuttelua? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"vai 70 kJ/kg, heheheh..."
Tästä avaajan väitteestä ei ole edelleenkään esitetty näyttöä. Osaisiko joku, vai oliko kyseessä pilailijan omaa hauskuuttelua?https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöenergia
Heh hee ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöenergia
Heh hee !Siis:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöenergia - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis:
https://fi.wikipedia.org/wiki/LämpöenergiaJa lisää :
ttps://fysiikka.omaantahtiin.com/etusivu/fysiikka-2/kaasujen-tilanyhtälöt - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"vai 70 kJ/kg, heheheh..."
Tästä avaajan väitteestä ei ole edelleenkään esitetty näyttöä. Osaisiko joku, vai oliko kyseessä pilailijan omaa hauskuuttelua?Ei ole näyttöä, ei.
70 kJ/kg kylmässä varastossa on satua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole näyttöä, ei.
70 kJ/kg kylmässä varastossa on satua.Niin, joillekin ei uppoa mikään.
Olet onneton vajakki aivan väärällä palstalla, jos näinkään yksinkertaista asiaa ei osamääräsi kykene ymmärtämään.
Jätä jo normijärkiset palstalaiset rauhaan, täältä et apua vajavuuteesi saa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, joillekin ei uppoa mikään.
Olet onneton vajakki aivan väärällä palstalla, jos näinkään yksinkertaista asiaa ei osamääräsi kykene ymmärtämään.
Jätä jo normijärkiset palstalaiset rauhaan, täältä et apua vajavuuteesi saa.Sinulla on mennyt typerä avaus pahasti ihon alle. Onko sinulla aina ollut vihanhallintaongelmaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis:
https://fi.wikipedia.org/wiki/LämpöenergiaEt osaa edes linkittää oikein. Häpeäisit edes.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et osaa edes linkittää oikein. Häpeäisit edes.
Avaaja heittää lapajättiläistä omassa tyhjässä varastossaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et osaa edes linkittää oikein. Häpeäisit edes.
Hyvä nuori ystäväni, ei ole kyse linkitysongelmasta vaan linkeistä, jotka eivät kopioidu kokonaisena.
Nämä avataan kopioimalla osoite sijaintikenttään.
Kuuluu osaavampien käyttäjien rutiiniin, mutta ymmärrän kyllä vajavuutesi aiheuttamat rajautuneesi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä nuori ystäväni, ei ole kyse linkitysongelmasta vaan linkeistä, jotka eivät kopioidu kokonaisena.
Nämä avataan kopioimalla osoite sijaintikenttään.
Kuuluu osaavampien käyttäjien rutiiniin, mutta ymmärrän kyllä vajavuutesi aiheuttamat rajautuneesiSaat anteeksi, kun et vaan osaa. Yritit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole näyttöä, ei.
70 kJ/kg kylmässä varastossa on satua.Voihan siellä olla nollapiste-energiaa jota on tyhjössäkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan siellä olla nollapiste-energiaa jota on tyhjössäkin.
Kuutiossa 3 C asteista ilmaa on 2,65 e+25 molekyyliä, jotka vipeltää äänen nopeudella.
Aika pieniähän ne on, mutta energiaa vaan kertyy.
Kaasujen tilanyhtälössä ei ole 0 kohtaa, koska 0 K kaasua ei ole olemassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuutiossa 3 C asteista ilmaa on 2,65 e 25 molekyyliä, jotka vipeltää äänen nopeudella.
Aika pieniähän ne on, mutta energiaa vaan kertyy.
Kaasujen tilanyhtälössä ei ole 0 kohtaa, koska 0 K kaasua ei ole olemassa.Kuutio on hyvin määritelty mittayksikkö.
Kyllä kaasujen tilanyhtälöön voi aivan hyvin asettaa lämpötilaksi nollan, mutta sitähän on fysiikasta mitään ymmärtämättömän vaikea hyväksyä.
- Anonyymi
Paljonko sitten on kuutiossa 12 C asteista ilmaa ?
Miksi molekyylit vipeltää äänen nopeudella ?- Anonyymi
12 asteessa niitä on hieman vähemmän, eikä ne liiku äänen nopeudella, vaan paineen ja lämpötilan, ja äänen, siis painevaihtelun etenemisnopeus määrittyy molekyylien nopeuden mukaan.
- Anonyymi
Riippuu aivan siitä minkä kokoinen kuutio sinulla on.
Aika harvoja ovat ne molekyylit, jotka vipeltää äänen nopeudella. Useimmat vipeltävät äänen nopeutta hitaammin tai nopeammin.
Todennäköisyys sille että molekyyli liikkuu tasan äänen nopeudella, on nolla, mutta ei se mahdotonta ole. Kyseessä kun on jatkuva nopeusjakauma. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riippuu aivan siitä minkä kokoinen kuutio sinulla on.
Aika harvoja ovat ne molekyylit, jotka vipeltää äänen nopeudella. Useimmat vipeltävät äänen nopeutta hitaammin tai nopeammin.
Todennäköisyys sille että molekyyli liikkuu tasan äänen nopeudella, on nolla, mutta ei se mahdotonta ole. Kyseessä kun on jatkuva nopeusjakauma.Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !
Kaasuyhtälön 0 -arvo ei ole mikään matemaattinen limes, vaan tosiasia että ei ole olemassa ainetta, joka voisi olla kaasuna lämpötilassa 0 K.
1 kuutio tarkoittanee tilavuutta 1 m³, olipa se minkä muotoinen tahansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !
Kaasuyhtälön 0 -arvo ei ole mikään matemaattinen limes, vaan tosiasia että ei ole olemassa ainetta, joka voisi olla kaasuna lämpötilassa 0 K.
1 kuutio tarkoittanee tilavuutta 1 m³, olipa se minkä muotoinen tahansa."Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !"
Jos tapahtuman todennäköisyys on 0, niin se ei todellakaan tarkoita sitä, että tapahtuma olisi mahdoton. Varmaan sinun kannattaisi perehtyä todennäköisyyslaskentaan ja jatkuvaan jakaumaan.
Ideaalikaasun yhtälöön pV = nRT voi aivan hyvin sijoittaa T = 0 ja tarkastella, mihin se johtaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !"
Jos tapahtuman todennäköisyys on 0, niin se ei todellakaan tarkoita sitä, että tapahtuma olisi mahdoton. Varmaan sinun kannattaisi perehtyä todennäköisyyslaskentaan ja jatkuvaan jakaumaan.
Ideaalikaasun yhtälöön pV = nRT voi aivan hyvin sijoittaa T = 0 ja tarkastella, mihin se johtaa.Täh ?
Haluatko tarkoituksella provoilla, vai oletko todella noin kujalla ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todennäköisyys 0 tarkoittaa mahdottomuutta, tuskinpa tuota tarkoitit !
Kaasuyhtälön 0 -arvo ei ole mikään matemaattinen limes, vaan tosiasia että ei ole olemassa ainetta, joka voisi olla kaasuna lämpötilassa 0 K.
1 kuutio tarkoittanee tilavuutta 1 m³, olipa se minkä muotoinen tahansa.Kuutio eli säännöllinen heksaedri eli säännöllinen kuusitahokas on kuusitahkoinen geometrinen kappale, joka on säännöllinen monitahokas.
eli kuution tilavuus voi olla ihan mitä vaan, esimerkiksi 1 litra, ja se ei voi olla minkä muotoinen tahansa... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuutio eli säännöllinen heksaedri eli säännöllinen kuusitahokas on kuusitahkoinen geometrinen kappale, joka on säännöllinen monitahokas.
eli kuution tilavuus voi olla ihan mitä vaan, esimerkiksi 1 litra, ja se ei voi olla minkä muotoinen tahansa...Pallo on myös monitahokas nollan prosentin todennäköisyydellä. Silloin paine on nolla ja tilavuus on nolla.
Absoluuttinen totuus on vain kuutiossa jonka tilavuus on yksi kuutio. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pallo on myös monitahokas nollan prosentin todennäköisyydellä. Silloin paine on nolla ja tilavuus on nolla.
Absoluuttinen totuus on vain kuutiossa jonka tilavuus on yksi kuutio.Kaikkien kuutioiden tilavuus on kuutio.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikkien kuutioiden tilavuus on kuutio.
Totta, esimerkkinä arpakuutio tai jääkuutio.
- Anonyymi
On siis todistettu että kuutiossa 3 C asteista ilmaa on 2,65 e+25 molekyyliä, jotka vipeltää äänen nopeudella.
Sama ei tapahdu 12 asteessa tai pallossa. - Anonyymi
Onpa typerä kysymys-avaus.
- Anonyymi
Pääasia ei ole kopin ilman vaan sen sisällön potunoiden ja pookelien lämpökapasiteetit.
- Anonyymi
Varasto on tyhjä, koska muutoin lyhytkasvuiset eivät voi heittää siellä lapajättiläisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varasto on tyhjä, koska muutoin lyhytkasvuiset eivät voi heittää siellä lapajättiläisiä.
Kyllä siellä täytyy joku rekki olla niin että normaalikasvuiset pääsee tekemään lapajättiläisiä.
- Anonyymi
Laita ovi seljälleen niin lämpiää aika nopeesti.
- Anonyymi
Mikä kylmävarasto sellainen on, jossa pidetään ovi seljällään? Tuskin selkävarasto.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä kylmävarasto sellainen on, jossa pidetään ovi seljällään? Tuskin selkävarasto.
Jos kyseessä on iglun ovi niin se on syytä säilyttää kesällä kylmävarastossa.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1367669Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381915Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251880- 911623
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1791545Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p104978- 49910
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4819Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28810- 33783