10 vuoden lapsuudenystävyys takana ikävuosien 6 ja 16 välillä. Tämän jälkeen minä: lukioon, kotoa poismuutto, yliopistoon, tutkinto, työelämään siirtyminen. Tätä nykyä 27-vuotias, seurusteleva yksinasuja, pätkätyössä.
Ystäväni: ammattikouluun, opintojen keskeyttäminen, naimisiin, lapsi, ero, seurustelu, toinen lapsi. Tätä nykyä 28-vuotias kahden lapsen äiti, avoliitossa.
Yhteyttä on pidetty vaihtelevasti, yllättäen (?) yhteisiä tekijöitä ei enää löydy samassa määrin kuin teinivuosina... Kuitenkin toinen on aika pitkälti se sama ihminen kuin joskus "silloin muinoin" ja yhteisiä jutunaiheita löytyy edelleen, ts. viihdymme toistemme seurassa.
Nyt kysynkin teiltä käytännön vinkkejä siitä, miten tällaisen suhteen uudelleen lämmittäminen käytännössä onnistuu? Molemmat olemme tehneet omat valintamme, joskin ne ovat toisistaan kovin poikkeavat. Pääpointti on, että arvostan hänen ja omia valintojani yhtä korkealle.
Hän on kotona pienen lasten kanssa, itse olen päivätyössä. Miten järjestän meille "kahdenvälistä¨" aikaa,jonka aikana meidän olisi mahdollista tutustua toisiimme uudelleen ja keskustella muustakin kuin "lapsista" tai "työstä"? Miten ylensäkään saan suhdetta etenemään, kun toinen on täysipäiväinen äiti (ei hoitajaa/lastenvahtia)? En kai aina voi tunkea hänen kotiinsa lasten kanssa leikkimään?
Ystäväni: ammattikouluun, opintojen keskeyttäminen, naimisiin, lapsi, ero, seurustelu, toinen lapsi. Tätä nykyä 28-vuotias kahden lapsen äiti, avoliitossa.
Yhteyttä on pidetty vaihtelevasti, yllättäen (?) yhteisiä tekijöitä ei enää löydy samassa määrin kuin teinivuosina... Kuitenkin toinen on aika pitkälti se sama ihminen kuin joskus "silloin muinoin" ja yhteisiä jutunaiheita löytyy edelleen, ts. viihdymme toistemme seurassa.
Nyt kysynkin teiltä käytännön vinkkejä siitä, miten tällaisen suhteen uudelleen lämmittäminen käytännössä onnistuu? Molemmat olemme tehneet omat valintamme, joskin ne ovat toisistaan kovin poikkeavat. Pääpointti on, että arvostan hänen ja omia valintojani yhtä korkealle.
Hän on kotona pienen lasten kanssa, itse olen päivätyössä. Miten järjestän meille "kahdenvälistä¨" aikaa,jonka aikana meidän olisi mahdollista tutustua toisiimme uudelleen ja keskustella muustakin kuin "lapsista" tai "työstä"? Miten ylensäkään saan suhdetta etenemään, kun toinen on täysipäiväinen äiti (ei hoitajaa/lastenvahtia)? En kai aina voi tunkea hänen kotiinsa lasten kanssa leikkimään?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Harvoin vanha soppa paranee lämmittämällä.
Et saa lapsuuudenystävääsi takaisin vaikka kuinka haluaisit koska teistä on tullut aikuisia.
koeta opetella elämään asian kanssa, jos yhteisen ajan varaamaninen aiheuttaa noin paljon päänvaivaa älä suotta kiusaa itseäsi enempää.
Valoisaa kesää.