Kaasuauto on eniten omavarainen Suomen kannalta

On uutisoitu, että sähköä pitää tuoda, eikä oma sähkötuotanto riitä, joten väite ei täysin pidä paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

On uutisoitu, että sähköä pitää tuoda, eikä oma sähkötuotanto riitä, joten väite ei täysin pidä paikkansa.

Sähkön kokonaistuotanto kyllä riittää ja siinä mielessä Suomi on omavarainen (ekaa kertaa 2023) mutta Suomeen tuodaan paljon vesisähköä Ruotsista koska siellä on sitä on saatavilla enemmän kuin kykenevät käyttämään ja meillä kuten tiedämme on tehovajausta kovilla pakkasilla.

Meiltä taas nettoviedään paljon sähkö kun tuulee. Suomella on paljon tuulikapasiteettia ja lisää on tulossa.

Muutes, Norjalaisia on selvästi vähemmän kuin meitä mutta käyttävät kaksinkertaisen määrän sähköä.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkön kokonaistuotanto kyllä riittää ja siinä mielessä Suomi on omavarainen (ekaa kertaa 2023) mutta Suomeen tuodaan paljon vesisähköä Ruotsista koska siellä on sitä on saatavilla enemmän kuin kykenevät käyttämään ja meillä kuten tiedämme on tehovajausta kovilla pakkasilla.

Meiltä taas nettoviedään paljon sähkö kun tuulee. Suomella on paljon tuulikapasiteettia ja lisää on tulossa.

Muutes, Norjalaisia on selvästi vähemmän kuin meitä mutta käyttävät kaksinkertaisen määrän sähköä.

Lue lisää

Vuositasolla oy Suomi Ab on omavarainen tai saattaa kohta olla sähkönviejä. Vuositasolla.

Mutta tuotanto....

Muutama vuosi sitten omaa tuotantokapasiteettia oli huikeat 10,6 GW ja tähänastinen ennätyskulutus 15 GW. Eli kovilla pakkasilla oy Suomi ab kykeni tuottamaan vain 70 % tarvitsemastaan sähköstä ja loput korvattiin tuonnilla Venäjältä, Norjasta ja Ruotsista.

Eikä tästä pidä tuulivoimaa syyttää, vaan tilanteen oli annettu luisua näin pahaksi vuosikymmenien mittaan, kun sähkönkulutus kasvoi, mutta omaa voimalaitoskapasiteettia ei lisätty lähellekään samaan tahtiin. Ei tarvinnut, kun aina oli halpaa sähköä tarjolla Venäjältä. Eikä tässä nähty mitään riskiä....

Tilanne on viime vuosina muuttunut hurjasti. OL3 saatiin käyttöön ja tuulivoimakapasiteettia on nyt 7 GW. 20 vuotta sitten tuulivoimakapasiteetti oli 0,1 GW ja 10 vuotta sitten 1 GW, joten tuulivoimasta on tullut merkittävä energianlähde vasta parin viime vuoden aikana.

Nykyinen sähköntuotantokapasiteetti on teoriassa liki 20 GW eli reilusti huippukulutusta suurempi, mutta tämä on teoreettinen lukema. Siinä on 2 GW vesivoimaa ja 7 GW tuulivoimaa. Ei vesivoimaloita loputtomiin voi 100 % teholla ajaa, vaan säästellä pitää etenkin vähäsateisina vuosina. Tuulivoimalat nekin tunnetusti sään armoilla eikä tuulisellakaan säällä sellaista tuuria käy, että saataisiin samaan aikaan kaikista myllyistä 100 % teho irti. Tähänastinen ennätysteho on 6 GW.

Säästä riippumatonta tuotantoa on siis joku 12 GW (jos OL3 sattuu toimimaan) ja sehän jää edelleen 1-3 GW vajaaksi kulutushuipuista. Kun tuontia Venäjältä ei ole, on siirtolinjatkin aikalailla maksimikäytöllä ja viat niissä melkolailla ei-toivottavia.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkön kokonaistuotanto kyllä riittää ja siinä mielessä Suomi on omavarainen (ekaa kertaa 2023) mutta Suomeen tuodaan paljon vesisähköä Ruotsista koska siellä on sitä on saatavilla enemmän kuin kykenevät käyttämään ja meillä kuten tiedämme on tehovajausta kovilla pakkasilla.

Meiltä taas nettoviedään paljon sähkö kun tuulee. Suomella on paljon tuulikapasiteettia ja lisää on tulossa.

Muutes, Norjalaisia on selvästi vähemmän kuin meitä mutta käyttävät kaksinkertaisen määrän sähköä.

Lue lisää

Onko Norjassa alumiiniteollisuutta? Alumiinin teko vaatii valtavasti sähköä ja sitä Norjalla on vesivoimana. Ehkä siinä selitys.

Anonyymi kirjoitti:

Vuositasolla oy Suomi Ab on omavarainen tai saattaa kohta olla sähkönviejä. Vuositasolla.

Mutta tuotanto....

Muutama vuosi sitten omaa tuotantokapasiteettia oli huikeat 10,6 GW ja tähänastinen ennätyskulutus 15 GW. Eli kovilla pakkasilla oy Suomi ab kykeni tuottamaan vain 70 % tarvitsemastaan sähköstä ja loput korvattiin tuonnilla Venäjältä, Norjasta ja Ruotsista.

Eikä tästä pidä tuulivoimaa syyttää, vaan tilanteen oli annettu luisua näin pahaksi vuosikymmenien mittaan, kun sähkönkulutus kasvoi, mutta omaa voimalaitoskapasiteettia ei lisätty lähellekään samaan tahtiin. Ei tarvinnut, kun aina oli halpaa sähköä tarjolla Venäjältä. Eikä tässä nähty mitään riskiä....

Tilanne on viime vuosina muuttunut hurjasti. OL3 saatiin käyttöön ja tuulivoimakapasiteettia on nyt 7 GW. 20 vuotta sitten tuulivoimakapasiteetti oli 0,1 GW ja 10 vuotta sitten 1 GW, joten tuulivoimasta on tullut merkittävä energianlähde vasta parin viime vuoden aikana.

Nykyinen sähköntuotantokapasiteetti on teoriassa liki 20 GW eli reilusti huippukulutusta suurempi, mutta tämä on teoreettinen lukema. Siinä on 2 GW vesivoimaa ja 7 GW tuulivoimaa. Ei vesivoimaloita loputtomiin voi 100 % teholla ajaa, vaan säästellä pitää etenkin vähäsateisina vuosina. Tuulivoimalat nekin tunnetusti sään armoilla eikä tuulisellakaan säällä sellaista tuuria käy, että saataisiin samaan aikaan kaikista myllyistä 100 % teho irti. Tähänastinen ennätysteho on 6 GW.

Säästä riippumatonta tuotantoa on siis joku 12 GW (jos OL3 sattuu toimimaan) ja sehän jää edelleen 1-3 GW vajaaksi kulutushuipuista. Kun tuontia Venäjältä ei ole, on siirtolinjatkin aikalailla maksimikäytöllä ja viat niissä melkolailla ei-toivottavia.

Lue lisää

Imatran Voiman / Fortumin viisaat purkivay Inkoon 1000 MW:n hiilivoimalan pois omaa tyhmyyttään. Suomessahan EI OSATA suunnitella yhtään mitään nenäänsä pitemmälle lukuunopttamatta johdon ylisuuria palkkoja ja palkkioita. Ja kun oikein kovasti mokaa, niin on se varma pääsy yhä suuremmalle pallille.
ONKO Suomessa muuten koulutusta näihin päättäjän tehtäviin ja jos on, niin onko sitä riittävästi ja onko se ajantasaista? Useinkin ihmetyttää, ettei sitä olisi tai että jos on, niin sekin on ajettu tahallaan alas, mutta kenen toimesta? Koulutusrahat menee poliitikkojen taskuihin, kuten ainakin ammattikouluissa ja yliopistoissa?

Anonyymi kirjoitti:

Imatran Voiman / Fortumin viisaat purkivay Inkoon 1000 MW:n hiilivoimalan pois omaa tyhmyyttään. Suomessahan EI OSATA suunnitella yhtään mitään nenäänsä pitemmälle lukuunopttamatta johdon ylisuuria palkkoja ja palkkioita. Ja kun oikein kovasti mokaa, niin on se varma pääsy yhä suuremmalle pallille.
ONKO Suomessa muuten koulutusta näihin päättäjän tehtäviin ja jos on, niin onko sitä riittävästi ja onko se ajantasaista? Useinkin ihmetyttää, ettei sitä olisi tai että jos on, niin sekin on ajettu tahallaan alas, mutta kenen toimesta? Koulutusrahat menee poliitikkojen taskuihin, kuten ainakin ammattikouluissa ja yliopistoissa?

Lue lisää

Inkoossa hukkalämpö työnnettiin mereen, aivan kuten vielä Porin Tahkoluodossa. Fortum olisi jo purkanut Tahkoluodon voimalan, mutta sille annettiin vielä lyhyt armonaika kun Olkiluoto kolmonen viivästyi. Helsingissä purettiin Hanasaaren hiilivoimalat, mutta niistä otettiin sentään hukkalämpö kerrostalojen kaukolämmitykseen. Salmisaari polttaa vielä hetken kivihiiltä, sitten se siirtyy puun polttoon. Helsingissä kaukolämpöä tuotetaan nykyisin pienessä määrin kivihiilellä ja puulla, enemmän maakaasulla ja muualta maasta tuotavalla sähköllä. Helsinkiläisen kuluttajan sähkö on 70% fossiilista,18% ydinvoimaa ja 12% uusiutuvaa energiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkön kokonaistuotanto kyllä riittää ja siinä mielessä Suomi on omavarainen (ekaa kertaa 2023) mutta Suomeen tuodaan paljon vesisähköä Ruotsista koska siellä on sitä on saatavilla enemmän kuin kykenevät käyttämään ja meillä kuten tiedämme on tehovajausta kovilla pakkasilla.

Meiltä taas nettoviedään paljon sähkö kun tuulee. Suomella on paljon tuulikapasiteettia ja lisää on tulossa.

Muutes, Norjalaisia on selvästi vähemmän kuin meitä mutta käyttävät kaksinkertaisen määrän sähköä.

Lue lisää

Alumiinin tuotanto vie paljon sähköä .

Anonyymi kirjoitti:

Vuositasolla oy Suomi Ab on omavarainen tai saattaa kohta olla sähkönviejä. Vuositasolla.

Mutta tuotanto....

Muutama vuosi sitten omaa tuotantokapasiteettia oli huikeat 10,6 GW ja tähänastinen ennätyskulutus 15 GW. Eli kovilla pakkasilla oy Suomi ab kykeni tuottamaan vain 70 % tarvitsemastaan sähköstä ja loput korvattiin tuonnilla Venäjältä, Norjasta ja Ruotsista.

Eikä tästä pidä tuulivoimaa syyttää, vaan tilanteen oli annettu luisua näin pahaksi vuosikymmenien mittaan, kun sähkönkulutus kasvoi, mutta omaa voimalaitoskapasiteettia ei lisätty lähellekään samaan tahtiin. Ei tarvinnut, kun aina oli halpaa sähköä tarjolla Venäjältä. Eikä tässä nähty mitään riskiä....

Tilanne on viime vuosina muuttunut hurjasti. OL3 saatiin käyttöön ja tuulivoimakapasiteettia on nyt 7 GW. 20 vuotta sitten tuulivoimakapasiteetti oli 0,1 GW ja 10 vuotta sitten 1 GW, joten tuulivoimasta on tullut merkittävä energianlähde vasta parin viime vuoden aikana.

Nykyinen sähköntuotantokapasiteetti on teoriassa liki 20 GW eli reilusti huippukulutusta suurempi, mutta tämä on teoreettinen lukema. Siinä on 2 GW vesivoimaa ja 7 GW tuulivoimaa. Ei vesivoimaloita loputtomiin voi 100 % teholla ajaa, vaan säästellä pitää etenkin vähäsateisina vuosina. Tuulivoimalat nekin tunnetusti sään armoilla eikä tuulisellakaan säällä sellaista tuuria käy, että saataisiin samaan aikaan kaikista myllyistä 100 % teho irti. Tähänastinen ennätysteho on 6 GW.

Säästä riippumatonta tuotantoa on siis joku 12 GW (jos OL3 sattuu toimimaan) ja sehän jää edelleen 1-3 GW vajaaksi kulutushuipuista. Kun tuontia Venäjältä ei ole, on siirtolinjatkin aikalailla maksimikäytöllä ja viat niissä melkolailla ei-toivottavia.

Lue lisää

Jos sähkö on halpaa , niin vesivoimaa ei tule ollenkaan . Eivät tee sähköä halvalla .

Ei byrokraateille kaikkea kannata kertoa.

Sääntöjä, asetuksia ja lakeja voidaan aina muuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei byrokraateille kaikkea kannata kertoa.

Milläs piilotat? Byrokraateilla on Suomessa kattava urkintaverkosto ja kiinni jäädessäsi saat kovemman tuomion kuin murhasta.
Ja tämä on virallisen väitteen mukaan joku oikeusvaltio ja demokratia, jossa olemme itse muka päättäjämme valinneet!

Tuollainen auto olisi erittäin kallis. Miksi kansalla ei olisi varaa sähköautoihin?

Tänään myydään 30ke alkaen uusia sähkäreitä. 4-5v pääst niiden hinta on 15ke tuntumassa ja koska uusia tulee vielä halvemmalla parin vuoden sisään, käytettyjä tuoreehkoja tulee saamaan vielä halvemmalla. Noissa 4-5 vuotiaissa on vielä monta vuotta tehtaan täystakuutakin jäljellä.

Sitäpaitsi ei voi suoraan verrata polttiksen ja sähkärin ostohintaa (uutena tai käytettynä) koska sähköllä ne liikkumiskustannukset on neljäsosa polttiksesta. Auton kustannukset pitääkin laskea sen oman käyttöajan yli vaikkapa 4-5 vuoden yli. Kysehän on vain siitä kuinka paljon se autoilu maksaa eikä siitä mikä on pääomakulun ja käyttökulun suhde.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen auto olisi erittäin kallis. Miksi kansalla ei olisi varaa sähköautoihin?

Tänään myydään 30ke alkaen uusia sähkäreitä. 4-5v pääst niiden hinta on 15ke tuntumassa ja koska uusia tulee vielä halvemmalla parin vuoden sisään, käytettyjä tuoreehkoja tulee saamaan vielä halvemmalla. Noissa 4-5 vuotiaissa on vielä monta vuotta tehtaan täystakuutakin jäljellä.

Sitäpaitsi ei voi suoraan verrata polttiksen ja sähkärin ostohintaa (uutena tai käytettynä) koska sähköllä ne liikkumiskustannukset on neljäsosa polttiksesta. Auton kustannukset pitääkin laskea sen oman käyttöajan yli vaikkapa 4-5 vuoden yli. Kysehän on vain siitä kuinka paljon se autoilu maksaa eikä siitä mikä on pääomakulun ja käyttökulun suhde.

Lue lisää

30 k€ patteriautoilla ei juuri asiaa kaupunkien ulkopuolelle.

Ja todella paljon pitää puutteita ja halpuutuksia niellä vielä 40-50 k€ hintaluokassakin. Uusista puhuttaessa. Vasta 100 k€ autot alkaa olla sellaisia suht kompromissittomia.

Polttomoottorikäyttöisen pikkuauton saa uutena 20 tonnilla eikä maantieajoonkaan passelista tarvitse itseään kipeäksi maksaa, jos ei nyt välttämättä halua muodikasta eläkeläismallia (crossover), jossa on ainakin 5 k€ lisää hintaa, penkki korkeammalla ja huonommat ajo-ominaisuudet.

Lisäksi se lautauspiste puuttuu valtaosalta kotipihasta. Etenkin niiltä, joilla ei ole kotipihaa lainkaan (kadunvarsipysäköinti).

Ehdotukset lataamisesta kauppareissun yhteydessä saa työntää paikkaan, minne ei päivä paista. Sehän kohdistaa kulutusta justiinsa arki-iltojen kulutushuippuun (klo 19 tietämillä), jolloin sähkö on talvipakkasilla muutoinkin kallista.

Hirveästi ei voi kehua lataamista työpaikallakaan. Se kohdistaa kulutusta aamupäivän kulutushuippuun.

Em. tyylillä sähköautoista tulee sähköverkon kannalta ongelma eikä ratkaisu.

Yöaikaan sähköautot kuuluisi ladata - silloin kulutus on muutoin pienimmillään ja etenkin kesällä mennään helposti ylituotannon puolelle tuulivoiman kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen auto olisi erittäin kallis. Miksi kansalla ei olisi varaa sähköautoihin?

Tänään myydään 30ke alkaen uusia sähkäreitä. 4-5v pääst niiden hinta on 15ke tuntumassa ja koska uusia tulee vielä halvemmalla parin vuoden sisään, käytettyjä tuoreehkoja tulee saamaan vielä halvemmalla. Noissa 4-5 vuotiaissa on vielä monta vuotta tehtaan täystakuutakin jäljellä.

Sitäpaitsi ei voi suoraan verrata polttiksen ja sähkärin ostohintaa (uutena tai käytettynä) koska sähköllä ne liikkumiskustannukset on neljäsosa polttiksesta. Auton kustannukset pitääkin laskea sen oman käyttöajan yli vaikkapa 4-5 vuoden yli. Kysehän on vain siitä kuinka paljon se autoilu maksaa eikä siitä mikä on pääomakulun ja käyttökulun suhde.

Lue lisää

Jokin mättää, jos autosta pitää missää kohtaa elinkaarta maksa yli 30 000 €.

Ongelma on EU tasolla. Eteläisessä euroopassa (etenkin Italiassa) on sadoin tuhansin kaasuautoja, mutta ne käyttävätkin metaanin sijaan nestekaasua. Saksassakin taitaa olla enemmän nestekaasukäyttöisiä kuin metaanilla (maa/biokaasulla) toimivia.

Joten laiskat lainsäätäjät ovat viisaudessaan päättäneet, että kaasuauto kulkee aina fossiilisella polttoaineella ja siitä pitää päästä eroon. Paitsi jos kyseessä onkin kuorma-auto, koska patterikäyttöisyydestä ei vielä pitkään aikaan ratkaisua pitkänmatkan rahtiliikenteeseen.

Toisaalta lipevät lobbarit ovat syöttäneet sen ajatuksen, että maakaasusta tehtävä vety olisi parempi vaihtoehto. Todellisuudessa vetyauto saastuttaa enemmän kuin maakaasukäyttöinen auto, kun huomioidaan polttoaineentuotannon päästöt eikä pelkästään pakoputkesta tulevia päästöjä. Lipevät lobbarit puhuu aina vedyn tuotannosta elektrolyysillä, mutta se on liian kallista ja valtaosa vetypommiautoihin tankattavasta vedystä on todellisuudessa "mustaa" maakaasusta tehtyä vetyä. Maakaasun sisältämä hiili päästetään prosessissa taivaan tuuliin hiilidioksidina.

Ruotsalaisilla oli hyvä idea jo vuosikymmeniä sitten. Otetaan käyttöön maakaasu polttoaineena. Saadaan heti polttoaineen jakelu turvattua ja sitten kun autokantaa ja jakeluverkkoa on, korvataan maakaasu biokaasulla.

Suomessa samaan aikaan lätkittiin kova käyttövoimavero kaasuautoille, koska moiset uhkasivat bensanmyynnistä saatavia tuloja. Ja tämä vero on edelleen voimassa, vain vähän kevennettynä.

Vrt jenkeissä kirotaan nyt etanolia, joka siellä tehdään maissia viljelemällä. Tätä varten raivataan peltoja (=mistä aiheutuu päästöjä maaperästä), kuluu vettä ja ylipäätään moinen kilpailee resursseista ruoantuotannon kanssa = nostaa ruoan hintaa. Jenkkisysteemillä ei ole saatu autoliikenteen päästöjä yhtään laskemaan ja sama ongelma Saksassa.

Suomi sen sijaan on saanut biopolttoaineilla liikenteen päästöt hienoiseen laskuun. Mutta suomessa etanolikin tehdään jätteistä. Kuten biokaasukin (elitarviketeollisuuden jätteet, jätevedenpuhdistamoiden liete jne raaka-aineina). Suomessakin on homma edennyt jo niin pitkälle, että biokaasu/metaani on jo useamman vuoden ollut maakaasua halvempaa. Nykyinen biokaasun tuotanto riittäisi jo 100 000 autolle, mutta suurin osa biokaasusta käytetään lämmityskattiloissa ja voimalaitoksissa maakaasua korvaavana polttoaineena. Ei ole autokantaa, kun verotuksella on pidetty huoli, ettei ole.

Biokaasun tuotantoa olisi mahdollista vielä kasvattaa reilusti. Teoriassa kolmasosan liikenteen energiantarpeesta voisi kattaa biokaasulla. Tosin kaupallisesti kannattavaa moinen tuskin olisi - ehkä joku 10 % realistinen taso.

Meidän esivaltammehan onkin sisäisiä vihollisiamme. Etkö tuota ole vielä huomannut? Samoin kaikki, joilla valtaa on, alkaen taloyhtiöitten hallituksista ja niitä pyörittävistä isännöitsijöistä. Ainakin Pohjois-Suomessa isännöitsijät kusettavat hallituksia mennen tullen, vaikka isännöitsijä paperien mukaan on käytännössä hallituksen renki ja työrukkanen. Lestadialainen mafia toimii näin.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelma on EU tasolla. Eteläisessä euroopassa (etenkin Italiassa) on sadoin tuhansin kaasuautoja, mutta ne käyttävätkin metaanin sijaan nestekaasua. Saksassakin taitaa olla enemmän nestekaasukäyttöisiä kuin metaanilla (maa/biokaasulla) toimivia.

Joten laiskat lainsäätäjät ovat viisaudessaan päättäneet, että kaasuauto kulkee aina fossiilisella polttoaineella ja siitä pitää päästä eroon. Paitsi jos kyseessä onkin kuorma-auto, koska patterikäyttöisyydestä ei vielä pitkään aikaan ratkaisua pitkänmatkan rahtiliikenteeseen.

Toisaalta lipevät lobbarit ovat syöttäneet sen ajatuksen, että maakaasusta tehtävä vety olisi parempi vaihtoehto. Todellisuudessa vetyauto saastuttaa enemmän kuin maakaasukäyttöinen auto, kun huomioidaan polttoaineentuotannon päästöt eikä pelkästään pakoputkesta tulevia päästöjä. Lipevät lobbarit puhuu aina vedyn tuotannosta elektrolyysillä, mutta se on liian kallista ja valtaosa vetypommiautoihin tankattavasta vedystä on todellisuudessa "mustaa" maakaasusta tehtyä vetyä. Maakaasun sisältämä hiili päästetään prosessissa taivaan tuuliin hiilidioksidina.

Ruotsalaisilla oli hyvä idea jo vuosikymmeniä sitten. Otetaan käyttöön maakaasu polttoaineena. Saadaan heti polttoaineen jakelu turvattua ja sitten kun autokantaa ja jakeluverkkoa on, korvataan maakaasu biokaasulla.

Suomessa samaan aikaan lätkittiin kova käyttövoimavero kaasuautoille, koska moiset uhkasivat bensanmyynnistä saatavia tuloja. Ja tämä vero on edelleen voimassa, vain vähän kevennettynä.

Vrt jenkeissä kirotaan nyt etanolia, joka siellä tehdään maissia viljelemällä. Tätä varten raivataan peltoja (=mistä aiheutuu päästöjä maaperästä), kuluu vettä ja ylipäätään moinen kilpailee resursseista ruoantuotannon kanssa = nostaa ruoan hintaa. Jenkkisysteemillä ei ole saatu autoliikenteen päästöjä yhtään laskemaan ja sama ongelma Saksassa.

Suomi sen sijaan on saanut biopolttoaineilla liikenteen päästöt hienoiseen laskuun. Mutta suomessa etanolikin tehdään jätteistä. Kuten biokaasukin (elitarviketeollisuuden jätteet, jätevedenpuhdistamoiden liete jne raaka-aineina). Suomessakin on homma edennyt jo niin pitkälle, että biokaasu/metaani on jo useamman vuoden ollut maakaasua halvempaa. Nykyinen biokaasun tuotanto riittäisi jo 100 000 autolle, mutta suurin osa biokaasusta käytetään lämmityskattiloissa ja voimalaitoksissa maakaasua korvaavana polttoaineena. Ei ole autokantaa, kun verotuksella on pidetty huoli, ettei ole.

Biokaasun tuotantoa olisi mahdollista vielä kasvattaa reilusti. Teoriassa kolmasosan liikenteen energiantarpeesta voisi kattaa biokaasulla. Tosin kaupallisesti kannattavaa moinen tuskin olisi - ehkä joku 10 % realistinen taso.

Lue lisää

On muistettava vielä sekin asia, että jo 1980 -luvun silloisen tiedon mukaan merissä mannerrinteillä oli metaanihydridinä maakaasua niin paljon, että se kaasuna peittäisi tämän pallon pinnan 30 m kerroksella. Sitä vain on hankala hyödyntää, öljy on helpompaa ja kun sitä vain riittää, niin ei edes tutkita. Nyt nämä ilmastohuuhaata huutavat pelkäävät, että tämä hydraatti alkaa hajota ilmaston lämmitessä aiheuttaen valtavat metaanipäästöt samaan tyyliin kuin nyt Siperiassa alkaneet räjähdykset. Siltikään ei metaania saa hyödyntää, ovat sisäiset vihollisemme päättäneet ahneuksissaan.

Olemassa oleva auto voidaan mahdollisesti konvertoida esim. kaasukäyttöön.

Auton muuttaminen kaasu- tai etanolikäyttöiseksi
https://www.traficom.fi/fi/auton-muuttaminen-kaasu-tai-etanolikayttoiseksi

Bensa-auton muuntaminen kaasukäyttöiseksi
https://www.gasum.com/fi/kaasu-liikenteelle/yksityisille-kaasuautoilijoille/yleista-kaasuautoilusta/auton-muuntaminen-kaasukayttoiseksi/