Saksa pelasti Suomen Talvisodasta

alvelalle ja kumppaneille ja myös Talvisota-keskusteluun 2000-luvulla. Ylikangas ei halua paljastaa todellista Saksa-korttia, koska se paljastaisi, että Saksa sai aikaan Talvisodan rauhan ja että Länsivallat olivatkin vihollisen puolella. Tätähän on kiellettyä kertoa meille.
Kesällä 2001 luin yliökirjoitusta sanomalehdestä. Siinä prof. Ylikangas sanoi, että varmaankin Talvisota-aiheinen keskustelu jatkuisi seuraavana talvena, ”kun Mannerheimin salainen kansio saataisiin Suomeen”. Hän oli maininnut kansion myös toisessa yhteydessä. Sitten talvella katselinkin YLE:n television pääuutislähetystä klo 20:30. Siinä kerrottiin, että ”Mannerheimin salainen kansio” on luovitettu Ruotsista Suomeen. Mies luovutti jotain kohtuullisen kokoista pussia kuvassa. Häneltä kysyttiin, olisiko kansiossa jotain uutta tietoa. Mies vastasi, että uutta tietoa oli ainakin liittyen talvisodan rauhantekoon. Myöhemmin sitten luin lehdestä professori Ylikankaan lausunnon. Hän väitti kansion sisällön todistavan hänen kantansa Talvisodan rauhasta oikeaksi. Saksa olisi saanut Suomen tekemään rauhan. Kuitenkin hän väitti, että Hitlerin nooteilla/viesteillä ei olisi ollut vaikutusta sodan loppumiseen tai Mannerheimiin. Tätä hän ei perustellut, mutta siis ilmeisesti kansiossa oli Hitlerin nootteja. Lisäksi hän sanoi, että Saksa olisi lähettänyt Mannerheimille väärennettyä materiaalia, joka mustasi Länsivaltoja. Mannerheim muka sitten ei olisi ”mennyt halpaan” ja siis ei olisi uskonut materiaalin aitouteen. Kiinnostavaa on se, että tämän jälkeen kukaan ammattihistorioitsija ei koskaan viitannut Mannerheimin salaiseen kansioon tai sen sisältöön Talvisota-keskustelussa, joka riehui kiivaana juuri tuolloin. Ei muissakaan yhteyksissä mitenkään. Pikemminkin Ohto Manninen julkaisi uudelleen kirjassaan v. 1995 julkaisemansa artikkelin, jossa ilkkui Tahvanaiselle ja syytti tätä Münchausen-hahmoksi. Heikki Ylikangas väitti Promerit-sivustolla keskustelussa, että ei ollut koskaan viitannut Mannerheimin salaisen kansion sisältöön eikä tuntenut sitä.

Suomalaisille on valehdeltu paljon aiheena talvisota. Tunnetusti heti rauhanteon jälkeen kaikki keskustelu rauhanteosta ja sen taustoista kiellettiin ja virallisesti käskettiin selittää Länsimaiden painostaneen Neuvostoliiton rauhaan, jos jotenkin aisaan pitäisi viitata. Kaikki yhteydet Saksaan välirauhan aikana merkitsivät uhkaa Neuvstoliiton ja Lännen taholta, joten kaikki kiistettiin jo sen vuoksi. Sama valehtelu on jäänyt päälle sodan jälkeen, koska Länsimaat ja NL eivät halunneet paljastaa konnuuksiaan ja koska Suomi ei halunnut huonoa mainetta Saksaan turvautumisellaan. Se olisi sodan jälkeisessä ilmastossa vienyt sympatiaa, jota Talvisota oli saanut aikaan. Myös on valehdeltu siksi, että Talvisodan avulla on saatu mustattua Saksaa. Näin Saksa ja Hitler on saatu erittäin kielteiseen valoon lisäpöytäkirjoineen (joista siis on myös valehdeltu) ym. Talvisotaan ja koko maailmansotaan onkin syyllinen muka Hitler Stalinin kanssa. Länsivaltojen asenteet ja sopimukset kuitenkin vasta mahdollistivat sodan ja Suomen tuhoyrityksen. Saksa pelasti Suomen Talvisodasta. Eivät Länsivallat. USA, Englanti ja Ranska olivat todelliset syylliset Talvisotaan N-liiton taustatukijoina. Ne ovat myös syylliset koko Maailmansotaan, kun taas Hitler ei halunnut minkäänlaista sotaa.

Nimenomaan USA ja Länsivallat antoivat luvan hyökätä Suomeen myös Talvisodan osalta. Ja nimenomaan siis koko Suomen syömiseen johtavan. Saksa ei sallinut kuin painostussodan asioiden läpi viemiseksi. Tai se joutui sellaisen nielemään ja katsoi sen olleen vastoin sopimuksia sodanjulistuksessaan 1941 eli kohtuuton toimi. Kun ruotsalainen lehti oli paljastanut aseiden ja vapaaehtoisten kulkemisen Italiasta Saksan läpi, Saksa joutui todellakin kieltämään kuljetukset alueensa kautta. Rautkallio näkee paljon vaivaa toisaalla, kun hän perustelee virallista valhetta Talvisodan päättymisen syistä sillä, että toteaa N-liiton ja Saksan tehneen edelleen paljon yhteistyötä ja sopineen taloussopimuksen jne. No tietenkin julkisuuteen haluttiin antaa vain tällainen kuva, mutta erimielisyyksiäkin oli: Niiden ei haluttu johtaa välirikkoon kummallakaan puolella. Saksa siis tosin joutui uhkaamaan ilmaiskuilla ja sodalla ja NL oli siis valmistautunut vaihtamaan puolta. Saksan vaikutuksen teoria ei todellakaan perustu Blücherin ja Ribbentropin toimiin.

Minulle on epäselvää todellakin, kuinka paljon Saksa ennätti auttaa Suomea aseellisesti, kun se todellakin sitten viimein ryhtyi Göringin kautta aseistamaan Suomea myymällä aseita Ruotsiin ja sallimalla niiden tulla myydyksi Suomeen. Sillä ei ole merkitystä, mutta hankkeella itsessään kylläkin. USA:sta ostetuista haupitseista oli muuten suurin osa epäkunnossa ja ne olivat aiheuttaneet onnettomuuksia. Aivan kuin tahallista huonon tavaran myyntiä tai sabotaashia. Siis kun aseet viimein ennättivät Suomeen. USA:n viranomaisethan viivyttivät ostettujen aseiden saapumista rauhaan ja kesään asti. Suomi vei kultaa juuri siksi, että olisi voinut ostaa esim. aseita.

On myös muistettava, että koko Suomen syöminen olisi ollut katastrofi Ruotsille ja horjuttanut koko Skandinavian asemaa. Tämä näkökulma oli myös Talvisodassa Neuvostoliittoa hillitsevänä vaikuttamassa Ruotsin reaktoiden ja mahdollisen Saksa-suuntauksen kautta tai Saksan mahdollisen hyökkäyksen Ruotsin kautta. Hidasteltiinko sen vuoksi ja odoteltiin mahdolista maihinnousua?

Talvisodan rauha on arka asia ja siitä on tehty valtavat määrät valhepropagandaa. Monille on kai tuttu teos ”Puna-armeija Stalinin tentissä”.Tämä teos on selvä petosyritys. Jonkinlainen tentti varmasti on ollut, mutta protokola saattaa olal väärennetty. Kenties koko juttu on fiktiota. Joka tapauksessa näille sotilaille ja tällaisessa tilanteessa ei olisi kerrottu maan tärkeimpiä diplomaattisia salaisuuksia. Tämä teos ja esim. Kimmo Rentolan teos Talvisodasta ja Ranskan yhteyksistä ovat suomalaisten huijaamiseksi laadittuja petosyrityksiä. Aika hyvin petos on esim. nettikeskusteluista päätellen sisäistetty. Kuinka moni ajatteleva ihminen oikeasti uskoo esim. Stalinin uskoneen Ranskan ja Englannin todella harkitsevan Bakun pommittamista? Nämä suunnitelmat ym. auttamispuheet olivat teatteria oman maan kunnon kansalaisille ja toisaalta jälkipolville kaikkialla maailmassa. Tuskin edes Suomen johdon uskottiin menevän halpaan. Stalinilla oli erittäin loistava tiedustelupalvelu tai siis monta sellaista. Lisäksi tosiasiassa on jo paljastettu salainen liittolaisuus Länsivaltojen kanssa. Sitäpaitsi koska USA tuki massiivisesti Suomea Talvisodan aikana ja solmi erittäin merkittävän taloussopimuksen sen aikana, niin olisiko se sallinut siitä täysin riippuvaisten Ranskan ja Englannin iskeä Neuvostoliittoon? USA:ssa valmisteltiin sotaa Saksaa vastaan Neuvostoliiton kanssa ja oltiin sen toteutumisesta varmoja.

Talvisodan rauhan osalta ja koko sodan taustojen osalta Venäjä ja Länsi huijaavat yhdessä nytkin, kuten NL aikoinaan yhdessä Lännen kanssa. Niin kuin myös holohoaxin ja muun maailmansotien historian osalta. Kaikki haluavat salata salaisen yhteyden Lännen ja Idän välillä sekä sen, että Saksa pelasti Suomen Talvisodasta, jonka saivat aikaan siis Länsivallat Neuvostoliiton kanssa. Näiden lisäksi sen, että Länsi tosiasiassa halusi Suomen miehitystä tuolloin. Ammatihistorioitsijoiden tehtävä on Suomessa ja muissa maissa johtaa ihmisiä harhaan ja vaalia tabuja. He ovat ammattivalehtelijoita. Suomen kansan etua vastaan ja vihollistemme puolesta. Entisten ja nykyisten. Talvisodan rauhan salaisuus on Suomessa erittäin vahvasti varjeltu salaisuus. Totuudenpuhujia ei katsota hyvällä. Hautamäki ei saanut Suomessa painetuksi kirjaansa edes omalla kustannuksellaan. Hänen täytyi painattaa kirjansa Virossa.

Britit suunnittelivat sotaa jo vuoden 1938 lopussa ja etenkin tammikuusta 1939. Kuitenkin jo ennen vuodenvaihdetta alettiin nimenomaan yksityiskohtaisesti suunnitella sodan aikana toteutettua invaasiota Norjaan ja Ruotsiin. Kesällä 1939 neuvoteltiin kovasti myös operaatioista Itämerellä. Amiraali Drax oli johtava neuvottelija ja myös suunnittelija, sillä hän oli laivaston päävastuullinen ja tärkein auktoriteetti. Stefan Scheil (minikirja Operaatio Weserübungista) on perehtynyt mm. hänen papereihinsa, jotka tosin ovat tietysti kovasti sensuroidut.

Norjaan oli helppo mennä ja suhteellisen pienellä satsauksella otaksuttiin saavutettavan paha isku Saksan sodankäynnille. Samalla olisi saatu painostettua Skandinavian maat sotaan Liittoutuneiden puolelle. Saksa ei suunnitellut mitään tällaista ennen kuin sen oli reagoitava Britannian ja Ranskan aikeisiin, yli vuotta myöhemmin kuin Britannia.

Kun Churchill tuli meriministeriksi, oli hänen poliittis-sotilaallinen pääprojektinsa syyskuulta 1939 huhtikuulle maihinnousu Norjaan ja toiminta Skandinaviassa. Moskovassa oli neuvoteltu siis myös Itämeren operaatioista. Churchill kaavaili myös heti syyskuussa “Operaatio Catherinea”, jossa laivasto olisi operoinut Itämerellä. Suunnitelmasta luovuttiin mm. Saksan ilma-aseen vuoksi. Norjaan se ei yltäisi ja oli epätodennäköistä, että Saksa olisi pystynyt vastatoimiin eli omaan maihinnousuun Norjaan.

Mielenkiintoista on, että Churchill kaavaili toimintaa Itämerellä ajankohtana, jolloin Saksa ja NL olivat solmineet hyökkäämättömyyssopimuksensa. Silti Churchill oletti N-liiton ilman muuta liittolaiseksi. Muussa tapauksessa suunnitelmassa ei olisi ollut minkäänlaista järkeä. Myös maihinnousu Norjaan ja tunkeutuminen Ruotsiin onnistuisi ilman välikohtauksia Neuvostoliiton kanssa. Churchillin sotapuolueen lisäksi kapeammassa mielessä myös Chamberlain säilytti koko ajan uskonsa mahdollisuuteen N-liiton kanssa sopimukseen pääsemisestä.

Churchill oli vuosia saarnannut liitosta N-liiton kanssa Saksaa vastaan eivätkä tällaiset lausunnot lakanneet milloinkaan. Julkisesti C oli myös puhunut N-liiton takuista Suomelle ja Suomen vetämisestä N-liiton etupiiriin. Churchill oli myös julkisesti tarjonnut N-liitolle puolta Eurooppaa ja tämä toteutui v. 1944-45. Churchill harjoitti salaista diplomatiaa N-liiton kanssa.

Hieman ennen talvisotaa Ranskan sotaministeriön selvityksessä todetaan, että Venäjän voimistuminen ja laajeneminen oli vahingollista Saksan intresseille. Kun NL toimi Baltiassa, Saksa kritisoi tätä, sillä Scheilin kirjan mukaan lisäpöytäkirjan intressipiirit eivät oikeuttaneet edes tukikohtiin. Englanti ilmoitti hyväksyvänsä täysin N-liiton toimet. Ranskan Moskovan suurlähettiläs selitti hallitukselleen, että “oli etu nähdä Venäjän voittavan takaisin alueita, jotka se omisti vielä v. 1914 ja sallia se, Saksaan nähden tasapainoksi.”

Drax piti hyvänä asiana, että neuvottelut 1939 eivät (ainakaan virallisesti) johtaneet sopimukseen. (Syyt saattavat olla todennäköisesti kuitenkin samat kuin Halifaxilla. Ehkäpä varmistettiin, että Keski-Euroopan ja Pohjois-Euroopan maat eivät karkaa Saksan syliin.) Myös Churchill ilmaisi tyytyväisyytensä muistelmissaan ainakin siitä, että epäsuorasti asetettiin rajat Saksalle. Tämä ja muut maininnat antavat ymmärtää, että erinäiset kielteiset kannanotot eivät merkinneet täysin kielteistä kantaa kanssakäymisen mahdollisuudesta N-liiton kanssa. Tämä puhuu Scheilin mukaan sen puolesta, että on mahdollista, että virallisten keskustelujen ohella on ollut salaisia neuvotteluja niin ennen vuotta 1939 kuin sen aikanakin. Englannin johtopiireissä vain hyvin harvat pitivät moraalisesti arveluttavina neuvotteluita ja sopimuksia N-liiton hirmuhallitsijoiden kanssa. Virallisten neuvottelujen asiakirjat ja erinäiset lausunnot niin Lännen kuin Stalinin suulla kertovat, että vuonna 1939 neuvoteltiin sotilasasioiden lisäksi intressipiireistä. Esim. Stalin katsoi Suomen kaupankäynnin Saksan kanssa “epäsuoraksi uhkaksi”, jota vastaan oli reagoitava. Kaiken kaikkiaan N-liiton puheet siitä, että Saksa muka voisi uhata Pietaria Suomen kautta hyökkäämällä, olivat etenkin vuoden 1939 tilanteessa järjettömiä.

Britannian ja Ranskan suunnitelma loukata Skandinavian puolueettomuutta oli uskomattoman röyhkeä eikä sitä olisi hyväksytty maailmalla osana Saksan vastaista sotaa. Länsimaat tunnetusti esittivät tekosyynä Suomen auttamisen Kommentti: kuten on muissa yhteyksissä mustaa valkoisellakin osoitettu) Suomen Talvisota tarjosi oivan verukkeen maihinnousulle. Scheil: “Pakostakin herää kysymys, tarjoutuiko tällainen kuukausia kestänyt tilaisuus näennäisesti “saada auttaa Suomea” sattumalta, vai onko Neuvostoliiton taholta tietoisesti tultu vastaan brittiläisiä suunnitelmia tässä asiassa. Samalla herää kysymys neuvostolaisen politiikan kokonaisarvioinnista vuodenvaihteessa 1939/40, sillä tämän “vastaantulon” Lännen suuntaan Saksan kanssa samaan aikaan liitossa olleelta maalta ei mitenkään välttämättä ole tapahtunut hyvää tarkoittaen (Kommentti: Ilmeisesti ei myöskään edes Lännen kuten ei Saksankaan suhteen. Lännen mielihaluja vastaan NL teki rauhan Suomen kanssa ja pysyi väleissä Saksan kanssa. Tietenkin Lännen todellinen johtaja melko varmasti oli kuitenkin tässä yhtä mieltä ja ehkä komensi Stalinia. Globaali eliitti lienevät suunniteleet sodan 1941-45 Neuvostoliiton ja Saksan alueelle).

Mielenkintoista, että maihinnousuaikeita Norjaan ei juurikaan kovasti salailtu. Churchill puhui asiasta lehdistölle jne. Kuitenkin, kun aika tuli, oli tärkeää, että maihinnousu saataisiin tehtyä ennen Saksaa (Tämäkin on voinut olla hämäystä) Chamberlain ennätti jo riemuita, että “Hitler ei ennättänyt bussiin“. Jos alkuperäinen lähtöpäivä olisi ollut 5. huhtikuuta, niin näin olisi tapahtunut. Liittoutuneet joutuivat kuitenkin lykkäämään lähtöä. Saksan lopullisen maihinnousupäätöksen toteutumiseen vaikutti Churchillin sisarenpojan läsnäolo Narvikissa. Saksan maihinnousu oli vastaveto Englannin ja Ranskan toimille. Sen oli pakko estää Liittoutuneiden Skandinavian miehitys, tai se olisi ollut tuhon oma. Se alkoi suunnitella operaatio Weserübungia vasta 21.2.1940. Koko Saksan laivasto oli lähes mukana ja se kärsi ratkaisevia tappioita tulevien operaatioiden kannalta. Invaasiopäivän aamuna Norjan lähettiläs USA:ssa ilmoitti totuuden: “Länsiliittoutuneet toivat sodan Norjaan”.

Talvisodan aikana Natsisaksa oli liitossa Neukkujen kanssa ja nimenomaan esti Suomea saamasta apua.

Myöhemmin saksalaiset kyllä pelasti Suomen pahemmalta eli venäläisiltä.

Kirjeessä Mussolinille 8. maaliskuuta 1940 Hitler ilmoitti, että "Saksalla ei ollut velvoitteita Suomea kohtaan".