Kiinan Chang'e-6-luotain saapuu avaruussatamaan ensimmäistä kertaa Kuun kaukaisen puolen näytetehtävään
Andrew Jones
10. tammikuuta 2024
Andrew Jones
10. tammikuuta 2024
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kansainvälinen osallistuminen, tuleva kuun tukikohta
Chang'e-6 kuljettaa myös kansainvälisiä hyötykuormia. Ranska tarjoaa Detection of Outgassing RadoN ( DORN ) -laitteen, joka havaitsee kuunkuoresta vapautuvan radonin. Ruotsi lisää ESAn tuella negatiiviset ionit Kuun pinnalla ( NILS ).
Kyytiin tulee myös italialainen passiivinen laserheijastin . ICUBE-Q cubesat Pakistanille on myös osa tehtävää.
Chang'e-6:n keräämät näytteet ovat aluksi kiinalaisten tutkijoiden ja laitosten saatavilla ennen kuin ne avataan tutkimusehdotuksille kansainvälisesti.
Kiinan kehitys tekniikan saralla on ollut huimaa. Kiinassa julkaistaan tieteellisiä artikkeleja samaa suuruusluokkaa kuin EU:ssa ja USA:ssa, mutta "Enginneering" alaotsikolla prosenttiosuus on selvästi korkein. Myös fysiikan alalta julkaistujen artikkelien määrä on kokonaisuuteen verrattuna varsin suuri.
Seuraavassa kartta, jossa maiden koot ovat suhteessa tieteellisten julkaisujen määrään.
https://worldmapper.org/maps/science-paperspublished-2016/?sf_action=get_data&sf_data=results&_sft_product_cat=science
Vanhana boomerina muistan, miten Japanilaisesta tekniikasta ajateltiin samoin kuin jokin aika sitten kiinalaisesta. Paljon kertakäyttösälää, mutta ei mitään laadukasta. Japsiautoista kun raaputti maalia, niin alla luki kuulemma Maxwell House. Oli siihen aikaan peltipurkkiin pakattu pikakahvimerkki.
Japsien autoille ei läntinen autoteollisuus ole nauranut aikoihin ja vielä vähemmän moottoripyörille. Nyt Kiinasta tuuppaa laadukasta tavaraa paljon ja Intia on luultavasti seuraava. Länsimaat saavat pitää varansa, etteivät jää teknisesti pahasti jälkeen.
Kiina jyrää!