Tai ainakin osittain, On olemassa ehkä kaksi eri aikaa.
Kvanttitutkimus on törmännyt aikaongelmaan.
Toisen ajan mittaamme sekunneissa ja sen antaman max liikenopeuden valonnopeuten.
Tiedetään että Kvanttitapahtumat ohittaa valon nopeuden, mutta ei ole viiveetön,
siis oma aikansa, vai toinen aika ja miten se lomittuu meidän aikaan,
Kvantti koneet mm lähellä 0 -pisteen lämmössä jolloin atomien värähtely hidastuu. Ja näin saamme tuntumaa toisesta ajasta.
Kuvittelemme Kvanttiviestintää reaalia ajassa aikasiirtymästä huolimatta.
Näyttäisi että sillä on viive, etäisyyspohjainen.
Kvantti viesti kulkeekin vain noin 13 x valonnopeudella. Maasta vaihtelee 56–400 miljoonan kilometrin välillä. Radioviestin kulkuaika yhteen suuntaan on 3–22 minuuttia. Aika 2; 0.23-1.7 minuutin viivellä kvanttiviestinnällä.
Kvanttitutkimus on törmännyt aikaongelmaan.
Toisen ajan mittaamme sekunneissa ja sen antaman max liikenopeuden valonnopeuten.
Tiedetään että Kvanttitapahtumat ohittaa valon nopeuden, mutta ei ole viiveetön,
siis oma aikansa, vai toinen aika ja miten se lomittuu meidän aikaan,
Kvantti koneet mm lähellä 0 -pisteen lämmössä jolloin atomien värähtely hidastuu. Ja näin saamme tuntumaa toisesta ajasta.
Kuvittelemme Kvanttiviestintää reaalia ajassa aikasiirtymästä huolimatta.
Näyttäisi että sillä on viive, etäisyyspohjainen.
Kvantti viesti kulkeekin vain noin 13 x valonnopeudella. Maasta vaihtelee 56–400 miljoonan kilometrin välillä. Radioviestin kulkuaika yhteen suuntaan on 3–22 minuuttia. Aika 2; 0.23-1.7 minuutin viivellä kvanttiviestinnällä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Meneekö universumin syyseuraussuhteet uusiksi?
tekoäly:
voisiko valoa nopeampi viestintä vaikuttaa siihen miten koemme syyseuraussuhteet?
. Jos valoa nopeampi viestintä olisi mahdollista, se voisi aiheuttaa paradokseja ja häiritä syy-seuraussuhteita.
Esimerkiksi, jos A ja B ovat kaksi kaukana toisistaan olevaa henkilöä, jotka voivat kommunikoida valoa nopeammin, he voisivat nähdä samat tapahtumat eri järjestyksessä riippuen siitä, miten he liikkuvat. Tämä johtuu siitä, että valoa nopeampi viestintä rikkoisi ajan suhteellisuuden, eli sen, että eri havainnoijat voivat mitata eri aikoja samalle tapahtumalle. Tällöin A ja B voisivat saada informaatiota tapahtumista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet heidän omassa aikajärjestyksessään, tai jopa vaikuttaa tapahtumiin, jotka ovat jo tapahtuneet heidän omassa aikajärjestyksessään. Tämä voisi johtaa loogisiin ristiriitoihin ja kausaliteetin rikkomiseen.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että valoa nopeampi viestintä voisi vaikuttaa siihen, miten koemme syy-seuraussuhteet, koska se voisi muuttaa tapahtumien aikajärjestystä eri havainnoijille ja mahdollistaa informaation siirtymisen menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Tämä on kuitenkin vain hypoteettinen skenaario, koska valoa nopeampi viestintä ei ole todistettu mahdolliseksi, eikä se ole yhteensopiva nykyisen fysiikan lakien kanssa.
...
...
Menee. BB-teoria on väärä! Mailmankaikkeus ei laajenekkaan!
Kvanttiviestintä on valoa nopeempaa.
Aloittaja unohti laittaa linkin siihen tutkimukseen, jonka mukaan suhteellisuusteoria olisi menossa uusiksi. Omia kuvitelmiaan ei kannata täällä esittää totuuksina.
Ongelmaksi tuossa muodostuu fotoni: Se pitää korvata jollakin muulla massattomalla(tai negatiivimassaisella) hiukkasella, jotta voidaan mennä yli valonnopeuden. Informaation välittäjähiukkasena tässä on aika huonot mahdollisuudet, sillä tarjolla olevien hiukkasten puoliintumisajat eivät taida sallia valonnopeuden ylittämistä atomin kokoluokkaa olevia matkoja lukuun ottamatta ja tällöinkin tuntemamme aika ei näe valon nopeuden ylitystä.
Se hiukkanen on takyoni. Se kulkee aina valoa nopemmin ja sen hidastaminen alle valonnopeuden on yhtä mahdotonta kuin massallisen hiukkasen kiihdyttäminen ylivalonnopeuteen.
Takyoni on kuitekin vain matemaattinen ratkaisu suhteellisuusteoriaan eli hypoteettinen "hiukkanen" jonka olemassaoloa fyysikot eivät pidä mitenkään todennäköisenä.
Takyonin Nopeus, mikä se on?
Teoreettiset fyysikot olivat kiinnostuneita takyoneista 1960-luvulla. Kyse on siis todella vanhasta ideasta [esitetty ensimmäsien kerran v 1904 jo ennen suhteellisuusteorioita].
Yhtään minkäälaista näyttöä kyseisistä kuvitelluista hiukkaisista ei ole olemassa.
Katsokaa tämä päivitys, mitä hallitykset ja muut tahot puuhailevat verorahoilla:
https://www.youtube.com/watch?v=9Akxlb15zhs&t=1s
Miten tuo kvanttimatkustus tapahtuukaan?
Aika menee uusiksi!
Aikaa ei sinänsä välttämättä ole olemassa, mutta suhteessa toiseen olemassaoloon aika saattaa olla olemassa, kuten kulku paikasta toiseen.
Aika näyttää miten ajan kanssa käy.
Totta kai aika on olemassa, se on kokoelma mittayksiköitä. MIttayksiköiden tarkkuudessa vain olisi toivomisen varaa siinä vaiheessa kun nopeus kasvaa kovin suureksi tai ollaan vahvassa painovoimakentässä. Mutta niin se metrimittakin venyy kun tulee lisää lämpöä ja suorastaan sulaa käyttökelvottomaksi kun lämpöä on tarpeeksi.
Ehkä ei uusiksi, Ymmärrämme että on juttuja jotka ei ole aikariipuvaisia!
Joista tutuin on garavitaatio.
Galaksi NGC 4694 sijaitsee noin 54 miljoonan valovuoden päässä Maasta Virgon galaksijoukossa. NGC 4694 on tunnettu jo vuosia, mutta sitä on ollut vaikea luokitella.
Galaksi muistuttaa ellipsigalaksia. Sen sileässä kiekossa ei ole haaroja, ja ensin vaikuttaa siltä kuin siinä ei syntyisi uusia tähtiä.
Galaksissa syntyy yhä uusia tähtiä
Sen jälkeen kun Hubble oli havainnut galaksin, Nasan ja Esan tähtitieteilijät tutkivat NGC 4694 -galaksin pölyä ja kaasua ALMA-radioteleskoopilla.
He havaitsivat, että galaksin tähdet ovat vielä suhteellisen nuoria. Myös uusia aktiivisia tähtiä muodostuu edelleen galaksin keskelle, minkä vuoksi galaksin ydin on kirkkaampi kuin ellipsigalaksin yleensä.
NGC 4694 kuuluu harvinaisiin linssimäisiin galakseihin, joilla on sekä kierteisgalaksin että ellipsigalaksin piirteitä.
ailmankaikkeus
Luonto
Ihminen
Terveys
Teknologia
Fysiikka
Tilaajille
Ihminen
Lääketiede
Maailmankaikkeus
Teknologia
Eläimet
Luonto
Fysiikka
Menneisyys
Kulttuuri
Liikenne
tutkijat
----------
TILAA
Uutiskirje
Ota yhteys
Asiakaspalvelu
Kysymyksiä ja vastauksia
Tieteen Kuvalehdestä
Brand logo
Omat tiedot
Tallennetut artikkelit
Kirjaudu ulos
Brand logo
Maailmankaikkeus
Nasa julkaisi kuvan oudosta galaksista, joka ei sovi teorioihin
Nasa ja Esa ovat julkaisseet kuvan oudosta galaksista, joka ei sovi perinteiseen galaksien luokitteluun. Lisäksi se syö pienempää naapurigalaksiaan.
ngc4694
NGC 4694 -galaksi on tunnettu jo vuosia, mutta sen luokittelu kierteisgalaksiksi tai ellipsigalaksiksi on aiheuttanut tutkijoille hankaluuksia.
© ESA/Hubble & NASA, D. Thilker
Julkaistu 10.10.24
Teksti: Søren Rosenberg Pedersen
Maailmankaikkeudessa on erilaisia galakseja, ja kun astronomit tarkkailevat uusia galaksijärjestelmä, ne luokitellaan yleensä kahteen tyyppiin: kierteisgalakseihin ja ellipsigalakseihin.
Kierteisgalaksit ovat nuoria ja täynnä kaasua, josta muodostuu uusia tähtiä. Ja tähdet levittäytyvät galaksin spiraalihaaroihin, kuten omassa Linnunradassamme.
Elliptisissä galakseissa ei ole spiraalihaaroja, ja niiden valo tulee yhtenäisemmästä, usein vanhojen ja punaisempien tähtien ryhmästä.
Osa galakseista ei sovi luokitukseen, ja Hubble-avaruusteleskooppi on havainnut yhden sellaisen.
mainos
Galaksi NGC 4694 sijaitsee noin 54 miljoonan valovuoden päässä Maasta Virgon galaksijoukossa. NGC 4694 on tunnettu jo vuosia, mutta sitä on ollut vaikea luokitella.
Galaksi muistuttaa ellipsigalaksia. Sen sileässä kiekossa ei ole haaroja, ja ensin vaikuttaa siltä kuin siinä ei syntyisi uusia tähtiä.
Galaksissa syntyy yhä uusia tähtiä
Sen jälkeen kun Hubble oli havainnut galaksin, Nasan ja Esan tähtitieteilijät tutkivat NGC 4694 -galaksin pölyä ja kaasua ALMA-radioteleskoopilla.
mainos
He havaitsivat, että galaksin tähdet ovat vielä suhteellisen nuoria. Myös uusia aktiivisia tähtiä muodostuu edelleen galaksin keskelle, minkä vuoksi galaksin ydin on kirkkaampi kuin ellipsigalaksin yleensä.
NGC 4694 kuuluu harvinaisiin linssimäisiin galakseihin, joilla on sekä kierteisgalaksin että ellipsigalaksin piirteitä.
mainos
linssimäinen galaksi ja kääpiögalaksi
Vuonna 1999 Hubble-avaruusteleskooppi havaitsi toisen linssimäisen galaksin nimeltä NGC 2787 (vasemmalla). Tässä sen oikealla puolella on Phoenix-kääpiögalaksi.
© ESO/NASA and The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)
Galaksi eroaa kuitenkin jonkin verran muista havaituista linssimäisistä galakseista, joiden tähdet ovat usein vanhempia. Niissä ei yleensä juuri muodostu uusia tähtiä.
Siksi astronomit ovatkin ajatelleet, että tämäntyyppiset galaksit ovat joko vanhoja kierteisgalakseja, joiden spiraalihaarat ovat hiipuneet, tai ne ovat muodostuneet, kun kierteisgalaksit ovat sulautuneet yhteen.
Hiljattain havaittu galaksi on kuitenkin täynnä vetykaasua ja pölyä, joita tavallisesti esiintyy nuorissa ja aktiivisissa galakseissa. Lisäksi galaksia ympäröi jättimäinen, näkymätön vetykaasupilvi.
NGC 4694:n pölyn kaoottinen rakenne viittaa siihen, että jokin häiritsee galaksia.
ALMA-teleskoopin tiedot osoittavat, että vetykaasupilvi on yhteydessä läheiseen himmeään kääpiögalaksiin nimeltä VCC 2062.
95 prosenttia universumista ei ehkä olekaan olemassa
Vuosikymmenien ajan fyysikot ovat yrittäneet löytää pimeää ainetta ja pimeää energiaa, jotka selittäisivät maailmankaikkeuden ominaisuudet. Teoriat viittaavat kuitenkin siihen, että molemmat ovat pelkkää mielikuvitusta.
Viisi prosenttia näkyvää ainetta, 27 prosenttia pimeää ainetta ja 68 prosenttia pimeää energiaa. Näin universumin koostumus on määritelty perinteisen kosmologian mukaan.
Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä pimeä aine ja pimeä energia oikeastaan ovat. Siksi fyysikot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana etsineet kiivaasti maailmankaikkeuden salaisia ainesosia. Eri puolille maailmaa on rakennettu herkkiä ilmaisimia pimeyden hiukkasten havainnoimiseksi. Pimeää ainetta on yritetty saada aikaan maanalaisissa kiihdyttimissä ja sitä on etsitty myös avaruudesta. Fyysikot ovat kuitenkin vetäneet vesiperän.
Tuloksettomat ponnistelut uhkaavat syöstä kosmologian olemassaolon kriisiin: tähtitieteilijät tarvitsevat pimeää. Siksi osa tutkijoista on asettanut pimeän aineen ja pimeän energian kyseenalaisiksi.
Maapallon aika on erilainen kuin kaikkeuden aika. Siinä välissä on vielä erilaisia kokonaisuuksia ja tähtiä, joilla on erilainen aika.
Tämä on vielä tuntematonta asiaa. Se vasta on tajuttu suhteellisuusteoriassa, GR, että kappaleen vauhti vaikuttaa sen ajankulkuun.
Kaikkeuden ajasta voi spekuloida, verrattuna maapallon aikaan. Se kulkee aina vain eteenpäin, alkua ja loppua ei ole. Toisaalta täysin todellista on vain nykyhetki, ainakin maapallon ajassa. Sitä aikaa tulee lisää, eikä tilaa. GR ei mallina oikein kaikkeuden aikaa. Eikä aika ole tilaulottuvuus.
Ulottuvuuksia kaikkeudessa tilan suhteen saattaa ollakin neljä eikä kolme. Se mahdollistaa mahtavan suuren ja kaikenkäsittävän ja ulkopuolettoman, rajattoman tilan paremman mallintamisen. Sellainen avaruus rationaalisesti ajateltuna pikemminkin on.
Ja meillä on ilmoitus, että Jumalan maailmassa, joka myös kaikkeudessa jossain on, yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta on kuin yksi päivä. Mitä se sitten tarkoittaakin. Henkimaailmassakin aika on ilmeisesti toisenlaista.
Maapallon aineellisesta maailmasta ei siis voi yleistää kaikkialle universumiin. Ei ajan suhteen eikä muutenkaan. Joudumme taas palaamaan alkuun, tietämättömyyteen.
Ah sitä viisautta! Santtusen nylipursuavaa neroutta! Ei sen veroista juuri muualta löydy kuin santtusen aivoista.
Kiitos kovasti.
"Tämä on vielä tuntematonta asiaa."
Miten sitten voit tietää siitä?
Ei sitä tieteellisesti tiedetäkään. Uskonnossa on lisää.