Eli pääseekö kanssasi helposti tai äkkiä sopuun ruuasta eli jos kumpikin toivoo eri ruokia niin pääseekö kanssasi äkkiä sopuun tai kompromissiin
Oletko kaikki ruokainen
Anonyymi-ap
30342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Sopuisana ihmisenä pyrin kompromissiin. Jätän vain syömättä jos ei ruokaa pysty nielaisemaan.
Ei kai semmoista ruokaa haluta jos jompi kumpi ei syö vaan että kumpikin syö
En ole tuollaiseen ongelmaan törmännyt. Jos on paljon liha/pihvipainotteista ruokaa (olen sitä siis itse valmistanut, kun olen tiennyt toisten siitä pitävän), syön itse enemmän kasviksia ja salaattia. Se ei ole ongelma, painotan vain aterialla muuta kuin itse pääruokaa.
Mutta eikö olis hienoa jos kumpikin söis samaa ruokaa
Mitä hienoa muka kukaan näkisi tuossa?
Perheen ruokapuolesta huolehtivalle on helpompaa, ettei monia eri ruokalajeja tarvitse valmistaa, mutta tuskin sillä romantiikkaa nostatetaan, että molemmat syövät täysin samaa, jos sitä tarkoitit.
Onko mielestäsi seksikästä, jos esim. nainen tai mies syö jotakin ruokaa hyvin vastentahtoisesti?
Tavallaan voisi ollakin.
T. Anonyymi
2024-01-27 07:56:48
Päästään äkkiä sopuun.
Vaimo: Lihaa vai kanaa?
Minä: Lihaa
Vaimo: Taidan tehdä kanaa.
Minä: OK
Näissä keskusteluissa minun mielipiteeni ei paljoa paina.
Olen kaikkiruokainen mutta mieluiten syön terveellisesti. Pidän ihan hulluna että ensin ostetaan rasvatonta naudan tai sian lihaa ja sitten siihen lurautetaan kermaa. Vesittyy kallis vähärasvainen liha. Lihoista paras on sian niska tai kasler hyvin uunissa paistettuna. Vältän sitä koska siinä on liikaa kovaa rasvaa, se rasva toimii elimistössä aivan samoin kuin kerma, kerää rasvaa suonten seinämiin.
En siis ole lihava joten en puhu kaloreista, kulutan kyllä kaiken mitä syön, puhun rasvan laadusta. On suvussa taipumusta verisuonitauteihin, siinä syy valintoihini.
Yksittäisillä esim. tarjotuilla ruuilla ei ole vaikutusta kokonaisruokavalioon, joten sillon syön mitä tarjotaan, marisematta ja ruoasta kiittäen.
Olen joustava, mutten minäkään mitä tahansa suuhuni laita. Mutta meidän perheessä olen joustavin, jihtuu ehkä siitä että olen meistä ainut joka on joskus nähnyt nälkääkin. Elänyt pelkällä puurolla. Osaan arvostaa ruokaa, vaikkei se olisi lempipöperöäni. Mutta pyrin toki valitsemaan itselleni mieluisempaa aina, kun mahdollista. Mutten mä ala kuppini viereenkään kuolemaan.
Jasu
Olen lähes kaikkiruokainen.. kypsentämätöntä eläinperäisiä tuotteita en syö ja nilviäiset jää myös syömättä. Muuten lähes kaikki menee. En ole kovin nirso.
Hej, aika pitkälti amanlainen vastaus, ja eteenkin noista nilviäisistä, no kypsennetyt katkaravut esim. kalapitsan päällysteessä nyt vielä menettelee. Osterit tai etanat ei missään kohtaa, yököttävät; on se sitten ennakkoluulua tai mitä -> jos saan nieltyä alas, tulee se paluupostissa takaisin, käy vaan vatsalaukussa kääntymässä. Kaikki alkoi vuosia sitten Etelä-Ranskassa, olin Emon mukana siellä ja käytiin pienessä alasatamassa. Emo osti sieltä suoraan kalastusaluksesta
osterit meille, jotka kalastaja meille avasi.
Siis elävä limanen otus, sen kuoren sisällä; nielaistaan aina elävänä ja tuolloinkin kalastaja varmisti sen. Siis mä suljin silmäni ja kippasin sen kuoresta irroitetun otuksen kuorenpuolikkaasta suuhuni ja nielaisin. Se kävi vatsalaukussa kääntymässä ja mä oksensin sinne laiturille. Mulle avattiin uus ja ihan sama juttu, ei pysynyt sisuksissani. Kalastajat tuijotti pistävästi meikäläistä, joka yökkäs laiturilla! En varmaan ollut kovin hyvää mainostaja heidän ostereilleen, tosin siellä olleet olivat tukkuostajia, suurimmaksi osaksi, jos jotain noista pakettiautojen; nimikylteistä ja puh. numeroista, ymmärsin!
Pitää kuitekin lisätä ett "raakaa kalaa" mä kyllä syön, nimittäin graavikalaa!
Samoin silliä ja suutarinlohta, vähän kyseen alaista niiden raakuus, suola nimittäin on
ns. kypsyttänyt kalan, syötävään muotoon. Ihan vuosisatojen ajan käytetty säilytys ja "kypsytys muoto" kalalle kuin kalalle; silakasta aina loheen asti!
Makkarat ei muuten oikein maistu mulle, vaikka makkrasoppaa kyllä teen ja syön.
Makkaranpalaset vaan jää syömättä, mutt mun koirani suorastaan odottaa saavansa ne ruokakuppiinsa. Ei nekään siis syömättä jää, ja makkrakeiton porkkana- sekä selleri- ja lanttupalaset, kyllä löytävät perunanpalasten kera mun lautaselle ja makkarasta lisäksi vielä makua siihen sopanliemeen... kaikkien yrttien lisäksi. Makua siis riittää, ilman lihalientäkin.
Illanjatkoja sullekin!
trollikka
No mulla ei putoa graavikaan.. aikanaan penskana oltiin Suonenjoella ja poikien kanssa kalassa.. poijaat puolipakottivat minua syömään raakaa kalaa ja sit ne lässäytti sen kalan pyörän pakkarin jousella nuuskaksi. Se kala tursusi matoja. En ole oikein selvinnyt siitä traumasta vieläkään. Eli ei kypsentämätöntä minulle kiitos.
Ostereita en ole kokeillut .. enkä kokeile. Tai mätiä. Etanaa olen maistanut, mutta rakenne ei miellyttänyt. Simpukat jäävät myös syömättä.
En ole kovin ronkeli, mutta eläinperäiset tuotteet pitää olla kypsennettyjä, jotta niitä syön.
Hyvää illanjatkoa sinullekin. Ja kiitos tarinasta.
Neuvottelimme yksi ilta - ei päästy.
Minä syön mitä minä haluan ja tarvitsen, muut syövät mitä he haluavat ja tarvitsevat.
Eihän kaikkien samaa ruokaa tarvitse syödä. Nykyään kun jokaisella lumihiutaleella on vielä erityisruokavaliot, allergiat ja yliherkkyydet, niin jokainen huolehtikoot omista syömisistään.
xLiner
Uskoisin näin, että helposti päästään sopuun… en ole kaikkiruokainen, mutten kovin nirsokaan. Jos ruoka on sellaista, mistä en tykkää yhtään ja en halua syödä, niin sitten jätän vaan syömättä. Keksin jotain muuta syötävää itselleni.
En ole kaikkiruokainen, mutta mun kanssani pääsee erittäin helposti sopuun ruoasta. Minulle on täysin ok, että molemmat syövät eri ruokia.
Saan toisen helposti oikeanlaiseen kompromissiin, mikä maistuu molemmille.
Usko pois!
En ole kaikkiruokainen, en edes melkein. Pyrin olemaan joustava. Sopuun pääsee, kun kummatkin ovat valmiita kompromisseihin.
Tässä(kin) asiassa kommunikointi on ehdottoman tärkeää.
Kun nähtävästi joku taas ilokseen poistelee kommentteja, niin laitetaanpa uudelleen.
Minussa on kokin vikaa, joten olen aika määrätietoinen mitä tulee ruoanlaittoon.
Toki kuuntelen toiveita ja niiden perusteella laitan ruokaa.
Kun on tullut elettyä yhtäältä noin suunnilleen vegaanin ja toisaalta moniallergikon kanssa, niin ei olisi mikään ongelma edelleenkään tehdä ruoan osalta kompromissia tai vaihtoehtoisesti nöyrästi valmistaa kaksi hieman toisistaan eroavaa ruokaa.
Ruuasta ei tarvitse neuvotella eikä tehdä kompromisseja.
- Sheena
En todellakaan ole
No juu.. et tosiaankaan. Sinä olet jopa nirso, jos minulta kysytään.
Yhdyn sinuun
Paree kuule yhtyäkin .. ainakin kolmesti.. :D
No ainakin juu :D
Tiedän.. olen vaativa rakastajatar.. mutta sellaisena nyt minut olet saanut. :D
Eipä valittamista, ei ollenkaan
Kiva kuulla rakas.
Minusta ei ole mitään ongelmaa laittaa kahta erilaista ruokaa tai neuvotella sopiva yksi ruoka, mikä käy kummallekin.