Suomessa on viime vuosina kiitelty monista muista Euroopan maista poikennutta ratkaisuamme säilyttää maanpuolustuksen voimavarat. Itä-Euroopan kommunismin romahtaessa 1980- ja 90-lukujen vaihteessa kuultiin meilläkin vaatimuksia asevoimien merkittävästä supistamisesta.
Nykyinen vihreä presidenttiehdokas Pekka Haavisto oli johtavia asevoimien pienentämistä vaatineita voimia. Asiasta kertovat eduskunnan pöytäkirjat ja Haaviston haastattelut.
Pekka Haavisto valittiin eduskuntaan ensi kertaa 1987. Vuoden 1995 vaaleissa hän putosi, mutta valittiin ministeriksi. Eduskuntaan Haavisto palasi 2007. Vihreiden puheenjohtajana Pekka Haavisto oli vuodet 1993-1995 ja myöhemmin 2018-2019.
* Eduskunnan käsitellessä valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1990 edustaja Pekka Haavisto käytti seuraavan puheenvuoron:
– Kun nimelläni on jätetty kaksi ehdotusta tähän pääluokkaan, haluaisin hieman perustella niiden taustoja. Pääluokan viimeisenä ehdotuksena on ponsiesitys, jossa todetaan ne ajatukset, joita Suomessakin toimiva kansainvälinen ”10 prosenttia pois puolustusmäärärahoista” -liike on jo aiemmin syksyllä esittänyt muun muassa kansanedustajille.
– Tähän liikkeeseenhän ovat monet kansanedustajatkin jo yhtyneet. Niin kuin aiemmin tänään keskustelussa on todettu, Suomen kansainvälinen ympäristöyhteistyö meidän lähialueillamme vaatisi oleellisesti nykyistä suurempaa panostusta. Niinpä tällainen 10 prosentin vähennys puolustusmäärärahoista tulisi ilman muuta siirtää ympäristöministeriön pääluokkaan ja tukea sillä kansainvälisiä ympäristöinvestointeja. Mielestäni on väärä arvio Suomeen kohdistuvista uhista se, että puolustusministeriön pääluokan menoja on korotettu 11 prosentilla ensi vuoden budjettiin. Se perustuu väärään arvioon siitä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, joka nyt on Euroopassa, ja niistä uhkatekijöistä, jotka Suomeen kohdistuvat, Pekka Haavisto sanoi.
– Kun katsoo, mitä muualla Euroopassa on tapahtumassa, mitä tapahtuu Neuvostoliitossa, mitä tapahtuu Unkarissa, niissä armeijoita, sotilasmäärärahoja vähennetään. Sveitsissä on juuri järjestetty kansanäänestys, joka tosiasiassa tulee ilmeisesti muuttamaan Sveitsin puolustuspolitiikkaa sillä tavalla, että asemäärärahat vähenevät, koska sillä kannalla oli niin suuri osa sveitsiläisistä. Totean vielä, että konkreettisena esityksenä ed. (Timo) Laaksosen ehdotus puolustusministeriön pääluokan määrärahojen vähentämiseksi vastaa niin lähelle tätä 10 prosentin ajatusta, että voimme olla sen takana.
– Toinen esitykseni koskee sitä, että puolustusministeriön olisi kiirehdittävä lähtöään Santahaminan varuskuntasaarelta. On järjetöntä, että näin lähellä Helsinkiä oleva, noin Lauttasaaren kokoinen 300 hehtaarin saari on yhä puolustusvoimien käytössä, kun sen tulisi palvella helsinkiläisten asumis- ja virkistystarkoituksia. Vihreät ovat useassa yhteydessä vaatineet, että Santahaminan saari pitäisi vapauttaa puolustusvoimien käytöstä, toiminnat sieltä siirtää muualle ja Santahaminasta voitaisiin rakentaa esimerkiksi Helsingin ensimmäinen ekokaupunginosa. … Sotilaspiirit ja mahdollisesti puolustusministeri näkevät asian paljon suppeammin kuin ainakin osa kansanedustajista, Haavisto jatkoi.
* Valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1991 käsiteltäessä Pekka Haavisto esitti asevoimien momentilta 27.25.16 vähennettäväksi 900 000 000 mk puolustusmateriaalihankinnoista. Esitystä kannatti vasemmistoliiton kansanedustaja Heli Astala.
* Eduskunnassa käsiteltiin selontekoa ulkopolitiikasta 14. marraskuuta 1991.- Nyt on lopullisesti ohitse 80-luvun angstinen ilmapiiri, jota ydinasevarustelu ja spekuloinnit erilaisista tähtien sota -konsepteista kiihdyttivät. Nyt voidaan esittää arvio, että rauhanliike Euroopassa voitti. Ne voittivat, jotka pitivät asevarustelukierrettä ja Euroopan kahtiajakoa mielettömänä, ja 80-luvun alun realiteetit eivät enää olleet realiteetteja 90-luvulle tultaessa, Pekka Haavisto totesi täysistunnossa.
* Eduskunnan käsitellessä valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1992 Pekka Haavisto uudisti esityksen 10 prosentin vähentämisestä asevoimilta.
– Teen ehdotuksen n:o 15. Eduskunta edellyttää, että laaditaan ohjelma Suomen oman aseriisunnan toteuttamiseksi ja turvallisuuspolitiikkamme saattamiseksi uutta eurooppalaista todellisuutta vastaavaksi. Ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan on puolustusmäärärahoista vähennettävä vuosittain 10 prosenttia käytettäväksi ympäristöministeriön hallinnonalalla kansainväliseen ja kansalliseen ympäristönsuojeluun, Haavisto esitti eduskunnassa.
* – Viime aikojen kehitys ja Pariisissa pidetty ETYK:n huippukokous ovat päättäneet kylmän sodan vaiheen Euroopassa. TAE-sopimus ja useiden valtioiden jo sitä ennen aloittama asevoimien vähentäminen ovat tehneet aseidenriisunnasta totta. Vastakkainasettelun sijaan on syntymässä uudenlainen, yleiseurooppalainen yhteistyöhön perustuva turvallisuusjärjestelmä. Uusi tilanne edellyttää, että myös Suomi lähtee aseidenriisunnan tielle. Sotilaallisten uhkakuvien sijaan turvallisuusriskiksi ovat nou
Nykyinen vihreä presidenttiehdokas Pekka Haavisto oli johtavia asevoimien pienentämistä vaatineita voimia. Asiasta kertovat eduskunnan pöytäkirjat ja Haaviston haastattelut.
Pekka Haavisto valittiin eduskuntaan ensi kertaa 1987. Vuoden 1995 vaaleissa hän putosi, mutta valittiin ministeriksi. Eduskuntaan Haavisto palasi 2007. Vihreiden puheenjohtajana Pekka Haavisto oli vuodet 1993-1995 ja myöhemmin 2018-2019.
* Eduskunnan käsitellessä valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1990 edustaja Pekka Haavisto käytti seuraavan puheenvuoron:
– Kun nimelläni on jätetty kaksi ehdotusta tähän pääluokkaan, haluaisin hieman perustella niiden taustoja. Pääluokan viimeisenä ehdotuksena on ponsiesitys, jossa todetaan ne ajatukset, joita Suomessakin toimiva kansainvälinen ”10 prosenttia pois puolustusmäärärahoista” -liike on jo aiemmin syksyllä esittänyt muun muassa kansanedustajille.
– Tähän liikkeeseenhän ovat monet kansanedustajatkin jo yhtyneet. Niin kuin aiemmin tänään keskustelussa on todettu, Suomen kansainvälinen ympäristöyhteistyö meidän lähialueillamme vaatisi oleellisesti nykyistä suurempaa panostusta. Niinpä tällainen 10 prosentin vähennys puolustusmäärärahoista tulisi ilman muuta siirtää ympäristöministeriön pääluokkaan ja tukea sillä kansainvälisiä ympäristöinvestointeja. Mielestäni on väärä arvio Suomeen kohdistuvista uhista se, että puolustusministeriön pääluokan menoja on korotettu 11 prosentilla ensi vuoden budjettiin. Se perustuu väärään arvioon siitä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, joka nyt on Euroopassa, ja niistä uhkatekijöistä, jotka Suomeen kohdistuvat, Pekka Haavisto sanoi.
– Kun katsoo, mitä muualla Euroopassa on tapahtumassa, mitä tapahtuu Neuvostoliitossa, mitä tapahtuu Unkarissa, niissä armeijoita, sotilasmäärärahoja vähennetään. Sveitsissä on juuri järjestetty kansanäänestys, joka tosiasiassa tulee ilmeisesti muuttamaan Sveitsin puolustuspolitiikkaa sillä tavalla, että asemäärärahat vähenevät, koska sillä kannalla oli niin suuri osa sveitsiläisistä. Totean vielä, että konkreettisena esityksenä ed. (Timo) Laaksosen ehdotus puolustusministeriön pääluokan määrärahojen vähentämiseksi vastaa niin lähelle tätä 10 prosentin ajatusta, että voimme olla sen takana.
– Toinen esitykseni koskee sitä, että puolustusministeriön olisi kiirehdittävä lähtöään Santahaminan varuskuntasaarelta. On järjetöntä, että näin lähellä Helsinkiä oleva, noin Lauttasaaren kokoinen 300 hehtaarin saari on yhä puolustusvoimien käytössä, kun sen tulisi palvella helsinkiläisten asumis- ja virkistystarkoituksia. Vihreät ovat useassa yhteydessä vaatineet, että Santahaminan saari pitäisi vapauttaa puolustusvoimien käytöstä, toiminnat sieltä siirtää muualle ja Santahaminasta voitaisiin rakentaa esimerkiksi Helsingin ensimmäinen ekokaupunginosa. … Sotilaspiirit ja mahdollisesti puolustusministeri näkevät asian paljon suppeammin kuin ainakin osa kansanedustajista, Haavisto jatkoi.
* Valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1991 käsiteltäessä Pekka Haavisto esitti asevoimien momentilta 27.25.16 vähennettäväksi 900 000 000 mk puolustusmateriaalihankinnoista. Esitystä kannatti vasemmistoliiton kansanedustaja Heli Astala.
* Eduskunnassa käsiteltiin selontekoa ulkopolitiikasta 14. marraskuuta 1991.- Nyt on lopullisesti ohitse 80-luvun angstinen ilmapiiri, jota ydinasevarustelu ja spekuloinnit erilaisista tähtien sota -konsepteista kiihdyttivät. Nyt voidaan esittää arvio, että rauhanliike Euroopassa voitti. Ne voittivat, jotka pitivät asevarustelukierrettä ja Euroopan kahtiajakoa mielettömänä, ja 80-luvun alun realiteetit eivät enää olleet realiteetteja 90-luvulle tultaessa, Pekka Haavisto totesi täysistunnossa.
* Eduskunnan käsitellessä valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1992 Pekka Haavisto uudisti esityksen 10 prosentin vähentämisestä asevoimilta.
– Teen ehdotuksen n:o 15. Eduskunta edellyttää, että laaditaan ohjelma Suomen oman aseriisunnan toteuttamiseksi ja turvallisuuspolitiikkamme saattamiseksi uutta eurooppalaista todellisuutta vastaavaksi. Ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan on puolustusmäärärahoista vähennettävä vuosittain 10 prosenttia käytettäväksi ympäristöministeriön hallinnonalalla kansainväliseen ja kansalliseen ympäristönsuojeluun, Haavisto esitti eduskunnassa.
* – Viime aikojen kehitys ja Pariisissa pidetty ETYK:n huippukokous ovat päättäneet kylmän sodan vaiheen Euroopassa. TAE-sopimus ja useiden valtioiden jo sitä ennen aloittama asevoimien vähentäminen ovat tehneet aseidenriisunnasta totta. Vastakkainasettelun sijaan on syntymässä uudenlainen, yleiseurooppalainen yhteistyöhön perustuva turvallisuusjärjestelmä. Uusi tilanne edellyttää, että myös Suomi lähtee aseidenriisunnan tielle. Sotilaallisten uhkakuvien sijaan turvallisuusriskiksi ovat nou
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.