Vähän turhaan ajattelen koko asiaa...

Se on aivan totta. Minä en tiedä ovinaapurieni etunimiä. Paitsi sen yhden pariskunnan toisen osapuolen etunimen, kun sen postia tuli kerran mulle.
Parin yläkerran naapurin etunimet olen myös muutamaan otteeseen kuullut, kun niiden kaverit kailottaa ja huhuilee ovensa takana (päihdeongelmaisia)

Kun niistä landeist elinkykyiset muuttaa kaupunkiin, niin parissa vuodessa ne sit sopeutuu täkäläisiin olioihin. Siks paluumuutto vanhoilla päivillä ei enää onnistu. Niihin suhtaudutaan kaupungin jo pilaamina.

Onkohan meiän talossa sit jotenkin erikoista porukkaa kun taidetaan kaikki tietää toistemme nimet ja lähes serkun-kummin-kaiman nimetkin..
Ja meitä asuu kuitenkin pyöreesti laskettuna 50 tässä. Ja aina muuallakin olen tiennyt lähes puolien nimet.

Haja-asutusalueilla, joissa palveluja ei ole tarjolla samalla tavalla kuin kaupungeissa, on, jossei nyt elintärkeää tuntea naapurinsa jollain tavalla, niin ainakin siitä on hyötyä. Haja-asutusalueilla juuri naapurit tuottavat suuren osan niistä palveluista, joita kaupungissa ostetaan, mutta joita haja-asutusalueella tarjotaan naapuriapuna. Toki niistä palveluista maksetaan haja-asutusalueillakin, mutta niitä palveluita ei ikinä löydä ja saa, jos ei tunne niitä tarjoavia.

Toisin sanottuna, naapureiden tunteminen kaupungissa ei tuo mitään etua. Pikemminkin heistä on vain haittaa.

Ihan sama maalla tai kaupungissa, en ikinä ole tiennyt kaikkien naapuriksi sanottavien nimiä, eikä mua edes kiinnosta tietää.

Jasu