Kuunteletko sisäistä ääntäsi.

Sisäisellä äänellämme, jota intuitioksi kutsutaan on monta muutakin sanaa, sitä kuvaamaan.
Kuudes aisti, siitä kerrotaan, että nykyihminen on kadottanut sen.
Vain herkemmät ihmiset sen omaavat.
Kuitenkin se on meillä kaikilla, toisilla se vain ´´nukkuu,´´
Ehkä lähemmäs asian sisäistämistä pääsee, kuvailla asiaa sanoilla, tunne. aavistus, vaisto.

Se ilmenee meille, että sitä ei tarvitse miettiä, vaan se ikäänkuin syntyy hetkessä mielessämme.
Mitä enemmän sitä kuuntelee, sen paremmin se toimii.

Luovilla ihmisillä intuitiivisuus toimii yleensä hyvin.
Yleensä juuri he avaavat uusia väyliä ihmiskunnan ymmärrykseen .
Taiteilijat, politikot. tiedemiehet/-naiset jne...

Intuitiota voi myös itsessään kehittää.

31

333

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Miten intuitio liittyy luovuuteen?

      • Luovat ihmiset ovat luonnostaan intuitiivisempiä.
        Osaavat kuunnella itseään.


      • Anonyymi

        🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑

        ❤️ ­N­y­m­­f­­o­­m­­a­a­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18259446

        🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞


    • Kiva kun teit tuon aloituksen, Eliaana. Niin hyvin se on määritelty ettei siihen juuri ole lisättävää ja ilahduttavaa on tosiaan se, että se on potentiaalinen voimavara meille kaikille.
      "Tunne, aavistus, vaisto" niitä meillä on kaikilla ja melkein pahalta tuntuu, kun tällaisena rationaalisen ajattelun aikakautena se on jäänyt vähälle huomiolle.
      Tai sitten siitä on tullut eikoisuuden tavoittelun tai vastuun väistämisen väline "kun mun tunne pistää vastaan" kun pitäisi ryhtyä johonkin epämiellyttävään työhön..))
      Intuitio ei silloin ole renki vaan isäntä..))
      Tietysti tämä on harvinaista ja/tai ohimenevää innostuneisuutta ja tuskin koskee enää meidän ikäisiä. Meillä on jo otollinen tilaisuus käyttää intuitiota ja luultavasti
      käytämmekin sitä, ehkä tietämättämme.

      • Kyllä sitä tiedostamattaan ainakin pienemmissä asioissa ihmiset käyttää huomaamattaan.
        Mulle on käynyt sillalaillakin, että yht´äkkiä tulee tunne, että joku asia pitäisi toimittaa jollain lailla ja järki rupeaa sanomaan vastaan.
        Sitten tekee niinkuin järki sanoo ja tulos on se, että sittenkin olisi pitänyt tehdä niinkuin pää ensin käski.


    • Sisäinen ääni meillä kai on kaikilla, mutta se katoaa kaiken muun hässäkän keskellä. TV huutaa, radiio taustalla, mies lukee minulle uutisia, jotka olen juuri lukenut itsekin, vesi solisee suihkulähteeessä, ilmalämpöpumppu jne. kodin härpäkkeet pitävät omaa ääntänsä ja sitten puhelin kilahtelee, piippaa, vinkuu.
      Keittiön äänet sitten erikseen vielä...

      Mutta asiaan, olen aika usein seurannut intuitoani ja tehnyt nopeita päätöksiä jotka perustuvat intuitioon enemmän kuin tarkkaan harkintaan. Yleensä ne ovat olleet kaikkein parhaimpia päätöksistäni.

      • Anonyymi

        Tuohan kuulostaa ihan helvetin esikartanolta. Mölysaastetta , kyllä se jälkensä jättää puolikuuroihinkin. Uusikaa edes nuo vanhat romut kodinkoneet, uudet on hiljaisia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuohan kuulostaa ihan helvetin esikartanolta. Mölysaastetta , kyllä se jälkensä jättää puolikuuroihinkin. Uusikaa edes nuo vanhat romut kodinkoneet, uudet on hiljaisia.

        Ei meillä ole vanhoja kodinkoneita. Lähes kaikki on uusittu sen jälkeen kun muutimme tänne, lämpöpumppu viimeiksi, vajaa vuosi sitten. Kaikista laitteista lähtee joku ääni, ja kun kaikki, hiljaisetkin äänet vakiintuvat osaksi ihmisen äänimaisemaa, niin niitä ei juurikaan edes tiedosta, mutta ne muodostavat ikään kuin ääniverhon, joka hiljentää sisäisen äänen.

        Minä en voisi edes elää ilman normaaleja elämisen ääniä ympärilläni. Sehän vasta olisi sitä helvetin esikartanoa. On vain löydettävä se tasapaino, harmonia, äänien ja äänettömyyksien välillä.

        Muuten, tuli mieleen, on tärkeää osata kuunnella omaa sisäistä ääntään, mutta yhtä vahingollista harrastaa jatkuvaa sisäistä, murskaavaa puhetta.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Ei meillä ole vanhoja kodinkoneita. Lähes kaikki on uusittu sen jälkeen kun muutimme tänne, lämpöpumppu viimeiksi, vajaa vuosi sitten. Kaikista laitteista lähtee joku ääni, ja kun kaikki, hiljaisetkin äänet vakiintuvat osaksi ihmisen äänimaisemaa, niin niitä ei juurikaan edes tiedosta, mutta ne muodostavat ikään kuin ääniverhon, joka hiljentää sisäisen äänen.

        Minä en voisi edes elää ilman normaaleja elämisen ääniä ympärilläni. Sehän vasta olisi sitä helvetin esikartanoa. On vain löydettävä se tasapaino, harmonia, äänien ja äänettömyyksien välillä.

        Muuten, tuli mieleen, on tärkeää osata kuunnella omaa sisäistä ääntään, mutta yhtä vahingollista harrastaa jatkuvaa sisäistä, murskaavaa puhetta.

        Minun käsitys kodikkuudesta on erilainen. Yksi media kerrallaan äänessä, puhelinta ei koko ajan räplätä, ostaan irse lukea uutisensa ja annetaan toisille lukurauha. Eikä sisätiloissa lorise avoimet vedet .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minun käsitys kodikkuudesta on erilainen. Yksi media kerrallaan äänessä, puhelinta ei koko ajan räplätä, ostaan irse lukea uutisensa ja annetaan toisille lukurauha. Eikä sisätiloissa lorise avoimet vedet .

        Tuulen humina, veden lorina, tulen kohina ja maan huokaukset...luonnonelementtien äänet ovat kaiken elollisen taustaääniä. Niitä emme valitse.
        Mutta olemme kaikki erilaisia ja koemme äänimaisemamme eri tavalla, hahmotamme oman kodikkuuden tunteemme omien mieltymyksiemme ja tottumuksiemme perusteella. Minä olen tottunut elämisen ääniin eikä minulla ole tarvetta kontrolloida niitä viimeisen päälle. Rdion tosin suljen kun laitan TV: n päälle, useimmiten :)

        Veden solina on muuten todellakin rauohoittava ja terapeuttinen luonnonääni. Minulla on pikkuinen ilmankostuttajan virkaa tekevä suihkulähde aivan tuossa vieressä, pieni merenneito joka kaataa ruukusta vettä altaaseen. Kitschiä , mutta siinäkin on oma viehätyksensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun käsitys kodikkuudesta on erilainen. Yksi media kerrallaan äänessä, puhelinta ei koko ajan räplätä, ostaan irse lukea uutisensa ja annetaan toisille lukurauha. Eikä sisätiloissa lorise avoimet vedet .

        Minun kodissani kyllä onneksi kuuluu ääniä, vaikka kuuloni onkin huonontunut. Vesi lorisee hissukseen näillä pakkasilla kylpyhuoneen lavuaariin yöt päivät, sillä taloyhtiössämme on vuosien saatossa monikin vesijohto jäätynyt. Kahvinkeitin ääntelee, liesituuletin myös, tv:n ääni on hiljainen, mutta kotoisa, vaikka en olisi samassa huoneessakaan, avoimesta ikkunasta kuuluu monenkinlaisia ääniä, nyt pakkasilla ei tosin ikkuna ole auki.
        Puurakenteinen talo napsahtele ja jääkaappi pitää minulle seuraa iltaisin, kun puolinukuksissa kuuntelen A-studiota. Kodinhoitohuoneen koneiden hyrinä ei kuulu muihin huoneisiin, paitsi linko, siihen havahdun.
        Oman itseni kuuntelua voi harjoittaa kaiken aikaa, kun ja jos muita ei ole paikalla. Nuorempana lauloin, vaikeina aikoinani puhuin ääneen. Olen sitä mieltä, että olen ollut oma terapeuttini. Nyt on mielenrahani hyvä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun kodissani kyllä onneksi kuuluu ääniä, vaikka kuuloni onkin huonontunut. Vesi lorisee hissukseen näillä pakkasilla kylpyhuoneen lavuaariin yöt päivät, sillä taloyhtiössämme on vuosien saatossa monikin vesijohto jäätynyt. Kahvinkeitin ääntelee, liesituuletin myös, tv:n ääni on hiljainen, mutta kotoisa, vaikka en olisi samassa huoneessakaan, avoimesta ikkunasta kuuluu monenkinlaisia ääniä, nyt pakkasilla ei tosin ikkuna ole auki.
        Puurakenteinen talo napsahtele ja jääkaappi pitää minulle seuraa iltaisin, kun puolinukuksissa kuuntelen A-studiota. Kodinhoitohuoneen koneiden hyrinä ei kuulu muihin huoneisiin, paitsi linko, siihen havahdun.
        Oman itseni kuuntelua voi harjoittaa kaiken aikaa, kun ja jos muita ei ole paikalla. Nuorempana lauloin, vaikeina aikoinani puhuin ääneen. Olen sitä mieltä, että olen ollut oma terapeuttini. Nyt on mielenrahani hyvä.
        Mkr.

        Jaaha, kun kirjoitusvirhe tulee, se naamioituu hyvin. Elikkäs mielenraUhani on hyvä.
        (Eivätkä kyllä rahanikaan juuri taskussa polttele.)
        Mkr.


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Ei meillä ole vanhoja kodinkoneita. Lähes kaikki on uusittu sen jälkeen kun muutimme tänne, lämpöpumppu viimeiksi, vajaa vuosi sitten. Kaikista laitteista lähtee joku ääni, ja kun kaikki, hiljaisetkin äänet vakiintuvat osaksi ihmisen äänimaisemaa, niin niitä ei juurikaan edes tiedosta, mutta ne muodostavat ikään kuin ääniverhon, joka hiljentää sisäisen äänen.

        Minä en voisi edes elää ilman normaaleja elämisen ääniä ympärilläni. Sehän vasta olisi sitä helvetin esikartanoa. On vain löydettävä se tasapaino, harmonia, äänien ja äänettömyyksien välillä.

        Muuten, tuli mieleen, on tärkeää osata kuunnella omaa sisäistä ääntään, mutta yhtä vahingollista harrastaa jatkuvaa sisäistä, murskaavaa puhetta.

        Intuitiivinen ihminen kaipaa välillä hiljaisuutta ja viihtyy myös hyvin itsekseen.
        Eivät silti arjen tavalliset äänet ole mitään häiriötekijöitä.
        Jos tulee joku poikkeava ääni, yleensä sen tiedostamme ja reagoimme.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minun kodissani kyllä onneksi kuuluu ääniä, vaikka kuuloni onkin huonontunut. Vesi lorisee hissukseen näillä pakkasilla kylpyhuoneen lavuaariin yöt päivät, sillä taloyhtiössämme on vuosien saatossa monikin vesijohto jäätynyt. Kahvinkeitin ääntelee, liesituuletin myös, tv:n ääni on hiljainen, mutta kotoisa, vaikka en olisi samassa huoneessakaan, avoimesta ikkunasta kuuluu monenkinlaisia ääniä, nyt pakkasilla ei tosin ikkuna ole auki.
        Puurakenteinen talo napsahtele ja jääkaappi pitää minulle seuraa iltaisin, kun puolinukuksissa kuuntelen A-studiota. Kodinhoitohuoneen koneiden hyrinä ei kuulu muihin huoneisiin, paitsi linko, siihen havahdun.
        Oman itseni kuuntelua voi harjoittaa kaiken aikaa, kun ja jos muita ei ole paikalla. Nuorempana lauloin, vaikeina aikoinani puhuin ääneen. Olen sitä mieltä, että olen ollut oma terapeuttini. Nyt on mielenrahani hyvä.
        Mkr.

        Laulu ja ääneenpuhuminen onkin terapeuttista.
        Minäkin sanon monta kertaa itselleni esimerkiksi, että ´´tollo, mitä sä noin hullusti kirjoitit.´´
        Siitä voi taas ponnistaa parempaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun kodissani kyllä onneksi kuuluu ääniä, vaikka kuuloni onkin huonontunut. Vesi lorisee hissukseen näillä pakkasilla kylpyhuoneen lavuaariin yöt päivät, sillä taloyhtiössämme on vuosien saatossa monikin vesijohto jäätynyt. Kahvinkeitin ääntelee, liesituuletin myös, tv:n ääni on hiljainen, mutta kotoisa, vaikka en olisi samassa huoneessakaan, avoimesta ikkunasta kuuluu monenkinlaisia ääniä, nyt pakkasilla ei tosin ikkuna ole auki.
        Puurakenteinen talo napsahtele ja jääkaappi pitää minulle seuraa iltaisin, kun puolinukuksissa kuuntelen A-studiota. Kodinhoitohuoneen koneiden hyrinä ei kuulu muihin huoneisiin, paitsi linko, siihen havahdun.
        Oman itseni kuuntelua voi harjoittaa kaiken aikaa, kun ja jos muita ei ole paikalla. Nuorempana lauloin, vaikeina aikoinani puhuin ääneen. Olen sitä mieltä, että olen ollut oma terapeuttini. Nyt on mielenrahani hyvä.
        Mkr.

        Minä puhun aina ääneen itsekseni jos teen jotain keittiössä ja vaikka aukaisen jääkaapin oven ja sanon ääneen että mitäs mun pitikään täältä hakea , ja jos en muista niin laitan uusiksi sitten kun tulee mieleen mitä olin sieltä hakemassa . Kisalle myös puhun ääneen , esom jos teen jotain vaikka makselen laskuja tietsikalla ja se saa päähänsä että juuri silloin menisi pihalle , niin alkaa naukumaan , ja minä siihen että ” saat odottaa hetkisen kun saan laskut valmiiksi niin tulen aukaisemaan oven ” ja jos jatkaa maukumista niin sanon että
        ” eikös juuri sanonut että kohta ” yleensä se ” keskustelu ” loppuu niin , että keskeytän laskun maksamisen ja päästän kissan pihalle , koska olis jatkanut kuitenkin maukumistaa. .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä puhun aina ääneen itsekseni jos teen jotain keittiössä ja vaikka aukaisen jääkaapin oven ja sanon ääneen että mitäs mun pitikään täältä hakea , ja jos en muista niin laitan uusiksi sitten kun tulee mieleen mitä olin sieltä hakemassa . Kisalle myös puhun ääneen , esom jos teen jotain vaikka makselen laskuja tietsikalla ja se saa päähänsä että juuri silloin menisi pihalle , niin alkaa naukumaan , ja minä siihen että ” saat odottaa hetkisen kun saan laskut valmiiksi niin tulen aukaisemaan oven ” ja jos jatkaa maukumista niin sanon että
        ” eikös juuri sanonut että kohta ” yleensä se ” keskustelu ” loppuu niin , että keskeytän laskun maksamisen ja päästän kissan pihalle , koska olis jatkanut kuitenkin maukumistaa. .

        Sinullahan menee just niin kun minullakin.
        Jos asian unohtaa niin kannattaa palata siihen paikkaan, missä sen ensin ajatteli.
        Ja palata sitten siihen missä pitäisi jotain tehdä.
        Satavarma, että jos istun olohuoneen tuolille makasamaan laskuja tai kahvia juomaan, niin kissa naukuu parvekkeelle pääsyä. Yleensä nousen päästämään, kuka sitä ruinaamista voi kuunnella. Lopulta sanon joo joo.
        Veljeni, kun sanoi, että puhuu ääneen, ihmettelin miksi höpötät itseksesi.
        Huomannut, että niinhän minäkin olen alkanut tehdä, vewrhoan vaaqn osan siitä kissalle puhumisksi.
        Mokoma se vielä ymmärtääkin.
        No oikeasti se ymmärtää jotain sanoja, mutta paremmin eleitäni ja äänensävyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun käsitys kodikkuudesta on erilainen. Yksi media kerrallaan äänessä, puhelinta ei koko ajan räplätä, ostaan irse lukea uutisensa ja annetaan toisille lukurauha. Eikä sisätiloissa lorise avoimet vedet .

        Iloitse, että sinulla on oma, totuttu elämänlaatusi. Tiedätkö, monilla muillakin on.
        Pidät omaasi esimerkillisenä ja ihmettelet, että jollakin toisella on muunlainen äänimaisema.
        Monissa muissa kodeissa on erilaista, huonejärjestys, asukkaat, kalustukset, elämänrytmi. Jokaisella omansa.
        Miksi ihmettelet?


    • Olen mieltänyt intuition eräänlaiseksi "älynvälähdykseksi", joka nousee tietyissä tilanteissa alitajunnasta. Se ei mielestäni liity suoraan tunteisiin, vaan alitajuntamme voimavarojen käyttöön. Meillä on siinä työkalupakissa iso kokoelma keinoja, joita emme aina edes tiedosta. Alitajuntaan kertyy valtava määrä tietoa, kokemuksia, havaintoja elämyksiä, opittua, opitun sovelluksia jne. Itse olen kokenut intuition esimerkiksi eräänlaisena varhaisena hälytyskellona, vaaran aavistuksena, että kaikki ei ole nyt kohdallaan. Intutioni pelasti meidät kerran karilleajosta keväisellä merellä, kun väylämerkki oli päässyt liikkumaan paikoiltaan talven aikana. Näytti vaan, että kaikki yksityiskohdat eivät täsmää, ja tehtiin äkkinäinen väistöliike, saatiin kierrettyä iso vedenalainen kivi. Intuitio voi näyttäytyä kuin rikostutkijan johtolanka, ahaa...ja oivallus! Lasten sairastumiset olen monasti intuitiona ennakoinut, samoin mielenpahoitukset, ennenkuin mitään näkyviä oireita onkaan. Äidin ja lapsen side on niin ainutlaatuisen luja ja läheinen, myös lohdutus nousee intuitiosta.

      Sisäinen ääni on mielestäni hiukan eri asia kuin intuitio, se on enemmänkin moraalinen kompassi, josta on hiljattain ollut keskustelua. Sisäinen puhe on taas itsensä tsemppaamista. Mutta nämä ovat herkkiä asioita, ei voi tarkoin rajata esimerkiksi järkeä ja tunnetta, intutiota ja harkintaa. Minäkin olen taipuvainen luottamaan intuitioon, ja jos ratkaisu on tehtävä hetkessä, ei juuri muuta mahdollisuutta olekaan. Tärkeissä ja suurissa asioissa saattaa saada ensin intuition, jolle hakee vahvistusta puntaroimalla ja neuvoja kysymällä.

      Uskon, että Eliaana omaat asiantuntemusta tässäkin, kerroin vain esimerkkejä miten itse olen asiaa lähestynyt ja kokenut.

      Hälyn sanotaan häiritsevän ja tukkivan myös intuition väyliä ja luontaista herkkyyttä , itsensä kuuntelua on korostettu. En minäkään ääniherkkä ole, varsinkin luonnonäänet ovat rauhoittavia, mitä nyt keväisin tiirat ja lokit merellä metelöivät, mutta nehän ovatkin kotonaan. Kiva idea tuo veden solina ilmankostuttimessa, pitäisköhän ihan googlata. Tokihan keittiön äänet ja tuoksut luovat kodikkuutta, onneksi uudemmat kodinkoneet ovat aika hiljaisia. Eihän äitienpäiväkään tuntunut oikealta, ellei kyökin puolelta kuulunut aamulla kolinoita, kilinöitä, hurinoita, lorinoita ja supinoita, pientä kinaakin. Taustamusiikkia soitan harvoin, haluan keskittyä siihen mitä kuuntelen ja teenkin sen useimmiten kuulokkeilla.

      • Tuo ´´ älynväläys ´´ on oikein hyvä kuvaava sana.
        Nimittäin, normaalistihan me ajattelemme asiaa, ennenkuin ryhdymme tekemään.
        Intuitio toimii päinvastoin, ensin tulee ´´älynväläys´´ ja vasta sitten ajattelemme.
        Voimme toimia myös nopeasti.
        Muistan, kun poika oli 12v. lähdimme maalta, hän söi jäätelöä vieressä etuistuimella.
        Yht´äkkiä löin jarrut pohjaan, peura meni auton edestä.
        Poika sanoi, että mistä sä ton näit, mä en nähny mitään.
        No en minäkään nähnyt, ennenkuin auto jo oli pysähtynyt.
        Mitä enemmän intuitioon luottaa, sitä paremmin se toimii.


    • Anonyymi

      Kaikilla ihmisillä toimii vaistot,

      automaattisesti jos visto varottaa vaarasta ihminen varoo esm. poistuu paikalsta ym vastaavaa,
      vaisto ei ole mikää yliluonnollinen olento se toimii jokaisessa ihmisessä

      • Toisinaan kuule ihmisten kertovan, miten he tuntevat, kun joku tuijottaa, vaikkei vielä näkisikään tuijottajaa.
        Miten jossain paikassa tulee hyvä tunne ja toisessa taas niin huono, että tulee mieli paeta.
        Kaikilla meillä on luemattomia tämäntapaisia tapahtumia elämän varrella.
        Moniko pysähtyy ajattelemaan, mistä ne tulevat.
        Olin puoli vuotta etsinyt asuntoa tältä paikkakunnalta missä nyt asun.
        Toivotonta, ei vaan löydy sen näköistä, mitä haen.
        Sitten taas menin yhteen paikkaan. Soitin ovikelloa. Nuori mies avasi. Seisoin kynnyksellä.
        ´´Tässä se on´´ . Maksoin minkä pyysivät, täällä asunut yli 13 vuotta ja viihdyn vieläkin.


    • Anonyymi

      Vaisto on olemassa ihmisen suojaksikin. Yksi sen laji on itsesuojeluvaisto.

      • Anonyymi

        Vaistot on myös eläimillä. Linnut osaavat muuttaa etelään vaistojen varassa. Vaisto on biologiaa, geeneissä perittyä .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vaistot on myös eläimillä. Linnut osaavat muuttaa etelään vaistojen varassa. Vaisto on biologiaa, geeneissä perittyä .

        Ovat tutkineet tuota lintujen matkustamista. Tutkijat ovat saaneet selville, että linnut käyttävät monenlaisia asioita muuttomalkoillaan.
        Mm. Näköään, auringon paikkaa taivaalla, kiintoisin on tuo magneettiaisti.
        Linnuthan näkevät ultravioletinkin.
        Nykysin ovat vähän luopuneet jo sanasta vaisto, eläinten tutkimuksesta.
        Eläimetkin opettavat lapsiaan, mutta lintujen kohdalla varmaankin tuo magneettiaisti on juuri sellainen, joka kulkee geeneissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaistot on myös eläimillä. Linnut osaavat muuttaa etelään vaistojen varassa. Vaisto on biologiaa, geeneissä perittyä .

        Muistan koulussa kun puhuttiin juuri noiden lintujen menosta etelään ja miten he vaihtavat lentäessään Usein uuden linnun ensimmäiseksi lentoaurassa ettei auran vetäjälle tule raskaaksi , ihmettelin miten ne oikein tietävät mennä usein samoille paikoille siellä etelässä ja taas keväällä tulevat samaan paikkaan .
        Niillä on GBS hyvin toimiva ..minun miehelläni oli erinomainen kuva muisti ennen kun näitä laitteita oli edes olemassa niin oli katsonut kartasta täällä kotona valmiiksi reitin missä sitten ajelimme vieraassa maassa . Itse en edes muistaisi vähääkään sillä tavalla ., samoin oli kun merellä seilattiin , osasi joka paikkaan vaikka merellä ei tiet näy. Että meillä ihmisillä on kaikilla jokin erikois taipumus johonkin mite ei välttämättä jollain toisella ole. Omaani aina vaan olen etsimässä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muistan koulussa kun puhuttiin juuri noiden lintujen menosta etelään ja miten he vaihtavat lentäessään Usein uuden linnun ensimmäiseksi lentoaurassa ettei auran vetäjälle tule raskaaksi , ihmettelin miten ne oikein tietävät mennä usein samoille paikoille siellä etelässä ja taas keväällä tulevat samaan paikkaan .
        Niillä on GBS hyvin toimiva ..minun miehelläni oli erinomainen kuva muisti ennen kun näitä laitteita oli edes olemassa niin oli katsonut kartasta täällä kotona valmiiksi reitin missä sitten ajelimme vieraassa maassa . Itse en edes muistaisi vähääkään sillä tavalla ., samoin oli kun merellä seilattiin , osasi joka paikkaan vaikka merellä ei tiet näy. Että meillä ihmisillä on kaikilla jokin erikois taipumus johonkin mite ei välttämättä jollain toisella ole. Omaani aina vaan olen etsimässä

        Kyllä juuri näin.
        Joillan on esimerkiksi hyvä numeromuisti, jota ihailen (itsellä surkea).
        Suuntavaistokin on sellainen, että joku eksyy heti, jos kotipihaltaan metsään lähtee, toinen ei kauenpanakaan.
        Kurkien muuttoa seuraan aina keväällä ja syksyllä, vaihtavat muodostelmaa väli.
        ´´Omaani olen vielä etsimässä.´´ Hyvin sanottu ja ajateltu,


    • Anonyymi

      Jatkuvasti :´-(

      Tinnitus

      • Kurja vaiva, Edesmennyt sisareni kärsi tuosta.
        Itsellä on ollut jotain hetken pätkiä silloin tällöin, ei vielä vaivaksi asti.


    • Anonyymi

      Olen aina luottanut sisäiseen ääneeni ja se ei ole koskaan pettänyt , etekkin uusien ihmisten kanssa .
      Esim talokauppoja vuosia sitten kun olin tekemässä , jotenkin vaan tuntui että ei , vaikka talo oli kaunis ja siisti kaikella tavoin .
      Mies oli vihainen ja sanoi ettei hän ymmärrä miksi en ihastunut siihen taloon , samånoin etten ymmärrä itsekkään miksi mutta se on vaan jokin tunne.
      Olisiko silloisen omistaja kehonkielessä ollut jotain mitä en hyväksynyt , en tiedä . Joten emme ostaneet sitä.
      Mutta ne jotka ostivat sen saivat kahden kuukauden päästä suuret vesivahingot taloonsa ja kaikkea ei vakuutus maksanut edes sillä putket olivat niin vanhoja ettei yhtiö korvannut niitä, ainoastaan vahingot. Joten heille tuli isot kustannukset kun joku firma tuli laittamaan kuntoon paikat
      Entinen omistaja oli muuttanut ulkomaille heti kun oli myynyt talon

      • Niinpä.
        Onneksi kuuntelit tunnettasi.
        Koskaan ei varmuudella voi sanoa, mistä se tulee, tunne, että miten pitää toimia.
        Mikä sen herättää, mutta sanoisin, että sellainen ihminen, jota intuitio (tai joku muu , joka ei tule ajattelun seurauksena ) ohjaa on tottunut kuuntelemaan itseään, sisintään.


    • Anonyymi

      Onneks annoin alapääni päättää 46 vuotta sitten kun naiseeni yhdyin :D

      Gubbe 74

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1827
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1699
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1524
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1213
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1204
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1192
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1156
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      8
      1129
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1124
    Aihe