Viimekertaisesta ulkoilemisesta oli kulunut jo aivan liikaa aikaa. Onneksi vääntäydyin tuonne ulos. Kun mitään ei meinaa ehtiä tehdä. Aika on arvokas resurssi. Eipä sillä väliä vaikka ajantajuni on nopeutunut kun eihän tässä menossa oo enää mitään järkeä ;).
Sekoaminen lähellä
Anonyymi-ap
5265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikä sinut pitää niin kiireisenä? Ja miksi meinaat seota?
Kaikki velvollisuudet ja jotenkin ne tuntuu sellaiselta aikaavievältä nysväämiseltä. Välttämättömiä pahoja elämässä. Kun täytin 30 niin tulin wanhaksi tuon ajan nopeutumisen suhteen. Sekoaminen eli v*tutuksen ja muun vihan nousu oli meneillään. Sekin kun elimistö on tottunut liikkumaan niin siinä vapautuu kaikenlaisia endorfiineja. Ehkä olen "koukussa" elämäntyyliini. Yläasteella terveystiedon tunnilla esitettiin jokin oireyhtymä että ihmisellä voi olla pakko-oireinen häiriö saada harrastettua tietty liikunta-annos joka päivä tai hän ärtyy. Minulla ei ole noin extriimejä fiilinkejä vaikka tuo tulikin mieleeni.
Eräällä sukulaisellani on aivan varmaan tuon extriimi muoto kuitenkin. HULLUUS KULKEE SUVUSSA 🤪! Itse asiassa kyllä sitäkin esiintyy suvussani 🤭. Olisin jo seonnut jos olisin. Kestimme 2020-luvun alun H*lvetin mikä eteemme heitettiin 😈, mutta onneksi kestimme sen. P.s. Rintamalla emme mene ☝️. Ongelmat itse luoneet ätmit saavat luvan häippäistä sinne. Tää on just tätä. Vihalevelien nousu johtaa yhteiskuntakriittisyyteen. Mielestäni tuollaiselle terveelle kriittisyydelle on silti enemmän tarvetta kuin koskaan aikaisemmin. Tai ehkä maailmansotien aikaan olisi pitänyt olla tuollaista vieläkin enemmän mutta tarjolla ei ollut teknologiaa millä ihmiset olisivat voineet organisoitua kollektiivisesti yhteen. Yksinäisyyden vuoksi tätä tekstiä syntyy kuin viimeistä päivää 😄.
Kiva että olet yksinäisyyden tunteesta huolimatta saanut pidettyä itsesi aktiivisena, etkä vaan jäänyt kotiin möllöttämään. Jos liikunnasta pidät, voisitko aloittaa jonkun joukkueharrastuksen, jossa tapaisit muita ihmisiä. Se voisi lievittää yksinäisyyden tunnetta, kun tuntisi kuuluvansa johonkin porukkaan.
Jalkapallo voisi olla se juttu. Pelasin randomilla tuttuni kanssa tekonurmella kerran syyskuussa 2022. Olin mielestäni kovassa tikissä silloin. Nyt paino on päässyt aavistuksen verran nousemaan. Se näkyy nopeasti jos alkaa lipsumaan rutiineistaan. Alkukynnys mille tahansa on se todellinen este, myös tuossa joukkueharrastusasiassa. Kaljan juonti ja bilis tai snooker olisi mukavaa kaveriseurassa. Beer pong myös. Alan kuulostamaan viinamieheltä ;D. Beerfest on hyvä leffa 🍻. Suosittelen. Useimmiten mahdolliset kaveriehdokkaat ovat joko jännämiehiä tai tylsimyksiä. Minulle kelpaisi niiden välimuoto. Sellainen sivistynyt mutta villi kaveri. Kasvaisivatpa sellaiset puusta.
Eikö aikuisella miehellä ole mitään muuta tekemistä kuin kirjoitella itsensä kanssa keskustelupalstalla eri roolihahmoilla?