neuroleptit

Anonyymi-ap kirjoitti:

Haluaisin aloittaa keskusteluketjun työkyvyn menettämisestä ja neuroleptien määräämisestä. Minulla oli aiemmin (vielä vuonna 2008) lähes täydellinen työkyky. Tein nuoresta asti yliopistossa töitä eräällä opiskelualalla sen eteen, että saan töitä kuten muutkin hyvistä henkisistä ja taloudellisista olosuhteista olevat ihmiset. Panostin paljon aikaani ja rahojani (pääasiassa hyvätuloinen isäni maksoi koulutuksen) arvostettuun koulutukseen ja aktiivisena opiskelijana menestyin opinnoissa hyvin. Vuonna 2008 kuitenkin kaikki muuttui. Minulle määrättiin Risperdal Consta -nimistä lääkettä vaikka en ollut skitsofreenikko enkä psykoosissa. (Skitsofrenia tutkitaan psykologisissa testeissä yleensä).)Olin vain mennyt pois tolaltani erään samassa akateemisessa oppilaitoksessa olevan persoonallisuushäiriöisen vuoksi. Hän siis oli oppilaitoksessa keskellä päivää täysin sekaisin ja lähestyi minua arvaamattomasti loukkaavia huudellen. Koin tilanteen uhkaavana myös fyysisesti ja erityisherkkänä persoonallisuutena menin tilanteesta pois tolaltani. Lääkekoe johon minut pakotettiin (Risperdal Consta -injektio) oli mielestäni alusta asti vähän kyseenalainen, koska lääkettä ei saanut jostain syystä lopettaa ja sitä pumpattiin kehoon vuosikausia omasta mielestäni vaarallisia määriä. Ihmisenhän ei ole avohoidossa pakko käyttää mitään lääkkeitä. Se on terveydenhuollon perusoikeutemme Suomessa. Käytännössä asia oli kuitenkin toisin. En tässä turvallisuussyistä kerro ihan kaikkea, koska pelkään edelleen eräitä psykiatrian alan ihmisiä vaikka lääkekokeesta onkin jo paljon aikaa. Opiskelin erästä alaa, jonka peruskoulutukseen kuuluu tietämys lääkemarkkinoinnista ja tiedän siis liiankin hyvin miten lääketeollisuus toimii. Fyysinen terveyteni siis vaarannettiin Risperdal Consta - injektiolla niin vakavasti, että meinasin pahimmassa omasta mielestäni laittoman lääkekokeen aikana mm. liukastua oman suihkuni lattialle, koska refleksini eivät pitäneet liukkaalla suihkun lattialla riittävästi. Lääke loppujen lopuksi lopetettiin sairaalassa, jossa se oli määrätty, mutta vasta sitten kun päädyin määrätyn lääkkeen takia fyysisen terveyteni romahdettua päivystykseen ja sitä kautta vuonna 2015 osastohoitoon. Lääkkeen itsensä takia siis jouduin osastolle
jota pelkään. Kotiin päästyäni oksensin vierotusoireissani määrättyä lääkettä (asun yksin) vessan pönttöön ja matolle. Pelkäsin tukehtuvani omaan oksennukseeni. Risperdal Consta- injektiota on vielä viime syksynä meinattu määrätä edelleen, mutta olen käynyt tässä välissä lyhyttterapian, jonka ansioista onnistuin samaan oikeuteni ja tahtoni läpi, eikä minulle enää määrätä tätä hyvin fyysiselle terveydelle vaarallista lääkettä. Terapia tietysti maksoi, mutta ilman sitä olisi ollut hyvin todennnäköistä , että minut oltaisiin taas alistettu vastentahtoisesti lääkärin tahtoon kuin tahdoton eläin. En olisi siinä tapauksessa pärjännyt itsenäisesti kotona. Haluaisinkin nyt kertomani pohjalta herättää keskustelua aihepiiristä. Onko tämä teidän mielestänne enää tervettä kehitystä, että lääkäreillä on neurolepti -lääketieteessä ja lääketeollisuudella on lääkettä markkinoivana tahona näin paljon vaikutusvaltaa. Suomessa? Eivätkö ihmiset osaa kyseenalaistaa? Vai eivätkö he uskalla? Lopuksi: Se mitä tiedetään neurolepteistä on tosiasia, että mitä terveempi ihminen on, sitä voimakkaammin lääke alkaa vaikuttamaan.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä