Valoa voidaan tehdä nykyään myös keinotekoisesti ilman aurinkoa, tai ainakin epäsuorasti muita maailmankaikkeuden resursseja, kuten magneettivoimia ja/tai säteilyä hyväksi käyttäen.
Mustat aukothan ovat nähdäkseni tapa siirtyä eri universiumien välillä, mutta ottavat aikaa, ja ovat "valolta suojattuja", joten teoriassa siellä ainakin valossa pilaantuvien ruokien säilytys onnistuu.
Vaan sitten jos aukossa joutuu viettämään pidempään aikaa mitä on speksattu lajin normaaliin syömisrytmiin ja tarjolla olevaan ravintokapasiteettiin ajaudutaan ongelmiin.
Pitäisi saada tuotettua ravintoa pimeässä, sydenmustassa.
Mahtaisiko tuo siirtymävaihe onnistua keinotekoisen valon avulla? Eli että sen avulla voisi tuottaa yhteyttämällä suljetussa kierrossa uutta ravintoa matkustajille.
Mustat aukothan ovat nähdäkseni tapa siirtyä eri universiumien välillä, mutta ottavat aikaa, ja ovat "valolta suojattuja", joten teoriassa siellä ainakin valossa pilaantuvien ruokien säilytys onnistuu.
Vaan sitten jos aukossa joutuu viettämään pidempään aikaa mitä on speksattu lajin normaaliin syömisrytmiin ja tarjolla olevaan ravintokapasiteettiin ajaudutaan ongelmiin.
Pitäisi saada tuotettua ravintoa pimeässä, sydenmustassa.
Mahtaisiko tuo siirtymävaihe onnistua keinotekoisen valon avulla? Eli että sen avulla voisi tuottaa yhteyttämällä suljetussa kierrossa uutta ravintoa matkustajille.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tämähän on ihan hauska kirjoitus!
AVAAJA ON VAJAKKI!
"Mustat aukothan ovat nähdäkseni tapa siirtyä eri universiumien välillä, mutta ottavat aikaa,"
Ottaa aikaa suurinpiirtein äärettömästi (ulkomaailman perspektiivistä) päästä mustan aukon keskustaan.
Toisaalta se on yksisuuntainen reissu eikä sisälle menon jälkeen ole tulemista ulos. Ei meidän universumissa eikä missään muuallakaan.
Jos on pienempi musta aukki niin kiihtyvyyserot eri etäisyyksillä saattaa aiheuttaa spagettifikaation (epämukava tapa kuolla) mutta toisaalta teoriassa suuremman mustan aukon tapahtumahorisontin sisällä voisi ainakin teoreettisesti selviytyä, kunnes ruoka loppuu.
" ja ovat "valolta suojattuja","
Eivät ole, valo pääsee täysin vapaasti mustaan aukkoon, mutta äärimmäisen kovan painovoiman vuoksi, valokaan ei pääse ikinä pakenemaan enää ulos tapahtumahorisontista.
Eli sisältä voi nähdä kyllä ulos (ja todennäköisesti mustan aukon kiertymäkiekon säteily tuhoaa ja sterilisoi kaiken joka pyrkii sisälle) mutta ulkoa en näe sisälle, eikä sisältä pääse enää ulos mikään, ei edes valo.
"Pitäisi saada tuotettua ravintoa pimeässä, sydenmustassa."
Mustan aukon tapahtumahorisontin (se "musta alue" josta musta aukko saa nimensä) sisältä näet kyllä ulos ja valo pääsee sisälle. Mutta kukaan ulkona ei tule ikinä näkemään enää sisälle mennyttä.
"Mahtaisiko tuo siirtymävaihe onnistua keinotekoisen valon avulla?"
Tässä on suurempiakin ongelmia jos olet joutunut mustan aukon sisälle, mutta voit käyttää joko keinovaloa tai ulkoa päin tulevaa valoa ja säteilyä hyödyksesi että teoriassa ainakin jonkin ajan voisi selviytyä jos on tarpeeksi kova teknologia.
Mutta toisaalta koska mitään uutta laitteistoa ei enää tule ja tapahtumahorisontista ei ole enää poistuminen kun kerran on sinne joutunut... On vain ajan kysymys koska jotain menee rikki niin pahasti että sisälle menneet kuolevat nälkään, säteilyyn tai johonkin muuhun.
MENE HOITOON!
Mustaan aukkoon putoavan itsensä mielestä tapahtumahorisontin läpäiseminen ja mustan aukon keskellä olevaan singulariteettiin rusentuminen vie vähemmän aikaa kuin mitä kuluisi eväsleipien syömiseen.
Tapahtumahorisontin kohdalla putoajan nopeus on jo relativistinen. Linnunradan keskellä olevan supermassiivisen mustan aukon Sagittarius A* tapahtumahorisontin säde on luokkaa 22 miljoonaa kilometriä. Lähes valon nopeudella (0.3 miljoonaa kilometriä sekunnissa) sen matkan putoaisi alle kahdessa minuutissa.
Suhteelisuusteorian mukaan aika hidastuu ison massan vaikutuspiirissä! Joten eväsleipä vertauksesi on pahasti virheellinen.
Suhteellisuusteorian mukaan mustaan aukkoon putoavan tai hyvin suurella nopeudella liikkuvan oman kello näyttää ulkoapäin katsottuna hidastuvan. Putoajan itsensä mielestä ulkomaailma nopeutuu ja hänen oma kellonsa tietenkin näyttää oikeaa aikaa.
Putoajan kokema aika mitataan putoajan mukana kulkevalla kellolla. Sen mukaan putoamiseen tapahtumahorisontin läpi ja edelleen mustan aukon keskipisteeseen kuluu lyhyt aika. Putoajan viimeinen sekunti ennen tapahtumahorisonttiin saapumista näyttää ulkoapäin katsottuna loputtoman pitkältä. Putoajan itse kokemana tuo sekunti on edelleen korkeintaan parin sydämenlyönnin pituinen (kun sydän hakkaa 120 lyöntiä minuutissa).
Nämä kaikki on monessa populaaritieteellisessäkin mustia aukkoja käsittelevässä kirjassa selitetty.
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
🍒 Kuumat tytöt odottavat sinua -> https://us4.fun/kissgirl?18294053
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞