18 W led-putken virta mitattuna True RMS Flukella on 126 mA. Jos tuolla virralla laskee putken ottotehon saadaan 29 W, mikä on selvästi liian iso 18 W lampulle. Varsinkin kun wattimittarikin näyttää lukemaa 18 W.
Olen aina luullut että tehollisarvo tarkoittaa sitä keskimääräistä vaihtosähkön jakson aikaista virtaa joka määrittää sähkötehon ja kulutetun energian.
Joihinkin led-lamppuihin on myös merkittykin virran arvo, esim. 8,5 W ja 52 mA. Tuotakaan ei saa laskemalla täsmäämään.
Mitä tarkoittaa virran tehollisarvo?
Anonyymi-ap
36
1153
Vastaukset
- Anonyymi
Tehollisarvo on se mikä tuottaa tehoa, eli esim. lämmittää vastusta mennessään resistanssin läpi.
Loisteho on puolestaan se mikä vain loisii ja aiheurttaa kuormaa, mutta ei realisoidu käytännön tehoksi, jota voisi hyötykäyttää.
Vaihtovirtalaskuissa käytetääb sen vuoksi kompleksilukuja.
https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/1262828/course/section/166758/Lect4.pdf?time=1602142757468- Anonyymi
Led-putki ei loistehoa tuota, joten muu selitys tälle on keksittävä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Led-putki ei loistehoa tuota, joten muu selitys tälle on keksittävä.
Ei tarvitse. Fysiikkaa ei kiinnosta onko putki led vai ryyppy.
Missä hakkuri, siellä kiinalaista loistehon hallintaa.
- Anonyymi
Tehollisarvo P = U x I x cos fii, eli nimellisvirta ja nimellisjännite kerrottuna virran ja jännitteen vaihekulman cosinilla.
- Anonyymi
Tuo pätee vain kun sekä virta että jännite ovat sinimuotoisia, vaikkakin vaihe-erolla.
Kun jompikumpi ei ole sinimuotoista, kuten hakkurivirtalähteen input puolella on (virta), ei kaavallasi tee mitään.
- Anonyymi
Taitaa mittaustapasi olla virheellinen? True-RMS mittarissa mitä luultavimmin AC-virran mittaamiseksi se muutetaan tasavirraksi ja kerrotaan tietyllä vakiolla(1.11), jolloin voidaan tehdä tavallinen DC mittaus. Tasasuuntaus on suunniteltu 50/60Hz siniaallolle joten mittaustapa luultavasti pettää LED-putken tapauksessa: Pitäisi mitata virta, jännite, Ton/Toff aikojen suhde ainakin ja tehdä teholasku tämän perusteella. Mikäli Ton/Toff aikaa ei ole ts. virta on jatkuva voi virran saada mitattua DC-mittauksellakin ja jännitteen koko lediketjun yli. Myöskään ei ole varmaa, että LED-putkessa olisi vain yksi LED-ketju vaan niitä voi olla esm. vastakkais-suuntaisille jännitteille omat ketjunsa.
- Anonyymi
True-rms pitäisi laskea aito virta eikä aproksimaatiota.
- Anonyymi
Pelkkä virta ei kerro tehoa. Hetkellinen teho on hetkellisen jännitteen ja hetkellisen virran tulo. Sen aikakeskiarvo on sitten se teho joka kerryttää sähkölaskua. Tehomittari osaa tuon mitata jos siis on kunnollinen.
Led - valaisimessa on sisällä hakkuripoweri joten siellä vipeltää kaikkea muuta kuin sinimuotoisia virtoja.- Anonyymi
Virran tehollisarvo olisi siis se virta, joka kerrottuna resistiivisen kuorman yli olevan jännitteen tehollisarvolla antaisi kuormaan kuluvan tehon. Kun kuorma ei ole resistiivinen vaan epälineaarinen ja siinä on reaktanssia niin virta kertaa jännite antaa isomman tehon kuin mitä laite käyttää.
- Anonyymi
Virran tehollisarvo tarkoittaa virtaa, joka kuljettaisi saman verran tehoa vastuksessa kuin signaalin tehollisarvon aiheuttama virta. Tämä johtuu siitä, että vaihtosignaalin tehollisarvo on se virta, joka vastaisi saman tehoista jatkuvaa DC-signaalia.
Jos 18 W led-putken virta on mitattu True RMS Flukella 126 mA:n arvoksi, tämä tarkoittaa, että kyseinen mittalaite näyttää tehollisarvon mukaisen virta-arvon. Ottoteho 29 W voi viitata tehollisarvosta poikkeavaan virran mittaamistapaan tai virheelliseen mittaukseen.
Led-lamppujen kohdalla voi esiintyä myös eroja ilmoitetun ja todellisen virran välillä, ja tämä voi johtua esimerkiksi valmistusvirheistä tai mittausvirheistä. On tärkeää varmistaa, että lampun ja mittalaitteiden tiedot ovat yhteensopivia ja luotettavia.- Anonyymi
Usein lamppuihin on merkitty virta-arvo, joten voi tarkistaa onko virta tehomerkintää vastaava.
Tuo ristiriita on havaittavissa ossa lamppuja joissa on elktroninen liitäntälaite. On joku sopimusperäinen juttu että virta ilmoitetaan noin ettei siitä voi laskea lampun todellista tehoa. Ilmeisesti vain liitäntälaite jonka ottama virta seuraa jännitteen sinaaltoa, antaa aidon virta-arvon jolla voi laskea myös tehon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Usein lamppuihin on merkitty virta-arvo, joten voi tarkistaa onko virta tehomerkintää vastaava.
Tuo ristiriita on havaittavissa ossa lamppuja joissa on elktroninen liitäntälaite. On joku sopimusperäinen juttu että virta ilmoitetaan noin ettei siitä voi laskea lampun todellista tehoa. Ilmeisesti vain liitäntälaite jonka ottama virta seuraa jännitteen sinaaltoa, antaa aidon virta-arvon jolla voi laskea myös tehon.Ilmoitettu virta on kyllä ihan todellinen ja mitattavissa ilmoitetun suuruiseksi mutta kun se ei kulje samassa tahdissa jännitteen kanssa niin osa sen perusteella lasketusta tehosta osa on sitten loistehoa (vaihesiirtoa virran ja jännitteen välillä, virta eri taajuudella kuin jännite jne.).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmoitettu virta on kyllä ihan todellinen ja mitattavissa ilmoitetun suuruiseksi mutta kun se ei kulje samassa tahdissa jännitteen kanssa niin osa sen perusteella lasketusta tehosta osa on sitten loistehoa (vaihesiirtoa virran ja jännitteen välillä, virta eri taajuudella kuin jännite jne.).
Vaihesiirron voi unohtaa tässä tapauksessa. Ylisuuri virran arvo johtuu siitä kun liitäntälaite ottaa virtaa piikkinä lyhyen ajan. Virran keskiarvo lasketaan vain siltä ajalta puolijaksoa kun virtaa otetaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihesiirron voi unohtaa tässä tapauksessa. Ylisuuri virran arvo johtuu siitä kun liitäntälaite ottaa virtaa piikkinä lyhyen ajan. Virran keskiarvo lasketaan vain siltä ajalta puolijaksoa kun virtaa otetaan.
Onhan se vaihesiirto unohdettu jo aloitusviestissä ja persiilleen meni laskelmat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan se vaihesiirto unohdettu jo aloitusviestissä ja persiilleen meni laskelmat.
Varsinainen siantuntija siinä. 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihesiirron voi unohtaa tässä tapauksessa. Ylisuuri virran arvo johtuu siitä kun liitäntälaite ottaa virtaa piikkinä lyhyen ajan. Virran keskiarvo lasketaan vain siltä ajalta puolijaksoa kun virtaa otetaan.
Aivan, mitään siirtymää virrassa ei tapahdu jännitteen suhteen. Virtaa kulkee vain jännitteen puolijakson puitteissa. Poikkeavaa on se ettei virtaa kulje koko ajan jännite käyrän mukaisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmoitettu virta on kyllä ihan todellinen ja mitattavissa ilmoitetun suuruiseksi mutta kun se ei kulje samassa tahdissa jännitteen kanssa niin osa sen perusteella lasketusta tehosta osa on sitten loistehoa (vaihesiirtoa virran ja jännitteen välillä, virta eri taajuudella kuin jännite jne.).
Kun virran tehollisarvon määritelmä on: "Vaihtovirta syöttää kuormaan yhtä suuren tehon kuin sen tehollisarvon suuruinen tasavirta." Edellä olevasta seuraisi että Airamin 8,5 W led-lampun teho olisikin 230 V · 0,052 A = 11,96 W.
Siispä lamppuun merkitty virta-arvo 52 mA ei ole virran tehollisarvo, vaan jonkinlainen puolijaksoa lyhyemmän ajan kestävän virtapiikin keskiarvovirta. Herääkin kysymys mihin tarkoitukseen tätä ilmoitettua virta-arvoa voisi hyödyntää?
- Anonyymi
Tämäpä olikin vaikea kysymys.
Muotoillaan kysymys lyhyempään muotoon:
Miksi esimerkiksi Airamin 8,5 W led-lampun virraksi on merkitty 52 mA ?
Tuosta on helposti on laskettavissa ettei se voi olla todellinen vaihtosähköjakson tehollinen arvo.- Anonyymi
Airamin led - lampun hakkuripowerin ottama tehollinen virta on 52 mA. Se on ihan oikein.
Kun virta kulkee jännitteen kanssa eri tahdissa (vaihesiirtoa ja virta ei edes ole siniaaltoa) niin lampun verkosta ottama pätöteho ei ole virran ja jännitteen tehollisarvon tulo. Tätä tuossa ylempänä jo selitettiin.
Laitteen ottama pätöteho olisi virran ja jännitteen tulon aikakeskiarvo. Eli pitää suorittaa nopeasti kertolaskua jännitteen ja virran hetkellisten arvojen suhteen seuraten niiden aaltomuotoja. Fiksu uusi tehomittari osaa tämän laskea. Halpa vanhemman polven digitaalinen tehomittari laskee pelkästään jännitteen ja virran tehollisarvojen tulon mikä antaa väärän tuloksen ellei kuormana ole pelkkä vastus (esimerkiksi lämpöpatteri). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Airamin led - lampun hakkuripowerin ottama tehollinen virta on 52 mA. Se on ihan oikein.
Kun virta kulkee jännitteen kanssa eri tahdissa (vaihesiirtoa ja virta ei edes ole siniaaltoa) niin lampun verkosta ottama pätöteho ei ole virran ja jännitteen tehollisarvon tulo. Tätä tuossa ylempänä jo selitettiin.
Laitteen ottama pätöteho olisi virran ja jännitteen tulon aikakeskiarvo. Eli pitää suorittaa nopeasti kertolaskua jännitteen ja virran hetkellisten arvojen suhteen seuraten niiden aaltomuotoja. Fiksu uusi tehomittari osaa tämän laskea. Halpa vanhemman polven digitaalinen tehomittari laskee pelkästään jännitteen ja virran tehollisarvojen tulon mikä antaa väärän tuloksen ellei kuormana ole pelkkä vastus (esimerkiksi lämpöpatteri).Niin miksi lampun kylkeen on merkitty 52 mA, miksei sitä todellista keskimääräistä virtaa joka tuottaa tuon 8,5 W tehon.
Mitä tarkoitusta palvelee ilmoittaa joku hetkellisen huipun virran arvo? Joku EU-määräys? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin miksi lampun kylkeen on merkitty 52 mA, miksei sitä todellista keskimääräistä virtaa joka tuottaa tuon 8,5 W tehon.
Mitä tarkoitusta palvelee ilmoittaa joku hetkellisen huipun virran arvo? Joku EU-määräys?Mikä ongelma tässä on? Haluaisitko jonkun 8,5 wattia vastaavan virran ja sitten valittaa että sulakkeet palaa? Elämä on hankalaa ilmankin että keksii olemattomia ongelmia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ongelma tässä on? Haluaisitko jonkun 8,5 wattia vastaavan virran ja sitten valittaa että sulakkeet palaa? Elämä on hankalaa ilmankin että keksii olemattomia ongelmia.
Varmaan helppoa niille jotka eivät sähköstä ymmärrä mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin miksi lampun kylkeen on merkitty 52 mA, miksei sitä todellista keskimääräistä virtaa joka tuottaa tuon 8,5 W tehon.
Mitä tarkoitusta palvelee ilmoittaa joku hetkellisen huipun virran arvo? Joku EU-määräys?Ei vielä kukaan ole osannut sanoa millä nimellä tuota 52 mA virtaa pitäisi kutsua?
-tehollisarvo, ei täytä sitä määritelmää.
-huippuarvo, ei varmaan sekään.
-näennäisvirta, sekin on todellista virtaa joka aiheuttaa tehollisen jännihäviön.
-loisvirta, ei led lampulla esiinny perinteistä vaihesiirtoa.
-osa-aikainen tehollisvirta, ehkä tämä?
- Anonyymi
Se on neliöjuuri annetusta tehosta. Itse en tiedä kuinka neliöuuri lasketaan mutta taskulaskimella se on helppo homma.
- Anonyymi
Sinimuotoisella virralla tehollisarvo on virran huippuarvo jaettuna neliöjuuri kahdella.
Vaihtovirran tehollisarvo tuottaa saman tehon kuin saman suuruinen tasavirta. Jos vaihtovirta ei ole täysin sinimuotoista, tämä laskentakaava ei tuota oikeaa tulosta.
- Anonyymi
https://ibb.co/3cCxdm2
Tässä parin kympin hintaisen DIY digi-oskilloskoopin kuva aloituksen 18 W led-putken virrasta.
Oskilloskooppi on kytketty mittaamaan jännitettä 5 ohmin sunttivastuksesta. Kuvasta nähdään että led-putki ottaa kunnolla virtaa vain 3 ms ajan 10 ms kestoisesta vaihtosähkön puolijaksosta.
Ruudulta näkee että maksimijännite on ollut 1,95 V, mikä tarkoittaa 5 ohmin suntissa 390 mA virtahuippua led-putken ottovirrassa. Oskilloskooppi laskee myös jännitteen RMS-arvoksi 0,62 V, jonka saa aikaan suntissa 124 mA virta, joka on samaa kokoluokkaa kuin Flukella mitattu 126 mA.
Tällaisesta epäsinimuotoista virrasta saadulla tehollisarvolla (rms) ei näköjään ole mitään laskennallista käyttöä, on vain ’hauska tietää’ virta-arvo.- Anonyymi
Tuossa kuvassasi näkyy kun hakkuripowerin sisääntulossa tasasuuntausdiodit lataavat isoon kondensaattoriin varausta lähellä 50Hz siniaallon huippua. Iso osa virrasta kulkee 50Hz sijaan 150Hz, 250Hz jne. taajuuksilla eli 3f, 5f, 7f... eikä virran tehollisarvo suoraan kerro tehoa.
- Anonyymi
Toisen merkkiseen 18 W Led-putkeen on merkitty virraksi 88 mA, mikä on jo lähellä putken tehon mukaista virtaa. Ilmeisesti tämän putken ottama virta on lähes sinimuotoista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisen merkkiseen 18 W Led-putkeen on merkitty virraksi 88 mA, mikä on jo lähellä putken tehon mukaista virtaa. Ilmeisesti tämän putken ottama virta on lähes sinimuotoista.
Ei välttämättä. Putki saattaa ottaa virtansa edelleenkin vain siniaallon huippukohtien paikkeilla ja silti tuottaa ilmoitetun tehon. Kondensaattoria lataavan dioditasasuuntaajan kanssa virtapiikki ei ole aivan siniaallon huipun kohdalla vaan siitä hieman aikaisemmaksi siirtyneenä. Virta kun alkaa kulkea verkkojännitteen ylittäessä kondensaattorissa olevan jännitteen. Kuormassa on silloin paitsi epälineaarisuutta niin myös kapasitiivista reaktanssia mikä aiheuttaa loistehoa.
Jos tasasuuntaus tapahtuu ohjatuilla kytkimillä (tehofettejä) ja virran kulutusta on hakkurin suunnittelulla sopivasti muotoiltu niin vaihesiirrosta ja siten loistehosta voidaan päästä eroon. Hintana monimutkaisempi kytkentä.
On tosiaan myös se vaihtoehto että korkeataajuinen hakkuri laitetaan toimimaan suoraan tasasuunnatusta verkkojännitteestä lähes ilman kondensaattoria jolloin ei ole konkkaa ladattavana. Tälläin lampun valossa voi olla enemmän 100Hz vilkkumista mutta ei ongelmaa latausvirrasta tai loistehosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei välttämättä. Putki saattaa ottaa virtansa edelleenkin vain siniaallon huippukohtien paikkeilla ja silti tuottaa ilmoitetun tehon. Kondensaattoria lataavan dioditasasuuntaajan kanssa virtapiikki ei ole aivan siniaallon huipun kohdalla vaan siitä hieman aikaisemmaksi siirtyneenä. Virta kun alkaa kulkea verkkojännitteen ylittäessä kondensaattorissa olevan jännitteen. Kuormassa on silloin paitsi epälineaarisuutta niin myös kapasitiivista reaktanssia mikä aiheuttaa loistehoa.
Jos tasasuuntaus tapahtuu ohjatuilla kytkimillä (tehofettejä) ja virran kulutusta on hakkurin suunnittelulla sopivasti muotoiltu niin vaihesiirrosta ja siten loistehosta voidaan päästä eroon. Hintana monimutkaisempi kytkentä.
On tosiaan myös se vaihtoehto että korkeataajuinen hakkuri laitetaan toimimaan suoraan tasasuunnatusta verkkojännitteestä lähes ilman kondensaattoria jolloin ei ole konkkaa ladattavana. Tälläin lampun valossa voi olla enemmän 100Hz vilkkumista mutta ei ongelmaa latausvirrasta tai loistehosta.Valkoisila ledeillä hidas fosfori hävittää vilkkumista.
- Anonyymi
Tuota skooppikuvaa katsoessani jäin miettimään mihin suuntaan aika skoopin ruudulla kulkee? Kumman reunan aikaleima on vanhin?
- Anonyymi
Vaihtelevalla virralla I(t) teho vastuksessa on
P(t) = R*I(t)^2
Jos kyseessä on jaksollinen virta, jonka jaksonpituus on T niin jakson yli integroituna saadaan jakson aikana vastuksessa kulutettu energia Ej.
Ej = R*Integraali (I(t)^2 dt ), t = 0, T
Tasavirralla teho on
P=R* i^2 # pikku i kuvaa vakiotasavirtaa
Ajan T aikana kulutettu energia on
ej = R* i^2 T
Vaaditaan
ej = Ej
R* i^2 T = R*Integraali (I(t)^2 dt )
i = sqrt( Integraali (I(t)^2 dt )/ T ) # i on virran I(t) tehollinen arvo
Jos kyseessä on sini-muotoinen virta
I(t)=I0 sin(wt), saadaan
i = I0 sqrt( Integraali (sin(wt)^2 dt )/ T )
w=2pii/T
i = I0 sqrt( Integraali (sin(2pii t/T)^2 dt ) / T ) , t=0,T
i = I0 sqrt( 0.5) = I0 * 0.71 # tehollinen arvo on 71 % huippuarvosta- Anonyymi
Vaihtelevalla jännitteellä U(t) teho vastuksessa on
P(t) = (1/R)*U(t)^2
Jännitteen tehollisarvo saadaan samalla tavalla kuin edellä. Vastuksen paikalla on sen käänteisarvo ja virran paikalla jännite. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihtelevalla jännitteellä U(t) teho vastuksessa on
P(t) = (1/R)*U(t)^2
Jännitteen tehollisarvo saadaan samalla tavalla kuin edellä. Vastuksen paikalla on sen käänteisarvo ja virran paikalla jännite.Tässähän ei vastuksista kuitenkaan ollut kyse.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässähän ei vastuksista kuitenkaan ollut kyse.
Totta. Vastuksessa jännitteen ja virran vaihe on sama. Silloin tehon laskemiseksi riittää, että tunnetaan jännite tai virta. Jos näin ei ole, niin P(t)=U(t)*I(t). Asia mutkistuu varsinkin, jos U ja I eivät ole sini-muotoisia.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1397840Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde412019Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251950- 911663
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801585Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071040Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5989- 50945
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34822