kuinka vähän katsomme vieraita ihmisiä silmiin?
Voisiko syy olla pelko tuntemattomasta vai jopa omasta itsestään?
Voisiko syy olla pelko tuntemattomasta vai jopa omasta itsestään?
Ajatteletko koskaan
Anonyymi-ap
52551
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Kyllä mä katson aina silmiin vieraitakin ihmisiä, keskustellessa nyt ainakin.
Oletko mies luonut itsellesi uuden toiveiden tyttöystävän, mikä edellisissä hahmoissa vikana, kaikki perhearkea pyörittäviä?
Joskus kaupassa huomaan, että en oikeastaan katso juuri lainkaan ihmisiä, enkä huomaa, kun tuttuja on paikalla, ennen kuin he tervehtivät ensin. - Olen ehkä vaan niin ajatuksissani tai kiireinen tai jotain.
Sen sijaan, katson keskustelukumppaniani yleensä aina silmiin ja katson silmiin myös henkilöä, jonka esitelmää, puhetta tai muuta esitystä olen kuuntelemassa. Siis ihan riippumatta siitä onko kyseessä tuttu tai vieras ihminen.
Minusta on ikävä keskustella ihmisen kanssa, joka ei katso minua silmiin, tai vilkaisee vain nopeasti ja tuijottaa sitten muualle puhuessaan kanssani.
Hmm, katson kyllä silmiin ketä vaan, sillä haluan lukea ihmisen mielialaa silmistä yms. Mutten tykkää tuijottamisesta silmiin tauotta. Minusta se on uhkaavaa.
Jasu
Minä katson herkästi ihmisiä silmiin. En silti koskaan tuijottele ketään, mutta en kaihda toisen ihmisen katsetta, en edes vieraan, jos on ns luonnollinen vuorovaikutustilanne meneillään.
Moni tuntuu kokevan silmiin katsomisen jotenkin tunkeilevana. Silmiin katsomisessa on aina jonkinlainen intiimi elementti ja ihminen saattaa pelätä esim haavoittuvuutensa paljastumista, jos katsoo toista tiiviisti silmiin. Toisen ihmisen silmistä voi lukea niin paljon ja joskus ihminen kokee tarvetta peitellä itseään. Se sallittakoon jokaiselle, mutta joskus kannattaisi uskaltaa antaa katseelle mahdollisuus. Tällöin toisen ihmisen katseesta saattaa saada lohtua tai tukea tai muuta vahvistavaa.
Mieleeni tulee erään opiskelukaverini kommentti pitämänsä esitelmän jälkeen, kun opettaja kysyi häneltä, että jännittikö häntä ja hän vastasi, että "jännitti tosi paljon, mutta helpotti kun katsoin Aletheiasta, se rauhoitti minua". Se ilmentää hyvin, mikä vaikutus toisen ihmisen katseella voi olla.
Joo, toikin on titta ja koettu itsekin. Jonkun ihmisen kanssa häneen katsominenkin jo tuo rauhallisempaa oloa. Mutta sitten on ihmisiä joiden katseesta aistii pahaa ja negaatioita, silloin mielummin välttelen heidän katselua ainakin silmästä silmää tuijotellen.
Mutta valpastun heidän lähellään olemaan varuillani. Milloin hän hyökkää negaatioillaan päin. Ja tosiaan, itse taasen viestin rentoutta ja luottamuksellista ilmapiiriä, jos en toljota toista taukoamatta silmiin. Taukoamaton toljotus viestii mulle, että ihmisessä on jotain mistä mun pitää huolestua. Jos hän ikään kuin kyttää tuijottaessaan minua.
Että jos katson välillä poispäin silmistä, se on minulta viesti että luotan sinuun. Ei tarvetta kytätä sinun liikkeitäsi, mielenliikkeitä. Mutta jos jään tuijottamaan, pidän epäilyttävänä. 🙂
Jasu
Sori typot. 😜
Jasu
Tai jos katselen puhuessani jatkuvasti silmiin, niin haen reaktioita vastapuolestani mm. puhuuko hän totta. Miten suhtautuu minuun puhuessani. Minulle tuo silmiin tuijotus on epäluottamusta, kun monille se on luottamusta. Poislukien rakastetun rakkaudellinen silmiin tuijotus, siinä on eri sävy tyystin kun kahden tutun puhuessa toisilleen.
Jasu
Tämä voi tulla mulla siitä, että aina kun olen joutunut jonkun epämukavan asian tai teon kohteeksi, minua on tuijotettu silmiin ikään kuin varmistaen, että tunnen toisen uhkaavuuden tilanteessa.
Siksi varmaan itse koenkin sen aina vöhönkän vieraammalta, puolitutulta epämukavana ja olen varuillani. Ja itse käyttäydyn silloin epänormaalisti, jos minua tuijotetaan, koska tulkitsen sen hyökkäävänä. Röyhkeänäkin.
Jasu
Vastaavasti toinen voi taas austia epämukavuuteni ja ajatella, että salailen tai muuta epäilyttävää, kun välttelen katsetta.
Jasu
On hämmästyttävää, miten paljon voi viestiä silmiin katsomalla. Minulla on tiettyjä "äitikatseita", joista poikani tietää tarkalleen, mitä tarkoitan ilman, että sanon sanaakaan 😄 Tietenkin on merkitystä myös muulla kehonkielellä, lähettääkö rauhoittavia viestejä vai uhkaavia. Intensiivinen tuijotus koetaan usein uhkaavana tai hyvin vahvana viestinä esim "en peräänny tässä asiassa". Juuri kuten kuvailit, katse saattaa viestiä myös halua varmistaa, että viesti on mennyt varmasti perille. Ikävä kùulla, että kohdallasi se on tarjoittanut uhkaavuutta.
Olet oikeassa siinä, että kun kahden ihmisen välillä vallitsee luottamus ja tyyneys, ei silmiin tarvitse jatkuvasti tuijotella. Katse on tällöin luontainen ja helppo eikä yhteys katkea, vaikkei koko aikaa silmiin tuijotettaisikaan. Useimmat kokee liian intensiivisen tuijotuksen epämiellyttävänä eikä sellaiselta saisi koskaan tuntua esim kumppanin tai ystävän kanssa.
Juurikin vähän vieraampien ja täysin vieraiden kanssa koen ihan erityisesti silmiini tuijottelun pitkään epämukavaksi. Muttei sitten enää kunnolla tuttujen kesken, kun tuntee toista tunnu enää uhkaavalta ellei muuten käyttäydy uhkaavasti.
Olen aikas herkkä lukemaan ihmisiä, kun koulukiusattuna jotenkin piti oppia nopeasti havaitsemaan tulevaa ja oppia välttämään joutumista kynsittäväksi aiheettomasti. Se ilkeys ja pirullisuus silmissä on päällekäyvää eikä sitä voi olla tunnistamatta vaikkei toinen puhuisi mitään.
Jasu
Pelkkä katse saattaa todella satuttaa. Se voi olla ivallinen, alentava, pilkkaava.. Usein kouluaikoina pelkkä katse ja nauru päälle riitti kertomaan, ketä ei huolita porukkaan. Se on todella julmaa, mutta jotkut ihmiset ovat valitettavasti luonteeltaan tuollaisia eikä sitä aina selitä edes kehittymättömät aivot, sillä joskus tuo jatkuu aikuisikään. Minulla on jäänyt kouluajoilta erityisen hyvin mieleen eräs tapaus, jossa kaksi "ystävääni" tekivät minusta pilapiirroksen. Aistin heti heidän katseestaan, että jotain on meneillään ja onnistuin näkemään piirroksen, jossa kaikkia piirteitäni oli liioiteltu. Ironista, että nuo piirteet, joista minua pilkattiin, ovat juuri niitä, joista olen eniten saanut aikuisena miehiltä ihastelua, mutta pitkään häpeilin näitä piirteitäni tuon tapauksen johdosta. Tuo on toki aika kevyttä sen rinnalla, mitä tiedän monien, sinunkin, kokeneen kouluaikoina, mutta kuvastaa sitä, miten pitkäkestoiset vaikutukset tuollaisella saattaa olla.
Onneksi aikuisena on parempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, kehen kanssa aikaansa viettää, eikä tarvitse olla sellaisten ihmisten kanssa, jotka saavat olon tuntumaan huonolta.
Kiinnostavuus?
Mustat lasit
Kelloon katsominen
I look directly to m-fukkas soul, but rotten ones expose themselfs with smell too
Kyllä tulee yleensä katseltua silmiin puhuessa. Ellen ujostele niin pahasti😁 sitten on vaikeampi katsella. Kauppa reissuilla saatan myös katsella vastaantulijoita silmiin. Mutta niinkuin Xena myös mainitsi saattaa kaupassa tutut jäädä silti huomaamatta. Monesti joku muu on minut bongannut😄
Koetko mies sitä uskottavana, että kirjoittelet naisena esiintyen kaikista hahmoistasi tuttavallisesti turisten?
No toisia tulee tunnettua vähän ”paremmin”😃
Eli sinulla ei toisin kysyen liiku mitään mies siellä korvien välissä ja mikä tahansa huomio käy?
Joo näinhän se taitaa olla. Vanhainkoti kutsuu..
Tiedätkös, että tuo sinun tekstisi sanajärjestys on tosi outo. Siis 'mies' -sanan lisääminen virkkeeseen.
Sinun täytyy kehittää vähän uskottavampi tapa ilmaista se, että haluat vain keskustella kyseisen kiinnostavan ihmisen kanssa.
Toki se, että mainitset kirjoittajan olevan eri sukupuolta kuin mitä hän itse on kertonut edustavansa, saattaa synnyttää keskustelua. Muuten se on jo aika kulunut vitsi.
Minä olen viimeisen vuoden aikana katsonut kolmen 50++ miehen silmiin ja se on saanut aikaan kiinnostuksen tunteen. Haaveena on löytää parisuhde loppuelämän ajaksi. Olisi ihanaa saada olla rakastettu ja rakastaa! Se on tärkein toiveeni!
Kun ei katso silmiin, saa olla rauhassa (epäsosiaalinen ja näkymätön).
xLiner
Harrastan tätä samaa töissä. Silmät kiinni lattiassa😀🙈 Johan siinä muuten pitää vaan kulkiessa moikkailla,.. jooh olen siis myös sosiaalinen mutta myös hyvin (epäsosiaalinen ja yritän olla huomaamaton)
Ketä kaupan kassaa mies yrität esittää? Kyllä huomaa miten syvään tuntemiseen performaatios perustuu
Kiitos tänään antamastasi huomiosta.
Ootte te kummallisia...
Sosiaalinen mutta hyvin epäsosiaalinen 🙂
Se on jännä yhtälö kyllä…😁
Vähän ristiriitaista ehkä joo, mutta mitäs pienistä 🙂
Ei sitä varmaan kukaan aina kaikkia jaksa moikkailla.
Voihan siinä sillai hassustikin käydä kyllä
Vähän mielialastakin kiinni ja siitä mitä on sillä hetkellä tekemässä, jos ei kiinnosta puhua tavuakaan kenenkään kanssa sillä hetkellä niin tuskin kiinnostaa silloin minkäänlaatuinen silmäilykään, yleensä kyllä silmäkontakti käytössä
Ajattelen...
Minulle merkkaa paljon toisen katse... siitä tulkitsen paljon.
Mulle saa selittää umpia ja lampia silmiin katsomatta, mutta kun katse ei harhaile tietyssä kohtaa, vaan "vakuuttaa" sanoman, uskon...ja sitä käy harvoin...
Syitä on monia, miksi en vakuutu...mutta se on eri tarina. 😃
Kyllä ja ei. Itse kyllä useinkin tuijottelen muita kanssamatkustajia julkisessa liikenteessä täysin häpeilemättä, myös silmiin, mikä aiheuttaa paljon väistöliikkeitä, joista taasen sadistinen luonteeni nauttii.
Heh😅 Toivottavasti katsot hyvin hyvin söpösti😁 Sellainen intensiivinen tuijotus voi olla hieman pelottavaa vieraalta immeiseltä.. Itseltäni löytyy, myös sadistisia piirteitä😂🙈
No en tiedä söpöstä, kunhan mulkoilen uteliaana 😂
Jotenkin vaan närästää kun kaikki tuijottavat kännyköitään ja metrossa voisi luultavasti ampua jonkun ilman että kukaan huomaisi mitään, mitä nyt ehkä nostaisivat kuulokkeita korviltaan, että pamahtiko jokin äsken ja sitten kuulokkeet taas korville, katse ruutuun, omaan kuplaan.
Taannoin juttelin yhden toimisto-orjan kanssa joka on kuulemma niin intensiivisesti kiinni ruudussaan julkisissa, että sillä on hälytys sitä varten ettei missaa valitsemaansa pysäkkiä työmatkalla. No kätevää, joo, mutta toisaalta... 😂
Jokaseilta vanhemmalta täytyy löytyy sadistisia piirteitä, muuten ei vanhemmuudesta selviä hengissä 😁
Se on ihan totta että jokainen on siinä omassa kuplassaan.. yleensä itse kuuntelen musaa ja katson ikkunasta maisemia. Tai sitten juurikin näprään puhelinta.🙈
Tuo olisi jo paha jos täytyisi kelloa käyttää siihen että muistappa poistua kulkuvälineestä🤣 joskus väsyneenä työpäivän jälkeen olen miettinyt jos laittaa herätyksen että olis voinut ottaa pienet tirsat matkalla.. nykyään ei parane kun kulkee omalla autolla itse ajaen😂
Ei kai siinä kuplassa mitään pahaa ole, olen vain kiinnittänyt asiaan huomiota, kun itse yleensä räplään aika vähän kännykkä julkisissa. Kun laittaa luurin pois, ehtii kattella maisemia ja kanssa-apinoita. Tosin en tiedä olisiko sittenkin parempi kattella sitä kännykkää 😂
Sitten jos joutuu käyttämään herätyskelloa muistaakseen poistua autosta, ollaan jo aika pahasti puhelimen orjia 😁
Väsyneenä en katsele ketään.
Emmää oo ajatellu. Ylivoimainen valtaosa tekemisistämme tapahtuu ajattelematta harjaantumisen tuloksena. Opetellessa autollakin ajamista kyl tarvii koko ajan niiku ajatella, mut sitten ajaminen tapahtuu ajattelematta. 🌹👀
Ihmiset, jotka toljottavat suu auki ja silmät ammollaan näyttävät typeriltä.
Yrittäkää näyttää viisailta.
#Ihmiset, jotka toljottavat suu auki ja silmät ammollaan näyttävät typeriltä.#
Toljotusnäytteleminenki, niiku Aki Kaurismäen vilmeissä, etoo. 🌹👀
Kateus katkeruus kauna viha koittakaa päästä näistä pois. Helppoa se itseen tutustuminen ei ole mutta auttaa kummasti.
Katson silmiin tarvittaessa vieraidenkin ihmisten kanssa kommunikoidessani. Katse on lyhyt ja toisen ihmisen reaktioista voi päätellä paljon.
Suora katse silmiin on kuitenkin kuin magneetti. Ketä tahansa missä tahansa ei kannata vilkaistakaan silmiin, vaan päinvastoin, oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin vuoksi kannattaa kääntää katse poispäin. Ajatteletko koskaan, että silmiinkatsomattomuudessa on kyse varhaisesta itsepuolustuksesta?
- Sheena
Jaa-a ku olen ollut paljon kotona ja istuin kahvilassa en tehnyt mitään muuta kuin katselin muita🥹
Joo silmiin pitää kattoo, mutta ei tuijottaa, ei kissat tai hevosetkaan siitä pidä. Mun mielestä on kohteliasta otta silmä tai aurinkolasit pois puhuessa.
Mikäli jotain olen elämässä oppinut, niin ei kyllä sovi liian pitkään katsoa ihmistä silmiin. Siinä touhussa saattaa rakastua retkahtaa - ja siitä ei aina hyvä seuraa.
Minulle jäi traumoja kouluajoilta, kun olin koulukiusattu.
Muutaman kerrna, kun katsoin silmin, niin sai kuulla, että mitä kyyläät.
Joten vältän vieraiden ihmisten silmiin katsomista, he voivat siitä suuttua ja huutaa mitä vittua oikeen kyyläät!!!
Eikäs se Sannikin tästä laula:
"jos mä oon oikee, miks kadunlla mun läpi kävellään"
Suomalaiset ovat erityisen juroa kansaa jopa pohjoismnaisessa mittakaavassa:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010082924.html
Hollannissa kadulla vastaantuleva tyttö saattoi moikata, jos häntä katseli vähän pidempään silmiin.
Jotenkin sitä kuvitteli niin, että sievää tyttöä voi vapautuneesti ihailla, kun hän ei kuitenkaan ymmärrä suomen kieltä, eikä näin ollen voi tietää, mitä hänestä ajattelen.
Suomessa kaunista naista saa tutkailla vain naisen persepuolelta. Suomalaista naista ei pidä tuijottaa silmiin.