Ilmasto"tieteen" uskottavuus on täysi nolla. Muutama vuosi sitten esitettiin, että ilmasto lämpiää pohjoisessa monta kertaa enemmän kuin globaalisti. Tosin sekään ei pitänyt paikkansa, esim. Sodankylän ilmasto on lämmennyt 30 -luvun keskiarvoon verrattuna (2010-2019) vain puolisen astetta, mikä menee normaalin vaihtelun piikkiin, em. teorian mukaan sodankylässä pitäisi olla 4-5 astetta lämpimämpää kuin 30 -luvulla.
No eipä siinä mitään. Muutama vuosi meni, niin nyt sitten nämä samat mallit ennustavat, että pohjoisessa saattaakin tulla paljon kylmempää. Eli tämä "tiede" vaihtaa mielipidettä sen mukaan, miten säät kehittyvät. Se on tietenkin päivänselvää, koska kyseessä ei ole mikään tiede, vaan tietokonemallein tehtävää ennustelua.
No eipä siinä mitään. Muutama vuosi meni, niin nyt sitten nämä samat mallit ennustavat, että pohjoisessa saattaakin tulla paljon kylmempää. Eli tämä "tiede" vaihtaa mielipidettä sen mukaan, miten säät kehittyvät. Se on tietenkin päivänselvää, koska kyseessä ei ole mikään tiede, vaan tietokonemallein tehtävää ennustelua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En tiedä mistä, myutta Savossa talvi oli kylmä ja luminen ja on jo nyt kestänyt 7 kk. Eikä mitään erikoisen lämpöistä ole näkyvissä.
Negatiivinen se niiden arvo jo on. Aina saa nauraa kun joku puhuu ilmastosta. Ihan vitsiä koko höpinä.
Työpaikalla aamukahvin aikaan kun kaikki on hiljaa niin eräs päätti sanoa” ilmastomuutos tulee”.
Niinpä meni viikko eteenpäin kun porukka nauroi ihan kipeenä ja välillä huuteli toisilleen”..ilmastomuutos..” ja nauroivat nauramistaan.
Mies se tulee räkänokastakin muttei turhannaurajasta. Vanha viidakon sanonta.
Miksi et vertaa 1960 lukuun? Lämpenemistä on lähes 2,5 astetta.
Viimeisestä 20 vuodesta 15 on Sodankylässä 1991 - 2020 keskiarvon yläpuolella.
1961 lähtien 20 ensimmäisestä vuodesta 17 on ollut 1991 - 2020 keskiarvon alapuolella.
Se osoittaa selvää lämpenevää trendiä, mutta silti -61 alkavassa jaksossa on kolme yli tuoreimman 30 vuoden keskiarvon ja viimeisen 20 vuoden aikana 5 alle sen. Eli paikallisen säätilan vaihtelu hukuttaa lyhyellä tarkastelulla alleen pidemmän ilmastonmuuotstrendin, mutta pidemmässä tarkastelussa muuos näkyy aivan selvästi.
Ei pohjoisen pallonpuoliskon globaaleja lämpötiloja voi verrata yhden paikkakunnan parin vuoden anomaliaan. Yhden vuosikymmenen lämpötilan keskiarvo heittää paljon jo parin poikkeuksellisen lämpimän vuoden takia.
Pohjoisella pallonpuoliskolla lämpötila on nousuut nopeasti, minkä osoittaa pitkäaikainen keskiarvo.
Seuraavan linkin kuvassa näkyy havainnollisesti viimeaikainen lämpötilojen kehitys Sodankylässä. Huippupakkasia 1991 - 2020 yhä harvemmin 1961 - 1990 aikaan verrattuna ja maksimilämmöt ovat nousseet selvästi. Tässä ei ole rusinanpomintaa, vaan pitkäaikaista tilastoa.
https://images.cdn.yle.fi/image/upload/ar_1.7777778,c_fill,g_faces,h_357,w_636/dpr_1.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/13-3-12269466
.
Linkki ei toiminut. Uusi yritys.
https://images.cdn.yle.fi/image/upload/ar_1.7777778,c_fill,g_faces,h_357,w_636/dpr_1.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/13-3-12269466
Löytyy uutisen loppupuolelta:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://yle.fi/a/3-12263453&ved=2ahUKEwiPjL_M4OSFAxVCFxAIHVEzCZgQFnoECCIQAQ&usg=AOvVaw2sIsQbkGFOQjibLibuW46D
En vertaa 60 -lukuun, koska se olisi huijausta. Katsoa kun esim Sodankylässä ilmasto jäähtyä 30 luvun lopulta alkaen 40 vuotta, minkä jälkeen se on taas lämmennyt takaisin suurinpiirtein 30 luvun lopun tasolle. Eli kyseessä on syklinen vaihtelu, jolloin lämpimiä jaksoja tulee verrata keskenään.
Samoin on huijausta verrata 150 vuoden takaisia lämpötiloja nykyisiin, koska 150-200v sitten ilmasto oli jäähtynyt asteen pari 200-300 vuodessa.
Ilmastonmuutoksesta kerrottaessa vertailuvuoden merkitys onkin se oleellisin asia. Oikealla vertailuvuodella voidaan osoittaa sekä lämpeneminen, että viileneminen.
Huuhaa-tiedettä sanon minä.
ILMASTOMALLIT OVAT OLLEET EPÄVARMOJA 🌞
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ikivanha-mysteeri-ehka-ratkaistu-tutkimus-mullistaa-tiedon-ilmakehan-vuorovaikutuksista/8927464
paljastaneen "fotomolekyylivaikutukseksi" kutsutun prosessin, joka osoittaa ensimmäistä kertaa, että vesi voi haihtua ilman lämmönlähdettä pelkän valon avulla.
Tutkimus voi tutkijoiden mukaan myös ratkaista kysymyksen siitä, miksi pilvet imevät auringonvaloa tavalla, joka näyttää uhmaavan fysiikan lakeja.
Ja tietysti se vaikuttaa myös perustieteeseen esimerkiksi siitä, miten pilvet vaikuttavat ilmastoon, koska pilvet ovat ilmastomallien epävarmin osa-alue,
Hyvä asia. Tieteen kuuluukin olla itseään korjaavaa eikä dogmaattista. Uskonvaraisuus kuuluu denialistien ilmastoteologiaan.
Mitä enemmän saadaan epävarmuustekijöitä ja ristiriitaisuuksia häädettyä malleista ulos sitä tarkemmin voidaan tulevaa säätä ja ilmastoa ennustaa.
Pahoin pelkään etteivät denialistimummojen iltahartaudet muutu yhtään iloisemmiksi tämän johdosta. Samaa AGW-sielunvihollista edelleen pelkäävät ja yrittävät uskontunnustuksillaan karkoittaa.