On siis eläin nimeltään supi, ja eläin nimeltään koira, joiden risteytys on supokoira.
Mutta kuinka tuo supi oikein taipuu. Suden pentu on sudenpentu, mutta mikäs tämän supi-eläimen jälkeläinen on?
Mutta kuinka tuo supi oikein taipuu. Suden pentu on sudenpentu, mutta mikäs tämän supi-eläimen jälkeläinen on?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Supi on puolikarhu ja koira on koiraeläin. Eivät ne risteydy.
Jos vertailukohtana olisi rupi - ruven, voisi olla supi - suven, eli siis suvenpentu.
Kielikorvani käskisi kuitenkin sanomaan supinpentu tai paremmin supikoiran pentu. Koska sana supi ei oikein kuulu kaupunkilaisen päivittäiseen käyttösanojen varastoon, niin tuota ei ole tarvinnut pohtia. Maantien varrelle kuolleet supit ovat kuitenkin minulle supinraatoja.
Vaikuttaa sitä paitsi siltä, että sana supi on aika myöhäistä keksintöä lyhennettynä sanasta supikoira (ruots. mårdhund). Tästä syystä suomenkieli yhä vieroksuu sanaa eikä suostu taivuttamaan sitä suomenkieleen vakiintuneiden sanojen tapaan, vaan kohtelee sitä vierasperäisenä sanana.
Pienempänä annoin pojalleni lakritsia (lakua), ja tämä pyysi sitten: "Saisinko vielä yhden laun?" Sanan "laku" taivutus "lakun" ei ollut vielä lapsen sanavarastossa, siispä hän suomalaisella kielikorvallaan kohteli sitä (aivan loogisesti!) samalla kaavalla kuin maku - maun, haku - haun. Tässä kuitenkin yksi esimerkki siitä, kuinka suomenkieli kohtelee vastomaisesti sanaa laku vierasperäisenä ja jättää sen siksi taivuttamatta: laku - lakun (ei laku - laun). Samasta syystä pakettiauto eli puhekielinen "paku" saa tyytyä taivutukseen paku - pakun.
Samalla tavalla suomenkieli ei ole vieläkään ottanut omakseen sanaa auto. Suomen kieleen vakiintuneen logiikan mukaan se pitäisi genetiivissä olla auto - audon, mutta koska suomenkieli yhä sanaa vierasperäisenä vieroksuu, jätetään se yhä taivuttamatta: auto - auton.
yks. nom.: supi
yks. gen.: supin
yks. part.: supia
yks. ill. : supiin
mon. nom.: supit
mon. gen.: supien
mon. part.: supeja
mon. ill.: supeihin
Lähde: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/supi
Supista supi , supisi supi. Supista supi supisi supin supisevan supistumisestaan supistuen supistumistaan.
Supistamme kommenttimme verrattain lyhyeksi.
Mikäs on supinmetsästystä kuvaava verbi sitten? Ja sen supiini-muoto??!? :D!!!
Eikös supistus ole supinmetsästystä ?
Kun vähennetään supinmetsästystä niin sanotaan että supistusta supistetaan.
Ja jos supi haluaa itse vähennettävän niiden metsästystä niin sanotaan supin supistavan supistamista.
Ja edelleen jos supi itse haluaa vähentää supinmetsästyksen supistamista niin supi supistaa supistuksen supistusta.