Suomi joutuu luultavasti ostamaan päästöoikeuksia ulkomailta, koska Suomessa energian kulutukseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on investoitu pitkään. Lisävähennysten aikaansaaminen voi olla kallista, eikä niitä kannata eikä voikaan tehdä. Päästöoikeuksia joudutaan luultavasti ostamaan maista, joissa ilmansuojelu ja teollisuuden prosessiteknologia ovat kymmeniä vuosia Suomen tasosta jäljessä. Suomi joutuisi siis välillisesti tukemaan muissa maissa tehtäviä päästöjen vähentämiseen liittyviä investointeja.
EU:n ilmastopolitiikan puoltajat ovat sanoneet, että päästöjen vähennys ja energian käytön tehostaminen tekevät tulevaisuudessa Euroopasta paljon kilpailukykyisemmän kuin nykyisin. Euroopassa tullaan kehittämään uutta teknologiaa ja energian käyttöä tullaan tehostamaan. Kioton sopimuksen ulkopuolelle jäävien maiden hetkellinen kilpailuetu saattaa olla vain väliaikaista ja voi kääntyä pysyväksi tappioksi.
Voidaan perustella, että päästökauppa on Suomelle kansantaloudellisesti kannattava keino päästöjen vähentämiseksi, vaikka siitä syntyykin kustannuksia. Muita vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi voisi olla energiaveron raju kiristäminen tai päästörajojen asettaminen. Päästökaupassa teollisuudelle annetaan mahdollisuus vähentää päästöjä tai ostaa lisää päästöoikeuksia. Yritys saa itse päättää sille kannattavamman vaihtoehdon. Päästökaupan vaikutukset Suomen kansantalouteen riippuvat päästökaupan tulevasta hinnasta. Jos päästöluvan hinta nousee odottamattoman korkealle, päästökauppa saattaa olla Suomelle taloudellisesti huono vaihtoehto. EU:n edelläkävijän rooliin liittyy riskejä, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuksia ja potentiaalisen etulyöntiaseman pitkällä aikavälillä.
Kioton pitäisi olla vasta alkua
Kioton ilmastosopimuksen tarkoituksena on ehkäistä ilmastonmuutosta. Se velvoittaa kaikkia teollisuusmaita päästöjen vähennyksiin, jotta maapallon kasvihuonepäästöt saataisiin kuriin. Sopimuksen ovat hyväksyneet lähes kaikki teollisuusmaat. Voimaantulo on edellyttänyt Venäjän mukaantuloa, koska Yhdysvallat maailman suurimpana saastuttajana ei ole hyväksynyt sopimusta. Pitkän aikaa tilanne oli se, että Venäjä ei hyväksynyt sopimusta ja Kioton sopimuksen voimaantulo oli epävarmaa, koska sopimusta ei ollut ratifioinut riittävän moni maa. Venäjä kuitenkin hyväksyi sopimuksen marraskuussa 2004, ja ilmastosopimus astuu voimaan kaikissa sen allekirjoittaneissa maissa 16.2.2005.
................................
Siinäpä kiva käppyrä,suoraan nähtävissä että Saksa tulee vetämään rahaa kotio vanhoilla hiilivoimaloillaan todella reippaasti päästökaupassa ja näköjään tehostaakin sitä nyt jo:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=739333
EU:n ilmastopolitiikan puoltajat ovat sanoneet, että päästöjen vähennys ja energian käytön tehostaminen tekevät tulevaisuudessa Euroopasta paljon kilpailukykyisemmän kuin nykyisin. Euroopassa tullaan kehittämään uutta teknologiaa ja energian käyttöä tullaan tehostamaan. Kioton sopimuksen ulkopuolelle jäävien maiden hetkellinen kilpailuetu saattaa olla vain väliaikaista ja voi kääntyä pysyväksi tappioksi.
Voidaan perustella, että päästökauppa on Suomelle kansantaloudellisesti kannattava keino päästöjen vähentämiseksi, vaikka siitä syntyykin kustannuksia. Muita vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi voisi olla energiaveron raju kiristäminen tai päästörajojen asettaminen. Päästökaupassa teollisuudelle annetaan mahdollisuus vähentää päästöjä tai ostaa lisää päästöoikeuksia. Yritys saa itse päättää sille kannattavamman vaihtoehdon. Päästökaupan vaikutukset Suomen kansantalouteen riippuvat päästökaupan tulevasta hinnasta. Jos päästöluvan hinta nousee odottamattoman korkealle, päästökauppa saattaa olla Suomelle taloudellisesti huono vaihtoehto. EU:n edelläkävijän rooliin liittyy riskejä, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuksia ja potentiaalisen etulyöntiaseman pitkällä aikavälillä.
Kioton pitäisi olla vasta alkua
Kioton ilmastosopimuksen tarkoituksena on ehkäistä ilmastonmuutosta. Se velvoittaa kaikkia teollisuusmaita päästöjen vähennyksiin, jotta maapallon kasvihuonepäästöt saataisiin kuriin. Sopimuksen ovat hyväksyneet lähes kaikki teollisuusmaat. Voimaantulo on edellyttänyt Venäjän mukaantuloa, koska Yhdysvallat maailman suurimpana saastuttajana ei ole hyväksynyt sopimusta. Pitkän aikaa tilanne oli se, että Venäjä ei hyväksynyt sopimusta ja Kioton sopimuksen voimaantulo oli epävarmaa, koska sopimusta ei ollut ratifioinut riittävän moni maa. Venäjä kuitenkin hyväksyi sopimuksen marraskuussa 2004, ja ilmastosopimus astuu voimaan kaikissa sen allekirjoittaneissa maissa 16.2.2005.
................................
Siinäpä kiva käppyrä,suoraan nähtävissä että Saksa tulee vetämään rahaa kotio vanhoilla hiilivoimaloillaan todella reippaasti päästökaupassa ja näköjään tehostaakin sitä nyt jo:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=739333
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.