https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010423570.html
Homma ei varmasti kannata Suomen eteläosissa keskimäärin. Joulukuun lopulla tulee usein lämmin jakso ja kaikki satanut ja säilynyt lumi sulaa pois eikä uutta lunta saada tehtyä, ellei tule usean asteen pakkasia.
Jotain voisi onnistua jossakin varjoisella paikalla paljon paremmin, jos lunta olisi kymmenen kertaa enemmän. Iso kuplahalli täynnä.
Homma ei varmasti kannata Suomen eteläosissa keskimäärin. Joulukuun lopulla tulee usein lämmin jakso ja kaikki satanut ja säilynyt lumi sulaa pois eikä uutta lunta saada tehtyä, ellei tule usean asteen pakkasia.
Jotain voisi onnistua jossakin varjoisella paikalla paljon paremmin, jos lunta olisi kymmenen kertaa enemmän. Iso kuplahalli täynnä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pakkaslumi lämpenee muutamassa päivässä 0-asteiseksi ja pysyy siinä loppuun asti.
Lumi alkaa tiivistymään ja ohjalle alkaa muodostumaan jäätä. Sulanut vesi virtaa maaherroksen läpi kalliopintaa pitkin mäen alaosaan.
Maaperä ei tuossa kallioisessa ohuen sorakerroksen peittämässä mäessä pääsee "pienen" lumikasan alla koskaan jäähtymään yhtään sen enempää kuin mitä se jäähtyisi marraskuun ja joulukuun pakkasissa ilman kasaa ja pressua.
Mäen päältä tulevat lämpimät sadevedet virtaavat kasan alta kalliopintaa pitkin ja pitävät kasan alapuolen maaperän varmasti usean asteen lämpöisenä. Sinne johtuu lämpöä myös kasan viereltä joka suunnalta.
Seuratkaa tilannetta videolta:
https://www.youtube.com/watch?v=PAxDUhQqTlM
Kasa on jo nyt painunut selvästi kasaan. Alapuolella tulee todennäköisesti olemaan koko kesän ja syksyn vesilammikko kuumimpina hellepäivinäkin..
Tuota kallista eristepressua markkinoiva merkonomi kertoo sen olevan hyvä, koska lumen vieressä lämpötila on vain 1,4 astetta, vaikka pressun ulkopinnassa lämpötila olisi yli 40 astetta.
Sama mittaushan voitaisiinn tehdä ohutta muovikalvoa käyttämällä ja tulokseksi voitaisiin saada vaikkapa 1,0 astetta. Tai 0,5 astetta, jos mentäsiin vielä lähemmäksi lumen pintaa.
Missähän vaiheessa sadevesi jää seisomaan pressun päälle muodostuneisiin notkelmiin?
Mitä lumikasan päällä lähellä reunaa olevilla pitkillä mustilla aurinkolämpökeräimillä tehdään?
Ovat ihan irrallaan ja näyttävät ihan rullalla olevilta matoilta. Eivät ole painavia, sillä videolta näkyi miten pari miestä pystyi helposti nostamaan yhden pudonneen rullan takaisin ylös.
Voiko tuon teknisen eristepressun saada jollakin tavalla hikoilemaan eli haihduttamaan sulanutta vettä?
Jos suuri osa vedestä saataisiin haihtumaan pressun päällä, niin siihen tarvittaisiin monikertainen lämpömäärä pelkkään lumen sulattamiseen verrattuna.
Pitäisikö pressuun integroida jonkilainen mikrosuonisto vedensiirtoa varten? Tai riittäisikö sulaneen veden suihkutus pienen pumpun avulla pressun päälle?
Hiukan käytännön fysiikkaa.
Näyttävät olevan muovisia viemäriputkia. Vastaavia paksuja putkia on laitettu lumen alle mäkeen töyssyiksi.
Eikö riittäisi myös saada pressun alle muodostunut vesihöyry poistumaan vesihöyrynä ja viemään mukanaan valtavan määrän lämpöenergiaa.
Sopivasti hengittävä monikerroksinen kangas voisi hoitaa homman automaattisesti.
Millaisessa kotelossa saisi 1 kuutiometrin kokoisen jääkuution pysymään huoneenlämmössä mahdollisimman pitkään 0-asteisena jäänä ja vetenä? Kotelon seinämän paksuus saisi olla korkeintaan 10 mm.
Paljonko on 5000 kuutiota pakkaslunta jääksi (tai vedeksi) muutettuna?
Onko tilavuus laskettu kasattuna ja tiivistettynä vai suoraan maassa olleena lumena?
Miksi kaupungit eivät säilö luoliinsa jäätä ja jääkylmää vettä? Siitä olisi sopivaa tehdä hellekauden aikana kaukokylmää. Teollisuus voisi säilöä vastaavasti kylmää jäähdytystarpeitaan varten.
Lienee jo tiedossa tai jopa toteutuksessa luolastot, joihin säilötään kesäauringon lämmittämää järvi- tai merivettä. Veden lämpötila suomalaisissa pintavesissä saattaa olla jopa 25 - 27 astetta. Kun se saadaan talteen, suoralla lämmönvaihdolla tai lämpöpumpuilla se on hyvä lisä energian ja varsinkin lämmöntuotantoon lämmityskaudella.
Vesi varaa lämpöä 4,2 ,2 kJkg∘C (ominaislämpökapasiteetti). 1 000 000 kuutiota lämmintä kesävettä kykenee sillon varaamaan välillä 25 --> 5 astetta 84 terajoulea lämpöenergiaa, joka vastaa yli 23000 megawattituntia. Kun tässä kohtaa hyödynnetään vesi-vesi - lämpöpumpun cop-kerrointa 5, lämpöenergiaa saadaan hyödynnettyä yli 100 000 megawattitunnin edestä.
Aika haastava paikka. Aurinkoinen, tuulinen ja kalteva.
Eristepressu on vielä puhtaan valkoinen. Montakohan mikrometria sen päälle kertyy pölyä ja nokea päivässä? Sateet ja tuuli poistavat tietysti osan.
Homma tule varmasti epäonnistumaan joinakin vuosina ja joinakin vuosina pysyvä lumi ja pakkaset tulevat jo marraskuussa, jolloin turhasta jääkasasta voi olla vain harmia.
Aurinko paistaa jo nyt aikaisin aamulla ja myöhään illalla kasan korkealle pohjoisreunallekin. Ja pahimmat 6 viikkoa ovat vasta tulossa.
Lämpötila on kasan alla maanpinnalla 0 astetta. Kuinka syvällä ja minkä muotoinen on +5 asteen kerros?
Terävä havainto, talvella oli lunta vaikka millä mitalla, nyt se on kadonnut!
Mitä ihmettä lumelle on tapahtunut?
Olet einstein! Kiitos.
Ei tuo lumi ole vielä mihinkään kadonnut. Sehän on vielä ihan siististi eristepressun alla. Vain pieni osa on sulanut. Katso vaikka live-videosta:
https://www.youtube.com/watch?v=PAxDUhQqTlM
Kuukauden kuluttua tilanne voi olla ihan toinen. Voimakas myrsky voi viedä pressun mennessään ja muutaman viikon lämmin sadekausi huolehtii sitten lopusta.
Pressu alkaa olla jo hiukan rypyssä.
Muodostuuko lumen ja pressun väliin vesihöyryä, joka poistuu huokoisen pressun läpi?
Sulaako jää hiukan huokoisesta puusta valmistetussa tynnyrissä paljon hitaammin kuin täysin ilmatiiviissä puisessa tynnyrissä?
Eristematto on n. 7 cm paksu ja sen päällä on täysin valkoinen suojapeitto.
https://www.youtube.com/watch?v=GXrtQrEVlhI
Pakattua lunta sulanee alle sentin kerros päivässä, joten Kauniaisten pienessäkin kasassa on yli puolet lumesta tallessa marraskuussa.