Oletko kannustava kumppanillesi

Jos kumppani haluaa jotain typerää vesimopelia, niin en. Rahalle on parempaakin käyttöä.

No tietenkin olisin kannustava kunhan vaan muru olisi iloinen ja onnellinen.

Ei siihen erityisesti lupaa tarttisi pyydellä mikäli vaan olisi rahantilanne sen kestävä.

Eli riittää ihan että keskustellaan asiasta ensin yhdessä.

Ja noi mainitsemasi jutut ois kivat mun mielestäkin myös.. 😊

Eli vois olla niin että innostuisin ite murua enempi jos tuollaisista olis kyse. ♥️

Moottorikelkka 🥰

Kunhan nyt vaan olisi se ihana muru ensin... 😔

Sehän nyt riippuu ihan harrastuksesta ja siitä kumppanista. Jos toinen on sitä tyyppiä, että innostuu tänään jostain ja kyllästyy ensi viikolla, niin ei kiitos. Jos hän taas on sellaista tyyppiä, joka innostuu ja pysyy innostuneena, niin siitä vaan.

Ja tosiaan sillä harrastuksellakin on väliä. Mä en jaksaisi mitään romukoneiden (lue varaosien) kaatopaikkaa pihallani. En myöskään jaksaisi sitä, jos elämä siitä ikuisuuteen pyörisi sitten jatkuvasti vain sen harrastuksen ympärillä.

Lisäksi pitää tietysti määrittää mitä tukeminen tarkoittaa. En mä rupea toisen harrastukseen osallistumaan, jollei se oikeasti minua kiinnosta. En kuitenkaan estä häntä harrastamasta sitä. En mä myöskään ala siihen rahallisesti osallistumaan. Jollei pysty itse omaa harrastettaan kustantamaan, niin keksii sitten jotain muuta. En tosiaan myöskään ala asumaan missä romujen hautausmaalla tai kuuntelemaan jotain helvetillistä meteliä kotonani yms. Jossain muualla saa sitten tietenkin ihan vapaasti romuja ja/tai pitää meteliä tai mitä nyt rykkääkin, kun vain hankkii sellaisen paikan itselleen.

Molemminpuolisesti, että molemmat ovat iloisia ja tyytyväisiä.

Miksi ihmeessä omilla rahoillaan ei saisi ostaa ja harrastaa mitä itse haluaa? Jos asutaan yhdessä, minusta on reilua sopia millä summalla kumpikin yhteiseen arkeen osallistuu ja loppu on kummankin omassa hallinnassa. Summa sovitaan yhdessä ja niin, että se tasaa mahdollisia tuloeroja.

Jos toinen on pienituloinen, vaikka kaupan kassa, kouluavustaja tai siivooja ja toinen isotuloinen, on reilua, että kumpikin maksaa omien tulojen suhteessa, mutta että kumpikin maksaa arjesta jotain. Se, että toinen maksaa kaiken ja oman palkkansa saa lähinnä viikkorahaksi on aavistuksen loisimista. Asunnon omistus ei myöskään tarvitse olla 50-50, vaan toinen voi omistaa pienemmän osan, jonka pystyy itse hoitamaan. Kun menot on pienemmät, jää tuloista enemmän käteen.

Jos yhdessä asutaan, niin silloin yhdessä päätetään mitä isompaa hankitaan vai hankitaanko. Moottorikelkka tai vesiskotteri ei tulisi kysymykseen. Eri juttu sitten jos asutaan molemmat omassa kodissa kumpikin vastaan täysin omista rahoista.

Tehköön mitä tahtoo, kunhan ei torppaa minun tekemisiä. 👍

Kyllä se on sellainen juttu että suurlapsiperheessä ensin lapset. Noin 148,21€ maksoi kihomatolääke kuuri perheelle ja onneksi siinä on kahden viikon päästä uusi annos myös seuraavaan että saadaan hoidettua pois. Että kunhan nyt hoidetaan. Lääkäri asiointi oli vaikeaa ja sitten mennä 11hengen kelakorttien kanssa apteekkiin😁 koska ei ollut kaikille niin tilattiin seuraavalle päivälle onneksi tuli viikko tässä pyörähti lääkäri ja apteekki asiointi vaikeuksien takia.