Mitä ajatuksia erillissuhde sinussa herättää? Voisitko harkita tälläistä suhdetta? Oletko ollut sellaisessa ja jos olet, niin plussat ja miinukset.
”Tiina, 40, ja Miki, 47, elävät parisuhteessa erillään lastensa vuoksi ja kääntävät kaipuun eduksi: ”Jos toinen olisi ihan koko ajan vieressä, suhde saattaisi mennä huonompaan suuntaan”
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/erillissuhde-sopii-tiinalle-ja-mikille?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR3bbA3RGdnRMTlG_KKZsHZBPxHzah-xGa8_wJK8cD3KLhAFFPIBmz2XRqc_aem_AbL696dyB3_pqBfA67nkT8g80rzEAgLzxJSqBYvTtewWdWvHfh5LZ30qBo5euFewy6riH1MGNq4CIlPG_YH5D3Qr#Echobox=1717741833
”Tiina, 40, ja Miki, 47, elävät parisuhteessa erillään lastensa vuoksi ja kääntävät kaipuun eduksi: ”Jos toinen olisi ihan koko ajan vieressä, suhde saattaisi mennä huonompaan suuntaan”
https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/erillissuhde-sopii-tiinalle-ja-mikille?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR3bbA3RGdnRMTlG_KKZsHZBPxHzah-xGa8_wJK8cD3KLhAFFPIBmz2XRqc_aem_AbL696dyB3_pqBfA67nkT8g80rzEAgLzxJSqBYvTtewWdWvHfh5LZ30qBo5euFewy6riH1MGNq4CIlPG_YH5D3Qr#Echobox=1717741833
Vastaukset 302
Vanhimmat
Eiköhän tuo sovi sinulle kuin nenä päähän, huomattavasti tukevammalla pohjalla kuin jotkut fwb:t
Just näin.. vaikka mistään ei voi ikinä olla täysin varma, niin kyllä tämänlainen suhde sopii itselleni paljon paremmin. Kuin mitkään kevyet jutut..
Tuo on kaksipiippuinen juttu minulle. Erillissuhde sinällään olisi mulle ihan ok, mutta toisen nurkissa notkuminen vituttaisi minua ja vielä enemmän joku jatkuva jossain muualla kuin kotona tapailemassa käyminen. Mä kokisin sellaisen elämän hirvittävän kuluttavaksi. Siis mä ymmärrän kyllä miksi se monilla varmaan toimii, mutta minua se alkaisi hyvinkin nopeasti vituttaa. Mä haluan tulla kotiini ja olla kotonani vaikka nyt yötä, aina, jollen ole erikseen lomalla ihan ajan kanssa.
Ei ole minun juttuni tuollainen. Jos rakastun niin haluan parisuhteen yhdessä asumisineen! Kaksi vanhempaa henkilöä yhdessä elämän loppuun saakka!
Niin no jos ei kokeile niin ei voi tietää.. voi olla ettei tämä olisi oma juttu. Sen näkee sitten. Mutta lähinnä nyt omat halut menee taka alalle ja täytyy ajatella lasten parasta. Tämä että saavat pysyä omassa kodissa on varmasti paras ratkaisu..
Toivottavasti ymmärrät että tämä saattaa olla muiden juttu.
Toivottavasti multinikkimies ymmärrät ettet vii vaan ladata muiden kuvia yksinpuheluasi varten. Hanki terapiaa ym
Ihanan katkeraa.
Erillissuhde olisi ihan ok ja luulen, että nykyiseen elämäntilanteeseeni jopa ihanteellinen suhdemuoto. Meillä on kiva pikkukoti poikani kanssa, meillä on omat tapamme ja juttumme ja meillä on kotona hyvä olla. Poikani hyvinvointi on minulle ykkösprioriteetti enkä tekisi mitään vaarantaakseni sitä.
En kuitenkaan ole välttämättä sen kannalla, etteikö ikinä voisi muuttaa miehen kanssa yhteen. Minusta olisi ihan sydäntä lämmittävä ajatus joku päivä vielä jakaa koti miehen kanssa, herätä aina toisen vieressä, laitella aamupalaa yhdessä, miettiä yhdessä terassin öljyämisiä sun muuta. Tietenkin se vaatisi sopeutumista. Olen niin pitkään asunut kahdestaan poikani kanssa, etten oleta yhteenmuuton olevan jokin pikkujuttu, mutta ei siis mitenkään täysin poissuljettu ajatus.
Noissa kuvioissa en itse ottas siihen ketään jalkoihin pyörimään kun kyseessä ei ole oma lapsi ni on melkolailla takuuvarmaa että toinen alkaa nillittään mustasukkasuuttaan
En tietenkään sellaista miestä edes ottaisi, joka ei kykenisi hyväksymään poikaani myös osaksi hänen elämäänsä ja sama toki päinvastoin, jos miehellä olisi lapsia. Haluan miehen enkä keskenkasvuista poikaa, joka ei pysty ymmärtämään äitiyttäni.
Kyllä sinulle sopisi joku varattu tinderimies tapaisitte aina kun lapsesi on poissa tai vaik olisi paikallakin kyllä varattu tinderimies hyväksyy lapsesi eli esim pelaa pleikkari sen kanssa kun kylässä käy tai varattui tinderimiehiä käy kylässä ympäri suomen mut ehkä ei halua poikaasi mukaan jos motellissa tai auto ajelulle lähdette auto treffeille
Ja varatuille miehille voit sanoa jos ei aina rahaa anna niin voi ostaa uuden pleikkari pelin pojallesi varmasti ostavat älä köyhii varattui miehii katsele vaan rikkait joil varaa
Sä olet TAAS hyvin etova välis.
Mitä etovaa tuossa nyt on kyllä moni korkeastikoulutettu nainen tuota tekee ja kaikki tinderissä olevat yhoot ja naiset eli mitä etovaa
Ei minulle sopisi yksikään varattu mies, täysin poissuljettu vaihtoehto. Ja kustannan kyllä ihan itse poikani pleikkaripelit sun muut, en tarvitse siihen yhdenkään miehen rahoja.
Eli se on sitä erillisasumista
Juuri tuo. Noi sun typerät haukkumisesi ymv. Haukut toista käytännössä suoraan hu.raksi.
Se, että SINÄ hu.raat Tinderissä, ei tarkoita, että kaikki muut tekisivät sitä myös.
Ei tuohon liikaa kannata juuttua 😊 Joillain ihmisillä tuntuu olevan vain niin vääristynyt maailmankuva, etteivät osaa muulla tavalla maailmaa katsoa.
Minä itse tiedän mitä olen tai en ole. Ei kenenkään ilkeät sanat uppoa pintaa syvemmälle, koska tiedän, että ne kuvastavat sanojan omaa mielenmaisemaa eivätkä liity minuun millään tavalla.
Itse myös yritän ajatella mikä olisi lapsille hyväksi.. näin kun ovat pieniä se olisi varmasti paras ratkaisu. En silti sano ettenkö sitten joskus haluaisi vielä asua yhdessä jonkun kanssa.🤗
Sinusta voi tietenkin olla ok antaa jonkun kutsua sinua hu.oraksi. Minun mielestäni taas ihan heIvetin huonosta käytöksestä taas kannattaa huomauttaa, vaikka joka kerta. Välis kun kirjoittelee usein ihan totaalisen k.päisesti, muka vitsillä ja "hyväntahtoisesti". Kutsuu toisia hyväntahtoisesti hu.riksi, just joo.
Ei se minusta ok ole missään nimessä ja tietenkin asiasta saa ja tietenkin pitäisikin aina huomauttaa. En kuitenkaan halua antaa myöskään liikaa huomiota tuollaiselle ala-arvoiselle käytökselle, minkä takia useimmiten hätän vastaavat ihan omaan arvoonsa.
Jep. Tällä palstalla on melko erikoinen suhtautuminen tuohon yhteen toisia täysin tarkoituksella haukkuvaan ja riitaa haastavaan yksilöön, joka muka aina vitsailee. Täällä on jopa yksilöitä, jotka puolistavat häntä, kun häntä muka kiusataan, vaikka hän itse on palstan pahin kiusaaja ja haukkuja. Eikä se hänen kohteekseen joutujan todellakaan tarvitse ikinä niitä juttuja aloittaa, eikä edes osallistua siihen törkyyn ja haukkumiseen. Vaikka toinen kirjoittaisi täysin asiallisikin, niin tuo yksilö saa ilmeisesti oasn palstalaisista mielelestä täysin vapasti haukkua hooraksi ja miksi tahtookaan.
Ehkä väliksen on tarkoituskin lisätä vettä myllyyn..🤔
Olen A kanssa samoilla linjoilla, itse myös tiedän mikä olen. Muut saa ajatella mitä haluaa.. välis on välis.. emme esim tiedä onko hänellä kaikki muumit laaksossa. Mielestäni ei siis pitäisi ottaa palstakirjoituksia liian vakavasti/henkilökohtaiseksi… pääsee paljon helpommalla.
Jos joku nyt irl huorittelee se on jo ihan eri asia😬
Jep. Ja kun kukaan ei koskaan edes yritä todeta hänen olevan k.pää, jota hän ilmiselvästi on, niin sittenhän se käytös on täysin hyväksyttyä. Vaikka se käytös ei siitä mihinkään muutu, niin tulen jatkossakin toteamaan hänelle, että hän on heIvetin etova k.pää noine jatkuvine huoritteluineen ynnä muineen.
Sama. Minusta on paljon asiallisempaa todeta hänen kaltaiselleen, että sä olet juttuinesi etova ja täysi idoottitolvana ja vasta sen jälkeen jättää hänet huomiotta.
Jos vaan jaksat niin toki saat aina huomauttaa.🤗
Eipä tuo paljo aikaani vie, eli jos silmiini osuu tuollainen teksti, niin tietenkin huomautan. Mulla ei ole tapana vain hiljaa hyväksyä muiden kiusaamista ja haukkumista. Tämä siitä huolimatta, että tällä palstalla oikeasti on muutama henkilö, jotka ihan avoimesti puolustavat tuon k.pään touhuja (en tarkoita sinua).
En puolustele väliksen sanomisia.
Olen sillä tavalla vähän outo, että pidän väliksen monista jutuista.. 🫣 (umpikiero huumorintaju) välillä on tullut itsellenikin moukarilla mahaan. Jos jutut kohdistuu itseeni niin en jaksa välittää..
Täällä kun et oikeasti voi tietää onko kaikki ihan ok. Kullakin kirjoittajalla, niin siitä syystä yritän suodattaa juttuja..😉
En minäkään kaikkia hänen juttujaan vastusta. Mä en edes usko, että hän olisi aina yksi ja sama kirjoittaja. Välillä väliksenä kirjoiteltuna näkee hassuja ja mukaviakin juttuja ja mä olen monet kerrat ihan hyväntahtoisestiki vääntänyt väliksen kanssa. Itse kuitenkin tunnistan ainakin yhden "väliskirjoittelijan" ja vaikka olisikin sama henkilö, niin tietyllä tyylillä kirjoitellessan hän ei ikinä sorru noihin hu.ritteluihin. Sitten välillä tuo huorittelu alkaa likipitäen samantien, kun esittää vähänkään eriävän mielipiteen.
Olet rakastunut välikseen? Haluaisit omia hänet?
Tosi tervejärkinen kommentti. Sä saat tietenkin tykätä huorittelijoista. Sitten hän sopii sinulle hyvin ja toivoten teille onnellista elämää ja paljon huorittelua.
Olet rakastunut?
Haluaisit kesyttää alfa uroksen omaksesi ja tahtoosi?
Johan vastasin, että ole hyvä vaan ja onnea teille.
Niin isoja rahoja ei ole olemassakaan, että huolisin. Saat pitää.
Sigma ei moisia riesakseen huoli. 🙂
Sä taidatkin olla niitä yksilöitä, jotka eivät tajua kun sanotaan nätisti, että kiitos mutta en ole kiinnotunut. Oletkos sä niitä, jotka ei lakkaa tuputtamasta itseään, vaikka millä tavalla asian kertoisi? Niitä tapauksia, jotka on lopulta pakko estää joka paikassa ja viimein hakea vielä lähestymiskieltokin.
Olet pihkassa häneen. Olet rakastunut.
Pyydä treffeille? Toivottavasti asutte samassa kaupungissa?
Naisen vaisto sanoo
Olet rakastunut häneen.
Selävstikin olet juuri noita tapauksia, jotka eivät tajua selvää suomea.
Sun kannattaa sitten varoa koskaan luottamasta tuohon vaistoosi.
Pyydä häntä ulos?
Sen kun pyydät, jos kerta olet noin innoissasi.
Toisinaan asiat ovat juuri niin pahoja kuin ne vaikuttavat olevan. Ei kannata olla noin toiveikas.
Sellainen ei ole kesytettävissä mitä olen oppinu tästä teidän kuvailemasta alfauroksesta ni vaikuttas olevan se itseään peilistä tuijottava piilohomo joka kerran panee naista ja vaihtaa seuraavaan se etu noissa toki taitaa olla että niistä ei ole edes naista lyömään ja tappelussa ensimmäisenä sanovat älä lyö naamaan ettei mene ulkonäkö kun ei mitään muuta heillä ole
Miespuolinen aloittaja on yksi ektoplasma
Niin sinunkin koska et ymmärrä mussuttavasi miehelle, olet siis ymmärrystä vailla
Mut hienoa yrittää pelastaa kasvonsa mutisemalla trollimiehelle hyvin sekavia hyvä yksäri
Mä olen koko ajan olettanut kirjoittelevani tässä MIEHELLE. Mistä sait vastakkaisen käsityksen?
No en enää nykyään muuhun suostuiskaan. Oman tilan tarpeeni on kasvanut tiiviiden parisuhteiden myötä liki sietämättömäksi. Ärsyyntyisin, jos jatkuvasti olisi oltava kylki kyljessä ja huomioida kaikessa ruokaa, jokaista nippelia nappelia myöden. Omassa kotonaan saa olla rauhassa just kuten on, yksin. Eikä tartte myötäillä. 🙂
Hinta on ettei aina olla yhdessä, mutta parempikin niin. Ei jurpi toisen liika läsnäolokaan.
Huomaan nimittäin joskus ajattelevani uupuneena kumppanini naamaa möllöttäessäni, että menisit sinäkin joskus vaikka hevonkuuseen sitä tönöttömästä pelikoneines sun muine vehkeines. En jaksa, en jaksa!!!! 🫨😵
Saan olla liian vähän ittekseni.
Nuorempana oon ollut ihan päinvastainen, kiinni kun takiainen ja aina olis pitänyt olla kumppanin kanssa. Muuten oli mälsää.
Niin sitä ihminen muuttuu. 😅
Nyt öitä.
Pistä lekalla pelikoneet mäsäksi.
No sittenhän siitä metakka nousee. Pitäähän ihmisellä olla harrastus. 😜
Vois kyllä joskus häipyä vapaallakin johonkin, ja pysyä viikon siellä jossain. 😀👍
Minusta on vaan tullu vittuuntunut vanha akka, joka ei jaksa enää lajitovereita liiaksi asti.
No kun en ole nuorempana tuota saanu yhdeltäkään tyttöystävältäni ni ehkä se on se syy miksi sitä parisuhteessa si taas kaipaan
😂 niin meille kaikille käy ajan mittaan
Juu, sitähän sitä monesti kaikaa mitä ilman kokee jääneen. Minusta taasen tuntuu, että sain kaikki kumppanit mitä ehti olla(muutama) nooeasti kyllästymään itseeni tuolla liialla läsnäolevuudella. Olisi pitänyt olla enemmän piut paut sinusta ja seurastasi, niin olis voinut heilläkin mielenkiinto säilyä.
Liian helppo ja liian lähellä, aina saatavilla laiskistaa ihmistä. Tulee tylsistyminen?
Minä kun luulin, että se ymmärretään välittämisenä ja tykkäämisenä, kun olen läsnäoleva ja saatavilla. Vaan ei...
Ja nyt taas ahdistun itse, kun toinen on liian paljon lähellä, saatavilla tai tyrkyllä jopa. Kun en enää kaikaa sellaista mitä ennen kaipasin.
Opin etten saa, enkä voi joten tyydyn vähempään. Ja nyt sitten en edes halua ketään kintereilleni ilman haluan paeta reaktiota.
Taitaa kuulua ikääntymiseen, tulee vähän mörököllin vikaa. 😅
Minun paheisiini on kuulunut pienen ikäni lojaalius, sitoutuneisuus ja halu osoittaa, että välitän. Mutta olen oppinut, että juuri ne asiat on saaneet kaikki pakenemaan ja välttelemään minua. Muut ei ole halunneet samaa.
Vaan enpä enää vaivautuisi, mitäs suotta kun nuo ominaisuudet aiheuttaa vain muissa negaatioita.
Just ”vanhuus” tuo meihin erilaisia piirteitä.. se on hyvä kun sinäkin jo tunnistat itsessäsi että enemmän kaipaisit itseksesi oloa. Toivottavasti sitä myös saisit tuossa suhteessa.
Omat entiset parisuhteet jos nyt mietin niitä, niin ovat olleet erillis asumista mutta asuttiin ihan lähellä toisiamme, yhdessä suhteessa puoliso teki 12h työpäivää. Oli toki monipäiväisillä vapailla, siinä sain olla itsekseni, yksi teki 6pvä työviikkoa. Kaikissa näissä on ollut mielestäni se hyvää että olen myös saanut olla itsekseni.
Arvelen että jos ei olisi ollut tuota omaa aikaa niin olisin ottanut eron jo paljon aiemmin noista suhteista. Siksi siis luulen että viihtyisin jutun mukaisessa asumismuodossa..🤔
Joo, minunkin mies tekee kyllä pitkää päivää. Helposti tuon 12h päivässäkin 5 pvää/vko normisti. Joskus harvoin viikonloppunakin.
Mutta kaiken vapaan viihtyykin kotona. Kuten minäkin. 🙄
Olen koko suhteen ajan ollut hyvin itsenäinen ja pärjännyt itsekseni kaikissa tilanteissa, juuri mieheni työn tuoman erillään olon. Jotenkin silti huomaan, että kaipaan vieläkin enemmän väljää tilaa. Suorastaan omia neliöitäkin hetkittäin. Johtuu osin siitä, että olen kodin työmyyrä ja saan tehdä liikaakin muitten puolesta/takia.
Jolloin kun muut on jaloista pois, ei ole heidän sotkut tms. mun vaivoinakaan.
Olen tunnistanut joo paljon uusua piirteitä itsestäni, mitä joskus ennen ei ollut tai olivat latenttina messissä. Minulta on hävinnyt tyystin myös miellyttämisenhalu.
Siksikin en pidä itseäni enää parisuhdemateriaalina. Mutta tiedostan että tuo nyksä on kanssani, vaikka olen mitä vaan.. Hän on jämähtänyt minuun. Ja minä häneen.
Menen nyt tulevalla viikolla työhaastatteluun ja mikäli saan työn, tulee mulle aamupäivät omaksi ajaksi, kun muu perhe on koulussa ja töissä. Ja teen itse puolesta päivästä iltapäivään saakka, niin että olen noin 18 aikaan kotona. Osapäivää.
Se voi tuoda helpotusta tähän tilanteeseen. 👍
Pidän sulle peukkuja toivottavasti saat sen työn🤗👍🏼
Kiitos. Jos ei tämä tärppää, niin uusia yrityksiä eteenpäin. 🙂👍
Viisastuuhan sitä ajan mittaan 🙂, ja on joskus rankkaa huomata että vaikka itse olisi valmis menemään tuleen toisen puolesta niin se toinen ei välttämättä ole itse valmis tähän sinun puolestasi, tahtoo vain syödä sinunkin nallekarkkisi 😁
Mä olen kokenut elämässäni pitkälti tuota samaa. Muut ihmiset voivat sanoa kaipaavansa sitoutuneisuutta ja olevansa lojaaleja ja että he tykkäävät osoittaa välittävänsä, mutta eipä siihen todellisuudessa kovin monen kohdalla törmää. Lisäksi mä olen huomannut, että moni sanoo kaipaansa vaikka nyt kiltteyttä, mutta sitten kun olet kiltti heille, niin se alkaa vituttaa heitä. Jotenkin musta tuntuu, että valtaosa ihmisistä taitaa lopulta kuitenkin kukoistaa parhaiten sellaisissa vähän rajoittavissa parisuhteissa, joissa toinen vaatii, eikä ole kovinkaan kiltti, eikä hirveämmin anna tilaa. Tämä siis on oma kokemukseni ja tuosta syystä mäkään en enää juuri viitsi vaivautua.
Peukut todellakin sinulle onnen pysymiseen. Itselläni on tottakai saada asunto mutta rehellisenä ihmisenä puhun suoraan meillä on häätö uhka elämisen äänistä, eikä ne näy edes tiedoissa vielä. Noh mutta miehemme olemme oppineet tunnistaa ne hyvät ja huonot puolet. Henkisesti on hyvin rankkaa väliin kun pitää anella paljon että piristyisi.
Joo viisastuu kyllä, kyynistyykin ihmisiin, toisaalta sitten se on harmi kun ja jos ja kun lopettaa moisen touhun ja ei enää kiinnosta yrittää kenenkään takia ja sitten oliskin joku joka osaisi arvostaa näitä ominaisuuksiasi, joita joku ja jotkut muut ei yhtään. Ja itselläsi on motivaatio täysin loppuun kaluttu. 😐
Kyllä, ihan samaa olen havainnut ja omissa suhteissanikin törmännyt. Jos olet ihan oikeasti kiltti ja haluat hyvää ihmiselle josta välität, se on sitten juuri noin, puheet ja teot ei kohtaa. Tuntuu se helvetin pahalta. Minä ainakin oon huomannut, että minusta on alkanut tulemaan tyly, koska en enää taida uskoa, että tuollainen millainen oon ollut ja sinäkin oot kannattaa. Sitä pidetään jotenkin heikkona tai tylsänä ilmeisesti, koska ränkkäävät ja helposti loittonevat tuntuu olevan puoleensavetävempiä.
Ihmiset harrastaa liikaa pelkkiä onttoja puheita, en tykkää.
Kiitos. 🙂
No laoset pitää ääntä, se on vaan tosiasia, vaikka kerrostaloissa se voi ihmisiä kypsyttää. Mahtaisko löytyä mistään erillistaloa tms. missä voisitte elää huoleti rauhassa ilman pelkoa, että ihmiset ärsyyntyy äänistä? 🤔
Jep. Ihmiset tuntuvat todellisuudessa kaipaavan sitä, että heidän täytyy olla koko ajan vähän varpaillaan. Tasainen ja turvallinen ei ilmeisesti sitten kuitenkaan pidemmän päälle nappaa. Se että olet lojaali ja luotettava ja sun takiasi ei ole tarpeen tehdä mitään sirkustemppuja ja kalliita manöövereitä ei ole ilmeisesti cool (tai jotain). Se ei ole hyvä, että olit tässä eilen ja olet tänään ja huomennakin, eikä sitä ole tarpeen kyseinalaistaa. Jos et ole vähän vittumainen ja ilkeä ja jatkuvasti sopivasti lähtökuopissa, niin ilmeisesti yhtä tylsä kuin harmaa tapetti.
Osuupa hyvin yksiin oman pääkopan kanssa, paitsi en ole kovinkaan kyynistynyt, en enää: Aiemmin olin sitä selkeästi enemmän. Nyt on ongelmana se että tuntee menevänsä hukkaan , kaikki on periaatteessa ok mutta...
Mites multinikkimies ne kuvittelliset skidit voi?
Ehkä sinun pitäisi löytää se multinikkimiehesi😁 mutta minä en ole se vieläkään.
https://vm.tiktok.com/ZGeqq4rWr/
Siinä on järkevä suhde.
kaikki ei ole täällä, some hints niin mikirjaimet menettävät merkityksensä, kuin ylikomisarion pippeli hehhe
Tarkoitit varmaan tittelinkipee
Oleytko tyhmä kuin Teemu? hehehhehe
Epäilyttävän hiljaista jossain voi tapahtua jotain ei täällä... varmaankin jossain ... hwehhehe
Kun menen yksin nukkumaan ja rakas on muualla, tulee kurja olo.
Kun menen nukkumaan ja näen hänet nukkumassa, hymyilen.
Tuolloin ajattelen "Hyvää yötä rakas",
ja toivon että viesti menisi hänen uneensa.
Oi miten kauniisti ajateltu 😊
Siis voi otan sua hellästi poskista kiinni olet niin luttana.🥰
Sopii hyvin toisella tai kolmannella kierroksella olevilla, jotka epäonnistuivat "oikeassa" parisuhteessaan.
Ei mielestäni parisuhteissa epäonnistuta. Ne vaan kestää sen hetken kuin kestää.🤷♀️ toiset on pitkiä suhteita ja toiset ei niin pitkiä..
Onko sinulla mies paljon kokemusta kaikista noista?
No alkuun ihan toimiva systeemi, mutta usein noissa käy niin, että yksi reissaa toisen luo ja toinen ei niinkään. Toinen panostaa ja toinen siipeilee enempi, joko tarkoituksella tai puolivahingossa.
Tietty ei sovi mustasukkaiselle tyypille, mikä on ihan plussa. Saa välillä omaa aikaa jne.
Viestittely usein näissä menee överiksi, sitä on liikaa ja niistä viesteistä usein saa väärää kuvaa ja närää suhteeseen.
Tuollaisia asioita itse huomasin parissa erillissuhteessa.
Hyviä pointteja otit esiin. Nimittäin helposti käy juuri noin. 👍
Kumpi panostaa ja kumpi siipeilee, jos vain toisen luona tavataan?
Mä mietin ihan samaa, että kummin päin se siipeily ja panostus menee.
Tosiaan hyviä pointteja miten siinä helposti käy,
Kokemuksesta...
No jos toinen vaan käy toisen luona ja toinen ei oikeastaan käy, niin kuka siinä siipeilee ja kuka miyäkin... saa käyttää omia aivojaankin, eikä pitäis kaikesta vääntää rautalankamallia.
Sinun näkemys tässä kiinnostaa, kun siitä en saa ollenkaan kiinni. Tulkitsenko oikein, että sun mielestä siipeilijä vaan käy toisen luona? Ja se jonka luona käydään, panostaa?
Niin no kummin se sitten on. Mäkään en ollenkaan saa kiinni siitä, että kumpaa tuossa voitaisiin syyttää siipeilystä. Keksi ihan yhtä monta ja yhtä pätevää syytä syyttää molempia.
Aivan, todella epäselvää. Mä jotenkin automaattisesti oletin Dissen tarkoittavan nimeomaan toisinpäin. Eli siis niin, että se käymään tuleva panostaa ja se, joka ei suostu menemään toisen luo siipeilee. Tuon voi siis käsittää täysin päinvastaisin tavoin. 😃
Siinäpä teille lauantai-pähkinä... pari muuta palstslaista on jo oivaltanut selkeästi. 😃
Siis eivät ole oivaltaneet, kuten et selvästi oikein sinäkään ... ihmiset ovat erilaisia ja nuo molemmat voi tulkita molemmiksi. Mutta ehkä sä itsekin nyt oikeasti tajusit sen, etkä vain halua myöntää ajatelleesi todella rajoittuneella ja yksisilmäisellä tavalla ja siksi leiki nyt yhtäkkiä "salaperäistä".
Sellaista se...😁
Noinhan se just on, että tuon voin ajatella kummin päin vaan. Kumpikin voi kokea olevansa se ainoa, joka panostaa ja toisen aina vain siipeilevän. Jos ei kykene edes selkesti edes kertomaan, että kumman kokee tekevän kumpaa ja miksi, niin aika heikot ovat perustelut.
Ok, eli sulla ei siis ole mitään järjellistä perustelua miksi koet sen olevan sillä tavalla kuin koet ja tästä syystä et vaivaudu edes kertomaan kummin päin tuon ajattelit. Tämä on ymmärretty.
Juu, en jaksa nyt vääntää sitä rautalankamallia. Mielipide riittää nyt. 😊
Et yrittänyt edes huteraa selitystä siitä kumpi sen sun mielipiteesi on.
Hihihii...😁
Ei mikään ihme, ettäsulle on ollut niitä parisuhdeongelmia, jot pelkästään oman mielipiteen ilmaiseminen on noin vaikeaa, saati sen perustelu.
Sellaista se... voi nenä. 😃
Siis no nyt sulle tulee sellasta tekstiä.. etten tiedä itkeäkkö vai nauraa.. ihanan rento asennoituminen kumminkin… 👍🏼
Noin se munkin mielestäni on. Molemmille näkökulmille voi löytää yhtä hyviä perusteita.
Toinen voi kokea, että hän aina näkee matkustamisen vaivan, pakkaa itselleen jotain mukaan ja tuhlaa aikaa jossain matkustusvälineessä, ei pääse heti aloittamaan vaikka nyt viikonloppuvapaataan, vaan joutuu kuluttamaan aikaa ja yleensä myös rahaa siihen matkustamiseen. Jos hän vieläpä ei erityisemmin pidä siitä matkustamisesta ja haluaisi olla välillä kotonaankin, niin taatusti tulee tunne, että toinen vain siipeilee siinä parisuhteessa, eikä näe yhtään vaivaa sen eteen, että tulis välillä itse käymään.
Toinen osapuoli taas voi kokea, että toinen aina tuppaa hänen luokseen, eikä koskaan edes ehdota, että oltaisiin välillä hänen luonaan. Tuota henkilöä voi vaikka vituttaa, kun pitää aina siivota "vierasta" varten ja pitää olla "isäntänä/emäntänä" ja viihdyttämässä vierasta, ehkä miettimässä että mitä tällä kertaa tehtäisiin. Hän voi myös kokea, että hän vastaa aina ruokahuollosta ja toinen vain tulee valmiiseen pöytään lomailemaan, kun sitä kiinnostaa. Jos hänellä vielä vaikka sattuu olemaan oma talo tai muuten isompi asunto ja toisella on vaikka reilusti pienempi betonibunkkeri ja sitten se sattuu vaikka jopa kehtaamaan kehua mitne rentouttavaa on aina tulla niihin väljempiin neliöihin, niin toinen voi kokea, että mikä hiivatin lomakoti tämä on. yms. yms. yms.
Jos asioista ei puhuta ja omaa mileipidettä ja kokemusta kerro, niin kaikki tuollaiset kummalliset olettamat alkavat helposti jyllätä siinä ihmissuhteessa. Molemmat voivat kokea koko ajan uhrautuvansa sen toisen puolesta ja olevansa se ainoa, joka tekee yhtään mitään se suhteen eteen. Eikä kumpikaan edes ole oikeassa, eikä väärässä, vaan vain kokevat sen eri tavalla, kun eivät osaa PUHUA.
Joku perskärpänen koittaa vääntää jotain...😃
On näitä nähty. 😁
Joko "räyhäremmi" on unilla? 🙂
Just noin. Puhuminen on kaikea a ja o ja pahin mahdollinen on olettaa toisen jotenkin automaattisesti tajuavan "siipeilevänsä". Jos ei sano, että toivoo toiselta jotakin tai jokin asia ärsyttää, niin ei toisen voi olettaa sitä auringonpilkuista tmv. lukevan. Itse olen esim. mutaman sukulaisen kanssa aikanaan opiskelijana törmännyt sellaiseen, että mua aina pyydettiin käymään ja soiteltiin jne. Siellä oli aina varattu ruoat valmiiksi, kun menin. Sitten vasta suht pitkän ajan kuluttua, mä kuulin mutkan kautta, että heidän mielestään mä tuppauduin sinne, enkä edes osallistunut ruokakustannuksiin. No hitto, kun he itse aina monet monet monet kerrat pyysivät ja niistä hiivatin ruoista sanottiin vain, että ota ota ota, kyllä täällä saa syödä.
Toi kuulostaa kivuliaan tutulta. Tollasia parisuhteet usein on (eikä nämä aina liity edes erillään asumiseen). Jostain jutusta tulee tapa, eikä kumpikaan ole edes siihen tapaan tyytyväinen ja kokee tekevänsä toiselle mieliksi. Siihen, että aina toinen matkustaa ja toinen pysyy siis kotonaan, voi olla alunperin ollu joku ihan järjellinen syykin. Sitten siihen on vain jääty kiinni ja tilannekin voi olla muuttunut, mutta se sama tapa säilyy.
Pahimmillaanhan tollanen tilanne voi olla niin, että se toinen on autuaan tietämätön, että se tilanne edes harmittaa sitä toista osapuolta. Sitten lopulta se toinen toteaa vaikka, että hän on saanut ihan tarpeekseen siitä, että hän vain aina joutuu matkustamaan ja toinen ei tee yhtään mitään sen suhteen eteen ja että se suhde on hänen osaltaan nyt loppu. Ja toinen on, että mitähän vittua ja miksei se koskaan sanonut ja kyllä mä olisi ihan hyvin voinut mennä sinne, jos se vain olis sanonu.
Sitten jos tuossa alkaa vielä lennellä syytöksiä, että toinen siipeilee, eikä tee mitään sen suhteen eteen, niin ollaan hyvin nopeasti molemmat piikit pystyssä ja siilipuolustuksessa. Sitten se homma onkin niin pahasti solmussa ja mahdollisesti ihan suhteettoman suureksi kasvatettu "ongelma" on jo likipitäen ratkaisematon sotku. Ja kaikki vain sen takia, että sen pitäisi olla jotenkin muka selvää, että miten tuossa pitää ajatella.
Joo. Mä en tiedä, että onko se enemmän säälittävää ja surku vai ärsyttävää, kun jotkut ihmiset kuvittelee kaikkien kokevan asiat samalla tavalla. Sitten heittelevät tollasia miten kaikkien nyt pitäis tietenkin tällänen pikku "lauantaipähkinä" tajuta ja ajatella just samalla tavalla. Yks tykkää olla kotona ja toinen tykkää päästä pois kotoa. Miten noin eri tavalla ajattelevat ihmiset muka vois kokea ton pikku "lauantaipähkinän" samalla tavalla?
Hieman käsittämätön asenne tosiaan. Onhan tässä nyt jo joku tajunnut ja öyh öyh! Niin ja mitä sitten? Moni EI ole tajunnut. Eikö se nyt juuri kerro siitä, että väite ei ole mitenkään itsestäänselvä, kun osa tajuaa ja osa taas ei? Jaa, no ei ilmeisesti sitten kerro, vaan siitä että sen pitäisi olla itsestäänselvää 🤦♀️. No joo, yleensä asiat ovat todella selkeitä, kun tarkastelee niitä vain yhdestä näkökulmasta. Miksi turhaa tehdä asioista monimutkaisemmiksi ottamalla huomioon erilaiset näkökulmat.
🙈🙈🙈
Joku pirulainen vielä sinnitteee? 😄
Ei onneksi mennyt ihan näin myöhään.. herättiin aamulla vasta kymmeneltä.. Toivottavasti nukkuvat huomennakin pitkään.. sitä se sairastaminen teettää.. väsymystä..
Pikkuduudsien elämä on aikuisen silmään merkillistä. 😄
Äläs ny... Kyllä tuosta montaa puolta löytyy.
Joku voi ajatella, että toinen tulee täytetylle jääkaapille ja pestyille lakanoille. Saman parin toinen puoli ajattelee, miten kulutti taas tunnin aikaansa tulomatkaan ja polttoainetta kului. Omat hommat jää taas kotona hoitamatta (tai ne hoidetaan yöunien kustannuksella myöhemmin).
Lasketaanko rahassa vai ajassa? Ja mikä ketäkin ärsyttää - lopuksi ärsyttää aivan kaikki 😅
xLiner
Kas kas, ikävä asenne. Ei kiva ollenkaan. Nähty ja mieleen painettu.
No jos lukisi alkuperäisen kommentin kunnolla, sisäistäisi sen, eikä tarttuisi muutamaan sanaan, mistä saa itse jotain näppyjä tai takaumia, niin ymmärtäisi pointin.
Alkuun tuollaiset toimii, kumpikin haluaa nähdä suhteen eteen vaivaa ja huomioi toista, mutta jossain vaiheessa vaan ei tarvitse...pysyy vaan omissa piireissään, kyllä se toinen sieltä tulee, tekee jne.
Enkä väitä, että edes tahallaan ja ajattelemalla, että tekisi niin. Sitä vaan oppii sellaiseen. Ja vaikka siitä puhut, sanot, se hetkeksi voi muuttua, mutta luisuu taas samaan pisteeseen.
Samaa näkee missä vaan maailmassa. Työpaikoilla, säbäjoukkueissa, talkooväessä...ihan jokapuolella.
Meinaat että panostaminen eri asioihin on kaikilla eri tasolla, tai eri arvoasteikolla. Siinä sitten kunnioitat toisen rajoja ja arvoja sellaisenaan. Etpä muutakaan voi. Jos alkaa liian krantuksi tai kumppania muokkaavaksi m*lkuksi, niin ei se homma toimi. Hyväksy ettei mikään ole täydellistä.
Valitse sellaiset viat, joita kestät katsella. Koska vikaa löytyy kaikista. Ei vanhat enää muutu, ja väkisin miellyttäminen syö sielun.
xLiner
No kaikki ei tee vaan omaa osaansa, vaikka siitä on sovittukin. Olen siitä nähnyt monta esimerkkiä.
Jos ei sisäistä miksi mitäkin tehdään, ei sillä tekemisellä ole mitään merkitystä tyypille...jos ei ymmärrä miksi sanotaan kiitos, ei sitä tee...jne.
Mieti vaikka näin: On eroa, suuteleeko, vai onko suudeltavana.
Mä mielestäni ymmärrän mitä sinä tarkoitat. Mutta mä luulen, ettet sinä ihan ymmärrä sitä mitä minä tarkoitan.
Tuosta suutelusta vaikka. Sua jurpii, jos toinen ei sua suutele noin niinkuin edes suunnilleen yhtä usein tai paljon kuin sinä häntä. Yhtälailla toista voi ärsyttää jatkuva imuttelu. Tai jos ei niin hirveästi ärsytä, niin toinen suvaitsee sun tarpeesi. Vaan se ei sulle riitä, vaan vaadit toiselta samaa halua ja himoa (johonkin asiaan) mikä sulla itselläsi on. Haluat, odotat, vaadit toiselta jotain - jospa antaisitkin itse, vaikka enemmän tilaa.
xLiner
Menen nyt PRM:n mainostamisen uhrina äänestämään jotain vihervassaria. Koitan miesvihaajana myös huomioida ikävällä tavalla jonkun miesoletetun avobemarin mikäli matkalla sellainen osuu ulottuville 😀
xLiner
Heh... ei jurpi.
Kuten alkuun kirjoitin ja toistan saman nyt...
Alkuun kaikki menee juuri niin, että tulee olemaan niin suutelijana, kuin suudeltavana. Ilmeisesti se suuteleminen on sille toisellekin ok ja haluaa suudella. Mutta jossain vaiheessa ei tarvitse...kyllä se toinen sen hoitaa...😁
Sama vähän kaikessa...
Kyllä tuolla työelämässäkin on tyyppejä, joita pitäis olla kokoajan potkimassa hanuriin, että tee työsi! Tee työsi! Toiset taas osaa tehdä työnsä ihan perseelle potkimistakin. Osa huonommin, osa paremmin, mutta he tietää, että miksi he tulevat työpaikalle. Tekemään töitä, eikä kaivamaan nenää. 😄
Ai onko susta prm taas palstalla? 😄
Jaa? Onkos nyt joku vaalisunnuntai jo? 🤔
Mua ei edelleenkään kiinnostele äänestellä. Ihan se ja sama kuka sinne menee koukkimaan hilloa ehtymättömästä purkista. 😁
PRM on se vihervasseroija ja miesvihattelija. Ei oo justiinsa näkynyt, mutta mun perskärpäsenä se pörrää. Ihan samat jutut kuin muinonkin, ja samat maneerit... Ilman nimimerkkiä vaan 😅
xLiner
Nimenomaan noin minäkin sen ajattelen, kumpikin voi kokea siipeilynä. Toinen sen että on aina se osapuoli joka näkee vaivaa luokse menemiseen eli hommaa itsensä jollain kulkuneuvolla omakustanteisesti toisen luokse ja se jonka luon tullaa voi kokea, että ylläpitää aina toista kuin kotinaan, omakustanteisesti. Vaikka voihan ne kukut sopiakin jaettaviksi.
Eniten kuitenkin mulla tuo liika viestittely ja virhetulkinnat sai kannatusta Dissen kommentista. Niihin oon törmännyt itsekin. Jatkuvasti pitäisi olla jokin viestin käden ulottuvilla ja selittää eloa...
Erillissuhteen ongelmia lienee muutenkin se miten kumpikin kokee tasapuolisuuden ja tasapuolisen oanostamisen. Sitten vielä toi tarvitsevuus, toinen voi haluta tiiviimpää yhteydenpitoa, toinen haluaa harvempaa. Onhan niissäkin omat ongelmansa, kuten aivan kaikessa on.
Tuohan se on ihan kaikissa suhteussa se juttu mistä saa aikaan ongelman, tarpeet ei kohtaa.
Itse oon ratkaissut tuon ongelman niin, että yksinkertaisesti otan asiat puheeksi, jos jokin nioistelee mua tai toista. Sovitaan jotain ja jos se on mahdotonta mietin voinko vaan tyytyä siihen, että tuon kanssa en saa maalia tässä asiassa mitenkään ja annan olla tyytten siihen mitä saan. Kaikissa suhteissa joutuu joskus myös tyytymään ja joustamaan.
Joko poliisi tietää tästä hässäkästä?
Se kuka säästää suodatinpusseissa ja plörössä
Mistä tiedät miehen ongelmat ja kaiken?
En näe yhteyttä parisuhteessa ja työelämässä tämän asian kanssa. Mä en jaksa jatkuvaa iholla olemista, ärsyynnyn niin että voisin vaikka tappaa jollei toinen millään ymmärrä olla lääppimättä tai kaivelematta, kunnioita toisen rajoja, tai että kälättää taukoamatta... Työni hoidan silti aina hyvin.
Parisuhteessa ihmiset eriytyvät eri tahtiin. Toinen ei halua enää heilutella peittoa kolmea kertaa päivässä, ja toiselle ei (vielä) riitä kolme kertaa viikkoon. Jollekin riittää hellyyden osoitukseksi hipaisu ja hymy ohi mennessä, toinen tarvitsee kahden tunnin lepertelyn ja silittelyn.
xLiner
Sehän se.
Kuinka pitkälle kukin on valmis poistumaan omalta mukavuusalueeltaan toisen puolesta, ja jos sen pystyy tekemään niin onko se todella epämukavuusalueelle siirtymistä, vai jotain muuta.
Minä en ole enää kovinkaan joustava. Mulla on hyvä elämä. Olen tyytyväinen tähän mitä mulla on. Tiedän mikä mulle sopii ja mikä ei. En näe mitään syytä miksi pilaisin tämän upean saavutukseni 😅
xLiner
Näinpä näin. En minäkään enää halua olla joustava, koska niin saan jäädä aina itse paitsioon. Muut olettaa, että mun yli voi jyrätä mennen tullen, kun oon ollut joustava liiaksikin asti ja enää se ei käy.
Eikä yhtään haittaa vaikka jotkut sitten on alkaneet pitää mua hankalana ja loukkaantuneet, sen kun vaan. Mullakin on oikeus ajatella itteeni ja viittimisiäni. 😀
Juurikin noista syistä ei mikään parisuhdekuvio enää kiinnostaisi. Kun ei vaan jaksaisi ja viitsisi enää myötäillä, neuvotella ja sovitella. Opetella taas uutta ihmistä uusine tapoineen ja tarpeineen.
Helpommalla pääsee vanhassa suhteessa, missä asioita jää pois, muuttuu ja väljähtyykin jotkut asiat, mutta silti jokin perus dynamiikka vielä toimii ja arki rullaa. Kumpikin toimittaa omat työnsä ja tyytyy siihen, että yhdessä on kuitenkin yhä turvallista ja toinen on tukena, jos lankut alkaa notkua alla uhkaavasti.
Ne suuret jipikajei ja onpas ihanaa muiskismaiskis jutut on jääny sinne menneeseen, mutta kivijalka pysyy. Mulle riittää tämä, jos ei joskus enää riitä, häivyn erakoksi jonnekin ja en taakkeni vilkaise. Enkä uusia havittele. Jo riittää suhdeläyhäämiset ja aika elää vain itselleen..
👍 Minä luulen että tuo on just oikea linja. Ainakin se tuntuu hyvältä, myös pidemmän päälle 😁
xLiner
Se erakko juttu on mun plan B. Lopullinen ja loppuelämän juttu sitten. Kun tekee mieli ihmisiin, ostan matkan vaikka Mallorcalle ja kattelen maalimaa eri maan vikkelistä ja palaan takas erakkomajaani nauttimaan rauhasta itseni seurassa, ehkä parin jyrsijänkin. 😜
Täydellinen loppuelämän plan B. Jos A alkaa liiaksi kuluttamaan.
Ainaskin elämä tuntuu rennommalta nykyminässä, kun ennen kaikki muut huomioivana jees jees teen teen ihmisenä. 😀
Jep. En mä alkaiskaan minkäänlaiseen ihmissuhteeseen tyypin kanssa, joka on jokin erakko ja ei juuri pidä ihokosketuksesta, sekä ei juuri pidä sellaisen antamisestakaan. Tyssäis jo tututustumisvaiheeseen.
Arvelinkin, että sä, sekä muut tähän kommentoijat ymmärtäis, että ei sitä kenen tahaansa kanssa väkisin suhteeseen kannata ryhtyä. 😁
Kun alkuun kirjoittamassani kirjoituksessa kirjoitin (taas uusinta) ,että alkuun kaikki toimii...se tarkoittaa sitä, että alkuun, alussa, suhteessa kaikki ok, kumpikin pitää suutelemisesta, koskettelusta, eikä ole erakko.
Ja työpaikoilla on touhukkaitakin tyyppejä, jotka kun saavat paikan, selkä nousee. Oma-aloitteisuus vaan loppuu. Heillä on pokkaa kuulla samasta asiasta huomautus vaikka kuinka monta kertaa, ei vaikuta kovin pitkään suoritukseen. Varmaan niitä ns. perästävedettäviä.
Jankutetaan nyt puolin ja toisin...
Se eriytyminen selittää suhteen edetessä tuon "alkuun kaikki ok", ja sitten ei enää. Arki astuu kuvaan.
Muistan miten muutama vuosi sitten arvotit yli kaiken "vaaleanpunaisen hattaran". Ehkä sulla on vieläkin tunnetavoitteena se rakastuminen rakastumisen tunteeseen? Se ei ole kovinkaan realistinen tunnetila pysyvyyttä ajatellen.
Enpä tiedä tuollaisista työntekijöistä. Joku yksittäinen voi olla. Itsepähän siitä kärsii. Ei kuulu mulle.
xLiner
Kyllä minä eriytymisen tiedän. Ei kyse ole siitä.
Olen mä ollut ihmisen kanssa, joka ihan itsekin saa siitä itse itselleen jotain, kun antaa jotain, eikä vaan jää samaan. Mutta se suhde törmäs muihin juttuihin.
Mutta erillissuhteessa sellaista perästävedettävää ei alkuun huomaa.
Ja kaikki muutkin piirteet jää aika kaposiksi huomata, että thats the point.
No ei ne kärsi. Miksi kärsis? Jos ei työkavereiden äkänen huomauttelu ja pomojen perseellepotkiminen haittaa, niin mistä ne kärsii? Ei mistään. Laukkajuoksua vaan käsiä heilutellen juoksevat pankkiin tilipäivänä. 🤣
Nähdäkseni hän olisi kyennyt halutessaan heti alkuunsa sanomaan kummin päin hän tuon tarkoitti ja halutessaan vielä myös selventämään näkemystään, että miksi juuri niin päin. Jälkimmäinen noista olisi ollut sellainen vaihtoehtoinen lisäys, mutta ei varsinaisesti edes oleellinen. Häneltä kysyttiin, että kummin päin hän tuon näkee, sillä hän antoi ainakin ymmärtää, että hänestä tuossa oli itsestään selvä suunta kumpi siipeilee. Sen sijaan, että hän olisi sanonut mikä se hänen selkeä näkemyksensä siipeilystä oli, hän alkoi lätsytellä ihan kummallista lässytystä. Tässä tapauksessa hän ihan itse aiheutti ja aloitti koko jutun. Jos hän olisi vastannut tuohon varsin yksinkertaiseen selventävään kysymykseen, että kumnin päin hän tarkoitti, vaikka sitten täysin ilman niitä perustelujakin, niin jatko olisi ollut täysin mahdollisen vääntäjän kontolla. Nyt Disse ihan itse aiheutti noilla lauantaipähkinöillään.
Okei. Sulla on siis tuollainen kokemus.
Ehkä sitä yleistettiin liikaa.
Tai sitten meillä on taipumusta löytää aina samalla tavalla k*sipäät kumppanit. Kenenkäs vika se sitten on? 😂
xLiner
En minä pidä kuin lasten äiti jonkinlaisena k.sipäänä. Sekin vaan on oikeastaan kasvatuksen tuote. Ja se on mm. lapsillekin k.sipää, että ei ole kyse vaan minusta.
Erillissuhde on vaan siitä kehno, että siinä tutustuu varsin vähän siihen toiseen lopulta. Ja jos yrittää tutustua vaikka viestimällä kirjoittaen, ei siinä tule sellaista oikeanlaista ymmärrystä.
Ihmiset on millaisia on...ei minusta se mitenkään outoa ole...ei töissäkään. Olisi vaan fiksua oikeasti tehdä minimi ja hyötyä maksimi sillä. 😁
En näe mahdottomana, että suhteen rajaisi vain muutamaan päivään viikossa. Voihan sitä sopia, ettei turhia viestittele, tai soittele. (Ei prkl ainakaan töihin, töissä tehdään töitä!!) Laittakoot postin mukana käsin kirjoitetun kirjeen, jos on jotain mielen päällä.
Mä pidän hurjan paljon mun työstäni. En halua ajatella siitä noin... haluan tehdä sen mitä teen hyvin. Mulle pätee se vanha sanonta "työ tekijäänsä kiittää". Jos en tykkäisi työstäni, mulla olis mahkut muunlaiseenkin elämiseen. Mutta näillä menen nyt. Mun elämä! 😊
xLiner
K"sipää ja k*sipää... Mutta jos aina on samat ongelmat, niin vikaa voi etsiä peilistä 😄
xLiner
"Erillissuhde on vaan siitä kehno, että siinä tutustuu varsin vähän siihen toiseen lopulta."
Sivusta kysäisen, että mihin perustat tuon olettaman? Missä tilanteessa sä sitten koet oppivasi toista ihmistä tuntemaan?
Minä henkilökohtaisesti en keksi yhtään ainoaa sellaista asiaa, jossa oppisin nimenomaan yhdessä eläessä tuntemaan toisen parhaiten. Mitä nyt omia parisuhteitani muistelen ja olen muiden parisuhteita katsellut ja kuunnellut, niin aika harvalla siihen yhteiseen perusarkeen lopulta sitä toiseen tutustumista liittyy tai edes viettävät aikaa yhdessä sen arjen keskellä. Se arki tuntuu monilla olevan enemmän este ja hidaste, sille yhteiselle ajalle ja toisen tuntemiselle ja useampi etääntyy toisistaan sen yhteisen arjen myötä kuin lähentyy.
Oikeastaan ainoa, jonka itse keksin, on vaikka nyt se miten siisti toinen on tai missä määrin tekee kotihommia. Nuo nyt väistämättä oppii yhdessä eläessä. Mutta mitä ihmeen väliä noilla on, jollei ole tarkoitus sovittaa niitä koteja yhteen? Silloinhan se tousen mahdillinen sottaisuus tai siivousintoilu tmv. ei pääse häiritsemään samalla tavalla.
No sikäli samat, ettei pitemmän päälle onnistu, mutta aina eri syy. 😄
Mutta noissa erillissuhteissa oon noihin yllämainittuihin törmännyt...
Tietysti kun suhtautuisi niihin lunkimmin ja ei odottelis ihmeempiä, niin sitten...tosin itse oon ilman ennemmin, kuin menisin "kunhan joku on"-suhteeseen. 😄
Ei ole erityistä hinkua mihinkään suhteeseen. Se mitä noista yleensä saa, ei korrelioi siihen, mitä niistä saa sydänsuruja, kun menee poikki. 😁
Sopia kannattaisikin kaikesta. Mä nykyään sopisin valmiiks kaiken vaikka tylynkuuloisesti kirjalliseen muotoon, ihan kummankin edun puolesta. 😄
Muutama päivä viikossa kuullostaa jo aika tiiviiltä... 4-6 päivää kuukauteen ois mun mielestä realistista...riippuu, miten kaukana olisi toisistaan...
No en ota kantaa kuka mitäkin aiheutti, itse ymmärsin kuitenkin eri variaatiot mahdollisista ongelmista noin. Moni asia kärjistyy helposti olettamuksiin.
Erillissuhteen ehkä isoimpana ongelmana itse koen tuon tarvitsevuuden, kun jos se miten paljon pitäisi nähdä, viestiä ja olla läsnä ei kohtaakkaan. Toisella on aina ikävä, kun toinen on tyytyväinen vaikkei nääkkään kun joskus.
Sitten alkaa äkkiä kasaantua painetta puolin ja toisin sopivaan yhdessä olon määrään.
En rehellisesti tiiä pystyisinkö ja haluisinko pystyä räätälöimään arkeani edes erillissuhteeseen sopivaksi. Aika vaikeeta olis näin äkkiä ajateltuna.
Täällä nyt moni muu onkin vielä optimisisella kannalla uusio pariutumiset mielessä, kun itse lähinnä poden väsymystä parisuhteesta-/suhteista ja mietin vaan kunpa sais olla ihan ittekseen ja rauhassa. Eihän mikään suhde lyö tulille, jollei ole juonessa mukana positiivisin mielin.
Saatan siis nähdä aika rasittavana kaiken tällä hetkellä ja vaikuttaa mun kommentointiin, mielipiteisiinkin.
"Muutama päivä viikossa kuullostaa jo aika tiiviiltä... 4-6 päivää kuukauteen ois mun mielestä realistista...riippuu, miten kaukana olisi toisistaan..."
Juu, jos asuu naapurikortteerissa tai toisessa kaupungissa, onhan siinä eroa.
xLiner
Olettaman voi parhaiten välttää sillä, että selventää, jos kysytään jotain lopulta hyvin yksinkertaista. Se on ehdottomasti helpoin keino. Tuon jälkeen voi kevein mielin lopettaa, vaikka toinen yrittäisi vääntää, sillä on selventänyt. Jollei vaivaudu, niin sitten on itse se k.pää tai mitä vittuimaista sanaa nyt haluaakaan käyttää.
No usein erillissuhteessa ollaan lähinnä kaksin viettämässä aikaa. Toinen on vieraana ja toinen isännöi/emännöi. Ei siinä juurikaan sitä arkea kovin paljoa vietetä, eikä halutakaan viettää.
Näin minä olen sen kokenut ja siksi siitä noin kirjoitin.
Minusta muut saa kokea erillissuhteen ihan täysin eritavalla ja pitää sitä hyvänä vaihtoehtona, mutta minä koen mitä koen...
Siksi en jaksais vääntää tästä, kun en minä koe kuten sinä, vaikka kuinka v.ttu siellä koetat vääntää ja mariset...
Aina ei jaksa perusteellisesti selventää. Syyllistyn siihen itsekin selittämiseen väsynernä etten selitä, en avaa enkä perustele vaan jätän jokaisen omaan harkintaan mitä juuri sanoin.
Tiedän, että perustelut on osalle a ja o, mutta ei aina jaksa. Edes väärintulkinnan estämiseksi.
Jep...
Kyllä kun lopusta elämästä vaan selviäisi ilman mitään säätöjä, olis hyvä. 😄
Niihin osaa mennä ihan liikaa hyvää elämänaikaa. 😁
Mihin perustat tuon olettaman? Omiin parisuhteisiisiko?
Entä miten sinusta yhdessä eläessä useinmiten vietetään aikaa? Ainakin se mitä ympärilleen katselee, niin yleensä kaksin, omassa kodissa, työn ja yön välissä. Mitä arjessa oppii sellaista, jota tarvitsee, jos nimeomaan ei ole tarkoitus asua yhdessä? Voin olla väärässä, mutta mulle tulee tunne, että sinulle erillisyys on aina ajatuksena väliaikainen etkä pääse sisään siihen ajatukseen, että sen olisi tarkoitus olla se pysyvä. Tuossa aloituksen linkin takana olevassa jutussa nimenomaan ei ollut isäntää eikö emäntää, vaan molemmilla oli kaksi kotia.
Miksi sä edes keskustelet, jos et halua lainkaan kuulla muiden näkemyksiä, vaan alat heti vinkua jostain märinästä?
Vai onko tässä taas joku sellainen, että sulle saa kirjoittaa vain jos on rekattu tai allekirjoittaa? Jätä vastaamatta sitten kokonaan, jos niin kerta vituttaa, eläkä ala märistä!
En kai edes puhunut mistään perusteellisesta selventämisestä? Mielestäni mä sanoin moneen kertaan nimenomaan, että EN tarkoita mitään perusteellista selventämistä. Nimenomaan perusteellisesta selventämisestä EI ole kysymys. Tarkoitus ei ole huutaa, mutta toivon, että pointtini ymmärrettäisiin. Eli siis en ole missään kohtaa puhunut perusteellisesta selventämisestä, vaan juurikin päinvastoin, hyvin yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertaisesti vastaamisesta. Tässä tapauksessa siis, että kumman hän kokee siipeilyksi. Ei tuon selventömiseen tarvita edes yhtään perustelua, ellei siiten itse nimenomaan halua perustella.
Tosin Dissellä nyt muutoinkin näkyy taas jikin hankaavan pahasti persettä ja hän vastaa täysin asiattomalla märinällä asiallisesti esitettuihin kysymyksiin. Ilmeisesti hänelle ei taas vaihteenvuoksi saa kirjoittaa, ellei kuulu "posseen".
Niin, minun kokemukset perustuu minun kokemuksiini suhteista...ja perustuu vielä jatkossakin.
Jos minä koen jonkun miten koen, niin ei muiden perustelut sitä kokemusta muuksi muuta.
Jos koet epämiellyttäväksi anaaliseksin, niin ei toisten selitykset liukasteen ja rentoutumisen vaikutuksesta muuta sitä kokemustasi, jonka aiemmin olet saanut.
Minulle on aivan sama, jos joku pitää vaikka itse erillissuhteesta ja on kokenut sen positiiviseksi jutuksi...minä en aio näillänäkymin sitä saada koettua positiiviseksi.
No tällähetkellä en tiedä, että onko tarkoituksesi vaan ärsyttää, kiusata tms...
Linerin mä tiedän suoraksi, mutta tiedostankin hänet allekirjoituksesta. Sä voit olka vaikka Gentsu tai joku muu perskärpänen, minkä vaan pitää saada äesyttää tms.
Minkä kohdan viestissäni sä sitten koit ärsyttämiseksi ja kiusaamiseksi? Mikä kohta viestissäni (siis siinä viestissä, johon tuon vastauksesi kohdistit) muka mielestäsi oikeutti seuraavan "siksi en jaksais vääntää tästä, kun en minä koe kuten sinä, vaikka kuinka v.ttu siellä koetat vääntää ja mariset".
Tässä on ilmeisesti ollut (ehkä) kaksi täysin anomuumia... en tiedä kumpiko niistä olet? 🤷♂️
Niin? Missö kohtaa joku muka on sanonut, että kokemustesi on perustuttava johonkin muuhun kuin kokemuksiisi? On kysytty mihin perustat väitteesi, että erillissuhteissa on pääosin niin tai näin. Ethän sä voi perustaa väitettä kaikista suhteista vain omiin suhteisiisi, vai onko se sinusta asiallista? Eikö ole täysin perusteltua olettaa, että ehkä sinulla olisi jotain muutakin, johon väitteesi perustat ja kysyä, että mitä se on? Ihan hyvin sulla voisi olla jokin vähän faktuaalisempikin perustelu.
"Sä voit olka vaikka Gentsu tai joku muu perskärpänen, minkä vaan pitää saada äesyttää tms."
Eli toisinsanoen sä olet nyt juuri sellainen k*sipäärekattu, joista täällä varsin usein valitetaan. Et osaa käyttäytyä asiallisesti ja keskustella viestien perusteella, vaan tunnistelet milloin ketäkin milloin mistäkin.
Sulle viikin siis todeta, että älä vastaa ollenkaan, jos et kykene vastaamaan asiallisesti ja märisemättä. Sulla ei ole yhtään sen enempää oikeutta puhua asiattomasti ja räyhätä, koska satut olemaan rekattu. Tässä on nyt erinomaisen hyvä esimerkki siitä, miten rekattu ei osaa käyttäytyä asiallisesti. Jos et osaa sanoa mitään asiallista ja kirjoittaa asiallisesti, niin älä silloin vastaa ollenkaan!
Jos yksilöityisit allekirjoituksella, sun kanssasi voisi keskustella. Muuten olet vain anomössöä.
xLiner
Se taas ei ole minun ongelmani, jos sinä et kykene vastaamaan viesteihin yksittäisinä viesteinä. Älä vastaa ollenkaan, jollet osaa vastata okematta k*sipää.
Mä omassa mielipiteessäni voin perustaa asian omiin kokemuksiini. Ja mistäpä mä muiden kokemuksia tiedän...
Tuskin ap haluaakaan kysyä täysin absoluuttiseen faktaan liittyvää, vaan kokemuksiin...
Ok. Mä kai koen joskus kaikki selventävät kysymykset rasittaviksi ja liian perusteelliseksi selvittämiseksi. Johtuu työstä missä jatkuvasti joku kyselee jotain eikä älyä ilman selittämistä välillä mitään itsenäisesti. Vastapainoksi kaipaa helppoja keskusteluja missä ei tartte selvennyksiä.
Joten korostin nyt liikaa tuora perusteellisesti sanaa.
En tunnistele, mulle on sama kuka on kuka. Mutta mä reagoin välillä näin...
Ja tykkää mitä tykkäät, mulle on se ja sama.
Turhaa sunkaan valittaa palstan tasosta tai kiusaajista, kun reaktiosi asiallisiin viesteihin on tuo. Mistäköhän mahtaa johtua, että asialliset keskustelijat eivät paljon viitsi kirjoitella ja kiusaajat jäävät jäljelle?
Voi voi... mene muualle uhriutumaan!
Itsepähän täällä altistut kaikelle, ei tänne kirjoittelu ole pakollista. 😄
Elä tule tänne, jos ahdistaa, mene vauvasivuille vaikka uhriutumaan. 😄
Että teilläkö on jokin oikeus pakottaa rekisterlitymäön tai allekirjoittamaan. Näytäpä se kohta PALSTAN säännöistä, jossa niin vaaditaan ja sanotaan, että ei rekisteröityjä ja ei allekirjoittaneita kosmhtaan saa olla k*sipää.
Sullehan tuo juurikin tuntuu olevan ongelma! 🤣
Sinähän sen märinän ja uhriutumisen aloitit, että mene kuule ihan itse vain muualle uhriutumaan.
No olosuhteisiin nähden täähän on ihan rasokas palsta...välillä trollien jutut vähän käy tympeeksi, mutta tietty vakiosakki muutaman asiallisen anomuumin kanssa on ihan jees.
Eikä mua haittaa sinunkaltaiset uhriutujatkaan, joskus kiva huudattaa joutessaan teitä. 😄
Täähän on vähän sadistisen kivaakin. 😈
Eli voimme taas perustellusti todeta, että kaikki rekisteröityneet ja allekirjoittavatkin ovat lähinnä v*ttumaisia k*päitä, jotka oikeuttavat huonon käytöksensä muita kohtaan rekisteröitymisellä ja alkekirjoituksilla.
Soot vaan pöyröö 🤡
xLiner
Hihhih...rupeaako sappi porisee? 😄
Ei se mitään. Kuten sanoin, niin halusin vain varmistaa, että ymmärsit, että nimenomaan en perännyt mitään perusteellista rautalankavääntöä.
Sinähän se siitä märinästä valitat. Itse suosittelen ihan jokaiselle anolle tästä lähtien, että Disselle kannatta kirjoittaa vain kiusaamistarkiiruksessa, sillä katsoohan hän itsekin sen oikeutetuksi.
Ja sinä olet näköjään pelle. Hauska tavata. Mä olen muuten pitänyt sinua suht asiallisena tapauksena näiden joukossa. No ei sitten.
Mielenkiintoinen tapa itkeä.
Miten hiivatissa se "gentsu" on saanut teidät kaikki noin neuroottisiksi? Taitaa olla mestari pääsemään teidän ihon alle. Jos olisin hän ja seuraisin sivusta, niin nauraisi partaani sitä miten lähtemättömän haavan hän on saanut aikaiseksi.
Se tarkoittaa: Ei UutisArvoa.
Mua on jo iät ajat anonyymit perskärpäset härnänneet ja siitä välillä saattaa saada syyttömätkin muumit tuta, että v.ttuilen, mutta sellaista se on... en vietä siitä syystä unettomia öitä. 😄
Olosuhteet on mitä on. Kyllä meidän pitää vain tyytyä siihen, että dissellä on oikeus olla törttö meitä anonyymejä kohtaan. Se todellakin on hänen valintansa ja halunsa. Ihan ymmärrettävää, kun saa palstaystäviltään tukea ja yhdessä on mukava mollata nimimerkittömiä kirjoittajia. Ryhmäytyminen on tärkeää. Porukka vahvistaa yhteenkuuluvaisuuttaan monin tavoin ja se tuo ryhmälle hyvää oloa.
Minä kysyin ekan kysymyksen disseltä hänen vastaukseensa liittyen, koska ihan oikeasti halusin tietää hänen ajatuksenjuokseustaan enemmän tämän asian suhteen. Mut hei, aina ei saa, mitä haluaa, eikä tarvitsekaan saada.
Täysin sivusta
Eikö tässä ole ihan se ja sama mitä mieltä kukin on asiasta.? En ymmärrä miksi nyt näin kiinnitetään huomiota yhden rekatun kokemuksiin.. mitä sinä tai minä tehdään toisen mielipiteellä? Tässä oli tarkoitus kysellä niitä hyviä ja huonoja puolia.. nyt Disse on tuonut oman kokemuksen esille… Eikä erillissuhde varmasti kaikille sovi.🤷♀️ eli ei nyt takerruta pikkuasioihin..
No se on munaton mulkku, mikä käyttää hyväkseen kaikkea konsteja, mitä vaan voi, että saa ärsytettyä porukkaa. On niitä ehkä muitakin...
Jasun kimpussa se aika usein on ollut, mutta kuka tahaansa anomuumi voi olla hän. Tai joku muu munaton trolli.
Tuo kommenttisi kertoo juuri mitä hänkin selkeästi haluaa, naureksia perseilyjään taustalla partaan. Mutta minusta aika vähästä tulee huvit elämään...
Mäkin olen pari kertaa miettinyt, että mikä verbaalifakiiri tämä gentsu on (ollut?). En ole kertaakaan nähnyt sen nimistä kirjoittelijaa, mutta hänen nimensä olen nähnyt mainittavan lukemattomat kerrat. Hän on selvästi jäänyt kummittelemaan syvälle muutaman vakkarin päähän.
Gentsu, jos luet tän, sä olet mun idoli! 👍
Oikeutta hänellä ei ole. Kukaan ei voi estää häntä, mutta oikeutettua se EI ole ja se käytös kertoo hänen olevan k*sipää.
Ihan mielenkiinnosta olisi ollut mukava tietää kummin päin hän sen tarkoitti. Sitä varten täällä kai kirjoitellaan, että voi kuulla toisten näkemyksiä? Jostain syystä hän koki loukkaavaksi, että häneltö kehdattiin moista "itsestäänselvyyttä" edes kysyä. Edelleenkään emme ole sataprosenttisen varmoja kummin hän tarkoitti.
Ei niin. Minä olen virallinen palstam*lkku.
xLiner
Sinä itsehän sen perseilyn ja sen jatkuvan hyödyntämisen mahdollistat.
Herää kysymys oletko kenties kiinnostunut hänestä? 😉 Disse on oikeesti mahtava tyyppi👍🏼 kaikki me joskus ollaan m*lkkuja.. Ei vaan osannut odottaa noin innokasta mielipiteen kuulijaa.
Itseänikin vähän jo risoo tehdä aloituksia nimimerkillä. kun vellikellossa.. on 150viestiä ja täyttä jankkaamista.. 🙈 Toki saa keskustella, mutta mielestäni jos keskustelu ei etene.. niin silloin on syytä vaihtaa jo puheenaihetta. Eli onko juuri sulla tai esim Dissellä kiva nyt olla..? Eli joskos nyt kummatkin antas asian olla..🙏
Ota silmä käteen ja lue. Aika hyvin homma käytiin Linerin kanssa läpi tänään.
Siis täh? Mikä ihme tämä palstan pakkomielle tuohon "taidat olla kiinnostunut hänestä" oikein on? Ei kai tämä nyt mikään ala-aste ole, jossa ei voi vastakkaiselle sukupuolelle edes moi sanoa, ilman että alottaa tollasen lällätyksen?
Pusipusi😘😘
Sekään ei ole minun ongelmani, että palsta in koodattu kuten on. Tohon on jo teille ehdotettu useamman kerran, että tehkää aloitukset anonyymeinä, jos se noin vituttaa. Mä en ymmärrä mitä palstajumalia rekatut luulevat olevansa.
Enpä jaksa enää vaivautua. Sä olisi voinut sen sanoa silloin kun kysyttiin tai sanoa nyt.
Voi ihana kuule nyt jos olisit tässä antaisin sulle mojovan pusun💋 ihana muumi🥰
Taitaisi mennä seksuaalisen ahdistelun puolelle.
Vain harvoille ja valituille, mutta voin mä sua karhupumpulla lutata. Haluutko ennen vai jälkeen vessanpöntön?
Sun pitää sitten pitää paljon premmin tuota titteliäsi yllä, sillä tällä hetkellä sä olet yksi plstan mukavimmista.
No juu totta vieköön tuo gentsuilmiö on hyvin hämmentävä. Tyyppi ei ilmeisesti ole täällä moneen vuoteen kirjoitellut, mutta edellen hän osalle porukasta joku puolijumala. jonka he pelkäävät kurkkivat jokaisen puskan takaa. 🤔
No hyvä ymmärrät siis mitä tällä haen. Kiitos kultapuppeli😘😘
En ymmärrä lainkaan, kun en ole kiinnostunut ko. asiasta. Jos olisin, niin kysyisin. Minuun tosiaan ei kosketa ilman lupaa, jollei sitten halua keskustella myöhemmin poliisien kanssa aiheesta.
Jaahas, se on se aika kuusta sitten taas. Muutamalle rekatulle on isekenyt se pakollinen palstakunkku ja -jumalakompleksi päälle. Mä en tule varmaan koskaan tajuamaan mikä siinä muka on niin vaikeaa, että pystyy juttelemaan asiallisesti myös anonyymien kanssa. Onko se joku nepsyjuttu, että on pakko yrittää vaikka väkipakolla saada niputtaa jotain viestejä yhteen?
Disse ei ole mikään penaalin terävin kynä.
Tuskin täällä kukaan enää edes tietäisi mitään jostain gentsusta, jolleivät eräät rekatut häntä tasaisin väliajoin mainostaisi. 🤣
Sehän siinä outoa onkin. En tajua miksi joku muka haluaa jaltkuvasti mainostaa jotain tyyppiä, jota muka pitää inhottavana. Miksi sellaselle henkilölle antaa jatkuvasti kunniamainintoja ja näyttää miten paljon se tyyppi on päässyt koskettamaan? Ei tollasessa käytöksessä ole mitään järkeä. Ei kai kukaan nyt jotain koulukiusaajaansakaan jatkuvasti mainosta?
🤣 Tuo oli jo hyvä. tarjosit Haaveilijalle parempaa vaihdossa.
Ei taida olla ei. Onhan siinä se hyvä puoli, ettei pääse satuttaan itseään sillä terävyydellään.
No joo mä ajattelin tarjota jotain kiinnostavuudessaan samantasoista.
No aika harvoin tältä palstalta taitaa uutisia tulla. Ei taida varsinaisesti olla uutisarvoa sillä, että palstalla ei ole mitään uutisarvoista.
Gentsu on palstan paras kitaristi
Who the fuck is Gentsu?
No tämä oli yllättävä tieto. Tekis mieli kysyä, että miten se taito on punnittu ja vertailtu, mutta kun ei täällä kai saa kysyä tarkentavia kysymyksiä.
En mä vaan tiiä. Ei taida tietää kovin moni muukaan. Ilmeisesti joku palstan kitaristilegenda.
Ilmeisesti joku vuosikausia sitten palstalla kirjoitellut heppu, jota nämä yhdet pelkää edelleen kuollakseen.
Joku "insinööri", jota osa palstalaisista kaipailee takaisin. Mahtaakohan tuo olla enää edes hengissä?
Gentsu kun vielä kirjoitteli vei aina turinatiimiä 6-0.
En enää mihinkään muuhun lähtisikään kuin erillissuhteeseen. Reilun parin vuoden yksin olon jälkeen ei minusta enää ole yhteisen arjen rakentajaksi, tykkään niin paljon omasta ajasta ja tilasta. Voisin kuvitella, että tässä ikäluokassa 50+ erillissuhde on monelle ainoa vaihtoehto, koska kotia on ehditty leikkiä riittämiin? 🤷♂️
-Pietari
Ei tule enää hinkua asua kenenkään kanssa.👍🏼
Eikö tinderi ole hyvä juttu eli seurustelet varattujen tinderimiesten kanssa tai varatun tinderimiehen kanssa eli sovitte että tapaatte luonasi aina kun lapsesi on poissa tai metsäteillä autossa tai motellissa hotellissa yms paikoissa eli joko yhden tai useamman miehen kanssa eli usein eri mies ja katso varakkaita saat aina rahaa kun tapaatte ja aina on kivaa kun tapaatte eli varatut tinderimiehet on selvästi sinun juttusi ps nauti elämästä ja rahasta
no voi hahhahhah joo, tuollainen Deuce Coupe meni tuossa, kuulosti että isolohkon kaasuttimissa vähän säätämistä, vähän ei paljoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/1932_Ford
No tuo ny on ihan sama kun on seurustelematta tulee vaan vitusti kalliimmaksi
No se ensimmäinen ajatus mikä jutusta nousi mielen, oli se, että se kuulosti hyvältä, että olivat ajatelleet, ettei lasten elämiä tarvitse mullistaa ja saavat asua ja elää omissa tutuissa ympäristöissään. Myös käytännön järjestelyt ymmärrän, niitä on hyvä miettiä aina. Ei ole kokemusta vastaavasta, eikä ole lapsiakaan.Ja olen yksin asuva sinkku.
Mikäs siinä, jos toimii toisille.
Mutta ihmettelen tavallaan tota kaipuu juttua ja koko ajan vieressä olemista.
Että miksi sen tarvitsisi olla niin joko tai juttu. Eikai se tarkoita yhdessäkään asuessa sitä, että toinen olisi koko ajan vieressä. Kyllä omasta mielestäni suhteeseen kuuluisi sekin ihan normaalina, että osataan antaa toiselle tilaa vaikka saman katonkin alla.Tai kukaan tuskin alkaisi toisessa kiinni kyhnäämään ja niin että kaikkki pitäisi tehdä yhdessä. Eikä se nyt taas tarkoita, ainakaan mielestäni. että suhde olisi väljähtynyt, jos ei ole sitä ääripää mentaliteettia, että takiaisina kiinni tai kaipaus jostain viikon näkemättömyydestä. Millä sitten piristää sitä suhdetta.
Mutta ihmiset on niin erilaisia, ja jokainen tehkööt niin, mikä tuntuu parhaiten itselle tai suhteilleen toimivan.
Hei,
nyt kun keksitään erilaisia suhteita, niin miksei sitten myös sellaista yhdessä erikseen suhdetta.
Olisi se hienoa antaa naisten lehteen parisuhdehaastattelua: Yhdessä erikseen - Matti ja Maija.
Matti ja Maija asuvat ja parittelevat yhdessä, mutta heillä ei ole mitään yhteistä. Maija on marxilainen vasemmistopaska ja Matti on konservatiivinen persu. Molempien ystävät vihaavat toisen puolisoa. Matille ja Maijalle tämä kuitenkin sopii, sillä Maija ei vuoteeseensa soijapoika-aktivistia huoli. Matti taas nauttii, että voi antaa Maijalle, mihin kilpakosijat eivät kykene: "Ei näistä Maijan sukupuolestaan epävarmoista takkutukka kavereista voi oikein mustasukkainenkaan olla", Matti sanoo.
Ns:sokerideitti sopii hyvin .
Mullakin on diabetes ☹️
Olen ollut erillissuhteessa tai etäsuhteessa tai miten tämän nyt määrittelee, kohta kymmenen vuotta ja homma toimii hyvin. Meillä ei ole mitään suunnitelmaa tai tarkoitusta muuttaa yhteen, sillä näin on hyvä. "Erikoisuutena" tässä suhteessa on se, että me asumme eri maissa ja etäisyyttä asuntojemme välillä on parituhatta kilometriä ja meillä molemmilla on mahdollisuus käydä aina pidempiaikaisesti oleskelemassa siellä toisessa kodissa. Ei tosiaan ole minun kotia ja hänen kotia, vaan kyllä nämä molemmat ovat molempien koteja. Nykyään pystyn esimerkiksi varsin hyvin matkustamaan sinne toiseen kotiin kuukaudeksi tai pariksikin, ilman että pakkaan mukaan juuri mitään.
Meillä tällainen elämä sopii hyvin. Me molemma kaipaamme omaa tilaa, mutta toisaalta välillä on ihanaa olla jatkuvasti intensiivisesti yhdessä. Sille ajalle, kun toinen on käymässä, sitä aina varaa aina mahdollisimman paljon vapaata aikaa, että voi olla yhdessä ja touhuta ja sitten kun ollaan erillään on täysi vapaus keskittyä omiin juttuihin, työhön, harrastuksiin, ystäviin, yms. Asioita ei ole mitenkään tiukasti aikataulutettu, mutta elämä menee suurinpiirtein niin, että 1/3 siellä yhdessä, 1/3 täällä yhdessä ja sitten 1/3 erillään. Tietenkään aikataulujen sovittaminen yhteneen ei aina käy ihan nips ja naps, mutta nykyään nämä menee jo melko rutiinilla.
Itselleni ei tuossa linkin jutussa kuvatun kaltainen "lähi-erillissuhde" luultavasti sopisi. Mä kokisin liian levottomaksi elämäksi siirtyä jatkavasti lähellä toisiaan sijaitsevien asuntojen välillä. Lisäksi mä koen, että mä tarvitsen sen, että fyysistä välimatkaa on riittävästi. Silloin kummallekaan ei taatusti tule kesken kaiken ajatusta, että pitäisi ykskaks viettääkin iltaa yhdessä tai ilmoittaa tulevansa muuten vaan viikonlopuksi. Ei sillä, kotonahan mä kuitenkin 99,99% varmuudella olisin, mutta ärsyttäisi joutua muuttamaan omia aikatauluja nopeaan tahtiin.
Täysin ketjun sivusta totean, että tuo kuulostaisi liki täydelliseltä. Mä olen varmaan juuri sun juttuihisi joskus aiemminkin täällä vastannut ja silloinkin samaa. Mullekin sopisi parhaiten tuollainen parisuhde, että välillä intensiivisemmin yhdessä ja sitten myös vähän pidempi aika erossa. Tuollaista on vain ihan kamalan vaikeaa löytää.
Itse en ehkä haluaisi maiden rajoja väliin, tai no voisi kai se Pohjoismaiden sisällä mullakin onnistua. Pelkään varmaan kulttuurieroja. Silti olen samaa mieltä, että sitä fyysistä etäisyyttä pitäisi olla reilusti, jottei tule yhtäkkisiä tarpeita muuttaa jo sovittuja aikatauluja. Itse kun uppoudun aina ajoittain viikoiksi projekteihini ja se kyllä nyppisi, jos toinen alkaisi vaatimaan yllättäen noihin muutoksia. Vastineeksi pystyisin sitten projektin loputtua antamaan taas useammaksi viikoksi vaikka täysin jakamattoman huomioni. 🙂
Olen mä tosiaan tästä aiheesta pariinkin kertaan täällä jonkun kanssa jutellut. Se on totta, että ei varmasti ole helppo löytää ihmistä, jolle tällainen suhdemuoto sopii. Tai sopisi varmaan useammallekin, jollei moni olisi kauhean ennakkoluuloinen ja olettava ja mustasukkainenkin. Tässä tarvitaan keskinäistä luottamusta ja uskoa siihen, että molemmat ovat tosissaan.
Me emme koskaan etsineet juuri tällaista parisuhdetta, vaan kyllä mekin silloin aikanaan oltiin kovasti muka perinteistä parisuhdetta muodostamassa. Sitten elämä meni miten meni ja mun vanhempieni tilanne pakotti palaamaan Suomeen. Silloin erosimme, mutta emme lopulta kuitenkaan halunneet pysyä erossa, joten aloimme miettiä miten voisimme olla yhdessä, mutta asua näin. 🙂
No toi selventää vähän. Mä mietinkin silloin viimeksi, että miten tollanen parisuhde alotetaan. En vain tullut kysyneeksi. Se voi hyvin olla, että etsimällä ei taida löytyä sopivaa tarjokasta. Teillä oli sitten varmaan jo siinä kohtaa olemassa se luotto toiseen, että tuo voi onnistua?
Aluksi voitaisiin asua erikseen ja ehkä sitten jossain vaiheessa voisimme asua yhdessä.
Suhde olisi kahden vanhemman henkilön parisuhde. Kun ikää tulisi lisää olisi parempi asua yhdessä, koska olisi helpompaa auttaa toisiaan.
Lämpimästi ajateltu👍🏼
Niin kauan haluat asua erikseen kun jaksat panna muita, sitten kun olet vanha ja väsynyt haluat asua toisen kanssa joka avustaa sinua.
En jaksa saikata
Tarvitseeko asiasta puhua "suhteena" ollenkaan, jos tosiasiassa tarve on ajoittaiselle seksille, halauksille, sylikkäin istumiselle ja vaikkapa aikuisten keskustelulle?
Jos kuitenkin 90% ajasta menee arjessa mukavasti ihan itsekseen tai lasten kanssa?
Sana "suhde" on ehkä turha tässä kontekstissa, jos lopulta täyttämättömät tarpeet ovat vain läheisyyttä, suudelmia ja seksiä - mutta ei välttämättä rakkautta - ainakaan kokonaisvaltaista sellaista?
Kokonaisvaltaista rakkautta ei voi kokea etä- tai osa-aikasuhteessa.
Kokemusta on - sekä 20 vuoden avioliitosta, että parin vuoden "etäsuhteesta", kuten myös 15 (laskujeni mukaan) lyhyemmästä irto/kerta/etä/panosuhteesta.
Syvää, kokonaisvaltaista rakkautta hakeva ei koskaan voi löytää sitä "part-time love" -osastolta.
Toisaalta, jos tarve on vain ajoittaiselle läheisyydelle, kunnon suudelmille, halauksille ja vaikka joskus sohvalla vierekkäin löhöilylle silloin tällöin - sanotaan vaikka kerran-pari kuussa, on turhaa nimittää moista suhteeksi.
Sielujen kumppanuus ja syvä rakkaus taas sitoo kaksi ihmistä yhteen niin, ettei paremmasta väliä.
No, mikä kenellekin sopii. Itse edelleen jaksan uskoa siihen syvään ja kaikkivoipaiseen rakkauteen - vaikka turpiin on tullut 7v parisuhteessa ja 20v avioliitossa + kokemusta on yhden yön / muutaman viikon suhteista, kokonaisvaltainen rakkaus on jotakin, mitä edelleen tavoittelen.
Kahdesti luulin sellaisen löytäneeni, mutta ihminen on erehtyväinen :).
Tarinoiden mukaan se kolmas rakkaus on sitten se syvin ja kokonaisvaltaisin - ja kaksi kertaa sydämeni kärväyttäneenä ja viimeisimmän pitkän suhteen päätyttyä äkkiarvaamatta lähes sydämeni särkymiseen kuolleena (en voinut uskoa, että mikään maailmassa voi sattua niin paljon), toipumiseen meni puolitoista vuotta....
Silti uskon ja toivon - jonakin päivänä vielä löydän..... :).
Jokainen tietysti etsii itselleen sopivinta mallia - mutta älkää suotta etsikö "suhdetta" jos haluatte vain ajoittaista läheisyyttä, halausta, kenties seksiä - kuuntelijaa, keskustelukaveria ja sohvalle jotakuta istumaan rinnallenne katsomaan elokuvaa tai roskaohjelmia.
Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni, mutta oikeasti kosketuksen kaipuu on tavallaan erillinen juttu verrattuna sielunkumppanuuteen ja täyttymyksen tunteeseen.
Mutta jokainen punnitsee nämä asiansa itse - ja joidenkin Teistä kanssa olen näitä asioita jollain tasolla keskusteluissa puinutkin, kiitos hyvistä keskusteluista (osalliset kyllä tietävät :).
Olen kova keskustelemaan, kova kirjoittamaan ja luulen, että olen melkoinen rakastamaan - jos sellainen tilaisuus omalle kohdalleni vielä suodaan.
Mutta rakkaus ilman suurta vastarakkautta rikkoo rakkauden kohteen ennemmin tai myöhemmin ja sitähän ei kukaan varmasti toivo.
Niinpä etsin kunnes kenties jonakin päivänä löydän jonkun ihanan naisolennon, joka ajattelee ja kokee maailmaa sopivalla tavalla - jonka kanssa täydennämme toisiamme erilaisilta osiltamme ja jonka kanssa näemme silti elämää samalla tavalla.
Sitä sanatonta yhteyttä ja ymmärrystä ja sitä, kun vain "tietää" toisen olevan se oikea :).
No, meni filosofian puolelle mutta sattui tässä taas olemaan hetki ajattelulle :).
"Kokonaisvaltaista rakkautta ei voi kokea etä- tai osa-aikasuhteessa.
Kokemusta on - sekä 20 vuoden avioliitosta, että parin vuoden "etäsuhteesta", kuten myös 15 (laskujeni mukaan) lyhyemmästä irto/kerta/etä/panosuhteesta.
Syvää, kokonaisvaltaista rakkautta hakeva ei koskaan voi löytää sitä "part-time love" -osastolta."
Kirjoittelet nyt vain ihan omasta puolestasi, omista kokemuksistasi ja omista ajatuksistasi. Kuvittelet, ett jos sinä et kykene johonkin, niin kukaan muukaan ei voi kyetä.
Tykkäät filosofoida, huomaan. Suosittelen omien ajatusrakennelmiesi pöyhimistä ja jopa kyseenalaistamista. Käännä asioita ylösalaisin ja ihan sekaisin. Puhdista pöytä totaalisesti.
Samaa mieltä. Kummallinen tarve määritellä ja kertoa omien kokemusten perusteella mitä se muillakin tulisi olemaan.
Ekstrovertti saattaa kaivata enemmän sitä yhdessä oloa. Siinä mielessä ymmärrän näitä sinun pohdintoja.
” Sielujen kumppanuus ja syvä rakkaus taas sitoo kaksi ihmistä yhteen niin, ettei paremmasta väliä.”
🙄 jos löytää tämänlaisen kumppanin niin sittenhän ollaankin jo taivaassa.
Itse kun olen introvertti uskon siihen että vaikka en asuisi kumppanin kanssa yhdessä. Voisi rakkaus välillämme olla ihan samanlaista, kuin yhdessä asuessa.
Sinulla on etuna se ettei ole enää kovinkaan pieniä lapsia niin toki elämäkin on erilaisempaa vapaampaa.
Niillä joilla lapset ovat vielä kotona joutuvat tekemään kompromissejä elämässään.. näin tämä vaan menee ja sillä mennään.😁
Kiitos kommentistasi.
Totesin kirjoituksessani, että tuo on vain minun mielipiteeni.
Miksi minun pitäisi "pöyhiä ajatusrakennelmiani, miksi niitä pitäisi kääntää ylösalaisin?
Kirjoitin tosiaan omista kokemuksistani, mutta en todellakaan tyrkytä niitä kenellekään :).
Olen täysin sinut itseni kanssa ja tällä elämänkokemuksella tiedän, mikä MINULLE sopii ja mikä ei.
En suinkaan "kuvittele" ettei joku muu voisi kyetä vaikka vauhdittomaan pituushyppyyn Suomenlahden yli.
Itselläni ei ole minkäänlaista tarvetta määritellä toisten "oikeaa, väärää ja sopivaa".
Eikö olekin niin, että keskustelupalstalla kukin voi tuoda esiin näkemyksensä ja mielipiteensä?
Toisten mielipiteitähän me kaikki täältä haemme - ja ainoa, jonka voi esittää muille, on se oma näkemys ja kokemus.
MIksi kenenkään pitäisi "puhdistaa pöytää" tai muuten rakentaa päänsä uusiksi?
Siksihän täällä monet keskustelevat, että voivat lukea toisten kokemuksia ja kertoa omistaan.
Sehän on sitä oppimista.
Joku voi löytää uusia ideoita jne.
No joo, mutta kiva asia on, että tänään viimeinkin satoi edes vähän reippaammin. Tuolla metsässä on ihana tuoksu sateen jäljiltä!
Sinne taivaaseen itse ainakin pyrin :).
Ja tosiaan olen kyllä erittäin ekstovertti. Lisäksi otsassani tuntuu lukevan "Puhu minulle".
Silti monista, monista kohtaamisista huolimatta "sen oikean" löytäminen ei ole ihan Prismassa käymisen veroinen tehtävä :).
Mutta juuri mainitsemasi introverttius vs. ekstrovertismi lienee eräs näistä tekijöistä, jotka voivat nousta suhdekuvioissa jonkinlaiseksi ongelmaksi?
Voi tietysti olla niinkin, että juuri erillään asuminen sopii molemmille osapuolille - ja se toinen voi hummata kaveriporukoissaan ja harrastuksissaan tarpeensa mukaan kun toinen viihtyy enemmän kotona tai yksin metsäpolkuja tutkimassa.
Eihän introverttiuskaan käsittääkseni erakoitumista tarkoita....
Tässä muuten huomaa hyvin sen, miten vaikeaa kaltaiseni ihmisen on käsittää introvertin ajatusmaailmaa.....
Joskus nuorena vedin ko. kaltaisten ihmisten kohdalla liinat kiinni ja totesin että joko kyseessä on sosiaalisesti rajoittunut tai kommunikaatiovammainen yksilö.
Joskus kolmenkympin kohdalla vasta aloin vähitellen käsittää, että kaikki tosiaan eivät halua olla koko ajan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäröivän maailman kanssa (no, itsellänikin on "en halua nähdä ketään" -päiviä, kyllä) vaan viihtyvät pitkiäkin aikoja omissa oloissaan.
Itselleni riittää tunti pesukoneessa pyörivien pyykkien tuijottamista puolittaisessa koomassa tai sitten tuijotan merelle ehkä tunnin tai kaksi - kunnes joku luonnoneläin tai hyvässä lykyssä hymyilevä (vastakkaista sukupuolta oleva) ohikulkija keskeyttää koomailuni.... :).
En kuitenkaan itsekään ole persoona, joka haluaisi elää suhteessa kuin liimattuna - oma aika ja oma tila tulee olla kummallakin.
Mutta paljon yhteistä aikaa kyllä, sellainen sopii minulle, ongelmien ratkaisu, tulevaisuuden suunnitelma, vapaa-aika, oleminen ja tietysti se fyysisen tason yhteinen aika.....
Taas meni leveäksi....ajatus lähti lentoon :).
Niin, sinäkin voisit oppia jotain......
Sinäkin voisit oppia huutelemaan nimimerkin takaa.
Anonyymi pelkuri opettamassa muita....
Et taida olla ihan tasapainossa.
Ajattelurakenteiden laajentaminen eli oman ajattelunsa kehittäminen tekee jokaisen elämästä parempaa. En sano, että se on helppoa, mutta helvetin palkitsevaa se on
Ja, tuota tuota. Mitäs sinä tuossa juuri teet? Ihan näyttää siinä, että anonyymi on opettamassa muita eli minua. Pitääkö nyt kysyä, että oletko sinä tasapainossa?
Kyllä itse ainakin koen, että olemme kumppanini kanssa sielunkumppaneita ja syvästi rakastuneita, vaikka erillissuhteessa olemmekin. Eikä tämä ole mikään osa-aikasuhde, kyllä olemme päivittäin tekemisissä vähintään puhelimitse, mutta useimmiten myös kasvotusten. Suhteemme ei eroa mitenkään muuten ns. tavallisesta parisuhteesta, kuin että emme asu yhdessä. Lyhyitä aikoja olemme itse asiassa kokeilleet yhdessä asumistakin joskus vuosia sitten, mutta erillään asuminen sopii meille paremmin.
Näin käytetään juuri hyväksi yhteiskunnan etuja. Asutaan erillään ja otetaan asumistukia, etuuksia ja kierretään valheella asioita.
Otetaan monesta eri instanssista erilaisi tukia.
Molemmat saa asumistukea , ja yhetiskunta maksaa työttömille erilaisia etuja. Tämähän on se juju asiassa.
Tuossa meidänkin naapurissa ukko kanta akalja ajoka päivä, asuvat vuokralla ja istuvat tupakalla päivät pitkät tuossa rappusilla. Mitää ei tehdä pennut huutaa keskenään ja akka käheällä viskiäänellä huutaa lapsille.
Tämä on sitä suomalaista elämää ja lasten kasvatusta sekä vanhemmuutta. Ryypätään, huudetaan ja eletään yhteiskunna tuilla sekä pimitetään todellisia asioita.
Kuinkahan paljon näitä perheitä, asujia ja tukien saajia suomessa on.
Lisää tulee kun hallitus leikkaa näiltä vielä lisää.
Rikokset, tapot ja muu väkivalta lisääntyy kun persut pääsivät tähän hallitukseen mukaan, olemme Unkarin tiellä ja levottomuudet lisääntyy!
Jos molemmilla on jo entuudestaan lapsia tuskin kaikki ajattelee ihan niin että ei sen takia voida muuttaa yhteen kun ei saada tukia.. kyllä ne lapset ja mikä on lasten etu menee varmasti edelle.
Ei jutun pariskunta näyttänyt olevan mitään pummeja🫣
Älähän itseksesi puhuva miesaloittaja huoli kokoomus kulkee perässä ja niistää
Niin sillä asumistuella pitää maksaa se toisen asunnon vuokra. Ei sillä kaljaa ja tupakkia ostella.
Toki jos toinen käy (pienipalkkaisissa) töissä ja toinen on toimeentulotuella, niin avoliitto tuskin kauaa kestää, kun töissäkäyvä joutuu pienistä tuloista elättämään puolison. Avoliitossa ei mielestäni kuuluisi olla tällaista elatusvelvollisuutta, vaan perusturva pitäisi olla henkilökohtainen. Avioliitto on asia erikseen.
Mikä helvetti on erillissuhde?!!!
Pienempi helvetti😉 Erillisuhteessa ei asuta samassa asunnossa.. Molemmilla on omat asunnot.
En tiiä oon kans henkeä pidätellen odottanut että mitä tämä naisena esiintyvä setä vastaa
👍 hah, napakymppi 😁
Kummallakin on erillislato.
"Asuvat erillään lasten vuoksi". - niin, eikä ajatella miten tämä lapsiin vaikuttaa?
Tosin tuosta kirjoituksesta ei juurikaan tule koko sisällöä selville muuta kuin, etteivät ilmeisesti ole tyyppejä halutessaan olla koko ajan yhdessä. Ilmeisesti on eri maailman katsomuseroja sitten paljon?
Sanoisin tähän: "sekalaia seurakuntalaisia ovat".
Vuoroasuminen on myös varmasti lapselle/lapsille rankkaa. Siihen vielä se että monilapsisessa perheessä on hulinaa.. tuleeko kaikki kaikkien kanssa toimeen jne..
Voi toki olla että lapset olisi sinut asian kanssa mutta aikuiset eivät🤔
Mikä sua perheenäiteinä esiintyvä gubbe oikee vaivaa, onko äidin syli mennyt ohi?
Oletko naisena esiintyvä töyhtöhyyppä saanut paljon hyviä näkemyksiä simppeleiltä yksilöiltä? Olipa rumasti sanottu nyt 😉
Kymmeneen minuuttiin n.15 kommenttia yhteen ketjuun, ootkos varma että ne kaikki olivat tarpeellisia 🙄
Sehän hänellä on tapana. Hän avaa ketjun ja kirjoittaa sitten kommentin jokiseen sen kejun lankaan. En tiedä mikä sairaus teettää tuollaista.
wannabe ismo leikolan paha velipuoli 😂
Olen, koska totuusvastaiset voi vinkua muutaman pois perusteella tämä tieto loukkaa minua
Ei tämä itsellesi vastailu ja hoopojen juonto oikein pelitä mies t just se ”miesluulijah”
Varsinkin pari rajatapausta, jotka itse räkyttää aivan mitä sattuu hehe
Rakkaussuhde johon käytäntöjen tasolla vaikuttaa ihmisten toiveet ja luonteet sekä ulkoiset tekijät.
Aina voi harkita ja voi toimia tai sitten ei. Nyt puhutaan ikäluokasta puoli vuosisataa joten lapset on isoja ja todenäköisesti lähteneet tai lähtemässä kotoa.
Yksi huomioitava asia on työelämä. Itse olen vuorotöissä ja kohta järjestelmässä jossa 4x12h töitä ja kuusi vapaata. Työajatkin 06-18 ja 18-06. Käytännössä siis kiinni työhommissa neljä päivää ja kuusi päivää aikaa kaikkeen muuhun. Se miten se sopii toisen työrytmiin vaikuttaa asumisjärjestelyihin. Lisäksi työmatkat on syytä huomioida.
Toinen asia on minun autottomuus alueella jossa julkiset liikennepalvelut loisstavat poissaolollaan vaikuttaa asiaan. Jos hänellä on auto niin helpompi hänen on tulla minun luokseni kuin toisiinpäin jos etäisyyttä on enemmänkin. Tai sitten joutuu minua kuskaamaan.
Eläkkeellä sitten on taas uusi tilanne. JOs lapset ovat samoilla suunnilla niin myydään nykyiset asunnot pois ja ostetan yhteinen lähempänä molempien lapsia.
Upee idea!
Se on sitä NYKYAJAN HÖPERRYSTÄ ja Jumalatonta meininkiä !! Eli tarkemmin sanottuna sitä uus pakanuutta. Ei tarvitsisi kauemmaksi lähetystyötä nykyään tekemään lähteä. Uus pakanuus kyllä pitäisi pakanatyön tekijät OMALLA MAA PERÄLLÄ !! . . . . Ikävä kyllä ja valitettavasti se vain ON NIIN !!
Nimimerkki : HALLE. . . . LUJAAAAA !!
Olen kokenut erillissuhteen ja se toimi meillä aikansa todella hyvin.
Olemme vanha pariskunta eli yhdessäolovuosia on yl 40. Naimisiin menimme kun olin alle 20-vuotias. Rakastuimme ja rakastamme edelleen.
Vuosia sitten elimme aikaa pahaa tyhjän pesän syndroomaa tai ainakin minä kärsin siitä. Asuimme maalla isossa talossa ja puolisollani oli hyvin paljon tekemistä sekä talon että muiden vapaa-ajan juttujen kanssa. Min'ä katselin seiniä ja istuin ja ihmettelin. Päätin, että nyt tarvitsee tehdä jotain ja kerroin puolisolleni, että haluan muuttaa kaupunkiin. Sehän aiheutti ensin valtavan myrskyn parisuhteessamme mutta kun perustelin asian miehelleni mm. sillä, etten täältä maalta voi liikkua oikeastaan minnekään kun minulla ei ole ajonkorttia ymv.
Niimpä muutin, emme tietenkään eronneet vaan aloitimme seurustelun. Aikuisen lapsemme ymmärsivät asian todella hyvin, moni muu ei ja tätä ihmetttelinkin kun nykymaailmassa on vaikka minkälaisia parisuhdeuvioita niin se, että toisiaan rakastavat puolisot muuttavat erilleen, oli joillekin aivan käsittämätöntä pelleilyä, kuten eräsn nykyisin entinen, ystäväni totesi.
Rakastuimme toisiimme entistä enemmän kun kuvioon tuli mukaan myös ikävä kun emme enää olleetkaan 24/7 yhdessä vaan tapasimme lähinnä viikonloppuisin.
Tätä jatkui nelisen vuotta ja vihdoin puolisoni oli valmis myymään ison maatilamme ja ostimme yhteisen asunnon keskustassa ja myimme myös minun pienen kaksioni pois, sen jossa olin neljä vuotta asunut yksikseni.
Tuo ajanjakso teki tosi hyvää parisuhteelleemme ja nyt lähes 7-kymppisinä olemme yhtä rakastuneita kuin aina ennenkin. Tietenkään tämä ei sovi kaikille, Tietynlainen vapaus saattaa tehdä tepposet mutta minun tapauksessani ei kyse ollut mistään muusta kuin siitä, että kaipasin elämää ympärilleni ja helpompaa tapaa vaikkapa tavata ystäviäni, joista suurin osa asuu kaupungissa.
Tuohan voi toimia todella hyvin, kun molemmat pysyy uskollisina ja ymmärtää toistensa kaipaavan elinympäristökseen vain erilaisia asioita. 👍
Sama se mullakin olisi, ei mitään haluja olla petollinen tai hääri selän takana yhtään mitään. Vain enemmän omaa rauhaa ja tilaa, vaikka nukkua kun sairaudet uuvuttaa arjen ohessa. Ei säpinää ja häpinää, vain omaa rauhaa, hiljaisuutta, niitä arvostan, niitä kaipaan.
Toisen kanssa ei voi aikatauluttaa asioita itselleen sopivasti, vaan täytyy vääntäytyä vaikkei yhtään jaksaisikaan juuri silloin innostua ja liikkua mihinkään. Täytyy syödä, siivota jne. Toistenkin eläjien mukaan, jos on saanut vastuukseen vetää jonkun osion perheen tai puolison hyväksi. Vastuu on se hieno juttu, mutta samalla se mihin itse toisinaan kyrpiinnyn kun en voi huilata, vaikka tarttisin huilata. Muut vaan varttuu että tapahtuu.
Niin . . . . eihän se vika kovin suuri tarvitse olla ! Mutta jos se on ns. yläpäässä niin siitä kärsii KOKO KROPPA ! Ja melko usein myös lähimmäiset, koska on kovin vittumaista katsella / kuunnella JONKUN SEKOILUA !!
Oliko tästä apua PS. PSYKOLOKI / KALLOJEN KUTISTAJA !
Kuinka erillissuhde ja etäsuhde eroavat toisistaan?
No joko olet lypsänyt tarpeeksi monta kertaa tätä triviaa naisena esiintyvältä äijltä?
Tarkoitatko että Haaveilija39 onkin mies?
Tuo oli ensimmäinen viestini tähän ketjuun. Ehkä erillissuhde on uusiosana, jonka avulla voi höpöttää kaikki samat höpötykset uudestaan, jotka jo on höpötetty etäsuhteesta.
Itse miellän sen niin että etäsuhteessa asutaan oikeasti monen sadan kilometrin päässä toisistaan. Muutenhan sekin voisi olla kyllä erillissuhde😅
Minusta erillissuhde on sellainen jota mies ylläpitää pääsuhteen ohessa, erillisenä suhteena.
Etäsuhde on etäsuhde. No, rautalankaselitys eli etäsuhteessa ei tavata vaan ollaan suhteessa esim. sähköisten kanavien kautta.
Itse miellän, että etäsuhteessa kumppanit asuvat eri paikkakunnilla keskenään. Erillissuhteessa samalla paikkakunnalla, tai vähintäänkin suht lähellä. Omassa suhteessani asuntomme ovat 14 km päässä toisistaan, alle vartin matka autolla.
Tuo on sivusuhde.
- Sheena
En lukenut juttua, mutta törmäsin kyseiseen termiin pari vuotta sitten ja tajusin, että omaa suhdettani voisi varmaankin kutsua erillissuhteeksi. Asutaan pitkäaikaisen kumppanini kanssa samalla paikkakunnalla omissa asunnoissamme ja yökyläillään sitten vuoroin toistemme luona, eikä meillä ole tarkoituskaan muuttaa koskaan yhteen. Lapsia meillä ei ole, eikä tule. Järjestely sopii meille todella hyvin, kun kumpikin tarvitsee paljon yksinoloa. Itse olen lisäksi niin bakteerikammoinen, että en voisi jakaa kotia, jos toinen on esim. vatsataudissa tai flunssassa.
Ohoh, olinkin jo kirjoittanut tähän ketjuun viime kesänä! :D Tämä siis myös minun kommenttini.
Kaksi aikuista, kaksi kotia, molempien lapset jo aikuisia. Ihana oman kodin rauha, välillä toisen kodissa hemmoteltavana; en vaihtaisi.
Jaa hah...vai sellainen aihe tänään.Sami is cammpion.
Vain ja ainoastaan kertakäyttömiehiä.
tämä on juuri saatanan suunnitelma...irstaus.iljetys arkipäivään...onneksi valo lyö
nuo suunnitelmat......itku tulee pahan puseroon....
Erillisuhteessa ei ole mitään miinuksia.
- Sheena
Olemme lapseton pariskunta, olleet yhdessä 15 vuotta. Emme ole asuneet parisuhteemme aikana yhdessä kuin tilapäisesti muutamia kuukausia, vaikka asumme siis samalla paikkakunnalla. Kotiemme välillä on 14 km, matka taittuu autolla vartissa. Yökyläilemme vuoroin toistemme luona, välillä toinen on pitempiäkin aikoja putkeen toisen luona. Välillä taas kummatkin itsekseen omissa asunnoissaan. Meille erittäin toimiva ratkaisu! Kummallakin on suht suuri oman tilan tarve, samaten siisteyskäsityksemme eroavat jonkin verran toisistaan. Kätevää on myös, jos toinen on kipeänä, niin ei sitten tartuta toista, kun ei tarvitse olla samassa tilassa yskivän puolison kanssa. Eikä suhteemme ole mitenkään vähemmän "aito", vaikka emme asu yhdessä. Molempien mielestä olemme toisillemme se loppuelämän kumppani.
Liekö tuo seksisuhdetta kummempi loppusellaa
Niinpä. Haluan parisuhteen ja jossain vaiheessa yhdessä asumistakin ainakin osan ajasta.