Uudessa outoudessa jäin yhteen paikkaan noidan piiriin

Anonyymi-ap kirjoitti:

Mikä pointti on jäädä paikan vangiksi, eikä päästä pois.
Olisin normaalisti mennyt pois.
Mutta ihan kuin jotakin taas tapahtuu ylivoimaista.
Huomaan jääväni samaan paikkaan kykenemättä siirtyä siitä pois.
Paikka tuntuu antaa lisää ja lisää jotakin minulle tekemistä.
Pitää tehdä se pois, mutta tulee lisää tekemistä.
Ihan selkeä noidankehä.
Olisin tavallisesti jo kaukana muualla.
Sitä ennen edelsi tavallista suurempi määrä tuttavien kanssa rupattelua ja en ole oma itseni, joka ryöppyää paikkaan sitoutumisena.
Rupean kysymään mitä on elämää?
Tarkastelen paikkaa tarkemmin, mitä siinä niin ihmeellistä?
Pelottaa yhden paikan kiinnipito suhteessa kokonaisen Gaijan kokoon.
Piti keritä muualle, mutta yksi tila pitää.
Pelottaa ja naurattaa.
Minne mennä? Liian iso suunnitelma ja se alistaa samaan paikkaan.
Sama paikka on kuitenkin laaja, eikä ole yksi penkki.
Näkisin sen ajan kun olisin kiinni samaan penkkiin.
Ehkä vanhanan ihmisenä.
Miten söisin ruokaa, peseytyisin ja hoitaisin asioitani?
Rukoilen jumalaa, että hän päästäisi minua irti.
Vieressä on myös yksi yliluonnollisen tuntuinen nainen.
Onko hän kulmikaatio?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä