Pilvenpiirtäjien teräspalkkirunko taipuilee hieman tuulessa ja väsyy, tuleeko tunnit täyteen joskus?
Väsyykö runko?
Anonyymi-ap
30785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Pilvenpiirtäjän teräspalkit on tehty jousiteräksestä.
Pilvenpiirtäjissä on otettu mallia albatrosseista.
Tiesihän jo Junnu Vainiokin että albatrossi väsymättä liitää.
Minulla on muuten liiterissä monta kymmentä vuotta vanha kirves joka ei ole ollenkaan väsynyt.
Ihan oikea ja todenpohjainen kysymys. Lisäksi maanjäristykset vaikuttavat asiaan.
Teräsrakenteen lujuus riippuu erityisesti käytetystä terästyypistä ja rakennusprosessista. Vahvimmissa rakenteissa käytetään yleisesti tyyppejä EN10025 S275, A992 tai A572.
Nämä ovat kuumavalssattuja rakennehiiliteräksiä, jotka kestävät hyvin korroosiota, seoksissa on hiilen lisäksi sekä mangaania että kuparia ja nikkeliä. Tyypillinen vetolujuus, 345 MPa ja murtolujuus (venymä) 450 MPa. Tämä siis ei ole mitään pilailijan kuvaamaa jousiterästä nähnytkään.
Maksielinikä tulee siis vastaan. Rakenneteräksissä sillat ovat erikoisin kohde, sillä ne ovat aina alttiina sään vaihteluille, vrt. vaikkapa Golden Gate jota huoltaa koko ajan kokonainen huoltoryhmä.
Onko pilvenpiirtäjän rungon elinikä mitä luokkaa? Vanhimpien teräslaatu ei varmaankaan ollut kuvaamaasi laatua? Matkustajalaiva Titanicin teräksenkin sanotaan olleen hyvin heikkolaatuista nykystandardein.
Empire State Building rakennettu 1931, vaikka läes 100 vuotias edelleen pystyssä. Sen aikainen käytetty teräs ei näköjään ole niin kovin huonolaatuista. Korkeus 381m/ huippu 449 metrissä.
Teräksellä on kestolujuus, mikä tarkoittaa sitä, että jos dynaaminen jännitysheilahdus on riittävän pieni, materiaali kestää niitä äärettömän määrän.
En sitten tiedä, mitoitetaanko pilvenpiirtäjien rungot kestolujuudelle vai tietylle jännitysheilahdusmäärälle.
Jos liian heikoksi suunnitellun ja rakennetun pilvenpiirtäjän heiluntaa ei saada kuriin, se puretaan. Ei odoteta romahtamista. Kiihtyvä prosessi.
Ajattelitko mielessäsäi että väsyneenä se alkaisi heilua enemmän? Joku väitti jollain palstalla että joku teräs kestäisi väsymättä jatkuvaa vääntöä joka on alle 30% murtolujuudesta.
Pilvenpiirtäjissä on teräsrunko siksi että se joustaa jolloin se on vahvempi. Joustamaton runko ei kestäisi.
Nyt kyse oli liian heikoksi suunnitellusta pilvenpiirtäjästä. Ei ole yksi teräsputki tai sauva, vaan monimutkainen ristikkorakenne. Voi olla useita heikkoja kohtia.
Heilunta on siis liian voimakasta. Jos ei vahvistamalla eikä stabiloinnilla saada heiluntaa riittävän pieneksi, niin mitä tehdään?
Suomen kieli ei ole kaikille ihan helppoa ymmärtää.
Mistä liian heikosta rakennuksesta nyt suomeksi kirjoitat?
Hieman vaan on outo kaiku Suomenkielessäsi.
Kyllä teräs kestää jatkuvaa staattista vääntöä paljon enemmänkin. Dynaamista, vaihtelevaa vääntöäkin ainakin tuon verran.
> Hieman vaan on outo kaiku Suomenkielessäsi.
No eipä ole suomi sinunkaan äidinkielesi, tai ainakin olet ollut äikän tunneilta poissa! Netti kyllä kertoo, miten asiat kirjoitetaan oikein, en käy opettamaan.
--
Maailman korkein rakennus – Burj Khalifa Dubaissa – voi heilua kaksi metriä edestakaisin 163. kerroksen kohdalla. Kaikki teräsrunkoiset korkeat rakennukset huojuvat, ja ne ovat enemmän tai vähemmän joustavia. Useissa korkeissa rakennuksissa on rakennuksen sisäiset painot-vastapainot keskellä rakennusta tai joustavat rakenteet-vaimentimet rakennuksen perusteissa.
Eiffel-torni, joka valmistui vuonna 1889, on yksi maailman kuuluisimpia korkeita teräsrakenteita. Se "venyy" lämpötilan vaikutuksesta jopa 15 senttiä, samoin tornin huippu voi "kiertää" tuulessa 15 sentin ympyrää. Tornin päämateriaali on ja oli ns. putlausrauta, jota käytettiin 7 300 tonnia rautaa + 2 500 000 niittiä.
1800-luvun lopun putlausrauta oli melko vähähiililistä, mutta se ei varmuudella vastaa nykyterästä. Tornia ei suunniteltu ikuiseksi, mutta ikää vanhalla rouvalla on jo yli 130 vuotta. Mitään merkkejä siitä, että torni olisi elinikänsä päässä, ei ole olemassa, vaikka kaikki rakenteet ovat ulkosalla. Pintakäsittely on onnitunut hyvin.
Rakenteet taipuilevat, se on selvää. Käytäntö on osoittanut, että pilvenpiirtäjien elinkaari on varmuudella sata tai satoja vuosia.
Taipuileeko niiden viemäriputket ja hissikuilut?
"Eiffel-torni, joka valmistui vuonna 1889, on yksi maailman kuuluisimpia korkeita teräsrakenteita."
Eiffeltorni ei ole terästä vaan takorautaa.
> Eiffeltorni ei ole terästä vaan takorautaa.
Olipa kaverilla paha pätemisen tarve..
Teräsrakenneyhdistys kertoo: Takorauta = sitkeä ja muokattava teräs, jossa alhainen hiilipitoisuus.
Eiffel-torni, joka valmistui vuonna 1889, on yksi maailman kuuluisimpia korkeita teräsrakenteita. Se "venyy" lämpötilan vaikutuksesta jopa 15 senttiä, samoin tornin huippu voi "kiertää" tuulessa 15 sentin ympyrää. Tornin päämateriaali on ja oli ns. putlausrauta, jota käytettiin 7 300 tonnia rautaa + 2 500 000 niittiä.
1800-luvun lopun putlausrauta oli melko vähähiilistä, mutta se ei varmuudella vastaa nykyterästä. Tornia ei suunniteltu ikuiseksi, mutta ikää vanhalla rouvalla on jo yli 130 vuotta. Mitään merkkejä siitä, että torni olisi elinikänsä päässä, ei ole olemassa, vaikka kaikki rakenteet ovat ulkosalla.
--
Jos tako- eli putlausrauta on kestänyt jo lähes 150 vuotta ilman ongelmia, luulisi että nykyteräs kestää pidempään.
> Mitään merkkejä siitä, että torni olisi elinikänsä päässä, ei ole olemassa, vaikka kaikki rakenteet ovat ulkosalla.
Pitää maalata uudestaan, ellei jo maalattu ennen olympialaisia.
Paras maali (rauta-teräkselle ulos) kautta aikojen on ollut lyijypohjainen, mutta sellaista ei enää sallita ympäristö- ja terveyssyistä.
"Teräsrakenneyhdistys kertoo: Takorauta = sitkeä ja muokattava teräs, jossa alhainen hiilipitoisuus.
Kyllä vanhoille termeille voi säveltää uusia merkityksiä. Ei tuo mitään uutta ole.
Eiffel itse kertoi että hän nimenomaan valitsi takoraudan teräksen sijaan.
Eiffel-torni on tehty pahvista ja liimasta.
Ps. Minulla on paha pätemisen tarve, vaikka en osaa suomen kieltä.
Takoraudasta?
Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille, joita voidaan muokata valssaamalla tai takomalla. Suppeammassa mielessä teräksellä tarkoitetaan rautaseosta, jonka hiilipitoisuus on välillä 0,05–2,11 %.
Auttoiko tuo sinua ongelmassasi?
Maailman ensimmäinen rautasilta pystytettiin Severn-joen yli Coalbrookdalessa vuonna 1779.
"Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille"
Yhtä hyvin voisit väittää että timantti ja puuhiili ovat sama asia.
Putlaamalla valmistettu takorauta on aivan erilaista rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan kuin esimerkiksi konvertterissa valmistettu teräs.
Auttoiko tuo sinua ongelmassasi?
"Maailman ensimmäinen rautasilta pystytettiin Severn-joen yli Coalbrookdalessa vuonna 1779."
Tuo taitaa olla valurautaa.
Malli on kopioitu vanhoista kivestä tehdyistä kaarisilloista. Materiaali ja rakentamiseen käytettyjen murikoiden rakenne on erilainen.
Lue wikipediasta, älä minua syytä omista ongelmistasi.
Ongelmasi taitaa olla ymmärryksen puute.
Et sitten löydä kopiota wikipediasta. Älykkyyden puute vaivaa sinua, samoin kuin äidinkielen huono taito.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Teräs
Osaatko nyt?
No nyt osaan, kun sain lähteen, kiitos, ja kopioin tähän:
"Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille, joita voidaan muokata valssaamalla tai takomalla. Suppeammassa mielessä teräksellä tarkoitetaan rautaseosta, jonka hiilipitoisuus on välillä 0,05–2,11 %."
Ongelmani on aina ollut kova pätemisen tarve. Mutta tuossa faktaa.
Kaikki taottava rauta on terästä.oli oppikirjan määritelmä.
Runko elää, taipuu ja väsyy. Pilvenpiirtäjissä oleellista on kuitenkin perustukset.
Huonojen pilvenpiirtäjien elinikä ei ylitä juurikaan 40 vuotta. Empire State Building täyttää kuitenkin muutaman vuoden päästä sata vuotta. Burj Khalifan laskennallinen elinikä on sata vuotta. Burj Khalifassa, toisin kuin useissa muissa pilvenpiirtäjissä, kuten Taipei 101, ei ole vaimentimia, vaan tuulikuorman ottaa vastaan epäsymmetrinen rakenne.
Burj Khalifan betoninen perustus painaa yli 100 000 tonnia ja ulottuu 50 metrin syvyyteen maan alle. 1,5 metrin paksuja paaluja on hakattu maahan lähes 200 kappaletta.
https://scholarsmine.mst.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=3303&context=icchge
Dubain kuiva ilmasto saattaa saada Burj Khalifan kestämään oikein huollettuna 500 - 1000 vuotta. Maanjäristykset asettavat mille tahansa rakenteella omat haasteensa, jolloin rakenteen kestävyys saattaa olla mitä tahansa lyhyempää.