Miten ihminen

miten pystyt paikantamaan esim. eksoplaneettoja?

Anonyymi kirjoitti:

miten pystyt paikantamaan esim. eksoplaneettoja?

Yksi tapa on sellainen kun eksoplaneetta menee tähtensä ohitse niin se nähdään maapallolla teleskoopeilla tähden pienenä himmenemisenä.

On myös muita keinoja ,voit googlailla niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi tapa on sellainen kun eksoplaneetta menee tähtensä ohitse niin se nähdään maapallolla teleskoopeilla tähden pienenä himmenemisenä.

On myös muita keinoja ,voit googlailla niitä.

Lue lisää

kuulostaa aika erikoiselta mutta miten nähdään että planeetalla on ilmakehä näyttääkö kaukoputki ja laskettu paikannus sen.

Anonyymi kirjoitti:

kuulostaa aika erikoiselta mutta miten nähdään että planeetalla on ilmakehä näyttääkö kaukoputki ja laskettu paikannus sen.

Eksoplaneettojen ilmakehän havaitseminen on haastavaa, mutta mahdollista erilaisten menetelmien avulla. Yksi yleisimmistä tavoista on käyttää spektroskopiaa eli tutkia eksoplaneetan kiertämän tähtensä valoa. Tällöin voidaan havaita esimerkiksi ilmakehässä olevia kaasuja, kuten vettä, hiilidioksidia tai metaania, jotka absorboivat tiettyjä valon aallonpituuksia. Tämä voi antaa viitteitä eksoplaneetan ilmakehästä ja sen koostumuksesta. Lisäksi voidaan käyttää muita menetelmiä.

...
Hanki ilmainen tekoäly...

Suurin osa maailmankaikkeuden materiasta on mystistä pimeää ainetta, jota ei ole yrityksistä huolimatta vielä onnistuttu suoraan havaitsemaan.

Viime vuosiin asti kokeelliset etsinnät pimeän aineen pyydystämiseksi keskittyivät niin kutsuttujen WIMP-hiukkasten ympärille. Kaikki täsmäkokeet klassisten WIMPien löytämiseksi ovat kuitenkin päättyneet tyhjin käsin, ja toivo niiden olemassaolosta hiipuu.

Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että pimeän aineen hiukkaset saattavat olla erilaisia kuin mitä tutkijat aiemmin kuvittelivatkaan.

”Teorialähtöinen ajattelu, mitä pimeän aineen pitäisi olla, on heikentynyt. Tällä hetkellä ei ole johtavaa hiukkaskandidaattia, kuten aiemmin oli. Hypoteesien kirjo on hyvin laaja”, kertoo Matti Heikinheimo Helsingin yliopistosta uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä.

Toistaiseksi ei myöskään tiedetä, edustavatko pimeän aineen hiukkaset vain yhtä hiukkaslajia vai onko niitä monia erilaisia. Tai ei ollenkkaan!

”Nyt etsitään kaikkea, mitä osataan etsiä, ja koetetaan miettiä kaikkia mahdollisia keinoja”, Heikinheimo summaa.

Tämän takia tutkijat ovat kuumeisesti etsineet uusia, kekseliäitä tapoja paljastaa pimeän aineen hiukkaset. Tulevat kokeet voivat pohjautua esimerkiksi levitoiviin kuuliin ja aurinkokunnassa puhaltavan pimeän tuulen havaitsemiseen.

Luulisi, että se valo tuollaisella matkalla jo törmäilee johonkin. Eihän avaruus tyhjää ole.

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi, että se valo tuollaisella matkalla jo törmäilee johonkin. Eihän avaruus tyhjää ole.

Avaruus on pääosin tyhjää joten valo voi hyvin kulkea pitkiä matkoja ilman törmäyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Avaruus on pääosin tyhjää joten valo voi hyvin kulkea pitkiä matkoja ilman törmäyksiä.

Silti tuntuu uskomattomalta, että fotoni voi kulkea siellä kaksi ja puoli miljoonaa vuotta törmäämättä mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Silti tuntuu uskomattomalta, että fotoni voi kulkea siellä kaksi ja puoli miljoonaa vuotta törmäämättä mihinkään.

Voihan se olla että muutama fotoni törmääkin johonkin mutta suurin osa tulee perille.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan se olla että muutama fotoni törmääkin johonkin mutta suurin osa tulee perille.

Painovoimahan vaikuttaa myös fotonin rataan. Kuka sen lopulta tietää, mistä noin vanha fotoni on lähtöisin.

Anonyymi kirjoitti:

Painovoimahan vaikuttaa myös fotonin rataan. Kuka sen lopulta tietää, mistä noin vanha fotoni on lähtöisin.

Fotonin alkuperän selvittäminen voi tosiaan olla haastavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi, että se valo tuollaisella matkalla jo törmäilee johonkin. Eihän avaruus tyhjää ole.

Valo etenee ongelmitta ilmakehän lävitse ja avaruus on paljon paljon PALJON harvempaa kaasua kuin ilma.

Ilmassa on noin 2.7E25 eli 2.7*10^25 eli 27000000000000000000000000 molekyyliä per kuutiometri.

Tähtien välisessä avaruudessa on noin miljoona vetyatomia per kuutiometri
Galaksien välisessä avaruudessa on noin 1 vetyatomi per kuutiometri eli miljoonasosa tuosta edellisestä.

Kun valo läpäisee valovuoden verran (9.46E15 metriä) tähtien välistä avaruutta oman galaksimme sisällä niin sitä vastaan tulee yhtä monta vetyatomia kuin mitä ilmassa tulisi vastaan molekyylejä 0.0003 metrin (0.3mm) matkalla.

30000 valovuotta tähtien välistä avaruutta vastaisi 10 metriä paksua ilmakerrosta. Galaksien välisellä avaruudella 2.5 miljoonaa valovuotta ei olisi juuri mitään vaikutusta valon kulkuun kun se on niin tyhjää.

Eli siis: Valo matkatessaan Andromedan galaksista sinun silmääsi kokee paljon enemmän "törmäilyä" Maapallon ilmakehässä happi- ja typpimolekyylien kanssa kuin mitä se kokee avaruuden vetyatomien kanssa koko muun avaruusmatkansa aikana.

Tästä syystä johtuen on mahdollista avaruusteleskoopeilla ilmakehän ulkopuolella havaita kohteita, jotka ovat yli kymmenen MILJARDIN valovuoden päässä meistä.

Siinä välissä onkin pölypilviä, joita galaksin gravitaatio pitää kasassa. Meidän onneksemme ne eivät juuri Aurinkokunnan kohdalta katsottuna kata kovin suurta osaa meidän ympärillemme piirretyn pallon pinnasta.

Suurimmassa osassa suuntia taivaalle katsottaessa ei tule pölypilveä vastaan. Meidän ja Andromedan galaksin välissä ei sellaista ole.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä välissä onkin pölypilviä, joita galaksin gravitaatio pitää kasassa. Meidän onneksemme ne eivät juuri Aurinkokunnan kohdalta katsottuna kata kovin suurta osaa meidän ympärillemme piirretyn pallon pinnasta.

Suurimmassa osassa suuntia taivaalle katsottaessa ei tule pölypilveä vastaan. Meidän ja Andromedan galaksin välissä ei sellaista ole.

Lue lisää

Avaruudessa on paljon pölypilviä mitkä vääristää valoa ei se ole puhdas se avaruus sadesumu vääristää valoa jos päästäät lekusta vettä.

Anonyymi kirjoitti:

Avaruudessa on paljon pölypilviä mitkä vääristää valoa ei se ole puhdas se avaruus sadesumu vääristää valoa jos päästäät lekusta vettä.

Joo se on vanhaa tietoa se valo mikä nähdään siinä ajassa voi tapahtua vaikka mitä, aika hullua se ainakin todistaa että tähdet ovat älyttömän kaukana.

Ihminen ei kyllä näe pitkälle hullulta kuulostaa nämä teknisillä laitteilla havainnoidut heijastus värit valovuosion päästä millä lullaan jotain. Se on yhtä kuin pieru saharassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen ei kyllä näe pitkälle hullulta kuulostaa nämä teknisillä laitteilla havainnoidut heijastus värit valovuosion päästä millä lullaan jotain. Se on yhtä kuin pieru saharassa.

Lue lisää

Niinhän luulet kun et ole nähnyt edes Saharaa.