Kallojen palautus

mihinkhään niitten kallojen luurangot, käjet ja jalat ym. on jäähneet , onko tietoa?

Mitäkä ne ruotsalaiset tutkii???

Mihin akamellan kallot meinataan sitten sijoittaa kun palaavat?

Mutta kyllä tuo vasemmisto on oikein kunnon korruptio pesäke hyväveli ja hyväsisko verkosto SDP.
https://www.youtube.com/watch?v=EULBhZSGyIE
https://www.youtube.com/watch?v=gLPFNoQDnvg

pallojen kalautus

Oliko tietoa kenen kalloja siinä haudattiin? Olisi sukututkijoilla kiinnostava tehtävä selvittää sattuiko tuohon joukkoon yhtään lappalaista. (Saamelaiset tulivat nimenä esiin vasta 100v myöhemmin).

Tämä kallojen palautus ei tietenkään ole vain Akamellan ja vain mahdollisten lappalaisten kallojen kuljettelua.
Suuri määrä kalloja kaivettiin myös eteläistä Suomea myöten. Tässä Parkanon kuulumisia yms.

https://www.hs.fi/alueet/art-2000010639521.html
HELSINGIN SANOMAT 20.8.2024

Suomesta ryöstetyt pääkallot palaavat Suomeen vuosia kestäneen väännön jälkeen tänään tiistaina.
Vuonna 1873 ”tutkimusmatkalla” Suomessa ollut Karoliinisen instituutin tutkija-professori Gustav Retzius retkikuntineen kaivoi yli 70 suomalaisten pääkalloa mukaansa nykyisen Pirkanmaan Pälkäneeltä, Enosta, Pielavedeltä ja Rautalammilta.
Suurin osa kalloista, 55 kappaletta, vietiin Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkon (nyk. Pälkäneen rauniokirkko) kirkkomaalta. Takaisin Pälkäneelle palautuu kalloista nelisenkymmentä.

Suurihmiset saaneet tarpeeksi mittailla alempana pidetyn kansan kalloja.

Tätä on tutkittu ja tutkitaan nyt ja vielä tulevaisuudessa

Historia https://yle.fi/a/74-20106435

Tutkijat selvittävät nyt, kenen kallot vietiin rotututkimuksiin – myös kuuluisa pälkäneläinen voi olla joukossa

Museokeskus Vapriikki on aloittanut Pälkäneen pääkalloja koskevat tutkimukset.
Suomesta 1800-luvulla Ruotsiin rotututkimuksiin viedyt pääkallot palasivat vuosien odotuksen jälkeen takaisin Suomeen tällä viikolla. Tiistaina kaikkiaan 82 suomalaisvainajan pääkalloa tuotiin Pälkäneen uudelle kirkolle.
Museokeskus Vapriikki ottaa kalloista näytteitä seuraavan kahden viikon ajan. Yhdestä kallosta näytteenotto kestää noin puoli tuntia, joten työ on hidasta.

Vapriikin tutkija Ulla Moilanen sanoo, että jäänteiden mukana on tullut pari päähinettä. Yhdestä kalloista on löytynyt pieniä siemeniä. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Pääkalloista on löytynyt hyönteisten toukkakoteloita, joista voi päätellä kuoleman ja hautaamisen välisestä ajasta, kuten hautausrituaaleista. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Pääkallot kaivettiin rotututkimuksen nimissä ruotsalaisen antropologin ja Karoliinisen instituutin professori Gustaf Retziusin toimesta ja vietiin Ruotsiin vuonna 1873.
Retzius uskoi, että päitä ja kalloja mittaamalla hän voisi todistaa teoriansa, etteivät suomalaiset ole samaa puhdasrotuista alkuperää kuin muut skandinaavit.

Kallot ovat olleet säilössä Karoliinisen instituutin kokoelmissa Ruotsin Solnassa.
Pääkallojen palauttamisesta neuvoteltiin useita vuosia. Ruotsin hallitus teki päätöksen kallojen palautuksesta huhtikuussa.

Toistaiseksi ei tiedetä, keitä ruotsalaisen tutkimusryhmän viemät suomalaisvainajat olivat.
Karoliinisen instituutin selvityksessä on voitu todentaa, että kalloista 45 kuului pälkäneläisille.
Ulla Moilasen mukaan on mahdollista, että kuuluisan pälkäneläisen Daniel Medelplanin jäänteet ovat näiden jäänteiden joukossa. Hän oli kirjanpainaja, joka kaiversi kuuluisan Pälkäneen puuaapisen painolaatat isonvihan aikana.
Hänen tunnistamisensa on Moilasen mukaan mahdollista tutkimusten avulla.
Yhdestä kallosta näytteenotto kestää noin puoli tuntia, joten työ on hidasta. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Yhden Karoliinisen instituutin palautetuista kalloista tiedetään kuuluneen Anders Keinumäelle. Hän oli kotoisin Ulvilasta ja syntyi vuonna 1807.
Hänet tuomittiin Ulvilan käräjillä kuolemaan ryöstöstä ja tierauhan rikkomisesta 1836, mutta myöhemmin tuomio lievennettiin raipparangaistukseksi ja pakkotyöksi Viaporin linnoituksessa.

Myös Andersin veli Gustaf Keinumäki tuomittiin samoilla käräjillä. Hän kuoli Viaporin linnoituksessa vuosi ennen Andersia.

Kahdella pääkallolla on ollut hyvin säilynyt silkkipäähine päässä. Niitä tutkimalla voidaan tutkia esimerkiksi ajan muotia. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Suurta osaa vainajien nimiä ei voida saada selville, Moilanen sanoo.
Suurin osa jäänteistä kuului tavalliselle maalaisväestölle. Pälkäneen kirkkoon haudatut ovat olleet säätyläisiä ja varakkaita talonpoikia.

Tutkimukset voivat antaa uutta tietoa muun muassa elinajasta, terveyshistoriasta ja sukulaissuhteista. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Mitä voidaan selvittää?
Tutkimusten avulla voidaan selvittää muun muassa elinaikaa, terveyshistoriaa, sukulaisuussuhteita ja luissa olevia taudinaiheuttajia.
– Ihmisyksilöiden jäänteet ovat vuosisatoja vanhoja. Monien esivanhempia on näiden ihmisten joukossa. Tutkimuksilla pyritään saamaan aikaan jälkeläisiä kiinnostavaa tietoa, mutta vainajien ihmisarvoa kunnioittaen, Ulla Moilanen sanoo.
Myös vainajan ruokavaliosta voidaan saada tietoa esimerkiksi maidon käyttöön liittyen. Ruokavaliota selvitetään pääkallojen hampaista löytyvästä hammaskivestä.
Kallojen tarkka dokumentointi ennen niiden hautaamista voi mahdollistaa myös kasvoennallistukset tulevaisuudessa. Ennallistuksissa voidaan hyödyntää muinais-DNA:sta saatavaa tietoa esimerkiksi henkilöiden silmien ja hiusten väristä.
Ennallistamisessa voidaan havainnollistaa, miltä vainaja on eläessään näyttänyt.
– Analyysi voi kertoa meille vainajan geneettisen sukupuolen. Se voi kertoa myös vainajien keskinäisistä sukulaisuussuhteista tai onko vainajien luissa jäljellä taudinaiheuttajia, joita voi hyödyntää tautihistorian tutkimuksissa, Ulla Moilanen avasi torstaisessa tiedotustilaisuudessa.
DNA-näytteitä otetaan esimerkiksi kuuloluista, eli luuston pienimmistä luista, jotta kalloille tulisi mahdollisimman vähän vaurioita.
Tutkimusta tehdään vainajien ihmisarvoa kunnioittaen. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Kalloista otettavista näytteistä voidaan selvittää esimerkiksi sitä, missä vainajat ovat viettäneet lapsuutensa. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Lisää: Ruotsi palauttaa vihdoin Suomeen 82 pääkalloa – täällä niistä tutkitaan vainajien elinaikaa, ruokavaliota ja terveydentilaa

Kalloista otettavista näytteistä voidaan selvittää myös sitä, missä vainajat ovat viettäneet lapsuutensa.

Hautaan siunaaminen tapahtuu Pälkäneellä syyskuussa.

Lehdessä mainittiin muistaakseni, että lääketieteenopiskelija Edvard Pfaler oli Muodoslompolon entisen kirkkoherran poika. Oli Muonion entisen kirkkoherran poika. Tämän Edvard Pfalerin sukuyhteyksiä, tosin kaukaisia, on moneen muoniolaiseen sukuun edelleenkin.