Nuoret ahdistuneet ja "masentuneet": menkää hommiin!

Anonyymi-ap

Potku takalistolle ja duuniin tai opiskelemaan! Olette itse aiheuttaneet itsesäälin ja surkuttelun kautta itsellenne ahdistukset ja "masennukset". Miksi helvetissä tuijotatte 24/7 hereilläoloaikanne somea ja vertaatte valheellisia somevalokuvia jne itseenne? Älkää olko typeriä ja lapsellisia, unohtakaa moinen paska.

Miksi helvetissä linnoittaudutte kotiin? Menkää välillä kävelemään ulos, katsokaa ilman kännykkätuijotusta luontoa, sen eloa, ja muuta. Koette varmasti rentoutuksen ja päänne selvenee.

Sen jälkeen tarttukaa moppiin ja imuriin ja siivotkaa asuntonne. Sitten naamariin hyvää kotiruokaa, jota oppii helposti kokkaamaan itse. Sitten vaan etsimään sopivia töitä tai koulutuspaikkaa. Elämä kantaa, kun ei anna periksi.

28

327

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Siinä kunnon psykologi?

    • Anonyymi

      Paljonkin asiaa, mutta aika rumasti ja tylysti ilmaistuna.
      Asian voi sanoa kauniimminkin, ei tuolla tavalla syyllistävästi, eikä käskien tekemään niin ja näin ja noin.

      • Anonyymi

        Kaunis jossittelu ja hyssyttely ei auta. Jonkun ison poliitikon ja virkamiehen pitäisi sanoa samalla tavalla asiat. Jumalauta jos vähän mieliala on alakuloinen ei ihminen ole vakavasti masentunut tai jos ahdistaa niin ei ole työkyvytön. Jokainen ahdistuu jos hautoo somepaskaa kotona verhot kiinni eikä tee arjessa vaihtelua askareissaan vaan somettaa tai pelaa videopeliä 24/7. Nuoret on pakkosaatava työpoluille rakentamaan maatamme, surkeasti käy jos heitä lellitään ja paapotaan ja hullut psykiatrit peesaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaunis jossittelu ja hyssyttely ei auta. Jonkun ison poliitikon ja virkamiehen pitäisi sanoa samalla tavalla asiat. Jumalauta jos vähän mieliala on alakuloinen ei ihminen ole vakavasti masentunut tai jos ahdistaa niin ei ole työkyvytön. Jokainen ahdistuu jos hautoo somepaskaa kotona verhot kiinni eikä tee arjessa vaihtelua askareissaan vaan somettaa tai pelaa videopeliä 24/7. Nuoret on pakkosaatava työpoluille rakentamaan maatamme, surkeasti käy jos heitä lellitään ja paapotaan ja hullut psykiatrit peesaa.

        Vihainen käskeminen ja asioihin pakottaminenkaan ei auta.
        Kiroilustakaan ei kyllä ole hyötyä.
        On muistettava, että suurin osa nuorista pärjää, ja tulevat pärjäämään ihan hyvin, kouluttautuvat ja menevät töihin.
        Pudokkaita on ollut aina, sekä nuorissa, että aikuisissakin.
        Mieliala vähän alakuloinen, joo, jokaisella on joskus, mutta joillain se ei jää siihen vähään alakuloon, jotkut masentuvat ihan oikeasti, ja se vaikuttaa elämään laajasti, ei ainoastaan mielialaan.
        Se, että sinulla tai minulle menee paremmin, ei tarkoita, että kaikilla muillakin olisi mentävä, emme voi sellaista vaatia muilta. Ne, kenellä menee heikommin, kärsivät vain enemmän, jos vähänkään vahvemmat ihmiset solvaavat heitä.
        On ymmärrettävä, että me ihmiset olemme erilaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vihainen käskeminen ja asioihin pakottaminenkaan ei auta.
        Kiroilustakaan ei kyllä ole hyötyä.
        On muistettava, että suurin osa nuorista pärjää, ja tulevat pärjäämään ihan hyvin, kouluttautuvat ja menevät töihin.
        Pudokkaita on ollut aina, sekä nuorissa, että aikuisissakin.
        Mieliala vähän alakuloinen, joo, jokaisella on joskus, mutta joillain se ei jää siihen vähään alakuloon, jotkut masentuvat ihan oikeasti, ja se vaikuttaa elämään laajasti, ei ainoastaan mielialaan.
        Se, että sinulla tai minulle menee paremmin, ei tarkoita, että kaikilla muillakin olisi mentävä, emme voi sellaista vaatia muilta. Ne, kenellä menee heikommin, kärsivät vain enemmän, jos vähänkään vahvemmat ihmiset solvaavat heitä.
        On ymmärrettävä, että me ihmiset olemme erilaisia.

        Aika monta masentunutta ja ahdistunutta auttaisi reipas työnteko ylös elämään. Lujaa työtä leivän eteen, niin ettei ole aikaa joutavaan masentumiseen tai ahdistumiseen tai tulee nälkä ja vilu. Kovia sanoja mutta kovat on laiskureitten kiristyskeinotkin masennuksineen ja ahdistuksineen.


      • Anonyymi

        Ei hön tiedä yhtään mitään masennuksesta . Siinähän jakelee neuvojaan tylyllä tyylillä . Masennus ei ole kuten hän sen kuvittelee , vaan se on todella vakava sairaus .
        Ei se imuroimalla katoa
        Autonoominen hermosto tekee joskus tepposet ja aiheuttaa masennusta , myös hormoonalliset asiat aiheuttavat ihmisen tasapainon horjumista .
        Ja eivät voi sille mitään. Joten tottakai liikunta on hyvä asia, samoin terveellinen ruoka , mutta masennusta ei saa niillä keinoilla pois , vaan Sepon hoidettava lääkärin kanssa . Usein on syyt syvemmällä .mkaikista pahinta mitä voi sanoa masentuneelle on antaa noita käskyjä ” tee töitä,”, siis siinä viitataan laiskuuteen janota itseäsi niskasta kiinni ,ihan niinkuin sillä keinolla masennus vähenisi . On tiedettävä lääketieteellisesti miten masennus tekee ihmisestä sairaan , ennekö voi keskustella. Usein juuri ne kovasti työtä tekevät saavat masennuksen koska ovat ylittäneet voimavaransa .
        Niin että syyllistämiseltä ei saada koskaan hyviä tuloksia terveyden kanssa , masennus hoidetaan. Ja sen jälkeen taas elämä on oikeilla raiteilla .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaunis jossittelu ja hyssyttely ei auta. Jonkun ison poliitikon ja virkamiehen pitäisi sanoa samalla tavalla asiat. Jumalauta jos vähän mieliala on alakuloinen ei ihminen ole vakavasti masentunut tai jos ahdistaa niin ei ole työkyvytön. Jokainen ahdistuu jos hautoo somepaskaa kotona verhot kiinni eikä tee arjessa vaihtelua askareissaan vaan somettaa tai pelaa videopeliä 24/7. Nuoret on pakkosaatava työpoluille rakentamaan maatamme, surkeasti käy jos heitä lellitään ja paapotaan ja hullut psykiatrit peesaa.

        Alakuloisuus ei ole masennusta , vaan masennus on jo potilaalle hyvin vaikea asia moni ei jaksa elää kun on syvässä masennuksessa .
        Ne on juuri ne ahkerat ihmiset jotka sairastuvat , ei laiska saa masennusta , hän elää rasitamatta itseään , mutta jakelee tylyjä neuvoja toisille .
        Sekin on eräänlaista sairautta kun ei pystytä ymmärtämään toisen ihmisen tilannetta vaan vähätellään .
        Vastaanotoille tulee usein rikkinäisiä ihmisiä joilta on elämän ilo kadonnut. Silloin ei heitä voi syyttää että ovat sairastuneet , sillä kukaan ei halua masennusta elämäänsä, jos tämä
        ” kaikki tietävä” niin luulee omassa hurskaudessaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vihainen käskeminen ja asioihin pakottaminenkaan ei auta.
        Kiroilustakaan ei kyllä ole hyötyä.
        On muistettava, että suurin osa nuorista pärjää, ja tulevat pärjäämään ihan hyvin, kouluttautuvat ja menevät töihin.
        Pudokkaita on ollut aina, sekä nuorissa, että aikuisissakin.
        Mieliala vähän alakuloinen, joo, jokaisella on joskus, mutta joillain se ei jää siihen vähään alakuloon, jotkut masentuvat ihan oikeasti, ja se vaikuttaa elämään laajasti, ei ainoastaan mielialaan.
        Se, että sinulla tai minulle menee paremmin, ei tarkoita, että kaikilla muillakin olisi mentävä, emme voi sellaista vaatia muilta. Ne, kenellä menee heikommin, kärsivät vain enemmän, jos vähänkään vahvemmat ihmiset solvaavat heitä.
        On ymmärrettävä, että me ihmiset olemme erilaisia.

        Ihan niin ihmiset on erilaisia , ei siinä auta tuollaisten tietämättömien neuvot . Tyhmyys tekee ihmisestä ilkeän toisia kohtaan .
        Masennus on sairaus siinä kun diabetes tai jokin muukin sairaus . Ja se hoidetaan lääkkeiden kanssa .
        Ei siis syyllistetä toisia siitä mille he eivät voi mitään


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika monta masentunutta ja ahdistunutta auttaisi reipas työnteko ylös elämään. Lujaa työtä leivän eteen, niin ettei ole aikaa joutavaan masentumiseen tai ahdistumiseen tai tulee nälkä ja vilu. Kovia sanoja mutta kovat on laiskureitten kiristyskeinotkin masennuksineen ja ahdistuksineen.

        Ai ei ole aikaa ? Kas kun autonoominen hermosto ei oikein toimi sillä tavalla .
        Kunhan tietäisit miten masentuneet haluavat päästä sairaudestaan ,niin moni sanoo ettei voi edes ymmärtää miksi juuri hän on saanut masennuksen riesakseen . Nämä ihmiset joilla on selitys kaikkeen miten masentuneiden tulisi tehdä , eivät tiedä masennuksesta mitään , toivottavasti selllaiset eivät koskaan hakeudu hoito alalle , tekisivät ainoastaan hallaa sillä alalla .


    • Anonyymi

      Minä olen opiskellut 90 luvulla kaksi ammattitutkintoa. Minulla ei ollut silloin tietokonetta. ekan kännykän ostin -96 ja minulla ei ole älypuhelinta. Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 13 vuotta. Se että sä opiskelet esim kaksi ammattia takaa sitä että sä olet työkykyinen. Ainakin -90 luvulla todistuksen sai kun kävi koulussa ja teki annetut tehtävät. Vaikka kokeista sai hyvät numerot niin se ei kerro siitä oletko työkykyinen vai työkyvytön kun valmistut.

      • Anonyymi

        ainii ekan läppärin ostin vasta 2011.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ainii ekan läppärin ostin vasta 2011.

        Minä olen opiskellut 1960-luvulla yhden ammattitutkinnon. Päivääkään en ollut työtä vailla enkä monta päivää sairaskaan. En ehtinyt pohtimaan unelma-ammatteja enkä toisia tutkintoja.
        Nyt ikää 75 vuotta ja eläkkeellä 12 vuotta.

        Nykyään ruikutetaan niin turhasta ja masennutaan, kun isot odotukset eivät toteudu. Ei yhtään omaa yritystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen opiskellut 1960-luvulla yhden ammattitutkinnon. Päivääkään en ollut työtä vailla enkä monta päivää sairaskaan. En ehtinyt pohtimaan unelma-ammatteja enkä toisia tutkintoja.
        Nyt ikää 75 vuotta ja eläkkeellä 12 vuotta.

        Nykyään ruikutetaan niin turhasta ja masennutaan, kun isot odotukset eivät toteudu. Ei yhtään omaa yritystä.

        Mä en edes tunnistanut -90 luvulla psyykesairauksia. Vasta toisen tutkinnon jälkeen selvis miksi koulut on olleet hankalia. Olis pitänyt jo ala-asteella tunnistaa ongelmat eikä vasta sitten kun psyyke oli niin huonossa kunnossa että tulevaisuus pelotti. On mulla edelleenkin ahdistuneisuushäiriö mikä mulla oli jo lapsena,vaikka siitä diagnoosia ollutkaan silloin. Turha sitä on jossitella enää ja miettiä. Vaikka olis saanut lapsena diagnoosin niin emmä olis työelämässä. Samat luonteenpiirteet mulla on edelleenkin kuin lapsena. Ei ne kuntoutukset ihmisen luonnetta pysty muuttaa puhumattakaan lääkkeistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en edes tunnistanut -90 luvulla psyykesairauksia. Vasta toisen tutkinnon jälkeen selvis miksi koulut on olleet hankalia. Olis pitänyt jo ala-asteella tunnistaa ongelmat eikä vasta sitten kun psyyke oli niin huonossa kunnossa että tulevaisuus pelotti. On mulla edelleenkin ahdistuneisuushäiriö mikä mulla oli jo lapsena,vaikka siitä diagnoosia ollutkaan silloin. Turha sitä on jossitella enää ja miettiä. Vaikka olis saanut lapsena diagnoosin niin emmä olis työelämässä. Samat luonteenpiirteet mulla on edelleenkin kuin lapsena. Ei ne kuntoutukset ihmisen luonnetta pysty muuttaa puhumattakaan lääkkeistä.

        Jos pärjää elämässään suurin piirtein hyvin ilman työtäkin, jota ei pysty tekemään sairauden takia, niin silti voi olla suhteellisen tyytyväinen elämäänsä ja itseensä.
        Jos on sairautta, eikä pysty työtä tekemään, on turhaa kuunnella sellaisia ihmisiä, jotka halveksivat ja haukkuvat, yrittävät käskeä vaan töitä tekemään, se ei ole sairaan ihmisen ongelma, vaikka kuinka pahalta tuollainen vähättely voi tuntuakin.
        Ihmiset, joilla ei ole kokemusta omalla kohdallaan, tai läheisen, psyykkisestä sairastamisesta, eivät oikeastaan edes voi tietää, millaista se on, ja sitten on helppo sanoa omat mielipiteensä ja vähätellä muita, kehua omaa pärjäämistään.
        Onhan se hienoa, että monet ovat pystyneet vaikka mihin ja pärjänneet, mutta ei sillekään mitään voi, että ihan kaikki eivät pysty kaikkeen, eivätkä välttämättä pärjää niin hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos pärjää elämässään suurin piirtein hyvin ilman työtäkin, jota ei pysty tekemään sairauden takia, niin silti voi olla suhteellisen tyytyväinen elämäänsä ja itseensä.
        Jos on sairautta, eikä pysty työtä tekemään, on turhaa kuunnella sellaisia ihmisiä, jotka halveksivat ja haukkuvat, yrittävät käskeä vaan töitä tekemään, se ei ole sairaan ihmisen ongelma, vaikka kuinka pahalta tuollainen vähättely voi tuntuakin.
        Ihmiset, joilla ei ole kokemusta omalla kohdallaan, tai läheisen, psyykkisestä sairastamisesta, eivät oikeastaan edes voi tietää, millaista se on, ja sitten on helppo sanoa omat mielipiteensä ja vähätellä muita, kehua omaa pärjäämistään.
        Onhan se hienoa, että monet ovat pystyneet vaikka mihin ja pärjänneet, mutta ei sillekään mitään voi, että ihan kaikki eivät pysty kaikkeen, eivätkä välttämättä pärjää niin hyvin.

        Mä kyllä pärjään ja olen aina pärjännyt kotona. Mulle työkyvyttömyyseläke tarkoittaa työkyvyttömyyttä työelämään. Mulla meni vain 7 vuotta kunnes pääsin hakee sairauspäivärahaa. Tai olin mä kuntoutuksenkin aikana sairauslomilla kun ei ollut työkykyä.

        Mä en tule koskaan tietämään millaista on käydä töissä vuodesta toiseen. Mun pisin yhtäjaksoinen työkokemus on yhdeltä kuukaudelta ja sekin oli kesätyö. Eli mulla ei ole kokemusta siitä että voi saada kuukaudessa enemmän rahaa kuin alle 1000 e. Mä olin ennen työkyvyttömyyseläkettä työtön. En ole rikas vaikka eläke on suurempi kuin työmarkkinatuki.

        Kun en ole ollut työelämässä niin sitä rahaa ei ole ollut liikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä kyllä pärjään ja olen aina pärjännyt kotona. Mulle työkyvyttömyyseläke tarkoittaa työkyvyttömyyttä työelämään. Mulla meni vain 7 vuotta kunnes pääsin hakee sairauspäivärahaa. Tai olin mä kuntoutuksenkin aikana sairauslomilla kun ei ollut työkykyä.

        Mä en tule koskaan tietämään millaista on käydä töissä vuodesta toiseen. Mun pisin yhtäjaksoinen työkokemus on yhdeltä kuukaudelta ja sekin oli kesätyö. Eli mulla ei ole kokemusta siitä että voi saada kuukaudessa enemmän rahaa kuin alle 1000 e. Mä olin ennen työkyvyttömyyseläkettä työtön. En ole rikas vaikka eläke on suurempi kuin työmarkkinatuki.

        Kun en ole ollut työelämässä niin sitä rahaa ei ole ollut liikaa.

        Vähemmälläkin pärjää, jos täytyy.
        Itse sentään jonkin verran ehdin aikoinaan töitäkin tekemään, mutta nyt jo vuosikausia ollut työkyvyttömyyseläkkeellä.
        Kun tiedän, etten töihin kykene, se ei haittaa itseäni. En häpeile kertoa olevani eläkkeellä. Pieni eläke toki joskus mietityttää, mutta olen sillä silti pärjännyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähemmälläkin pärjää, jos täytyy.
        Itse sentään jonkin verran ehdin aikoinaan töitäkin tekemään, mutta nyt jo vuosikausia ollut työkyvyttömyyseläkkeellä.
        Kun tiedän, etten töihin kykene, se ei haittaa itseäni. En häpeile kertoa olevani eläkkeellä. Pieni eläke toki joskus mietityttää, mutta olen sillä silti pärjännyt.

        En minäkään ole koskaan hävennyt eläkkeellä oloa. kun 35 vuotiaana pääsin. Vieraat ihmiset kyllä voivottelee kun noin nuorena on joutunut. Minä en ole joutunjut vaan päässyt. Siinä on iso ero. Ihmiset ei oikein tajua jos ite ovat työkykyisiä ja pystyvät tekee töitä. Mulla on aina ollut pienet tulot niin ei ole tarvinnut opetella elää pienten tulojen kanssa.

        Mulle on sanottu ettei musta näy ulospäin että olis jotain häikkää. Alussa kun oli huonommassa henkisessä kunnossa niin oli raskasta jos vieraat ihmiset halus tulla juttelee . Oli vaan pakko jaksaa kuunnella. Onneks nykyään ei haittaa ja sitä juttelee itekin vieraille . Viime vuonna kun kävin hammaslääkärillä niin muutama sana tuli vaihdettua erään kanssa.Ite en ikinä aloita keskustelua vieraan ihmisen kanssa.

        Vaikka toi ahdistuneisuushäiriö pitää paljon sisällä niin arkielämässä mulla niitä oireita ei ole ollut eläkkeen jälkeen. Kaikki oireet tuli aina kerralla kuntoutuksessa oli ahdistusta,paniikkihäiriötä,sosiaalista uupumusta .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähemmälläkin pärjää, jos täytyy.
        Itse sentään jonkin verran ehdin aikoinaan töitäkin tekemään, mutta nyt jo vuosikausia ollut työkyvyttömyyseläkkeellä.
        Kun tiedän, etten töihin kykene, se ei haittaa itseäni. En häpeile kertoa olevani eläkkeellä. Pieni eläke toki joskus mietityttää, mutta olen sillä silti pärjännyt.

        Ihan se riippuu mitä töitä olis tarjolla, voi pystyä tekemään jos omaan mieleen sopivaa. Väkisin tekeminen on kamalaa , jatkuvaa kelloon vilkuilua koska päivä loppuu. Sellasia töitä ei voi tehdä kuin päivän ja on saanut tarpeekseen. Työ aika klo9.00-14.00 sopiva täydellä palkalla 15e/h minimi. Kahvi tauko klo 9.00-9.30 sisältää aamupalaverin. Lounas klo 11.00-11.30. Kahvitauko 13.00-13.20 ja klo 14.00 päivä pulkassa hymyssä suin. Kuka minut palkkaisi kevytyrittäjän näillä ehdoin ....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan se riippuu mitä töitä olis tarjolla, voi pystyä tekemään jos omaan mieleen sopivaa. Väkisin tekeminen on kamalaa , jatkuvaa kelloon vilkuilua koska päivä loppuu. Sellasia töitä ei voi tehdä kuin päivän ja on saanut tarpeekseen. Työ aika klo9.00-14.00 sopiva täydellä palkalla 15e/h minimi. Kahvi tauko klo 9.00-9.30 sisältää aamupalaverin. Lounas klo 11.00-11.30. Kahvitauko 13.00-13.20 ja klo 14.00 päivä pulkassa hymyssä suin. Kuka minut palkkaisi kevytyrittäjän näillä ehdoin ....

        Omalta kohdalta voin sanoa että kuka ottaa sosiaalialalle ihmisen töihin jolla on mielenterveysongelmia. Ite olin helpottunut 24 vuotta sitten kun sain potkut osa-aikatöistä kotipalvelussa. Hyvin mä jaksoin vetää pari kuukautta ja sitten alkoi näkyä jo asiakkaitten luona että viimesiä viedää. Ei tarvinnut vikana päivänä paljoa kun mulla pinna paloi. Kun tarpeeksi taistelee oman olotilansa kaa niin jossain vaiheessa tulee hetki kun haluaa ilmoittaa että tämä oli tässä.

        Kyllä itkin kun jouduin pomon puhutteluun. Se oli nöyryyttävää . Mä en muista siitä hetkestä muuta kuin että mä itkin. Se mitä pomo puhui mulle niin ei mitään muistikuvia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan se riippuu mitä töitä olis tarjolla, voi pystyä tekemään jos omaan mieleen sopivaa. Väkisin tekeminen on kamalaa , jatkuvaa kelloon vilkuilua koska päivä loppuu. Sellasia töitä ei voi tehdä kuin päivän ja on saanut tarpeekseen. Työ aika klo9.00-14.00 sopiva täydellä palkalla 15e/h minimi. Kahvi tauko klo 9.00-9.30 sisältää aamupalaverin. Lounas klo 11.00-11.30. Kahvitauko 13.00-13.20 ja klo 14.00 päivä pulkassa hymyssä suin. Kuka minut palkkaisi kevytyrittäjän näillä ehdoin ....

        Jos sinun pitäisi elättää itse itsesi tuolla menolla, huonosti sinun kävisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen opiskellut 1960-luvulla yhden ammattitutkinnon. Päivääkään en ollut työtä vailla enkä monta päivää sairaskaan. En ehtinyt pohtimaan unelma-ammatteja enkä toisia tutkintoja.
        Nyt ikää 75 vuotta ja eläkkeellä 12 vuotta.

        Nykyään ruikutetaan niin turhasta ja masennutaan, kun isot odotukset eivät toteudu. Ei yhtään omaa yritystä.

        Taas siinä yksi jolla on valmis sanonta toisten elämisistä ja olemisista .äsinä eyåt tiedä mitäön masennuksesta etkä ilmeisesti tule koskaan tietämäänkään .
        Lääkäritkin masentuvat joten heillä on työtä enemmän kun tarpeeksi .
        Jos sinä nyt olet ollut töissä koko elämäsi niin se on vaan sinun kokemus asioista . Ei kellään olisi aikaa olla masentunut vaan kun se sairaus ei katsomokomennus aikaa kun se iskee .
        Joten masennus iskee usein älykkäisiin ihmisiin , tyhmin syyllistäminen ei se iske , koska syyllistävät eivät edes tiedä mitään ihmisen anatomiasta ja siihen liittyvistä asioista. Moni syntyy herkällä hermostolla , jokuntoinen taas erilaisilla ominaisuuksiillam. Kukaan ei itse saa päättää millaisena syntyy. Usein nämäkin asiat ovat perinnöllisiä , siis suvussa on muitakin joille sairaus on ollut rasite koko elämän . Esi isilläkin oli masennuksia mutta ne leimattiin kauan sitten joidenkin pahojen henkien syiksi . Lue asiasta, ennen kun jakelet yksinkertaisia neuvojasi jolla ei ole mitään tekemistä masennusten kanssa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omalta kohdalta voin sanoa että kuka ottaa sosiaalialalle ihmisen töihin jolla on mielenterveysongelmia. Ite olin helpottunut 24 vuotta sitten kun sain potkut osa-aikatöistä kotipalvelussa. Hyvin mä jaksoin vetää pari kuukautta ja sitten alkoi näkyä jo asiakkaitten luona että viimesiä viedää. Ei tarvinnut vikana päivänä paljoa kun mulla pinna paloi. Kun tarpeeksi taistelee oman olotilansa kaa niin jossain vaiheessa tulee hetki kun haluaa ilmoittaa että tämä oli tässä.

        Kyllä itkin kun jouduin pomon puhutteluun. Se oli nöyryyttävää . Mä en muista siitä hetkestä muuta kuin että mä itkin. Se mitä pomo puhui mulle niin ei mitään muistikuvia.

        Ihmiset kun kuulee sanan ” mielenterveys ongelma ” niin silloin luulevat että ihminen on vaarallinen tai hullu kuten he sanovat .
        Vastaanotolla on ainoastaan ihmisiä jotka todella ivat loppuun palaneita ja haluavat aina että saisi jonkun lääkkeen että pian pääsisieroon sairaudestaan äkkiä .
        . Näitä sairauksia ei hoideta sillä lailla vaan paraneminen ottaa aikaa , siis ei ole olemassa mitään lääkettä joka ottaa pois sairauden yks kaks äsiksipä haiset joilla ei ole tietoa näistä asioista tekisivät suuren palveluksen ihmisille kun pitäisivät suunsa kiinni vaihto ehto on että lukisivat kaiken masennuksesta . Että edes pystyisivät keskustelemaan asiasta joka on niin monen ihmisen vaivana ja moni ei ole jaksanut elää sairautensa kanssa.
        Joten te jotka kuvittelette että masennus lähtee siivoamalla , niin parempi kun ette jakele neuvojanne


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos sinun pitäisi elättää itse itsesi tuolla menolla, huonosti sinun kävisi.

        Usein on kuitenkin niin että kaikki työ ei ole sentään oman mieleen sopivaa , työ josta saa palkan otetaan että voi elättää itsensä.
        On niin monia ihmisiä jotka eivät erityisesti voi valita mitään työtä vaan ottavat sen minkä saavat , ja tekevät itselleen selväksi että tää nyt tehdään ja voi olla että myöhemmin saa jotain mieluisampaa työtä. Kuinka moni oikeastaan on siinä ammatissa mistä on haaveillut , eri tilanteissa on joskus tehtävä myös töitä siksi että tienaa elantonsa itse .
        Tuo selostus jonka kirjoitit työstä , ei ole kenekään kohdalla , joten kellään ei ole sellaisia työaikoja . Jokainen työ tarvitsee tekijänsä .


    • Anonyymi

      15 vuotta olin töissä ja sitten sanoi kroppa ja psyyke itsensä irti ja nyt olen ollut 10 vuotta sairauslomalla. En pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, koska takana on tuo 15 vuotta.

    • Hei ja tiedoksi kaikille, joko omaan käytttöön tai välitettäväksi muille

      Laitan tähän tiedoksi infoa eri auttamitahoista, joista voi saada apua ja tukea elämässä eteen tulevissa ongelma- ja kriisitilanteissa. Keskustelu ammattilaisen tai vertaisen kanssa voi helpottaa ja tuoda uusia näkökulmia. Näistä tahoista voi saada tukea myös muuhun avun hakemiseen.

      - Tukinet.net - Tukipisteesi netissä https://tukinet.net/

      Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy esimerkiksi MIELI Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

      Lisäksi ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on aikuisten kahdenkeskinen MIELI Kriisichat, jossa voi jutella päivystäjän kanssa mistä tahansa mielessä olevasta huolesta tai hankalasta elämäntilanteesta.

      Tukinetissä on llisäksi monenlaisia ryhmächattejä ja keskusteluryhmiä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.

      Tukinetin kaikki palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä palveluun anonyymisti. Osaa palveluista voi käyttää ilmankin rekisteröitymistä.

      Keskusteluapua kriisissä on mahdollista saada matalalla kynnyksellä myös:

      - MIELI Kriisipuhelin

      Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin MIELI Kriisipuhelin päivystää24/7 numerossa 09 2525 0111.


      Ystävällisin terveisin
      MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata

    • Anonyymi

      Ap on oikeassa,nuo minäkin haluaisin karjua,koska olen väsynyt tähän touhuun.Vuositolkulla somea,vertaamista,masennusta,passiivisuutta.Seuraavalla kerralla kun aloitan suursiivouksen hyvän jytän tahdissa,heitän älykännyn ulos ja komennan luutimaan lattiaa yhdessä.Meinasi masennus meikäläisenki viedä mutta työ ja varsinkin kotityöt pitää alakulon loitolla,suosittelen kaikille.Some pois ja siivoamaan.

      • Anonyymi

        Kunhan pysyy loitolla twitteristä/X ja Facebookista niin se on jo iso askel oikeaan suuntaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kunhan pysyy loitolla twitteristä/X ja Facebookista niin se on jo iso askel oikeaan suuntaan.

        Pysyy poissa kaikesta siitä, josta tulee itselle huonot fiilikset.
        Olen aina ihmetellyt, kun monet tajuavat, mistä ahdistuvat ym., ja silti toimivat samaan malliin välittämättä, että tulee ahdistusta. Sehän on masokismia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos tienaaminen koneella kiinnostaa niin lue!

      Olen kerrännyt muutaman linkin kyselysivustoille. Vastaa kyselyihin ja tienaa rahaa! Minimikotiutus on sivuilla 10e ja v
      Työ ja opiskelu
      3
      7229
    2. Kimmo Kiljunen sekoili täysin - joutuu nyt syrjään

      HS: Kimmo Kiljunen syrjään ulkoasiainvaliokunnan johdosta. SDP:n eduskuntaryhmä aikoo vaihtaa ulkoasiainvaliokunnan puh
      Maailman menoa
      382
      1991
    3. Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!

      Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola
      Kotimaiset julkkisjuorut
      266
      1702
    4. Keski-ikäiset julkkismiehet vaihtaa nuorempiin!

      Seiska tietää kertoa: erikoisjoukot Janne Lehtosen vaimo yli 20v avioliitosta hakee eroa, Janne -ikuista rakkautta hehku
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1653
    5. Kimmo Kiljunen

      "Kimmo Kiljunen, sdp, esittää rajuja väitteitä. Hän tapasi suomenvenäläisiä. Julki tulleella videolla hän vaatii rajaa
      70 plus
      291
      1372
    6. Mitä haluaisit sanoa

      kaivatullesi juuri nyt?
      Ikävä
      73
      1112
    7. Herätät kyllä

      Tunteita vaikka missä muodossa. Tiedät että meidän on vaikea vastustaa toisiamme.
      Ikävä
      73
      1053
    8. Salassapito luottamuselimissä. Missä kulkee raja?

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila (kesk) kyselee, mitä minulle oma väki aikoo tehdä, kun toin hallituksen
      Haapavesi
      61
      799
    9. Kauan aiot vielä vastustella minua?

      Miehelle kysymys.
      Ikävä
      47
      786
    10. Miksi teet tästä niin vaikeaa?

      Olisin sinun, jos haluaisit. Antaisin sinulle koko sydämeni. Et halua kohdata minua, vaikka kuitenkin haluat. Yritä jo p
      Ikävä
      25
      749
    Aihe