Oletko joskus pelännyt tunteitasi?

Varmasti useimmiten näin. Niillä jotka eivät ole kohdanneet turvallista aikuistumista... Heillä tunteiden käsittely voi olla huomattavasti ”pelottavampaa” 😔

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti useimmiten näin. Niillä jotka eivät ole kohdanneet turvallista aikuistumista... Heillä tunteiden käsittely voi olla huomattavasti ”pelottavampaa” 😔

Jokaisella on mahdollisuus siihen. Mutta useampi ei jaksa nähdä vaivaa.
Kärsivät ennemmin tunteiden aiheuttamista reaktioista....kuka mistäkin. 🤷‍♂️

Anonyymi kirjoitti:

Jokaisella on mahdollisuus siihen. Mutta useampi ei jaksa nähdä vaivaa.
Kärsivät ennemmin tunteiden aiheuttamista reaktioista....kuka mistäkin. 🤷‍♂️

Niin ja kumpi olisi oikeasti ihanampaa se että kärvistelet yksin tunteidesi kanssa vai yhdessä😍

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja kumpi olisi oikeasti ihanampaa se että kärvistelet yksin tunteidesi kanssa vai yhdessä😍

Riippuu siitä, että pystyykö toinen kokemaan itse sen, että koen kaikenlaista tunnetta? Ei ne aina ole kivoja.
Vaaleanpunaiset pilvenpumpulit on vain yksi osa tunneskaalaa.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu siitä, että pystyykö toinen kokemaan itse sen, että koen kaikenlaista tunnetta? Ei ne aina ole kivoja.
Vaaleanpunaiset pilvenpumpulit on vain yksi osa tunneskaalaa.

Lue lisää

Esimerkiksi sellainen tunnetila kuin menettämisenpelko. Kun rakastaa toista yli monen asian. Sitä ei edes tiedosta minkä asioiden, kunnes menettämisenpelon tunnetila valtaa mielen. Se voi iskeä ihan mistä vaan...ihmisen vaikka mielikuvituksesta tai ennen koetuista asioitten yhteyksistä riippuen.

Reaktiot voi mennä miten vaan...sekunnissa tuonne ja tänne. Paniikkikohtaus.

Eikä tälläinen tunnemylläkkä ole kenenkään syy, eikä kukaan siihen osaa äkkiä varautua. Mutta tuikitavallista... vaikka kun on hetken koettu aivan vaan sitä ihananihanaa vaaleanpunaista hekumaa...

Jokaisella meillä kun on aivojen hallitsemattomissa osissa (alitajunnassa ja muistissa) niin paljon kaikenlaista, ettei me edes tiedetä... Täällä on mm. palstalla ollut paljon naisoletettuja, jotka tuntuvat tietävänsä kaiken mitä ovat...😄

Harhaa ja rajallisuuteen perustuvaa...ihan kuten ihminen joskus luuli...ensin tajuttiin maapallon rajat...kunnes keksittiin avaruus, eikä sitä enää ymmärretäkään...se jatkuu ja jatkuu...

Ei ole rajoja.

Kuten ei voi tietää mitä tunnetta voisi pelätä, jos sitä ei ole kokenut...eikä elämässä kokemukset lopu..

Se on tärkeintä kumminkin että itse on tyytyväinen omaan elämään.🤗

Anonyymi kirjoitti:

Se on tärkeintä kumminkin että itse on tyytyväinen omaan elämään.🤗

Mitä jos ei ole. Ja koko ajan pahemmaksi menee. Ja sitten on niitä, jotka muistaa ja jaksaa muistuttaa virheistä. 😕

Anonyymi kirjoitti:

Mitä jos ei ole. Ja koko ajan pahemmaksi menee. Ja sitten on niitä, jotka muistaa ja jaksaa muistuttaa virheistä. 😕

No tuo on kurjaa. Pystyykö niistä ”virheistään” oppimaan mitään?

Anonyymi kirjoitti:

No tuo on kurjaa. Pystyykö niistä ”virheistään” oppimaan mitään?

Ei Harmis tee virheitä ikinä omasta mielestään...maailma tekee...

Anonyymi kirjoitti:

Ei Harmis tee virheitä ikinä omasta mielestään...maailma tekee...

Tuosta tulikin hauskasti mieleen että jos harmis saisi ehdottoman maailmanherruuden kuinkahan virheetön maailma tosiaan saataisiin? täydelliseen virherettömyyteen tuskin päästäisiin mutta parempi tulisi varmasti :)

-harmiseikirj-

Niin siis pidetään viestiketju kuumana sinun ansiostasi.😉😂 Ei siis kiitos kommentista. Tunnistan tuota samaa itsessäni jos pahasti ihastun niin menen aivan lukkoon. Voi olla ettei tule edes sanaa suusta🙈

Anonyymi kirjoitti:

Niin siis pidetään viestiketju kuumana sinun ansiostasi.😉😂 Ei siis kiitos kommentista. Tunnistan tuota samaa itsessäni jos pahasti ihastun niin menen aivan lukkoon. Voi olla ettei tule edes sanaa suusta🙈

Lue lisää

Minä alan vältellä, kun pelkään torjutuksi tulemista ja olen epävarma omasta arvostani. Siksi en uskalla mennä sanomaan mitään... Nostan toisen niin korkealle jalustalle.

mustasusi kirjoitti:

Minä alan vältellä, kun pelkään torjutuksi tulemista ja olen epävarma omasta arvostani. Siksi en uskalla mennä sanomaan mitään... Nostan toisen niin korkealle jalustalle.

Sun pitäisi luottaa enemmän itseesi. Tiedän helpompi sanoa kuin tehdä/toimia…

Anonyymi kirjoitti:

Sun pitäisi luottaa enemmän itseesi. Tiedän helpompi sanoa kuin tehdä/toimia…

Niin pitäisi varmaan... opinko koskaan.

mustasusi kirjoitti:

Niin pitäisi varmaan... opinko koskaan.

Jos annat itsellesi mahdollisuuden.., puhu itsestäsi kauniimmin, arvosta enemmän sitä mitä jo olet. Olet hyvä tyyppi. Sen näkee jo tällä palstalla. Saat kakkaa niskaasi silti käyttäydyt ihmeen kohteliaasti vaikka voisit oikeesti joskus rähistä. Toki sekin jos ei lähde niin helposti rähisemään kertoo enemmän fiksuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos annat itsellesi mahdollisuuden.., puhu itsestäsi kauniimmin, arvosta enemmän sitä mitä jo olet. Olet hyvä tyyppi. Sen näkee jo tällä palstalla. Saat kakkaa niskaasi silti käyttäydyt ihmeen kohteliaasti vaikka voisit oikeesti joskus rähistä. Toki sekin jos ei lähde niin helposti rähisemään kertoo enemmän fiksuudesta.

Lue lisää

Olet oikeassa ja kyllä tuon välillä aina tiedostankin... Mut sitten on tilanteita jossa se unohtuu. On siinä työtä tehtävä itsensä kanssa aina. Mä oon tottunut jotenkin ottamaan kakkaa vastaan paremmin, kuin mitään muuta. Olen sellainen soturi. Mut sitte mä pelkään kuitenkin naisia.

mustasusi kirjoitti:

Olet oikeassa ja kyllä tuon välillä aina tiedostankin... Mut sitten on tilanteita jossa se unohtuu. On siinä työtä tehtävä itsensä kanssa aina. Mä oon tottunut jotenkin ottamaan kakkaa vastaan paremmin, kuin mitään muuta. Olen sellainen soturi. Mut sitte mä pelkään kuitenkin naisia.

Lue lisää

No sama täällä.. siis lähinnä elämässä ei ole ollut mitenkään helppoa. Aina tuntenut jollain tavalla olevani ulkopuolinen koko yhteiskunnassa. 🤷‍♀️Mites onko perhe/lapset edes auttaneet sua ettet kokisi olevasi täysi ”surkimus”?

Anonyymi kirjoitti:

No sama täällä.. siis lähinnä elämässä ei ole ollut mitenkään helppoa. Aina tuntenut jollain tavalla olevani ulkopuolinen koko yhteiskunnassa. 🤷‍♀️Mites onko perhe/lapset edes auttaneet sua ettet kokisi olevasi täysi ”surkimus”?

Lue lisää

Sivusta seuranneena: Ei muitten sanomisilla ole mitään merkitystä. Keskittyy omaan surkeuteensa täysin.

Välillä saa jotain säälipisteitä ja niillä elää...

Niin saisipa ne huonot tai mitälie kokemukset pyyhittyä pois muistista. Olisi huomattavasti helpompi uskaltaa elää ja kohdata uusia ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin saisipa ne huonot tai mitälie kokemukset pyyhittyä pois muistista. Olisi huomattavasti helpompi uskaltaa elää ja kohdata uusia ihmisiä.

Niinpä. Pärjäisin ihan hyvin ilman niitä kipeitäkin kokemuksia, mutta koska mennyttä ei saa muutettua, täytyy vain löytää jostain rohkeutta heittäytyä.

Yksi asia, mikä jarruttaa itseäni on, että moni mies kokemukseni mukaan lähtee niin vauhdilla matkaan, että minulle iskee ahdistus. Kaikki ovat sanoneet, että tietenkin on ok edetä maltilla ja antaa asioiden mennä omalla painollaan, mutta todellisuus on ollut jotain ihan toista.

Aletheias kirjoitti:

Niinpä. Pärjäisin ihan hyvin ilman niitä kipeitäkin kokemuksia, mutta koska mennyttä ei saa muutettua, täytyy vain löytää jostain rohkeutta heittäytyä.

Yksi asia, mikä jarruttaa itseäni on, että moni mies kokemukseni mukaan lähtee niin vauhdilla matkaan, että minulle iskee ahdistus. Kaikki ovat sanoneet, että tietenkin on ok edetä maltilla ja antaa asioiden mennä omalla painollaan, mutta todellisuus on ollut jotain ihan toista.

Lue lisää

Tuttu tunne. Voi olla että miehillä on sitten vaikeampaa olla ja pitää näppinsä erossa kiinnostavasta naisesta. Sitäkin on tullut koettua että toinen haluaa olla 24/7.. se jos mikä ahdistaa. Vaikka hullaantuisin ei mun nyt koko ajan tarvitse kyhnyttää toisen kyljessä vaan pitää olla myös omaa elämää. Toivon sulle ja itselleni sellaista rohkeutta jos joskus tulee semmoinen henkilö vastaan ja tuntuu nyt se on tässä. Anna palaa tyttö😉

Anonyymi kirjoitti:

Tuttu tunne. Voi olla että miehillä on sitten vaikeampaa olla ja pitää näppinsä erossa kiinnostavasta naisesta. Sitäkin on tullut koettua että toinen haluaa olla 24/7.. se jos mikä ahdistaa. Vaikka hullaantuisin ei mun nyt koko ajan tarvitse kyhnyttää toisen kyljessä vaan pitää olla myös omaa elämää. Toivon sulle ja itselleni sellaista rohkeutta jos joskus tulee semmoinen henkilö vastaan ja tuntuu nyt se on tässä. Anna palaa tyttö😉

Lue lisää

Koen hankalaksi löytää ihmistä, jonka kanssa sitä olisi riittävän samantahtinen tai joka osaisi sopeuttaa tahtiaan hitaamman (eli minun) mukaiseksi. En halua turhaankaan jarrutella, mutta kaipaan tilaa hengittää ja haluan antaa asioiden edetä omalla painollaan. Silleen kepeästi 😊

Kiitos, toivon samaa sinulle. Rohkeutta kohdata ja tunnistaa se ihminen, jonka vuoksi kannattaa ottaa riski ja heittäytyä 🤗

Aletheias kirjoitti:

Koen hankalaksi löytää ihmistä, jonka kanssa sitä olisi riittävän samantahtinen tai joka osaisi sopeuttaa tahtiaan hitaamman (eli minun) mukaiseksi. En halua turhaankaan jarrutella, mutta kaipaan tilaa hengittää ja haluan antaa asioiden edetä omalla painollaan. Silleen kepeästi 😊

Kiitos, toivon samaa sinulle. Rohkeutta kohdata ja tunnistaa se ihminen, jonka vuoksi kannattaa ottaa riski ja heittäytyä 🤗

Lue lisää

Kiitos. 🤗 Uskon kyllä että vielä löydät semmoisen kumppanin joka on valmis etenemään sinun tahtiisi.

Olis oikeastaan mielenkiintoista kuulla miehiltä, miten he ovat kokeneet naisiin tutustumisen, onko naiset edenneet kuin höyryjuna🙈 vai antaneet tilaa tutustumiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos. 🤗 Uskon kyllä että vielä löydät semmoisen kumppanin joka on valmis etenemään sinun tahtiisi.

Olis oikeastaan mielenkiintoista kuulla miehiltä, miten he ovat kokeneet naisiin tutustumisen, onko naiset edenneet kuin höyryjuna🙈 vai antaneet tilaa tutustumiselle.

Lue lisää

Toivotaan niin, mutta vähän enemmän rohkeutta se kyllä itseltä vaatisi 🙈

Tuo voisi olla hyvä aloituksen aihe. Voi hyvin olla, että miehillä on ihan samanlaisia kokemuksia eikä tämä ole lainkaan mikään sukupuolikysymys, vaan enemmänkin henkilökysymys. Itse sitä katsoo maailmaa vain omasta vinkkelistä niin joskus saattaa ajatella liian kapeasti asioista.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos. 🤗 Uskon kyllä että vielä löydät semmoisen kumppanin joka on valmis etenemään sinun tahtiisi.

Olis oikeastaan mielenkiintoista kuulla miehiltä, miten he ovat kokeneet naisiin tutustumisen, onko naiset edenneet kuin höyryjuna🙈 vai antaneet tilaa tutustumiselle.

Lue lisää

Osa on edennyt höyryjunan tavoin ja osa naisista taas edennyt niin hitaasti, etten tiedä mitä edes heille merkkaan.

Minua itseäni ei haittaa hidas eteneminen, kunhan se on etenemistä. Sama juttu kun keskustelemisessa, pitää edetä johonkin, tai se on sitten sellaista lämpimikseen turinointia...ohhoh...on kelejä pidellyt...hohhoijaa...

Tutustuminen on tutustumista, kyselyä ja uteliaisuutta. Sitten vastavuoroisesti aika avointa heittäytymistä. Noin niinkuin parhaimmillaan. Välillä on hyvä pitää taukoa ja antaa asioiden muhia, mutta sitten kun taas tutustutaan, niin sitten se on sitä. Ja vuorovetoisesti...

Anonyymi kirjoitti:

Osa on edennyt höyryjunan tavoin ja osa naisista taas edennyt niin hitaasti, etten tiedä mitä edes heille merkkaan.

Minua itseäni ei haittaa hidas eteneminen, kunhan se on etenemistä. Sama juttu kun keskustelemisessa, pitää edetä johonkin, tai se on sitten sellaista lämpimikseen turinointia...ohhoh...on kelejä pidellyt...hohhoijaa...

Tutustuminen on tutustumista, kyselyä ja uteliaisuutta. Sitten vastavuoroisesti aika avointa heittäytymistä. Noin niinkuin parhaimmillaan. Välillä on hyvä pitää taukoa ja antaa asioiden muhia, mutta sitten kun taas tutustutaan, niin sitten se on sitä. Ja vuorovetoisesti...

Lue lisää

Tuon allekirjoitan kyllä, että suhteen pitää edetä, on se tahti sitten mitä vain, mutta ennemmin tai myöhemmin sekin alkaa kuormittaa suhdetta, jollei suhde etene mihinkään.

Vaikka itsekin kaipaan tilaa tutustumisessa enkä halua kiirehtiä niin en tarkoita sitä, että pitäisi viesteillä tai nähdä vain harvoin tai odottaa puolta vuotta ennen kuin harrastetaan seksiä, vaan se liittyy enemmän siihen, että kaipaan sellaista paineetonta tutustumista.

😢 niin jokainen käyttäytyy surun vallatessa eri tavalla. Itseltäni menee silloin yleensä ruokahalu. Pitäisi pitää itsensä juurikin liikkessä ettei tuntisi niin suurta kipua.

Anonyymi kirjoitti:

😢 niin jokainen käyttäytyy surun vallatessa eri tavalla. Itseltäni menee silloin yleensä ruokahalu. Pitäisi pitää itsensä juurikin liikkessä ettei tuntisi niin suurta kipua.

Lue lisää

Harvalla kuitenkin pamahtaa maniaa, jos tärkeä omainen sairastuu, ei saa hoitoa ja lakia rikotaan minkä ehditään. Moni muu ”selviää”. Hoitaa kiltisti omaisiaan samalla, kun käy läpi suruprosessia ja käy sitten lääkärissä jossain muulla kuin ”omalla”lääkärillä.

Allekirjoittaneen ongelma on se, että jo lähiaikoina on testailtu kymmentä eri pkv-lääkettä eri yhdistelmissä. Ja mitä pillerisekoituksia onkin kokeiltu vuosien aikana. Että en tiedä kuinka pitkä aika pitää varata vieraalle lääkärille, että se pääsisi kärryille näistä lääkekokeiluista ja mahdollisesti sopivista yhdistelmistä. Meikäläinen taitaa olla esh ikuinen asiakas, kun tää mun touhu menee koko ajan pahemmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Harvalla kuitenkin pamahtaa maniaa, jos tärkeä omainen sairastuu, ei saa hoitoa ja lakia rikotaan minkä ehditään. Moni muu ”selviää”. Hoitaa kiltisti omaisiaan samalla, kun käy läpi suruprosessia ja käy sitten lääkärissä jossain muulla kuin ”omalla”lääkärillä.

Allekirjoittaneen ongelma on se, että jo lähiaikoina on testailtu kymmentä eri pkv-lääkettä eri yhdistelmissä. Ja mitä pillerisekoituksia onkin kokeiltu vuosien aikana. Että en tiedä kuinka pitkä aika pitää varata vieraalle lääkärille, että se pääsisi kärryille näistä lääkekokeiluista ja mahdollisesti sopivista yhdistelmistä. Meikäläinen taitaa olla esh ikuinen asiakas, kun tää mun touhu menee koko ajan pahemmaksi.

Lue lisää

Ei nyt millään pahalla mutta pienellä herätyksellä: sinä kuulostaa ihmiseltä, joka ei ota vastuuta itsestään.

Vaikka valtio ja terveydenhuolto ovat korvaamattomia, ei niitä ole tarkoitettu kenenkään pelastajiksi. Itse on jokaisen oma elämänsä rakennettava ja onnensa löydettävä.

Muita syyttelemällä et parane ikinä.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt millään pahalla mutta pienellä herätyksellä: sinä kuulostaa ihmiseltä, joka ei ota vastuuta itsestään.

Vaikka valtio ja terveydenhuolto ovat korvaamattomia, ei niitä ole tarkoitettu kenenkään pelastajiksi. Itse on jokaisen oma elämänsä rakennettava ja onnensa löydettävä.

Muita syyttelemällä et parane ikinä.

🦄

Lue lisää

Pahoittelut, väärinkirjoitusohjelmani ei ymmärrä toista persoonaa. Oikea muoto on tietysti "sinä kuulostat".

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt millään pahalla mutta pienellä herätyksellä: sinä kuulostaa ihmiseltä, joka ei ota vastuuta itsestään.

Vaikka valtio ja terveydenhuolto ovat korvaamattomia, ei niitä ole tarkoitettu kenenkään pelastajiksi. Itse on jokaisen oma elämänsä rakennettava ja onnensa löydettävä.

Muita syyttelemällä et parane ikinä.

🦄

Lue lisää

Menestyksen teologiaa palstamiehelle, eikö kannattaisi skoldata ihmisiä vaikka tubessa ja kysyä josko kiinnostais maksullinen konsultaatio? Sevoi olla jyrkässä ristiriidassa stigmojen purkamisen eetoksen kanssa esim burn outin sun muun syyn vuoksi, eli herttaista julkista puhetta, että näistä psyykkisistä haasteista tulisi puhua paljon enemmän

Miten olet selvinnyt niistä?🧐

Jos siis olet joskus päättänyt ihmissuhteistasi jotain, niin pidätkö yleensä herkästi pääsi? Vai voiko aika auttaa asiaan🤔 Olen käsittänyt että olet varsinainen jääräpää. Mutta kukapa meistä ei joskus olisi. Jääräpäisyys on herkästi tarttuvaa..

Anonyymi kirjoitti:

Jos siis olet joskus päättänyt ihmissuhteistasi jotain, niin pidätkö yleensä herkästi pääsi? Vai voiko aika auttaa asiaan🤔 Olen käsittänyt että olet varsinainen jääräpää. Mutta kukapa meistä ei joskus olisi. Jääräpäisyys on herkästi tarttuvaa..

Lue lisää

Mun ihmissuhdepäätökset on mallia "menenkö tän kanssa loppuun asti" tai "eroaisinko" parisuhderintamalla sekä joskus harvoin mallia "tuon kanssa en ole enää ikinä missään tekemisissä" muilla kuin parisuhdemarkkinoilla. Kaikkien noiden mahdollisten päätösten takana on pidempi arvopohjainen pohdinta, niin ei ole syytä muuttaa mieltään mitenkään pikaisesti. Jos vuosia myöhemmin ilmenee uusia seikkoja joiden vuoksi kantaa on syytä tarkistaa, niin tokihan tarkistan, mutta muuten ei ole tarpeen muuttaa valittua linjaa eikä ainakaan äkkinäisesti. En pidä sitä jääräpäisyytenä, vaan puhtaasti todistepohjaisena arvovalintana, kun ei ole mielekästä sitoa itseään johonkin kusipäähän ellei siitä satu nauttimaan.

Vastaavasti en ole mitenkään katkera tai pitkävihainen, olen vain rationaalinen ja siksi ymmärrän hyvin, että joku ihminen ei halua olla minun kanssani missään tekemisissä. Nostan hattua sille arvovalinnalle.

randombypasser kirjoitti:

Mun ihmissuhdepäätökset on mallia "menenkö tän kanssa loppuun asti" tai "eroaisinko" parisuhderintamalla sekä joskus harvoin mallia "tuon kanssa en ole enää ikinä missään tekemisissä" muilla kuin parisuhdemarkkinoilla. Kaikkien noiden mahdollisten päätösten takana on pidempi arvopohjainen pohdinta, niin ei ole syytä muuttaa mieltään mitenkään pikaisesti. Jos vuosia myöhemmin ilmenee uusia seikkoja joiden vuoksi kantaa on syytä tarkistaa, niin tokihan tarkistan, mutta muuten ei ole tarpeen muuttaa valittua linjaa eikä ainakaan äkkinäisesti. En pidä sitä jääräpäisyytenä, vaan puhtaasti todistepohjaisena arvovalintana, kun ei ole mielekästä sitoa itseään johonkin kusipäähän ellei siitä satu nauttimaan.

Vastaavasti en ole mitenkään katkera tai pitkävihainen, olen vain rationaalinen ja siksi ymmärrän hyvin, että joku ihminen ei halua olla minun kanssani missään tekemisissä. Nostan hattua sille arvovalinnalle.

Lue lisää

Totta, harva meistä kusipäitä kaipaa elämään. Silloin ainakin se päätös on ihan tervettä.
Harvemmin ainakaan ex-kannattaa ottaa takaisin. Sen virheen kerran tein ja eihän sitä uudellen lämmittelyä kauan kestänyt.. mut tuokin menee nuoruuden piikkiin. Näin keski ikäisenä osaa ehkä harkita paremmin tekemiään valintoja.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, harva meistä kusipäitä kaipaa elämään. Silloin ainakin se päätös on ihan tervettä.
Harvemmin ainakaan ex-kannattaa ottaa takaisin. Sen virheen kerran tein ja eihän sitä uudellen lämmittelyä kauan kestänyt.. mut tuokin menee nuoruuden piikkiin. Näin keski ikäisenä osaa ehkä harkita paremmin tekemiään valintoja.

Lue lisää

No exät on exiä ja sitä ne on hyvästä syystä. Ystävinä olen kaikkien kanssa, mutta se on aivan riittävästi se. Teoriassa voisin jonkun exän takaisin ottaakin, mutta vaatisi aika paljon aikaa väliin että kyseessä on osittain vanha tuttu, osittain uusi ihminen, molemmat osapuolet toivottavasti ajan kuluessa hiukan viisastuneina. Niin eipä ole tapahtunut eikä tullene tapahtumaankaan ja se on ihan hyvä niin.

Sen myönnän, että ihmissuhdeasioissa olen päätöksissäni särmikäs, jyrkkä ja ehdotonkin, mutta kaikelle sille on perusteensa, enkä tee niitä päätöksiä hetkessä, vaan pidemmän harkinnan kautta. Ja sinällään, kun oma hyvinvointi on kyseessä, niin jyrkkyys ja ehdottomuus ovat aivan perusteltuja ilman pidempää harkintaakin.

randombypasser kirjoitti:

No exät on exiä ja sitä ne on hyvästä syystä. Ystävinä olen kaikkien kanssa, mutta se on aivan riittävästi se. Teoriassa voisin jonkun exän takaisin ottaakin, mutta vaatisi aika paljon aikaa väliin että kyseessä on osittain vanha tuttu, osittain uusi ihminen, molemmat osapuolet toivottavasti ajan kuluessa hiukan viisastuneina. Niin eipä ole tapahtunut eikä tullene tapahtumaankaan ja se on ihan hyvä niin.

Sen myönnän, että ihmissuhdeasioissa olen päätöksissäni särmikäs, jyrkkä ja ehdotonkin, mutta kaikelle sille on perusteensa, enkä tee niitä päätöksiä hetkessä, vaan pidemmän harkinnan kautta. Ja sinällään, kun oma hyvinvointi on kyseessä, niin jyrkkyys ja ehdottomuus ovat aivan perusteltuja ilman pidempää harkintaakin.

Lue lisää

Saan tästä nyt hieman sellaisen kuvan että ”haaveilet” palaavaksi jonkun eksäsi kanssa yhteen? Vaikka mainitsit että olet jokaisen kanssa ystävä väleissä ja se riittää. Oletko oikeasti sitä mieltä että ne kaikki erot mitä olet kokenut olisi voinut jotenkin välttää ja niistä joku henkilö on semmoinen johon voisit vielä joskus ”tutustua”uudelleen?

Anonyymi kirjoitti:

Saan tästä nyt hieman sellaisen kuvan että ”haaveilet” palaavaksi jonkun eksäsi kanssa yhteen? Vaikka mainitsit että olet jokaisen kanssa ystävä väleissä ja se riittää. Oletko oikeasti sitä mieltä että ne kaikki erot mitä olet kokenut olisi voinut jotenkin välttää ja niistä joku henkilö on semmoinen johon voisit vielä joskus ”tutustua”uudelleen?

Lue lisää

Öööö, no en kyllä haaveile, kyllä se ystävyys ihan riittää.

En tiedä olisiko joku ero voitu välttää, ehkäpä, mutta näkisin, että jokainen ero oli "tarkoitettu", jotta osapuolet oppisivat siitä suhteestaan jotain.

Luulisin, ettei ole tarpeen tutustua uudelleen, vaikka parin exän kohdalla ystävyys on nykyään jo hatara käsite, kun yhteyttä ei mainittavammin pidetä enää.

randombypasser kirjoitti:

Öööö, no en kyllä haaveile, kyllä se ystävyys ihan riittää.

En tiedä olisiko joku ero voitu välttää, ehkäpä, mutta näkisin, että jokainen ero oli "tarkoitettu", jotta osapuolet oppisivat siitä suhteestaan jotain.

Luulisin, ettei ole tarpeen tutustua uudelleen, vaikka parin exän kohdalla ystävyys on nykyään jo hatara käsite, kun yhteyttä ei mainittavammin pidetä enää.

Lue lisää

Siis joo kyllä jokainen suhde opettaa aina jotain. Pitää mennä vähän myös itseensä, mikä on ihan hyvä asia.. pohtia miten itse on käyttäytynyt. Uskon myös siihen että kaikella on todellakin tarkoituksensa. En itsekään välttämättä olisi päätynyt ikinä palstalle jos suhteessa ei olis mennyt huonosti..

Se on tavallaan ihan normaalia, että exä suhteet ”kuolee” aikanaan pois. Kumminkin jokainen varmasti tai toivottavasti jatkaa matkaa eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Siis joo kyllä jokainen suhde opettaa aina jotain. Pitää mennä vähän myös itseensä, mikä on ihan hyvä asia.. pohtia miten itse on käyttäytynyt. Uskon myös siihen että kaikella on todellakin tarkoituksensa. En itsekään välttämättä olisi päätynyt ikinä palstalle jos suhteessa ei olis mennyt huonosti..

Se on tavallaan ihan normaalia, että exä suhteet ”kuolee” aikanaan pois. Kumminkin jokainen varmasti tai toivottavasti jatkaa matkaa eteenpäin.

Lue lisää

Niin, kyllä mä pidän jokaista eroani suuressa arvossa, niille on ollut syynsä ja niistä on keskusteltu, ei ole ollut epäselviä tekstarieroja. Luulisin oppineenikin niistä, mutta se selviää mahdollisen seuraavan suhteen kohdalla, eikä enempää voi vaatiakaan.

On se normaalia, vaikkakin jotkut ovat jääneet elämään, mikä kertonee siitä, että itse suhteen lisäksi yksilöillä on samankaltaisia intressejä suhteen ulkopuolelta. Se on ihan hyvä niin, pidän siitä että kontakti säilyy suhteen ylikin.

randombypasser kirjoitti:

Niin, kyllä mä pidän jokaista eroani suuressa arvossa, niille on ollut syynsä ja niistä on keskusteltu, ei ole ollut epäselviä tekstarieroja. Luulisin oppineenikin niistä, mutta se selviää mahdollisen seuraavan suhteen kohdalla, eikä enempää voi vaatiakaan.

On se normaalia, vaikkakin jotkut ovat jääneet elämään, mikä kertonee siitä, että itse suhteen lisäksi yksilöillä on samankaltaisia intressejä suhteen ulkopuolelta. Se on ihan hyvä niin, pidän siitä että kontakti säilyy suhteen ylikin.

Lue lisää

Sinä oletkin poikkeus että pidät siitä että voit viestitellä ja soitella eksillesi. Aika moni kumminkin haluaa jättää menneet suhteet taakseen. En silti sano ettäkö tuo sun touhusi olisi mitenkään väärin, eli jos se vaan on sulle hyväksi niin sittenhän se on hyvä.

Itse lähinnä arvostan niitä ex pareja mitkä on hyvissä väleissä ihan jopa jälkikasvunsa takia. Sekin voi joskus olla tosi rumaa, eikä ajatella yhtään niitä lasten tunteita kun vanhemmat eivät voi olla edes samassa tilassa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä oletkin poikkeus että pidät siitä että voit viestitellä ja soitella eksillesi. Aika moni kumminkin haluaa jättää menneet suhteet taakseen. En silti sano ettäkö tuo sun touhusi olisi mitenkään väärin, eli jos se vaan on sulle hyväksi niin sittenhän se on hyvä.

Itse lähinnä arvostan niitä ex pareja mitkä on hyvissä väleissä ihan jopa jälkikasvunsa takia. Sekin voi joskus olla tosi rumaa, eikä ajatella yhtään niitä lasten tunteita kun vanhemmat eivät voi olla edes samassa tilassa.

Lue lisää

No mulle on itseisarvo, että erimielisyyksistä huolimatta voidaan olla väleissä, oli kyse sitten mistä tahansa ihmissuhteesta. Aina se ei ole mahdollista, mutta se ei haittaa, se on vain elämää. Eikä noiden exienkään kanssa jatkuvasti olla yhteyksissä, ennemminkin satunnaisesti, mutta silloin tarina jatkuu siitä mihin se viimeksi jäi.

Se olisi aina hyvä, että vanhemmat voisivat olla edes lastensa takia sen verran väleissä, ettei lasten tarvitse kärsiä kahden typerän aikuisen egoista.

Totta, arkuus on näkynyt minussa aina jollakin tavalla.

Tuohon kirjoitan vain, että ymmärrän.
Vilma
Itse en tunne vihaa, mutta olen joistain asioista vihainen, todella vihainen.

Siis niin ymmärrän vihasi.

Elvyttää nyt noin monta kertaa, ihan vaan sillä että (kun MINÄ nyt saan viikkorahaa, niin kauan kun ukolla henki pihisee). Tuotakin kokemusta voisi ajatella omalle kohdalleen. Rakastava puoliso varmasti päästäisi toisen täältä kärsimästä .. ja olisi pitänyt hänet kotona loppuun saakka jos ei kerta ollut rahasta pulaa…

Anonyymi kirjoitti:

Siis niin ymmärrän vihasi.

Elvyttää nyt noin monta kertaa, ihan vaan sillä että (kun MINÄ nyt saan viikkorahaa, niin kauan kun ukolla henki pihisee). Tuotakin kokemusta voisi ajatella omalle kohdalleen. Rakastava puoliso varmasti päästäisi toisen täältä kärsimästä .. ja olisi pitänyt hänet kotona loppuun saakka jos ei kerta ollut rahasta pulaa…

Lue lisää

Juurikin noin. Vaari rakastui häneen silmittömästi aikanaan ja hän sitten käytti ilmeisesti vain hyväkseen. Törkeää. Rakkaus taitaa kuin taitaakin olla sokeaa.

Aito rakkaus ei anna toisen kärsiä.

Keskimmäinen lause: minun tuli heti kurja olo, sillä itku on jotain niin ääretöntä.
Miettikää.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Keskimmäinen lause: minun tuli heti kurja olo, sillä itku on jotain niin ääretöntä.
Miettikää.
Vilma

12:41:17 Itkeminen on aika terapeuttista, tyhjentävää...ei se satuta vaan puhdistaa. Se mikä aiheuttaa sen itkun on ehkä enemmänkin se ääretön osuus, kipu.
Ei näistä sepustuksista kannata kurjaa oloa ottaa

Anonyymi kirjoitti:

12:41:17 Itkeminen on aika terapeuttista, tyhjentävää...ei se satuta vaan puhdistaa. Se mikä aiheuttaa sen itkun on ehkä enemmänkin se ääretön osuus, kipu.
Ei näistä sepustuksista kannata kurjaa oloa ottaa

Lue lisää

Olen todella huono itkemään. Asian täytyy olla i s o, jos puran itkulla. Harvoin.
Siksipä tekstin osa kosketti, koska kuvauksen alla voi olla jotain isoja asioita.
Mutta herkityn toisella tapaa, jos muissa yhteyksissä, sanotaanko liikutun.
Näissä on nyansseja, mitä toinen v o i ehkä ymmärtää - tai väärin.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Olen todella huono itkemään. Asian täytyy olla i s o, jos puran itkulla. Harvoin.
Siksipä tekstin osa kosketti, koska kuvauksen alla voi olla jotain isoja asioita.
Mutta herkityn toisella tapaa, jos muissa yhteyksissä, sanotaanko liikutun.
Näissä on nyansseja, mitä toinen v o i ehkä ymmärtää - tai väärin.
Vilma

Lue lisää

Enpä ole minäkään aikuisiällä tirauttanut montaakaan kyyneltä, empatia kuuluu kyllä luonnevikoihin että...Satun kyllä kuulumaan sukupolveen jonka oppien mukaan ei itketä, varmaan jotain osuutta reagointeihin.
Siinä on tietenkin eroa sureeko toisen puolesta, elääkö mukana vai onko tuska henkilökohtaista. Miehenä olen vähän huono erottamaan nyansseja, mutta kyllä itkussa voi kuulla muutakin kuin senhetkisen tunnetilan sillä hetkellä.
Mutta ei jäädä sitä suremaan 🙂, nautitaan viimeisestä kauniista kesäpäivästä 🌞

Anonyymi kirjoitti:

Enpä ole minäkään aikuisiällä tirauttanut montaakaan kyyneltä, empatia kuuluu kyllä luonnevikoihin että...Satun kyllä kuulumaan sukupolveen jonka oppien mukaan ei itketä, varmaan jotain osuutta reagointeihin.
Siinä on tietenkin eroa sureeko toisen puolesta, elääkö mukana vai onko tuska henkilökohtaista. Miehenä olen vähän huono erottamaan nyansseja, mutta kyllä itkussa voi kuulla muutakin kuin senhetkisen tunnetilan sillä hetkellä.
Mutta ei jäädä sitä suremaan 🙂, nautitaan viimeisestä kauniista kesäpäivästä 🌞

Lue lisää

jatkanpa, herra 12:41:17 oli asialla

Anonyymi kirjoitti:

Enpä ole minäkään aikuisiällä tirauttanut montaakaan kyyneltä, empatia kuuluu kyllä luonnevikoihin että...Satun kyllä kuulumaan sukupolveen jonka oppien mukaan ei itketä, varmaan jotain osuutta reagointeihin.
Siinä on tietenkin eroa sureeko toisen puolesta, elääkö mukana vai onko tuska henkilökohtaista. Miehenä olen vähän huono erottamaan nyansseja, mutta kyllä itkussa voi kuulla muutakin kuin senhetkisen tunnetilan sillä hetkellä.
Mutta ei jäädä sitä suremaan 🙂, nautitaan viimeisestä kauniista kesäpäivästä 🌞

Lue lisää

Nautitaan vain.
Vilma

Saman saa ku ihmisestä, saman saa ku ihmisestä omm kävelee vaa poispäin

Itselläni ei ole ollut noin positiivisia ensivuosia kuin sinulla. Lähinnä itse olen kokenut paikkapaikoin turvattomuutta. Varmaan aika lailla siitä syystä peräännyn herkästi niitä tunteitani jos sen hetkinen tilanne ei ole tasapainossa.. tavallaan musta tuntuu että olen myös pelkuri kun käyttäydyn näin. Tai sitten se on puhtaasti itsesuojelua. Vaikka tuotakaan kokemusta en vaihtaisi pois, ihan hyvänä oppina taas itselleni. Silti mietin sitä että mitä jos näin käy vielä joskus uudelleen? Aiemmissa suhteissa olen tehnyt sen virheen toki se voi kyllä mennä ihan nuoruuden piikkiin, että jos aiemmassa suhteessa sattuu, niin seuraava suhdemalli on juuri ollut sitä mitä en missään nimessä halua. Eli taskulämpöistä settiä. Huoh on tämä elämä välillä niin haastavaa🤣 mutta eiköhän tämä tästä eteenpäin on mentävä.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni ei ole ollut noin positiivisia ensivuosia kuin sinulla. Lähinnä itse olen kokenut paikkapaikoin turvattomuutta. Varmaan aika lailla siitä syystä peräännyn herkästi niitä tunteitani jos sen hetkinen tilanne ei ole tasapainossa.. tavallaan musta tuntuu että olen myös pelkuri kun käyttäydyn näin. Tai sitten se on puhtaasti itsesuojelua. Vaikka tuotakaan kokemusta en vaihtaisi pois, ihan hyvänä oppina taas itselleni. Silti mietin sitä että mitä jos näin käy vielä joskus uudelleen? Aiemmissa suhteissa olen tehnyt sen virheen toki se voi kyllä mennä ihan nuoruuden piikkiin, että jos aiemmassa suhteessa sattuu, niin seuraava suhdemalli on juuri ollut sitä mitä en missään nimessä halua. Eli taskulämpöistä settiä. Huoh on tämä elämä välillä niin haastavaa🤣 mutta eiköhän tämä tästä eteenpäin on mentävä.

Lue lisää

Jos on joutunut lapsena tottumaan kovin turvattomaan ja haastavaan elämään, saa suhteiden kanssa olla aika tarkkana. Turvattomuus ja tunteiden heilahtelut voi tuntua tutulta ja siksi kaaos voi tuntua turvallisemmalta kuin oikeasti turvallinen, johdonmukainen ja rakastava suhde. Suuri rakkaus voi olla myös kuormittava ja hajottava. En sano, että näin olisi aina, vaan että riski on isompi.

Tai sitten niin kuin sanot itse, väistääkseen isoa riskiä rakastua, helpompi ”ottaa” suhde, jossa ei ole tunteen tasolla kiinni.

Valitettavasti kestävä suhde taitaa tarvita sekä rakkaus- että järkisyyt taakseen kestääkseen. Itseä pitää arvostaa niin, ettei kerjää tahallaan verta nenästä. Vaikka aiemmin kumppaneitaan hakannut mies, ei tule muuttumaan kovin suurella todenäköisyydellä kuin väliaikaisesti. Ainakin itsellä pitkän haastavan suhteen jälkeen on hävinnyt ymmärrys mitä suhteelta voi odottaa. Olen tyytynyt vähään, koska käsitys normaalista parisuhteesta oli kadonnut.

Hyvä suhde on rakastava, tasapainoinen, kumpikin on läsnä, empaattinen, kumpikin haluaa olla armollisia toislleen sekä vuorovaikutus ja läheisyys toimii. Kahden ihmisen pitää hyväksyä toisensa sellaisena kun on ja silti sen mitä suhteelta odottaa pitää osua yhteen tarpeeksi hyvin.

Citrinella kirjoitti:

Jos on joutunut lapsena tottumaan kovin turvattomaan ja haastavaan elämään, saa suhteiden kanssa olla aika tarkkana. Turvattomuus ja tunteiden heilahtelut voi tuntua tutulta ja siksi kaaos voi tuntua turvallisemmalta kuin oikeasti turvallinen, johdonmukainen ja rakastava suhde. Suuri rakkaus voi olla myös kuormittava ja hajottava. En sano, että näin olisi aina, vaan että riski on isompi.

Tai sitten niin kuin sanot itse, väistääkseen isoa riskiä rakastua, helpompi ”ottaa” suhde, jossa ei ole tunteen tasolla kiinni.

Valitettavasti kestävä suhde taitaa tarvita sekä rakkaus- että järkisyyt taakseen kestääkseen. Itseä pitää arvostaa niin, ettei kerjää tahallaan verta nenästä. Vaikka aiemmin kumppaneitaan hakannut mies, ei tule muuttumaan kovin suurella todenäköisyydellä kuin väliaikaisesti. Ainakin itsellä pitkän haastavan suhteen jälkeen on hävinnyt ymmärrys mitä suhteelta voi odottaa. Olen tyytynyt vähään, koska käsitys normaalista parisuhteesta oli kadonnut.

Hyvä suhde on rakastava, tasapainoinen, kumpikin on läsnä, empaattinen, kumpikin haluaa olla armollisia toislleen sekä vuorovaikutus ja läheisyys toimii. Kahden ihmisen pitää hyväksyä toisensa sellaisena kun on ja silti sen mitä suhteelta odottaa pitää osua yhteen tarpeeksi hyvin.

Lue lisää

Minun täytyy sanoa, etten ymmärrä ihmisiä, jotka ovat vuosikymmeniä olleet huonossa suhteessa esim. alkoholistin kanssa. Ero. Sitten valitellaan seuraavalle seurustelukandidaatille tätä. Läheisriippuvuutta.
Kun kuulen tällaista, minua tympii.
Miksei ota ja lähde. Itsehän sen kurjan olon on ottanut, kun on jäänyt.
Ei edes aina ole siinä tilanteessa lapsia tekosyynä.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Minun täytyy sanoa, etten ymmärrä ihmisiä, jotka ovat vuosikymmeniä olleet huonossa suhteessa esim. alkoholistin kanssa. Ero. Sitten valitellaan seuraavalle seurustelukandidaatille tätä. Läheisriippuvuutta.
Kun kuulen tällaista, minua tympii.
Miksei ota ja lähde. Itsehän sen kurjan olon on ottanut, kun on jäänyt.
Ei edes aina ole siinä tilanteessa lapsia tekosyynä.
Vilma

Lue lisää

En itsekään jäisi alkoholistin kanssa suhteeseen, pistäisin ukon valitsemaan: minä ja katko/terapia tai pullo. Silti, elämä ei ole niin yksinkertaista koskaan….

Omassa ystäväpiirissä on kaksi fiksua naista, jotka olivat liian pitkään henkisen, taloudellisen ja fyysisen väkivallan alla. Muutos väkivallassa tai alkoholismissa tapahtuu harvoin alussa, vaan hiipiii vähitellen kuvioon. Usein noihin liittyy myös vastapuolen syyllistys ja hiljaa hiipivä itsetunnon nuijiminen ja toistuvat lupaukset parannuksesta jne. Ihminen ei välttämättä ole enää sama ehdoton itsensä ja omat rajansa määrittävä ihminen kun tilanne on vuosien edes-takaisinelämän jälkeen eskaloitunut. Myös jaksaminen voi olla heikko pitkään jatkuneen tuskan jälkeen. Ihmisessä voi lisäksi elää pitkäänkin toivo paremmasta, vaikka se ei ole oikeasti realistista.

En ole koskaan kokenut alkoholismia tai väkivaltaa. Silti tiedän, että mustavalkoinen näkemys harvoin säilyy jos joutuisi kokemaan saman itse! Enkä myöskään syyllistäisi väkivaltaisen ihmisen tai alkoholistin puolisoa. Se rasti ei ole helppo selvitä eikä kaikilla ole voimaa olla ristipaineessa vahva, vaikka se toki olisi järkevää. Olemme ihmisiä.

Citrinella kirjoitti:

En itsekään jäisi alkoholistin kanssa suhteeseen, pistäisin ukon valitsemaan: minä ja katko/terapia tai pullo. Silti, elämä ei ole niin yksinkertaista koskaan….

Omassa ystäväpiirissä on kaksi fiksua naista, jotka olivat liian pitkään henkisen, taloudellisen ja fyysisen väkivallan alla. Muutos väkivallassa tai alkoholismissa tapahtuu harvoin alussa, vaan hiipiii vähitellen kuvioon. Usein noihin liittyy myös vastapuolen syyllistys ja hiljaa hiipivä itsetunnon nuijiminen ja toistuvat lupaukset parannuksesta jne. Ihminen ei välttämättä ole enää sama ehdoton itsensä ja omat rajansa määrittävä ihminen kun tilanne on vuosien edes-takaisinelämän jälkeen eskaloitunut. Myös jaksaminen voi olla heikko pitkään jatkuneen tuskan jälkeen. Ihmisessä voi lisäksi elää pitkäänkin toivo paremmasta, vaikka se ei ole oikeasti realistista.

En ole koskaan kokenut alkoholismia tai väkivaltaa. Silti tiedän, että mustavalkoinen näkemys harvoin säilyy jos joutuisi kokemaan saman itse! Enkä myöskään syyllistäisi väkivaltaisen ihmisen tai alkoholistin puolisoa. Se rasti ei ole helppo selvitä eikä kaikilla ole voimaa olla ristipaineessa vahva, vaikka se toki olisi järkevää. Olemme ihmisiä.

Lue lisää

Hyvin kirjoitit.
Mutta, miten nostaa ihmisten itsetuntoa ja tahtotilaa?
Jokainen on vastuussa itsestään.
Heikko historia katuu seuraavan kumppanin niskaan tavalla tai toisella.
Huoli-ilmoituksien tekeminen? Pariskunta tentattavaksi. Miten e l ä m ä ä voisi korjata?
Aikuinen ihminen. Voi edellyttää irtiottoakin.
Joo. Mustavalkoinen minunkin maailmani on.
Ihmettelen tahdottomuutta.
Ja voihan mieskin olla samassa jamassa.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

Minun täytyy sanoa, etten ymmärrä ihmisiä, jotka ovat vuosikymmeniä olleet huonossa suhteessa esim. alkoholistin kanssa. Ero. Sitten valitellaan seuraavalle seurustelukandidaatille tätä. Läheisriippuvuutta.
Kun kuulen tällaista, minua tympii.
Miksei ota ja lähde. Itsehän sen kurjan olon on ottanut, kun on jäänyt.
Ei edes aina ole siinä tilanteessa lapsia tekosyynä.
Vilma

Lue lisää

Itselläni on kokemusta siitä kun kumppani juo. Tai lähinnä se oli sellaista tuurijuoppoutta. Voi hyvinkin olla monta viikkoa ilman, mutta jos korkin avasi niin siitä lähti aina putki päälle. Tämä ei häirinnyt niin itseäni, olin jo lapsena seurannut aikuisten tissuttelua. Eräs ystäväni oli myös samassa tilanteessa suhteessaan. Saatiin sitten toisiltamme tukea tilanteeseen. Hänkin katseli sitä menoa kauan. Itse en kumminkaan tästä syystä päättänyt aikoinani suhdetta vaan lähinnä koin siinä henkistä väkivaltaa. Toisen mollaamista, ehkä vähän tästä syystä siinä suhteessa pysyin, kun tuli ajateltua että oon ihan surkea… meni kauan kunnes sisuunnuin ja päätin että nyt riittää. Itse eroa en ole katunut päivääkään. Vaikka siitä seurasi kaikkea ikävää.

Suhteet kehittyy koko ajan, jos alussa on niin ihanaa ja yhtäkkiä tilanne muuttuu, voi olla vaikea lähteä siitä suhteesta syystä tai toisesta. Luulisi sen kaiken olevan helppoa erota nyt tuosta vaan mutta ei ei se vaan mene niin. Kokemukset ja elämä opettaa ihmistä ainakin jollain lailla ymmärtämään toisten valintoja.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on kokemusta siitä kun kumppani juo. Tai lähinnä se oli sellaista tuurijuoppoutta. Voi hyvinkin olla monta viikkoa ilman, mutta jos korkin avasi niin siitä lähti aina putki päälle. Tämä ei häirinnyt niin itseäni, olin jo lapsena seurannut aikuisten tissuttelua. Eräs ystäväni oli myös samassa tilanteessa suhteessaan. Saatiin sitten toisiltamme tukea tilanteeseen. Hänkin katseli sitä menoa kauan. Itse en kumminkaan tästä syystä päättänyt aikoinani suhdetta vaan lähinnä koin siinä henkistä väkivaltaa. Toisen mollaamista, ehkä vähän tästä syystä siinä suhteessa pysyin, kun tuli ajateltua että oon ihan surkea… meni kauan kunnes sisuunnuin ja päätin että nyt riittää. Itse eroa en ole katunut päivääkään. Vaikka siitä seurasi kaikkea ikävää.

Suhteet kehittyy koko ajan, jos alussa on niin ihanaa ja yhtäkkiä tilanne muuttuu, voi olla vaikea lähteä siitä suhteesta syystä tai toisesta. Luulisi sen kaiken olevan helppoa erota nyt tuosta vaan mutta ei ei se vaan mene niin. Kokemukset ja elämä opettaa ihmistä ainakin jollain lailla ymmärtämään toisten valintoja.

Lue lisää

11:56
Kiitos rehellisentuntuisesta kommentista.
Vilma

Anonyymi kirjoitti:

11:56
Kiitos rehellisentuntuisesta kommentista.
Vilma

Kiitos Vilma🙏 kyllä mä ihan palstan ”vakionaamoihin” lukeudun. Nyt vaan ilman sinistä allekirjoitusta😁

Itkin lapsena kolme päivää lähes putkeen, olisinkohan ollut 10v korvilla. Silloin pelkäsin, että tulevani hulluksi. En tullut hulluksi, pystyin lopettamaan itkun. Silloin jo tajusin tämän tästä kannattaa pysähtyä miettimään elämän kulkua.

Iihastuit toisen kerran elämässäsi? Sivu

Anonyymi kirjoitti:

Iihastuit toisen kerran elämässäsi? Sivu

Ei. Rakastunut toisen kerran, enemmän kuin ensimmäisellä kerralla, suuremmin. Ihastumisia oli nuorena tietysti. /17:16

Myös jos joku läheinen tekee ilmiselviä typeryyksiä joista on hälle itselleen vakavaa haittaa. Millä tavalla se huoli tulee esille. Jaksaako puljata pidemmän kaavan kautta niin että toinen luulee ihan itse oivaltaneensa toimivansa tyhmästi ja keksii paremman keinon vai töksäyttääkö burgerityylillä tiivistetyn suoran näkemyksensä kovilla faktoilla. Vai antaako ihan vaan olla, mitäpä kenenkään itsemurha, kuolemaan tai vammautumiseen johtava odotettava tapaturma tai sairaus tai omaisuuden tai toimeentulon menetys mulle kuuluu... (Vai kuuluuko kuitenkin...)

Tietynlainen avuttomuuden tunne voi olla aika raastava hetken aikaa, vaikka kun vähän miettii, niin siinähän vain lopulta omii toisen oletettuja tunteita etukäteen. Aika tyhmää.

xLiner

Anonyymi kirjoitti:

Myös jos joku läheinen tekee ilmiselviä typeryyksiä joista on hälle itselleen vakavaa haittaa. Millä tavalla se huoli tulee esille. Jaksaako puljata pidemmän kaavan kautta niin että toinen luulee ihan itse oivaltaneensa toimivansa tyhmästi ja keksii paremman keinon vai töksäyttääkö burgerityylillä tiivistetyn suoran näkemyksensä kovilla faktoilla. Vai antaako ihan vaan olla, mitäpä kenenkään itsemurha, kuolemaan tai vammautumiseen johtava odotettava tapaturma tai sairaus tai omaisuuden tai toimeentulon menetys mulle kuuluu... (Vai kuuluuko kuitenkin...)

Tietynlainen avuttomuuden tunne voi olla aika raastava hetken aikaa, vaikka kun vähän miettii, niin siinähän vain lopulta omii toisen oletettuja tunteita etukäteen. Aika tyhmää.

xLiner

Lue lisää

Ja toisaalta, on asioita jotka voi menettää vain kerran. Ei tarvitse sitten enää pelätä niiden menettämistä. Stressi vähenee 😉

xLiner