Viisautta on ymmärtää, ettei tiedä absoluuttista totuutta todellisuudesta. Valheellisuuden perusluonne on sen sijaan havaittavissa paljon selkeämmin. Monet ihmiset valehtelevat ja uskovat valheisiin joko tietoisesti tai ymmärtämättömyyttään. Tietoinen kokemus reaalimaailmasta on totta, vaikka vaatii usein subjektiivista tulkintaa. Tosiasiat eli faktat ovat käsitesidonnaisia, ja siksi pitää aina arvioida näiden käsitteiden paikkansapitävyys suhteessa reaalimaailmaan. Objektiivinen todellisuus on tosiasia, vaikka emme voi saada siitä varmaa tietoa. Tässä suhteessa nihilismi on tosiasia.
Ja elämän tarkoitus on ...
Ja elämän tarkoitus on ...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaikki koostuu kahdentyyppisistä kvarkeista ja elektroneista. Syvempää totuutta emme tiedä - vielä.
Atomit koostuvat näistä. Solu koostuu noin 1E+14 atomista ja ihminen noin 1E+14 solusta mukaan lukien aivojen nuronit. Näin yksinkertaisuudesta kehkeytyy huikaiseva monimuotoisuus.
On luontevaa ajatella, että tuossa ei voi olla kaikki. Että materian lisäksi ihmisyksilössäkin vaikuttaa vielä jokin "henki", joka ohjaa ja koordinoi kaikkea. Tästä ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä. Kun yksilön aineenvaihdunta eli solurakennelman energiankäyttö lakkaa, niin sanotaan, että henki lähti.
Jos henki tarkoittaa hengitystä, niin se ainakin "lähtee", kun solurakennelma palautuu "maaksi jälleen".
Spiritus Sanctus tarkoittaa puhdasta henkäystä. Sen saa kun käyttää suuvettä.
Kevennys:
Miten aiot viettää milleniumin?
Meneekö tietokoneet sekaisin?
oi niitä aikoja.
Jos todellisuus on ääretön niin numerot eivät riitä kuvaamaan sitä. Sanat puolestaan ovat ymmärrykselle vähäisempiä kuin numerot. Siis sanatkaan eivät auta avaamaan ääretöntä.
Jos on aurinkokunta nimeltä sosilopo niin emme siitä tiedosta tule vielä hullua hurskaammaksi.
Todellisuus pitää kokea sisällämme sydämessä olevan ylisielun kautta. Vain sillä on todellisuudesta tarpeeksi laaja käsitys ja metodi opettaa tietoisuuttamme näkemään toisin silmin kaikkeuden syvyyttä. Vai onko se sittenkin Pyhä Henki joka siihen vain kykenee.
Joka tapauksessa sekin kuva on vain lohdutus ja vähäinen osa kaikkeutta.
Maailmankaikkeus on aina suurempi kuin maailmankuva tai maailmankäsitys. Todellisuutta ei voida mitata täysin tai käsittää täysin.
Ihmisaivot on omanlaisensa luova koneisto, joka rakentaa omanlaisensa maailman kahden nyrkin kokoisessa tilassa. Koska emme voi suoraan nähdä maailmaa ulkopuolellamme, vaan siitä tehdyn elektrokemiallisen vastineen, muunnoksen, niin mistä tiedämme, miten hyvin se vastaa ulkopuolella olevaa maailmaa ja mistä voimme tietää, mitä aistiemme ulkopuolella todellisuudessa on? Silmien ulkopuolella ei ole valoa, eikä korvien ulkopuolella ääntä, sillä molemmat on uniikkeja ilmiöitä, joita vain aivot voivat luoda.
"Ihmisaivot on omanlaisensa luova koneisto,"
Aivot ovat lähinnä tulkitseva, ennustava ja täydentävä koneisto,
edellyttäen ettet mene sotkemaan aivojen toimintaa joillakin aineilla.
Koska emme näe liian korjattua tulkintaa todellisuudesta, niin tiedämme
aika hyvin millainen todellisuus on.
Lisäksi erikoiskameroilla voimme ottaa kuvia todellisuudesta sellaisena
kuin se on. Silmien ulkopuolella on tietenkin valoa, siellähän on aurinko
paistamassa täydellä teholla, eihän se ole mihinkään hävinnyt !
Äänen ja värien suhteen pätee tulkintaominaisuus, joten teknisellä laitteilla
saadaan selville miltä tuuli kuulostaa Marsin ohuessa kaasukehässä.
Tai miltä avaruus haisee, jos sitä pystyisi haistamaan.
Tämä todellisuuden tuntematon ulkopuoli oli Kantin idealistinen kyhäelmä
oman ideansa rakentelussa, tiedämme millainen kissa on oliona sinänsä.