Maailmanselitysten vertailua

Anonyymi-ap

1) Determinismi

Deterministinen prosessi on alkuarvosidonnainen eli ne alkuarvot määrittelevät 100% tarkasti kaikki sen prosessin myöhemmät vaiheet mikä mahdollistaa ainakin periaatteessa matemaattisten kaavojen soveltamisen ja tulevaisuuden ennustamisen ja myös menneisyyden tutkimisen nykyhetken tilanteen perusteella. (Ns. Laplacen malli)

Alkuarvot tarkoittavat tässä jonkun ajanhetken avaruudellista rakennetta ja energeettista tilaa.

Kosmologisena maailmanselityksenä aito ideaalinen determinismi tarkoittaisi sitä että nykyinen tapahtuminen olisi jäännöksettä oletun alkuräjähdyksen alkuarvojen määrittelemää samoin kuin kaikkien tapahtumien säännönmukaisuudet ""luonnonlait") olisivat lukkoonlyötyjä ja siten "ikuisia ja muuttumattomia")

Tästä loogisesti seuraisi äärimmäinen alkuarvojen "hienosäätö" nykyhetken ja kaikkien mahdollisten tulevaisuuden ajanhetkien suhteen koska kyse on myös toiminallisuudesta eikä pelkästään siitä että toteutuneen ja äärimmäsen epätodennäköisen skenaarion todennäköisyys on aina 1 kuten pelkkien numeeristen arvojen arvonnassa (esim. Lotto).

Ajan mittaus edellyttää riittävän stabiilia ja determinististä tapahtumien toistuvuutta joka voi mahdollistaa jonkinlaisten kellojen olemassaolon.

Matematiikka eli lukumäärien logiikka toimii parhaiten mahdollisimman säännönmukaisessa ja deterministisessä järjestelmässä.

2) Satunnaisuus (ns. normaalijakauma)

Jos todellisuuden pohjatila on puhtaasti satunnainen kvanttifluktuaatio niin on hyvin vaikea kuvitella että siitä spontaanisti voisi syntyä minkäänlaista suhteellisen stabiilia järjestystä joka selittäisi nykyisen todellisuuden toimivuuden ja suhteellisen pysyvyyden tällä planeetalla.

Puhtaasti satunnaisessa selityksessä kellot ja ajanmittaus ovat mahdottomia

3) Yhdistetään determinismi ja aito satunnaisuus toisiinsa jolloin saadaan tilastollisia todennäköisyyksiä jotka toimivat ns. suurten joukkojen tapauksessa suhteellisen deterministisesti eli poikkeavat normaalijakaumasta ja mahdollistavat jonkintasoisen extrapolaation nykyhetken tilanteesta sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen.

Vaihtoehto 3 on lähimpänä nykyisen tieteen maailmankuvaa koska se on kokeellisesti testattavissa olemassaolevien säännönmukaisuuksien perusteella vaikka ei sellaisenaan millään tavalla tue todellisuuden ontologisia eikä muitakaan metafysiikkaan liittyviä kysymyksiä (ns. mitä ja miksi kysymykset) eikä siis tue fysikalistista eikä ns. "realistista" maailmankuvaa joka on vahvasti kulttuurisidonnaisen metafysiikan ehdollistamisen takia omaksuttua.


Vaihtoehto 4:

Todellisuudessa on 2 tasoa (aktuaalinen ja potentiaalinen). Aktuaalinen havaittavissa ja mitattavissa oleva on potentiaalisen tason osajoukko ja ns. luonnonlait eli luonnon säännönmukaisuudet ja kaikkien rakenteiden muodot liittyvät ns. morfisiin kenttiin eli tietyssä mielessä luonnon "rutiineihin" ja "tapoihin" jotka toiston seurauksena vähitellen hyvin hitaasti muuttuvat stabiilimmaksi ja lähes deterministisiksi kun ne ensimmäistä kertaa ilmaantuessaan olivat hyvin epästabiileja ja lähes satunnaisia.

Vaihtoehto 4 mahdollistaa mm. vapaan tahdon kunkin aktuaalisen eliön oman potentiaalin valinta-avaruuden puitteissa jonka reunaehtoina vaikuttavat kokonaisjärjestelmän aktualisoituneet säännönmukaisuudet ja trendit.

Tahtominen on potentiaalien valitsemista ja sen tahdon aktualisoituminen edellyttää koherenttia ja pitkäkestoista yksilöiden tai yksilöjoukkojen intentiota ja ajallis-paikallisen todennäköisyysjakauman muokkaamista jos alkup. todennäköisyydet eivät tue sen tahtomisen nopeaa aktualisoitumista.

Kollektiivisen järjestelmän tasolla tahtominen tuottaa ns. luonnonlait.

Potentiaalisuus on aina ajatonta (=ei entropiaa) eikä siis tiukasti paikkaan sidottua ja ns. tietoisuus/mieli on lähimpänä puhdasta potentiaalisuutta ja on tietyssä mielessä kokonaisjärjestelmän dissosiaatio joka mahdollistaa samalla myös kyvyn assosioida ja vuorovaikuttaa muiden samalla tavalla dissosioitujen samankaltaisten olioiden ja myös kokonaisjärjestelmän kanssa. ( esim. ns. paranormaalit ilmiöt)

Vaihtoehtoa 4 pidän tulevaisuuden (julkisen) tieteen maailmankuvana koska se mitä kutsutaan "henkiseksi" ja "psyykkiseksi" voidaan ainakin jossain määrin saada tieteen mittauslaitteiden ulottuville kun ja jos kyetään kehittämään sellaista tekniikkaa joka kykenee vuorovaikuttamaan eliöiden äärimmäisen heikkojen sähköisten potentiaalien ja todellisuusmuottien tasolla (biosähkö, biofotonit yms.)

Tällaista tekniikkaa on jo olemassa vaikka siitä ei juurikaan julkisuudessa mainosteta koska sitä pääsääntöisesti tutkitaan ja on tutkittu aina julkisuudesta piilossa.

B

13

208

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Idolini sean carroll on kompatibilisti:

      Kompatibilismi on vapaan tahdon olemassaoloon liittyvä näkemys, jonka mukaan vapaa tahto ja determinismi voidaan sovittaa yhteen.

      Hänen mukaansa vapaa tahto on adekvaatti tapa puhua maailmasta jossa elämme. Eikä kukaan elä elämäänsä käytännössä siten että uskoisi että hänellä ei ole vapaata tahtoa.

      Tiesitkö muuten mikä on:

      Laplacen demoni, pystyisi siis ennustamaan tulevaisuuden yhtä hyvin kuin kertoa menneisyydenkin, jos se tuntisi kaikki maailmankaikkeudessa vaikuttavat voimat ja kappaleiden sijainnin tietyllä ajanhetkellä.

    • Anonyymi

      "1) Determinismi
      Deterministinen prosessi on alkuarvosidonnainen eli ne alkuarvot
      määrittelevät 100% tarkasti kaikki..."

      Determinismia on eri laatuisia, ankarasta mietoon, jos näin voi sanoa.
      Tämä systeemi voisi olla heikosti determinoitu, se sallisi ihmisen luovan
      ajattelun ja päämäärähakuisuuden.

      Ankarassa determinismissa tuskin on kelloja eikä matematiikkaa.

      "2) Satunnaisuus (ns. normaalijakauma)
      Puhtaasti satunnaisessa selityksessä kellot ja ajanmittaus ovat mahdottomia."

      Sellaisessa systeemissä kellot ja ajanmittaus ovat loogisia ristiriitoja.

      "3) Yhdistetään determinismi ja aito satunnaisuus toisiinsa jolloin saadaan.."

      Tämä voisi olla kohtuullinen tai suhteellisen heikko determinismi, tässä
      ihminen voisi omata "vapaan tahdon" ja tutkia todellisuutta.
      Tiede olisi looginen mahdollisuus ja mielekästä. Vaikka B saa allergisia
      näppylöitä realistisesta todellisuudesta, se olisi kuitenkin loogisin
      toimintaympäristö todellisuuden tutkimiselle.

      "eikä ns. "realistista" maailmankuvaa joka on vahvasti kulttuurisidonnaisen metafysiikan ehdollistamisen takia omaksuttua."

      Omien etujensa takia B joutuu suoltamaan tälläistä hölynpölyä, hänellä
      on ketunhäntä kainalossa tässä asiassa.

      "Vaihtoehto 4:"

      Melkoinen loikka abstraktisiin sfääreihin, sopii hyvin B:n esoteeris/idealismiin
      Ehkä tuossa on jotain logiikkaa, käsitteet eivät avaudu mitenkään helposti.
      Tai vaarana on se ettei siinä olekaan logiikkaa, joten se on vain sanahelinää.

      • Anonyymi

        Analysoidaampa hieman ns. "tieteellistä" realismia ja sen perusongelmia.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Realismi_(tieteenfilosofia)

        Nämä oletukset eivät ole toimivia:

        a) "Sen mukaan tieteen teorioiden kuvaama todellisuus on tosi todellisuus, sellaisena kuin se on. Tieteenfilosofiset realistit katsovat, että teoriat menestyvät koska ne vastaavat todellisuutta, eli koska teorian luomat odotukset vastaavat sitä mikä on todellisuudessa olemassa."

        Teorian oletetaan olevan oikea jos sen ennusteet vastaavat todellisuutta. Todellisuudessa kyse on pelkästään havaitusta säännönmukaisuudesta ja jos se teorian ennuste pitää paikkansa niin kyse vain ja ainostaan siitä että suhteellisen ajan ja paikan suhteen se säännönmukaisuus vaikuttaa todelliselta vaikka ei välttämättä enää pidä paikkaansa muina aikoina ja muissa paikoissa kaikissa mahdollisissa olosuhteissa.

        Teorioissa on myös aina mukana ns. ontologisia eli metafysiikkaan liittyviä oletuksia jotka eivät verifioidu eikä falsifioidu pelkkien säännönmukaisuuksien perusteella ja usein nämä postuloidut entiteetit eivät edes ole suoran havainnon/mittauksen ulottuvilla vaan niiden oletettu olemassaolo on päätelty epäsuorasti (esim. alkaishiukkaset fysiikassa)


        b) "Realismi on filosofiassa yleisesti käsitys, jonka mukaan on olemassa tietoisuudesta riippumaton todellisuus."

        Pitäisi ensin ymmärtää mitä on tietoisuus eikä pelkästään vain uskoa & olettaa sen syntyvän fysikaalisten aivojen tuotteena. Jos tietoisuus ja aine ovat saman asian erilaisia aspekteja eri näkökulmista tarkasteltuna niin tietoisuus ja aine ovat kaikkialla tiiviisti toisiinsa kietoutuneina ja ilmenevät "ulkoisen" aineen tasolla rakenteina ja säännönmukaisuuksina ja "sisäisen" tietiusuuden tasolla ideoina, tunteina, intentiona, tahtona ja intuitiona.

        Tavallisen ihmisen tietoisuus on hyvin suppea ja kapea kokonaisuus suhteessa kaikkeen ympäröivään todellisuuteen (esim. oma keho jonka toiminnoista ei olla juurikaan tietoisia silloin kun se keho toimii kunnolla).

        Paljon laajempi tietoisuus on subliminaalisella tasolla jota voi kutsua henkilökohtaiseksi tai jopa kollektiiviseksi tietoisuudeksi jos onnistuu avaamaan siihen väylän.

        Aivot toimivat lähinnä suodattimena ja virittimenä joka tyypillisesti sulkee pois kaiken muun paitsi evolutiiviseen kelpoisuuteen liittyvät asiat. Se syvempi ja laajempi mieli voi ilmetä unennäössä tai epätavallisissa tietoisuuden tiloissa esim. aktiivisten vaikutuksen alaisena tai pitkäaikaisen meditaation aiheuttamana jossain määrin.

        Tyypillinen arkitietoisuus on lähinnä vain käyttöliitymä todellisuuteen ja jokaisella solulla ja elimellä on lisäksi omanlaisensa kognitio joka mahdollistaa itseorganisoitumisen ja itsesäätelyn ja joka ei ole samanlaista tietoisuutta kuin ihmisen metakognition käsitetaso joka on aina liian hidas reagoimaan akuuttien ongelmien suhteen.

        ...

        Kielen ja todellisuuden välillä ei ole selkeää eikä kattavaa vastaavuusuhdetta vaan kyse on korkeintaan osittaisesta vastaavuudesta arkikognition ja hyvin harvojen evolutiiviseen kelpoisuuteen liittyvien aspektien välillä. Loogis-analyyttisyys on hyvin alkeellista ja mekaanista kognitiota joka ei koskaan tuota aitoja oivalluksia eikä ymmärrystä.


        Totuus ja epätotuus liittyvät kielellisessä ilmaisussa pelkästään kelpoisuusarvoihin.

        Tieteen metodilla voidaan löytää pelkästään ajallis-paikallisia säännönmukaisuuksia joita voidaan hyödyntää tekniikan kehittämisessä.


        Empiirisen todellisuuden suhteen mitään ei voi todistaa eikä falsifioida tieteen metodilla.
        Korkeintaan voidaan saavuttaa suhteellisen käyttökelpoisen fiktion taso.
        Induktio ja deduktio logiikassa ei koskaan tuota mitään uutta. Vain valistunut arvaus (=intuitio) ja sen testaaminen voi lisätä suhteellista ymmärrystä paikallisen kokemuksellisen tietoisuuden suhteen.

        Nykyinen (julkinen) tiede on äärimmäisen alkeellista tekniikan kehityksestä huolimatta ja toimii lähinnä vain propagandana väestönhallinnan tarkoituksiin.

        B


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Analysoidaampa hieman ns. "tieteellistä" realismia ja sen perusongelmia.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Realismi_(tieteenfilosofia)

        Nämä oletukset eivät ole toimivia:

        a) "Sen mukaan tieteen teorioiden kuvaama todellisuus on tosi todellisuus, sellaisena kuin se on. Tieteenfilosofiset realistit katsovat, että teoriat menestyvät koska ne vastaavat todellisuutta, eli koska teorian luomat odotukset vastaavat sitä mikä on todellisuudessa olemassa."

        Teorian oletetaan olevan oikea jos sen ennusteet vastaavat todellisuutta. Todellisuudessa kyse on pelkästään havaitusta säännönmukaisuudesta ja jos se teorian ennuste pitää paikkansa niin kyse vain ja ainostaan siitä että suhteellisen ajan ja paikan suhteen se säännönmukaisuus vaikuttaa todelliselta vaikka ei välttämättä enää pidä paikkaansa muina aikoina ja muissa paikoissa kaikissa mahdollisissa olosuhteissa.

        Teorioissa on myös aina mukana ns. ontologisia eli metafysiikkaan liittyviä oletuksia jotka eivät verifioidu eikä falsifioidu pelkkien säännönmukaisuuksien perusteella ja usein nämä postuloidut entiteetit eivät edes ole suoran havainnon/mittauksen ulottuvilla vaan niiden oletettu olemassaolo on päätelty epäsuorasti (esim. alkaishiukkaset fysiikassa)


        b) "Realismi on filosofiassa yleisesti käsitys, jonka mukaan on olemassa tietoisuudesta riippumaton todellisuus."

        Pitäisi ensin ymmärtää mitä on tietoisuus eikä pelkästään vain uskoa & olettaa sen syntyvän fysikaalisten aivojen tuotteena. Jos tietoisuus ja aine ovat saman asian erilaisia aspekteja eri näkökulmista tarkasteltuna niin tietoisuus ja aine ovat kaikkialla tiiviisti toisiinsa kietoutuneina ja ilmenevät "ulkoisen" aineen tasolla rakenteina ja säännönmukaisuuksina ja "sisäisen" tietiusuuden tasolla ideoina, tunteina, intentiona, tahtona ja intuitiona.

        Tavallisen ihmisen tietoisuus on hyvin suppea ja kapea kokonaisuus suhteessa kaikkeen ympäröivään todellisuuteen (esim. oma keho jonka toiminnoista ei olla juurikaan tietoisia silloin kun se keho toimii kunnolla).

        Paljon laajempi tietoisuus on subliminaalisella tasolla jota voi kutsua henkilökohtaiseksi tai jopa kollektiiviseksi tietoisuudeksi jos onnistuu avaamaan siihen väylän.

        Aivot toimivat lähinnä suodattimena ja virittimenä joka tyypillisesti sulkee pois kaiken muun paitsi evolutiiviseen kelpoisuuteen liittyvät asiat. Se syvempi ja laajempi mieli voi ilmetä unennäössä tai epätavallisissa tietoisuuden tiloissa esim. aktiivisten vaikutuksen alaisena tai pitkäaikaisen meditaation aiheuttamana jossain määrin.

        Tyypillinen arkitietoisuus on lähinnä vain käyttöliitymä todellisuuteen ja jokaisella solulla ja elimellä on lisäksi omanlaisensa kognitio joka mahdollistaa itseorganisoitumisen ja itsesäätelyn ja joka ei ole samanlaista tietoisuutta kuin ihmisen metakognition käsitetaso joka on aina liian hidas reagoimaan akuuttien ongelmien suhteen.

        ...

        Kielen ja todellisuuden välillä ei ole selkeää eikä kattavaa vastaavuusuhdetta vaan kyse on korkeintaan osittaisesta vastaavuudesta arkikognition ja hyvin harvojen evolutiiviseen kelpoisuuteen liittyvien aspektien välillä. Loogis-analyyttisyys on hyvin alkeellista ja mekaanista kognitiota joka ei koskaan tuota aitoja oivalluksia eikä ymmärrystä.


        Totuus ja epätotuus liittyvät kielellisessä ilmaisussa pelkästään kelpoisuusarvoihin.

        Tieteen metodilla voidaan löytää pelkästään ajallis-paikallisia säännönmukaisuuksia joita voidaan hyödyntää tekniikan kehittämisessä.


        Empiirisen todellisuuden suhteen mitään ei voi todistaa eikä falsifioida tieteen metodilla.
        Korkeintaan voidaan saavuttaa suhteellisen käyttökelpoisen fiktion taso.
        Induktio ja deduktio logiikassa ei koskaan tuota mitään uutta. Vain valistunut arvaus (=intuitio) ja sen testaaminen voi lisätä suhteellista ymmärrystä paikallisen kokemuksellisen tietoisuuden suhteen.

        Nykyinen (julkinen) tiede on äärimmäisen alkeellista tekniikan kehityksestä huolimatta ja toimii lähinnä vain propagandana väestönhallinnan tarkoituksiin.

        B

        Anteeksi että mä tungen aina tekoälyä joka paikkaan:

        kertoisitko lyhyesti mitä syitä voisi olla sillä että joku epäilee tieteellistä metodia

        3. **Henkilökohtaiset uskomukset**: Uskomukset, arvot tai ideologiat voivat vaikuttaa siihen, miten yksilöt suhtautuvat tieteellisiin tuloksiin. Esimerkiksi uskonto tai poliittiset näkemykset voivat olla ristiriidassa tieteellisten todisteiden kanssa.



        5. **Tieteellinen yhteisö**: Jos tieteellisessä yhteisössä esiintyy epäselvyyksiä, ristiriitoja tai skandaaleja, se voi heikentää yleisön luottamusta tieteelliseen metodiin.

        6. **Tieteellinen epävarmuus**: Tieteen luonteen vuoksi tutkimustulokset voivat olla epävarmoja tai jatkuvasti muuttuvia, mikä voi aiheuttaa epäilyksiä niiden pätevyydestä.

        7. **Vastustaminen tai skeptisyys**: Joillakin ihmisillä on luonnollinen taipumus kyseenalaistaa auktoriteetteja tai vallitsevia käsityksiä, mikä voi johtaa tieteellisen metodin epäilyyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Analysoidaampa hieman ns. "tieteellistä" realismia ja sen perusongelmia.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Realismi_(tieteenfilosofia)

        Nämä oletukset eivät ole toimivia:

        a) "Sen mukaan tieteen teorioiden kuvaama todellisuus on tosi todellisuus, sellaisena kuin se on. Tieteenfilosofiset realistit katsovat, että teoriat menestyvät koska ne vastaavat todellisuutta, eli koska teorian luomat odotukset vastaavat sitä mikä on todellisuudessa olemassa."

        Teorian oletetaan olevan oikea jos sen ennusteet vastaavat todellisuutta. Todellisuudessa kyse on pelkästään havaitusta säännönmukaisuudesta ja jos se teorian ennuste pitää paikkansa niin kyse vain ja ainostaan siitä että suhteellisen ajan ja paikan suhteen se säännönmukaisuus vaikuttaa todelliselta vaikka ei välttämättä enää pidä paikkaansa muina aikoina ja muissa paikoissa kaikissa mahdollisissa olosuhteissa.

        Teorioissa on myös aina mukana ns. ontologisia eli metafysiikkaan liittyviä oletuksia jotka eivät verifioidu eikä falsifioidu pelkkien säännönmukaisuuksien perusteella ja usein nämä postuloidut entiteetit eivät edes ole suoran havainnon/mittauksen ulottuvilla vaan niiden oletettu olemassaolo on päätelty epäsuorasti (esim. alkaishiukkaset fysiikassa)


        b) "Realismi on filosofiassa yleisesti käsitys, jonka mukaan on olemassa tietoisuudesta riippumaton todellisuus."

        Pitäisi ensin ymmärtää mitä on tietoisuus eikä pelkästään vain uskoa & olettaa sen syntyvän fysikaalisten aivojen tuotteena. Jos tietoisuus ja aine ovat saman asian erilaisia aspekteja eri näkökulmista tarkasteltuna niin tietoisuus ja aine ovat kaikkialla tiiviisti toisiinsa kietoutuneina ja ilmenevät "ulkoisen" aineen tasolla rakenteina ja säännönmukaisuuksina ja "sisäisen" tietiusuuden tasolla ideoina, tunteina, intentiona, tahtona ja intuitiona.

        Tavallisen ihmisen tietoisuus on hyvin suppea ja kapea kokonaisuus suhteessa kaikkeen ympäröivään todellisuuteen (esim. oma keho jonka toiminnoista ei olla juurikaan tietoisia silloin kun se keho toimii kunnolla).

        Paljon laajempi tietoisuus on subliminaalisella tasolla jota voi kutsua henkilökohtaiseksi tai jopa kollektiiviseksi tietoisuudeksi jos onnistuu avaamaan siihen väylän.

        Aivot toimivat lähinnä suodattimena ja virittimenä joka tyypillisesti sulkee pois kaiken muun paitsi evolutiiviseen kelpoisuuteen liittyvät asiat. Se syvempi ja laajempi mieli voi ilmetä unennäössä tai epätavallisissa tietoisuuden tiloissa esim. aktiivisten vaikutuksen alaisena tai pitkäaikaisen meditaation aiheuttamana jossain määrin.

        Tyypillinen arkitietoisuus on lähinnä vain käyttöliitymä todellisuuteen ja jokaisella solulla ja elimellä on lisäksi omanlaisensa kognitio joka mahdollistaa itseorganisoitumisen ja itsesäätelyn ja joka ei ole samanlaista tietoisuutta kuin ihmisen metakognition käsitetaso joka on aina liian hidas reagoimaan akuuttien ongelmien suhteen.

        ...

        Kielen ja todellisuuden välillä ei ole selkeää eikä kattavaa vastaavuusuhdetta vaan kyse on korkeintaan osittaisesta vastaavuudesta arkikognition ja hyvin harvojen evolutiiviseen kelpoisuuteen liittyvien aspektien välillä. Loogis-analyyttisyys on hyvin alkeellista ja mekaanista kognitiota joka ei koskaan tuota aitoja oivalluksia eikä ymmärrystä.


        Totuus ja epätotuus liittyvät kielellisessä ilmaisussa pelkästään kelpoisuusarvoihin.

        Tieteen metodilla voidaan löytää pelkästään ajallis-paikallisia säännönmukaisuuksia joita voidaan hyödyntää tekniikan kehittämisessä.


        Empiirisen todellisuuden suhteen mitään ei voi todistaa eikä falsifioida tieteen metodilla.
        Korkeintaan voidaan saavuttaa suhteellisen käyttökelpoisen fiktion taso.
        Induktio ja deduktio logiikassa ei koskaan tuota mitään uutta. Vain valistunut arvaus (=intuitio) ja sen testaaminen voi lisätä suhteellista ymmärrystä paikallisen kokemuksellisen tietoisuuden suhteen.

        Nykyinen (julkinen) tiede on äärimmäisen alkeellista tekniikan kehityksestä huolimatta ja toimii lähinnä vain propagandana väestönhallinnan tarkoituksiin.

        B

        "Analysoidaampa hieman ns. "tieteellistä" realismia ja sen perusongelmia."

        Realismia on monta eri laatua, tieteellinen realismi on vain yksi, se painottaa
        tieteen roolia tai vaatimuksia, näistä voidaan olla tietysti eri mieltä.
        Näyttää siltä että, tieteellistä realismia kritisoivat toiset realistit, jotka eivät
        halua määritellä realismia tieteen roolin tai vaatimusten kautta.

        Muistetaan miten kävi empirismin ja positivismin, kun ne määriteltiin
        tieteen vaatimusten kautta. Jos joku idealismi olisi "tieteellinen idealismi",
        voisi ajatella että huonosti käy.

        Entä tietoisuus ja aivot todellisuudessa?

        Periaattessa tämä on aika yksikertainen asia, kaikki ihmiset, myöskin
        sinä, olemme realisteja. Kun pikkulapsina olimme solipsisteja ja huomasimme
        ettei se pitemmän päälle toimi, muutuimme realisteiksi, vaikka nyt käytännön
        realisteiksi, todellisuus ei kerta kaikkiaan tottele meitä.

        Sinäkin ihmisenä, olet tietenkin realisti kun olet jo tuon ikäinen, olet
        sentään selvinnyt todellisuudessa noinkin kauan, tiedät siis miten tässä
        todellisuudessa selvitään hengissä.

        Se millä ajatuksilla täytät pääsi on toinen juttu, valinnan varaa on vaikka
        keijuhin ja vaikka enkeleihin, ne ovat vain päiväunifantasioita.

        Kuten huomattiin esittämäsi todellisuusversioissa 1-2 ei tiede ole loogisesti
        mahdollista, sinulla on kuitenkin sokea piste tämän tyyppisten ajatusten
        kohdalla, joten en ole varma miten ymmärrät sen. Edelleen 3. kohdassa
        sanoin realismin ja tieteen suhteista, sen voi tarkistaa.
        Mutta hyökkäsit tieteellistä realismia vastaan, vaikka se on aika sivujuonne,
        iskikö siinä sokea piste.

        4. kohdasta olen edelleen samaa mieltä.

        Mitä sitten tulee kielen suhteisiin todellisuuden kanssa, totuudesta, loogis-
        analyyttisestä menetelmästä ja siitä eteenpäin, kuulostaa siltä kuin eläisit
        Leibnizin aikoja, hänhän mietti universaalia kieltä jolla selvitettäisi filosofien
        sekavat ajatukset, hyvä idea, hän ei saanut sitä aikaiseksi, mutta hidas
        kehitys on mahdollistanut nykyisen version.

        Kuulostat kuin mitään kehitystä ei asiaan liittyen olisi tapahtunut, elät
        edelleen jossakin vanhassa logiikkakäsityksessä. Tähän kun liittää
        esoteeriset päiväunet niin melkoinen soppa on tekeillä.

        Numeromies, ollaan hänestä mitä mieltä tahansa, esitti eräässä kommentissaan erittäin osuvan huomion, hän sanoi " sinulla on erikoinen
        logiikka", se kun liitetään realistiseen tosiolemukseesi niin....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Analysoidaampa hieman ns. "tieteellistä" realismia ja sen perusongelmia."

        Realismia on monta eri laatua, tieteellinen realismi on vain yksi, se painottaa
        tieteen roolia tai vaatimuksia, näistä voidaan olla tietysti eri mieltä.
        Näyttää siltä että, tieteellistä realismia kritisoivat toiset realistit, jotka eivät
        halua määritellä realismia tieteen roolin tai vaatimusten kautta.

        Muistetaan miten kävi empirismin ja positivismin, kun ne määriteltiin
        tieteen vaatimusten kautta. Jos joku idealismi olisi "tieteellinen idealismi",
        voisi ajatella että huonosti käy.

        Entä tietoisuus ja aivot todellisuudessa?

        Periaattessa tämä on aika yksikertainen asia, kaikki ihmiset, myöskin
        sinä, olemme realisteja. Kun pikkulapsina olimme solipsisteja ja huomasimme
        ettei se pitemmän päälle toimi, muutuimme realisteiksi, vaikka nyt käytännön
        realisteiksi, todellisuus ei kerta kaikkiaan tottele meitä.

        Sinäkin ihmisenä, olet tietenkin realisti kun olet jo tuon ikäinen, olet
        sentään selvinnyt todellisuudessa noinkin kauan, tiedät siis miten tässä
        todellisuudessa selvitään hengissä.

        Se millä ajatuksilla täytät pääsi on toinen juttu, valinnan varaa on vaikka
        keijuhin ja vaikka enkeleihin, ne ovat vain päiväunifantasioita.

        Kuten huomattiin esittämäsi todellisuusversioissa 1-2 ei tiede ole loogisesti
        mahdollista, sinulla on kuitenkin sokea piste tämän tyyppisten ajatusten
        kohdalla, joten en ole varma miten ymmärrät sen. Edelleen 3. kohdassa
        sanoin realismin ja tieteen suhteista, sen voi tarkistaa.
        Mutta hyökkäsit tieteellistä realismia vastaan, vaikka se on aika sivujuonne,
        iskikö siinä sokea piste.

        4. kohdasta olen edelleen samaa mieltä.

        Mitä sitten tulee kielen suhteisiin todellisuuden kanssa, totuudesta, loogis-
        analyyttisestä menetelmästä ja siitä eteenpäin, kuulostaa siltä kuin eläisit
        Leibnizin aikoja, hänhän mietti universaalia kieltä jolla selvitettäisi filosofien
        sekavat ajatukset, hyvä idea, hän ei saanut sitä aikaiseksi, mutta hidas
        kehitys on mahdollistanut nykyisen version.

        Kuulostat kuin mitään kehitystä ei asiaan liittyen olisi tapahtunut, elät
        edelleen jossakin vanhassa logiikkakäsityksessä. Tähän kun liittää
        esoteeriset päiväunet niin melkoinen soppa on tekeillä.

        Numeromies, ollaan hänestä mitä mieltä tahansa, esitti eräässä kommentissaan erittäin osuvan huomion, hän sanoi " sinulla on erikoinen
        logiikka", se kun liitetään realistiseen tosiolemukseesi niin....

        Tiede voi kehittyä vain sillä tavalla että kyseenalaistetaan vallitsevien teorioiden oletukset ja johtopäätökset ja "leikitään" vapaasti uusilla ja erilaisilla ideoilla ja testataan niitä ilman asenteita ja ennakko-oletuksia ikäänkuin mitään konsensusmallia ei olisi edes olemassa.

        Hyvä esimerkki tästä on esim. Tufts yliopiston synteettisen ja kehitysbiologian tutkija Michael Levin jonka kokeet kyseenalaistavat nykyisen evoluutioteorian dogmit samoin kuin nykyisen käsityksen älykkyydestä, kognitiosta ja tietoisuudesta.

        https://www.drmichaellevin.org/

        Melko hyvä yhteenveto Levinin tutkimuksista on tällä videolla:

        Where Minds Come From: the scaling of collective intelligence, and what it means for AI and you

        https://www.youtube.com/watch?v=44W9Mw4AGT8

        ...
        Rupert Sheldraken morfisten kenttien teoria haastaa perinteisen käsitykset ns. ikuisista luonnonlaeista ja sillekin löytyy aika runsaasti todistusaineistoa alkaen synteettisten molekyylien vähittäisestä stabilisoitumisesta jossa hän käyttää vertauskuvana eliöiden rutiineja ja tapoja jotka toiston seurauksena vähitellen muuttuvat yhä mekaanisemmiksi ja kaavamaisemmiksi.

        https://www.sheldrake.org/
        ...
        Vaihtoehto 1 eli täysin deterministinen selitys miellyttää erityisesti matemaattikkoja ja matematisoidun tieteen harjoittajia koska vain deterministinen matematiikka voi tuottaa tarkkoja ennusteita ja kvanttifysiikan lukuisien tulkintojen joukossa on vain yksi joka säilyttää tuon tiukan determinismin ja se on ns. monimaailmatulkinta.

        Vaihtoehto 2 on tietyssä mielessä edelleen voimissaan ainakin suhteessa yksittäisten kvanttihiukkasten ja evoluutiobiologian mutaatioiden kohdalla vaikka kyse voi olla kaoottisten termodynaamisessa tasapainossa olevien avointen systeemien kyvystä itseorganisoitua monimutkaisiksi rakenteiksi jota voi kutsua emergenssiksi joka ei ole selitys vaan lähinnä vain kuvaus ja se selitys saattaa liittyä sekä Sheldraken että Levinin tutkimuksiin.

        Ilya Prigogine oli itseorgansioituvien systeemien tutkimuksen edelläkävijä.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Ilya_Prigogine

        ...

        Jos nykyistä tiedettä (vaihtoehto 3) pidetään lopullisena tai ainakin ainoana mahdollisena todellisuuden hahmotuksena niin kyse kognitiivisesti suljetusta järjestelmästä joka helposti jähmettyy eikä enää kykene uusiutumaan varsinkin kun sitä erityisesti ns. skeptikkoyhteisöjen toimesta voimakkaasti puolustetaan kaikkea uutta ja erilaista teoretisointia vastaan mikä ilmenee tälläkin palstalla eikä missään muodollisessa koulutuksessa muistuteta että olemassaolevat teoriat voivat olla vääriä tai ainakin puutteellisia vaan ne pitää omaksua sellaisenaan jos haluaa saada jonkinlaisen ammattinharjoittamislisenssin ja soveltaa oppimaansa käytännössä.

        Mihin unohtui se perinteinen malli jossa ammattilaisten kanssa yhdessä tekemällä voi oppia melkein minkä tahansa taidon ja ominpäin lukiessa voi omaksua minkä tahansa teorian perusteet?

        Kiellettyjä tai ainakin torjuttuja puheenaiheita ns. akateemisessa keskustelussa ovat kaikki viittaukset tietoisuuden ensisijaisuuteen ja myös kaikki yliluonnoliseksi tulkitut ilmiöt koska yliopistoissa opetettu ja tentitty tiede muka määrittelee mikä voi olla luonnollista ja mikä taas ns. huuhaata. Oma kokemus on kuitenkin aina ensikäden tietoa vaikka nykyisessä kulttuurissa kaikki epätavalliset kokemukset helposti yritetään mitätöidä tai jopa medikalisoida.

        Näen tässä aika selkeän ongelman vaikka voi olla että suurin osa ei koe sitä sellaisena koska valtavirran ja lauman mukana oleminen on evolutiivisen laumakelpoisuuden kannalta ainoa realistinen vaihtoehto nykyisessä melko totalitäärisessä kulttuurissa ainakin lyhyellä tähtäimellä.

        Itse ainakin tutkin mielelläni kaikkea sellaista mikä vaikuttaisi olevan ristiriidassa nykyisen valtavirran kanssa koska sieltä voi löytyä ainakin joskus jotain todella mullistavaa ja mielenkiintoista toisin kuin sen saman "virren loputon veisuu" :D

        Se ei tietenkään tarkoita että omaksuisin ne oudot asiat sellaisenaan vaan voin pitää jotain ilmiötä mahdollisena ja teor. mallia oikeansuuntaisena vaikkakaan ei tietenkään 100& varmana mikä taas olisi lähinnä juuri sellaista sokeaa uskomista ja omaksumista jota varsinkin kaikessa muodollisessa koulutuksessa nykyään harrastetaan.

        B


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiede voi kehittyä vain sillä tavalla että kyseenalaistetaan vallitsevien teorioiden oletukset ja johtopäätökset ja "leikitään" vapaasti uusilla ja erilaisilla ideoilla ja testataan niitä ilman asenteita ja ennakko-oletuksia ikäänkuin mitään konsensusmallia ei olisi edes olemassa.

        Hyvä esimerkki tästä on esim. Tufts yliopiston synteettisen ja kehitysbiologian tutkija Michael Levin jonka kokeet kyseenalaistavat nykyisen evoluutioteorian dogmit samoin kuin nykyisen käsityksen älykkyydestä, kognitiosta ja tietoisuudesta.

        https://www.drmichaellevin.org/

        Melko hyvä yhteenveto Levinin tutkimuksista on tällä videolla:

        Where Minds Come From: the scaling of collective intelligence, and what it means for AI and you

        https://www.youtube.com/watch?v=44W9Mw4AGT8

        ...
        Rupert Sheldraken morfisten kenttien teoria haastaa perinteisen käsitykset ns. ikuisista luonnonlaeista ja sillekin löytyy aika runsaasti todistusaineistoa alkaen synteettisten molekyylien vähittäisestä stabilisoitumisesta jossa hän käyttää vertauskuvana eliöiden rutiineja ja tapoja jotka toiston seurauksena vähitellen muuttuvat yhä mekaanisemmiksi ja kaavamaisemmiksi.

        https://www.sheldrake.org/
        ...
        Vaihtoehto 1 eli täysin deterministinen selitys miellyttää erityisesti matemaattikkoja ja matematisoidun tieteen harjoittajia koska vain deterministinen matematiikka voi tuottaa tarkkoja ennusteita ja kvanttifysiikan lukuisien tulkintojen joukossa on vain yksi joka säilyttää tuon tiukan determinismin ja se on ns. monimaailmatulkinta.

        Vaihtoehto 2 on tietyssä mielessä edelleen voimissaan ainakin suhteessa yksittäisten kvanttihiukkasten ja evoluutiobiologian mutaatioiden kohdalla vaikka kyse voi olla kaoottisten termodynaamisessa tasapainossa olevien avointen systeemien kyvystä itseorganisoitua monimutkaisiksi rakenteiksi jota voi kutsua emergenssiksi joka ei ole selitys vaan lähinnä vain kuvaus ja se selitys saattaa liittyä sekä Sheldraken että Levinin tutkimuksiin.

        Ilya Prigogine oli itseorgansioituvien systeemien tutkimuksen edelläkävijä.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Ilya_Prigogine

        ...

        Jos nykyistä tiedettä (vaihtoehto 3) pidetään lopullisena tai ainakin ainoana mahdollisena todellisuuden hahmotuksena niin kyse kognitiivisesti suljetusta järjestelmästä joka helposti jähmettyy eikä enää kykene uusiutumaan varsinkin kun sitä erityisesti ns. skeptikkoyhteisöjen toimesta voimakkaasti puolustetaan kaikkea uutta ja erilaista teoretisointia vastaan mikä ilmenee tälläkin palstalla eikä missään muodollisessa koulutuksessa muistuteta että olemassaolevat teoriat voivat olla vääriä tai ainakin puutteellisia vaan ne pitää omaksua sellaisenaan jos haluaa saada jonkinlaisen ammattinharjoittamislisenssin ja soveltaa oppimaansa käytännössä.

        Mihin unohtui se perinteinen malli jossa ammattilaisten kanssa yhdessä tekemällä voi oppia melkein minkä tahansa taidon ja ominpäin lukiessa voi omaksua minkä tahansa teorian perusteet?

        Kiellettyjä tai ainakin torjuttuja puheenaiheita ns. akateemisessa keskustelussa ovat kaikki viittaukset tietoisuuden ensisijaisuuteen ja myös kaikki yliluonnoliseksi tulkitut ilmiöt koska yliopistoissa opetettu ja tentitty tiede muka määrittelee mikä voi olla luonnollista ja mikä taas ns. huuhaata. Oma kokemus on kuitenkin aina ensikäden tietoa vaikka nykyisessä kulttuurissa kaikki epätavalliset kokemukset helposti yritetään mitätöidä tai jopa medikalisoida.

        Näen tässä aika selkeän ongelman vaikka voi olla että suurin osa ei koe sitä sellaisena koska valtavirran ja lauman mukana oleminen on evolutiivisen laumakelpoisuuden kannalta ainoa realistinen vaihtoehto nykyisessä melko totalitäärisessä kulttuurissa ainakin lyhyellä tähtäimellä.

        Itse ainakin tutkin mielelläni kaikkea sellaista mikä vaikuttaisi olevan ristiriidassa nykyisen valtavirran kanssa koska sieltä voi löytyä ainakin joskus jotain todella mullistavaa ja mielenkiintoista toisin kuin sen saman "virren loputon veisuu" :D

        Se ei tietenkään tarkoita että omaksuisin ne oudot asiat sellaisenaan vaan voin pitää jotain ilmiötä mahdollisena ja teor. mallia oikeansuuntaisena vaikkakaan ei tietenkään 100& varmana mikä taas olisi lähinnä juuri sellaista sokeaa uskomista ja omaksumista jota varsinkin kaikessa muodollisessa koulutuksessa nykyään harrastetaan.

        B

        "Tiede voi kehittyä vain sillä tavalla että "

        Mihin postaukseen tuo on vastaus?


    • Anonyymi

      What are Bohmian mechanics?

      a formulation of quantum mechanics whose fundamental axioms are not about what observers will see if they perform an experiment but about what happens in reality.

    • "Aktuaalinen havaittavissa ja mitattavissa oleva on potentiaalisen tason osajoukko"

      Tässä on aiheellista kysyä mikä tekee tuosta osajoukosta erityisen (havaittavan ja mitattavan). Mikä siis nostaa vain sen toiselle tasolle?

      • Anonyymi
        UUSI

        "Tässä on aiheellista kysyä mikä tekee tuosta osajoukosta erityisen (havaittavan ja mitattavan). Mikä siis nostaa vain sen toiselle tasolle?"

        Esim. makrofysiikassa ns. potentiaalienergia on siinä mielessä todellista että se täytyy ottaa huomioon systeemin kokonaisenergiaa laskiessa (esim. viritetty jousi) ja se potentiaalienergia ei kulu käytössä koska sitä ei käytetä eli se on ajatonta ja se voi aktualisoitua kun se potentiaali muuttuu aktuaaliseksi (esim. kivi vierii mäkeä alas).

        Kvanttifysiikan Schrödingerin aaltofunktiossa ne aallot eivät ole aktuaalisia aaltoja vaan todennäköisyysaaltoja ja siitä seuraa myös superposition idea eli rinnakkaiset mahdollisuudet aktualisoitumiselle.

        Se aaltofunktio voidaan tulkita joko monimaailmatulkinnan kautta tai sitten niin että ne kaikki todennäköisyysaallon vaihtoehdot ovat samalla tavalla todellisia kuin makrotason fysiikan potentiaalienergia.

        Ihmisen ja muidenkin eliöiden kognitio kykenee tunnistamaan vallitsevan aktuaalisen todellisuuden potentiaaleja esim. uuden tekniikan kehittämisessä eli voidaan luoda täysin uusia entiteettejä ja prosesseja todellisuuteen sen perusteella mitä on aikaisemmin kokeiltu ja kokeilemalla uusia erilaisia vaihtoehtoja ja niiden toimivuutta erilaisissa olosuhteissa.

        Potentiaalit kumuloituvat ajan kuluessa eli aineen ja energian lisäksi myös informaatio/kognitio aktiivisessa muodossaan pitää ottaa mukaan tieteeseen kun taas ns. perinteisessä mallissa kaikki sellaiseen viittaava ladataan ns. luonnonlakeihin jotka vain oletetaan olemassaoleviksi ilman mitään uskottavia selityksiä tai mekanismeja.

        Perinteisesti tieteessä on yritetty eliminoida kaikki aktiivinen päämääräsuuntautuneisuus (teleologia) ja korvata se se mekanistisilla reduktionistisella mallilla yksinkertaisten koneiden (kellokoneisto) vertauskuvan mukaisesti.

        Kyse oli todennäköisesti melko primitiivisestä reaktiosta aikaisempaan uskonnollisten jäykkien instituutioiden paradigmaan jossa oletettu Jumala ohjaili deterministisen konemaisesti kaikkea jolloin ajattelutapa vaihdettiin toiseen äärimmäisyyteen jossa pienimmät mahdolliset entiteetit (atomit, kvarkit) kontrolloivat kaikkea mahdollista ja lopputulos oli ihmislajin ja ympäristön kannalta vielä paljon haitallisempi teknologian tehokkuuden takia kuin aikaisemmissa institutionaalisissa uskonnollisessa kulttuurissa.

        Ns. animististen shamanististen kulttuurien toimivuus lienee ollut optimaalisinta ainakin luonnonmukaisuuden kannalta ja myös yksilön evolutiivisen kelpoisuuden kannalta.

        Raja potentiaalisen ja aktuaalisen välillä on häilyvä ja muuttuva eli ihmisen kognition ja mittausvälineiden kehittyessä se mikä aikaisemmin liitettiin näkymättömään potentiaalisuuteen voidaan kokea aktuaalisena eli suoraan kokea se fysikaalista tasoa organisoiva potentiaalinen taso eli ensin se sähkömagneettinen "muotti" ja sitä syvemmät tasot kuten muinaisissa esoteerisssa perinteissä eetteri, astraali ja mentaalitasot jotka voidaan kokea henkilökohtaisesti ns. paranormaalissa kognitiossa jossain määrin ja niiden tasojen todellisuus verifioituu niiden toimivuuden perusteella (esim. kaukonäkeminen) koska niiden selittäminen mekanististen mallien kautta ei ole mahdollista.

        Kyse on lähinnä tietoisuuteen liittyvästä kognitiivisesta kausaliteetista joka on osittain epälokaalia samalla tavalla kuin kvanttifysiikan lomittumisilmiö.

        ...

        Vastauksestani tuli taas pitkähkö koska ensin pitää rakentaa viitekehys sille vastaukselle ja se viitekehys poikkeaa aika paljon nykyisestä mekanistis-reduktionistisesta konsensushahmotuksesta. Ja kannattaa myös muistaa että "kaikki vaikuttaa kaikkeen" :D

        B


    • Anonyymi
      UUSI

      Vapaa tahto ei paljoa horjuta determinismiä. Jos ajatellaan monimaailmaa niin sekin on deterministinen ja omaa lainalaisuuksia jotka saavat sen junnaamaan lähes paikallaan.

      Makaan sängyllä. Tulee jano. Maailma 1 käyn juomassa Maailma 2 jatkan lepäämistä.
      Maailma 1 palaan lepäämään Maailma 2 käyn juomassa. Maailma 1 jatkan lepäämistä Maailma 2 palaan lepäämään.
      Maailma 1 lepään
      Maailma 2 lepään

      Eli kyse on vain siitä että tapahtuu eri järjestyksessä ja vatsassa on eri määrä ruokaa kunkin maailman kussakin hetkessä.

      Kaikki mikä voi tapahtua tulee tapahtumaan mutta monimaailmassa on myös sellaisia mahdollisuuksia jotka eivät koskaan toteudu. Jotka ovat tavallaan mahdottomia.

      Determinismi on toimivaa myös monimaailmassa ja vapaan tahdon käyttäminen ei tuhoa sitä.
      Kaikki mahdolliset vaihtoehdot voidaan käydä läpi ja ne kaikki johtaa lähes samaan lopputilaan. Kun otetaan huomioon että monimaailmassakin on paljon ikuisesti suljettuja ovia. Mahdollisuuksia joita ei ikinä kokeilla.

      • Anonyymi
        UUSI

        Toistaiseksi ainoatakaan kvanttifysiikan tulkinta ei ole voitu falsifioida eikä verifioida kokeellisesti.


        https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics

        Monimaailmatulkinta on niistä kaikista ehkä ongelmallisin ja niiden tulkintojen joukosta puuttuu ehkä se kaikkein olennaisin ja lupaavin eli kvanttitason tulkinta fysikaalista tasoa organisoivaksi kognitiiviseksi kokonaisuudeksi joka toimii epälokaalisti ajasta ja paikasta riippumatta samantapaisesti kuin ns. luonnonlakien oletetaan toimivan.

        Monimaailmatulkinnassa kaikki mahdolliset potentiaalisuudet toteutuvat rinnakkain mikä tietyssä mielessä kyseenalaistaa sen mallin fysikaalisen perustan ja viittaa nimenomaan jonkinlaiseen idealismiin jossa kaikki potentiaalisuus on tavallaan aktuaalista vaikkakin erilaisella voimakkuudella.

        Kyse ei voi olla perinteisestä aineellisuudesta ja fysikaalisuudesta ja determinismistä energian säilymisen periaatteen takia. Monimaailmatulkinta myös tavallaan mitätöi koko olemassaolemisen periaatteen puhumattakaan yksilötason kehityksestä jossa voidaan kuvitella että tietoinen minä valitsee laiskottelun ja antaa rinnakkaisminuuksiensa tehdä kaikki pakolliset hommat eikä se vaikuta kokonaisuuteen mitenkään. :D

        ....

        Michael Levinin tutkimukset kannattaa ottaa vakavasti koska yksi hänen tutkimuksensa taustavaikuttajista on DARPA joka perinteisesti liitetään USA:n salaisiin ja sotilaallisiin projekteihin.

        https://www.darpa.mil/

        B


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Toistaiseksi ainoatakaan kvanttifysiikan tulkinta ei ole voitu falsifioida eikä verifioida kokeellisesti.


        https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics

        Monimaailmatulkinta on niistä kaikista ehkä ongelmallisin ja niiden tulkintojen joukosta puuttuu ehkä se kaikkein olennaisin ja lupaavin eli kvanttitason tulkinta fysikaalista tasoa organisoivaksi kognitiiviseksi kokonaisuudeksi joka toimii epälokaalisti ajasta ja paikasta riippumatta samantapaisesti kuin ns. luonnonlakien oletetaan toimivan.

        Monimaailmatulkinnassa kaikki mahdolliset potentiaalisuudet toteutuvat rinnakkain mikä tietyssä mielessä kyseenalaistaa sen mallin fysikaalisen perustan ja viittaa nimenomaan jonkinlaiseen idealismiin jossa kaikki potentiaalisuus on tavallaan aktuaalista vaikkakin erilaisella voimakkuudella.

        Kyse ei voi olla perinteisestä aineellisuudesta ja fysikaalisuudesta ja determinismistä energian säilymisen periaatteen takia. Monimaailmatulkinta myös tavallaan mitätöi koko olemassaolemisen periaatteen puhumattakaan yksilötason kehityksestä jossa voidaan kuvitella että tietoinen minä valitsee laiskottelun ja antaa rinnakkaisminuuksiensa tehdä kaikki pakolliset hommat eikä se vaikuta kokonaisuuteen mitenkään. :D

        ....

        Michael Levinin tutkimukset kannattaa ottaa vakavasti koska yksi hänen tutkimuksensa taustavaikuttajista on DARPA joka perinteisesti liitetään USA:n salaisiin ja sotilaallisiin projekteihin.

        https://www.darpa.mil/

        B

        Olen joskus katsonut Michael Levinin videon, jossa hän selitti kokeitaan sammakoilla. Mitä mielenkiintoisempia koetuloksia.

        Tuomas Tuimalan sivuilta:

        "Levinin kokeissa on osoitettu, että muuttamalla solujen sähköistä tilaa, muuttamatta geneettistä koodia, voidaan vaikuttaa radikaalisti siihen, miltä eliö näyttää. Esimerkiksi sammakoilla, joiden sähköistä tilaa on muutettu, on saatu aikaan raajojen uudelleenkasvua. Levinin ryhmän suorittamissa kokeissa on myös tarkan bioelektrisen stimulaation avulla saatu planaria-mato kasvattamaan kaksi päätä tai kaksi häntää. Tämä osoittaa, että solujen sähköinen tila toimii kuin "muistina" tai "karttana", joka ohjaa kehon muodonmuutosta. Näyttää siltä, ettei DNA ole ainoa biologisen informaation lähde."


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia B- on jälleen kerran rakastunut ja onnellinen nainen .

      Toivottavasti nyt on onni kestävää ja Sofia voi saada oman perheen lopulta itselleen .
      Kotimaiset julkkisjuorut
      283
      3640
    2. Oho! Sofia Belorf ja "rillimiljönääri-rakas" sai somen liekkeihin: "Optikko vai grillikioskin...?"

      "Rillimiljönääri-rakas" on kyllä hyvä titteli!!! Tsemppiä Sofialle rakkauteen ja terkkuja Nikolle ja Stefanille! Lue l
      Kotimaiset julkkisjuorut
      24
      1664
    3. Sofia seukkaa miljonäärin kanssa matkustellen ympäri maailmaa

      Hän on tavannut toivomansa läsnäolevan mihen ja kohta Sofiast tulee ussperheen äiti. Toivottavasti kohta saamme vauvauut
      Kotimaiset julkkisjuorut
      152
      1498
    4. Ukraina romahtamassa, Hallitus hajoamassa.

      Samaan aikaan kun ukrot on rintamalla alakynnessä, niin maan hallitus on hajomassa.
      Maailman menoa
      323
      1472
    5. Millaisia ihmisiä ovat murhaajat: Ari Ossi Petteri Suorsa ja Tiina Pia Susanna Seppänen.

      18-vuotias Adeliina Lehtinen surmattiin raa’alla tavalla syksyllä 2022. Hänen murhastaan tuomittiin elinkautiseen 40-vuo
      Oulu
      15
      1305
    6. Olet vallannut ajatukseni.

      Haluaisin tutustua sinuun paremmin ja lähentyä kanssasi. Tuntuu, että joka päivä kun sinua näen, saat minut hämilleen, s
      Ikävä
      36
      1137
    7. Loukkaa se, jos sinä väität mun etsivän jotain rahamiestä

      Vtustako minä sinun rahoista voisin tietää silloin tai nytkään. Rakastuessa kuvittelin että olet varmaan joku tukityölli
      Ikävä
      148
      1064
    8. Pikku Liedon pelkoa lietsova ja rikoksia tehtaileva katujengi

      Mistä kaukaa tulevat Liedossa riehuvat katujengiläiset?. Turun Varissuolta tai Pernosta? Nykylukutaidolla selviää, kun t
      Lieto
      42
      1059
    9. Pitäisikö valtion lopettaa Terveysjättien tukeminen

      Nyt annetaan puoli miljardia veroparatiiseihin ja kavereille, eikö olisi järkevää että valtio tukee vain Julkista puolta
      Maailman menoa
      113
      1026
    10. Pikku apulaiset

      E B ja J E levittää väärää informaatiota Olavintoimintakeskuksen kaupasta. Kuka tai mikä ryhmä tästä hyötyy. Ovatko iha
      Sysmä
      73
      1017
    Aihe