Latina lienee Eräs tunnettu lähes käyttämätön kieli. Mutta vaikka se on suuri kieli jossa löytyy paljon aineistoa on muitakin kuolleita kieliä mielenkiintoista plärätä. Ehkä niiden avulla voisi tehdä keinokielen vähän yhdistelemällä niitä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kuolleista_kielist%C3%A4
Wikipedia on kielitieteen aarreaitta ja jos ei keinotekoiset kielet tunnu tarpeeksi luonnollisilta niin käytyään läpi artikkelit kaikista kuolleista kielistä voi jotakin jäädä haaviin.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kuolleista_kielist%C3%A4
Wikipedia on kielitieteen aarreaitta ja jos ei keinotekoiset kielet tunnu tarpeeksi luonnollisilta niin käytyään läpi artikkelit kaikista kuolleista kielistä voi jotakin jäädä haaviin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi joku kieli kuolee näyttäisi olevan yhteydessä sen kielen kirjoitusjärjestelmään.
Ellei kyetä esittämään aakkosia viivasuorasti rivissä ja jopa pystysuoraan sopivasti suorassa niin kielellä ei ole edellytyksiä säilyä. Vinot ja pokkoilevat aakkoset kirjoitettaessa tappaa kielen kuin kielen.
Kirjakielen asiallisuus on se joka voi kielen säilyttää elossa. Kirjoitusjärjestelmän merkitys on hyvin suuri.
Väärin!
Ensimmäiset kieliksi luokiteltavat ilmaisut eivät tunteneet aakkosia ollenkaan, oli vain merkkisymboleja jolloin yksi merkki usein tarkoitti yhtä asiaa, yhtä esinettä tms. Nämä jäivät pois käytöstä aikanaan ihan siksi että niitä osasivat ja ymmärsivät ani harvat, puhutaan kirjureista.
Esim. nykyisen aakkoston D tulee ovea tarkoittaneesta merkistä, O silmää tarkoittavasta merkistä jne.
Kielet häviävät yksinkertaisesti siksi että niiden käyttäjät vähenevät ja vähenevät ja...Esim. liivin kieli on unohtunut koska liiviläisiä ei enää ole ja näin se on mennyt muidenkin kuolleiden kielien kohdalla, ei siihen ole kirjoituksen tasaisuus tai täsmällisyys vaikuttanut sitä eikä tätä...
Latinalainen aakkosto pysyy rivien suhteen melko hyvin suorassa. On tosin kirjaimia jotka roikkuu liian alhaalla kuten : jypq jne. Toisaalta jotkut ylettyy liian korkeelle: tlk jne.
Hieno asia on että lukuun ottamatta i ja l kirjaimia aakkoset on tasan saman levyiset.
Kun mä selailin noita kuolleita kieliä niiden kirjoitusnäytteet oli kyllä sellaisia että aakkoset oli kooltaan erilaiset, kirjaimet oli liian tiheässä ilman kunnon välejä. Ja vinossa olivat rivit. Se oli melko silmiinpistävää.
Vaikka suomen kieli on säilynyt runolaulannan tähden ehkä niin pysyn kannassani että kirjoitusjärjestelmän pitää olla huippuunsa viritetty mikäli kielen tahdotaan jäävän eloon.
Ja eihän nykyiset länsimaissa käytettävät aakkoset ole edes nykyään ainoat käytössä olevat kirjotusmerkit. Eikä kaikki nykyäänkään kirjota edes varsinaisia aakkosia, esimerkiksi kiinalaiset ja japanilaiset. Eikä kaikki edes kirjota vaakasuoraan tai vasemmalta oikealle. Eikä nykyset länsimaissa käytetyt tai muutkaan nykyään käytössä olevat kirjotusmerkit ole edes läheskään ensimmäisiä kirjotusmerkkejä mitä on käytetty.
Tuossa luettelossa on vain muutamasta kielestä sananäytteitä valitettavasti.
Suosikkini ovat
Hatin kieli
Fryygia
Elam
Minolainen
Massachussets
Mykeneläinen
Muutama sana:
Fur = maa (turkki)
Hilamar = temppeli
Katte = Kuningas (katto, ylin)
Pinu = lapsi (pienoinen)
Belte =suo
Germe = lämmin
Näyttäisi heettiläiset kielet monia sanoja yhdistävän tuntoaistiin , ihoon, turkikseen ja käsityötaidon tuotteisiin.
Kun Assyrialaiset valloitti maita he julmasti kävi juuri nylkemään jopa ihmisiä. Ehkä he vihasivat jopa heetin kieltä. Ja siksi kohdistivat vihan tuon kielen pyhiin sanoihin.
Kielet jotka yhdisti käsityötuotteita ja aineita luonnossa eivät kestäneet ajan hammasta. Ne oli rannikon kauppiaita ja niiden kirjoitusjärjestelmä oli suunniteltu sen tarpeisiin.
Kudos, kuros, kurouma = yhteensä
Puukko = pronssi
Taaja = viisi
Paita = veistos
Jokin perusperiaate siinä on minkä tähden jokin kieli kuolee. Ja kirjoitusjärjestelmä näyttelee suurinta roolia. Mutta mikä pitää sellaisen kielen elossa, jolla ei ole kirjoitusjärjestelmää?
Entä sitten ne kielet joilla on katkeamaton pitkä perinne kirjallisuutta? Eli kreikan kieli ja sanskritin kieli Intiassa. Molemmat ovat jopa 1000 eKr alkaen tuottaneet merkittävää ja korkeatasoista kirjallisuutta huomattavan määrän.
Paitsi että kun kirjapainotaito keksittiin ne taantuivat 1500-2000 jKr välisenä aikana vähän. Ei ollut kai fontteja noita kieliä varten ja kun Bysanttikin kukistui niin noiden kielten asema heikkeni (ainakin kreikan kielen).
HUOMATTAVA PIIRRE NOIDEN KAHDEN KIELEN FONTEISSA ON ETTÄ NE OVAT HYVIN TASAISET FONTIT JA JOKAINEN KIRJAIN ON SAMAA KOKOLUOKKAA.
Sanskritin kielessä on jopa pitkä yläviiva joka asemoi tekstin juuri tuon viivan alle.
Kyllä on merkitystä kielen säilymisen kannalta sillä minkä kokoiset fontit ovat ja kuinka hyvin niillä kyetään tuottamaan tasaista tekstiä.
Tempora mutantur etiam nos mutamur in illis.
Nuoruus ja vanhuus. Alku ja loppu.
Näin se menee, ellei kuole hyvissä ajoin voi meno puuroutua.
AI kertoo että 7000 maailman kielestä noin puolella ei ole lainkaan kirjakieltä. Kun kysyin millä kielillä on vain vähän kirjoja niin saamen kielen eräät variaatiot kuuluvat samaan joukkoon Amazonasin ja Papua-Uuden-Guinean sekä Afrikan eräiden kielten kanssa. Mikä tekee saamen kielen kirjoittamisesta hankalaa?
Nykyään järjestöt (kuten SIL International) ja monet alkuperäiskansojen omat aktiivit tekevät työtä luodakseen kirjoitusjärjestelmiä ja aapisia pikkukielille, jotta kielet eivät kuolisi sukupuuttoon. (AI).
Pitää vähän googlettaa tuota saamen kielen fontistoa tutkiakseen......
Pohjoissaame: Käyttää laajennettua latinalaista aakkosistoa, johon kuuluvat perinteisten kirjainten lisäksi merkit á, č, đ, ŋ, š, ŧ ja ž.
Inarinsaame: Perustuu myös latinalaisiin aakkosiin. Siinä on omat erikoismerkkinsä, kuten á, â, č, đ, š ja ž.
Koltansaame: Käyttää tarkkaan säänneltyä latinalaista kirjaimistoa, joka sisältää paljon erikoismerkkejä ja tarkkeita (kuten â, dž, đ, ǥ, ǧ, ǡ, ŋ, õ, š, ž ja pehmennysmerkki ʹ).
Kyllä on liian hankalaa pitää pöytälaatikossa päiväkirjaa tai runoja kun on noita laajennuksia erikoismerkein. Vaikka ne eivät ole yhtä epätasaisia kuin kuolleiden kielten merkistöt. Eivät ne kuitenkaan innosta kirjoittamaan tai lukemaan.