Pihlajanmarjojen esiintymisvuodet

Anonyymi-ap

Miksi pihlajat vuosi sitten eivät ainakaan näillä kulmilla tehneet marjan marjaa ja nyt uhkaavat katketa marjataakkansa alla, miksi tänä valtava ero?

34

318

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eipä näy marjan tynkääkään!

      • Anonyymi

        Täälläpäin oli vadelmia heikosti tänä vuonna.


    • Anonyymi

      Eipä niitä paljon Ciciliassa näykään.

      • Anonyymi

        Miisä ei näy?


    • Anonyymi

      Ei joka vuosi voi olla sama sato, vaihtelua on, viime vuonna ei ollut omenoita näin hurjasti mitä nyt.

      • Tuota myös ajatellut, että tänä vuonna vaikuttaa olevan erityisen hyvä sato kaikessa.
        Minkä edellä lienee. Tuleeko nyt monta vuotta peräkkäin ilman minkäänlaista satoa.


      • Anonyymi

        Mutta omenapuut eivät tunne sellaisia vuosia jolloin ei tule ainuttakaan omenaa mutta pihlajat tuntevat laajallakin alueella ja eivät toisina vuosina tee marjan marjaa, iso ero.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta omenapuut eivät tunne sellaisia vuosia jolloin ei tule ainuttakaan omenaa mutta pihlajat tuntevat laajallakin alueella ja eivät toisina vuosina tee marjan marjaa, iso ero.

        Kyllä kai tulee niitäkin joitakin aina.


    • Anonyymi

      Meillä taas viime vuonna pihlajanmarjoja oli runsaasti. Tämän vuoden keväällä kukinta oli runsasta mutta marjoja vain jokunen. Olisikohan pölyttäjiä ollut vähän vai mistä johtunee?

      • Anonyymi

        Meillä on omat ppihlajat ja naapurin pihlajat punaisena marjoja on runsaasti .
        Niistä voi tehdä pihlajanmarjat geeliä joka sopii hyvin metsän riistasta tehtyjen paisteen kanssa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on omat ppihlajat ja naapurin pihlajat punaisena marjoja on runsaasti .
        Niistä voi tehdä pihlajanmarjat geeliä joka sopii hyvin metsän riistasta tehtyjen paisteen kanssa

        Aatellu että pitäisi tehdä mutta en ole tehnyt. Jos sitten ensivuonna tarttuisi toimeen ja tekis.


      • Anonyymi

        Siis missä päin Suomea vai onko kyseessä joku Italia tms?


    • Anonyymi

      Ilmastonmuutos

      • Sopivat säät, sanoisin mieluumminkin.
        Satanut sopivasti, ei liikaa. Ei mitään kuivia pitkiä hellekausia. Hyvät kasvuedellytykset kaikenlaiselle sadolle.


      • Anonyymi
        Tellukka kirjoitti:

        Sopivat säät, sanoisin mieluumminkin.
        Satanut sopivasti, ei liikaa. Ei mitään kuivia pitkiä hellekausia. Hyvät kasvuedellytykset kaikenlaiselle sadolle.

        Tuota samaa luulen ma myös.


    • Anonyymi

      Olen sivun aloittaja ja korostan etten ihmettele sitä miten luonnossa vuodet eivät ole veljeksiä ja eri jutut menestyvät ns. vuodentulon mukaan eri tavalla mutta juuri tämä pihlajan tilanne ettei täällä eteläisessä Suomessa vuosi sitten ollut tuskin marjan marjaa pihlajissa, se ihmetyttää kun suhteuttaa sen nykyhetkeen. Miten pölytys voisi onnistua niin hyvin tänä vuonna jos se on epäonnistunut täydellisesti edellisvuonna? Käsittääkseni pihlaja on hyönteispölytteinen, tämähän tarkoittaisi että viime vuonna ei ollut keväällä tuskin ensimmäistäkään pölyttävää hyönteistä ja sitten yks kaks kuluvana keväänä niitä oli muka pilvin pimein, miten se pölyttäjien määrä voi heitellä näin tolkuttomasti, jos viime vuonna ei ollut hyönteisiä niin miten ne olemattomat hyönteiset näin voimallisesti lisääntyivät..

    • Anonyymi

      Pihlaja kantaa runsaan marjasadon joka toinen vuosi.

      • Anonyymi

        Mistä tulee tämä tieto? Onko jotain tieteellistä lähdetietoakin, muuten en usko?
        Väite runsaasta sadosta on joka tapauksessa virheellinen koska on vuosia jolloin marjoja on vähänlaisesti eli ei runsaasti ensinkään...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tulee tämä tieto? Onko jotain tieteellistä lähdetietoakin, muuten en usko?
        Väite runsaasta sadosta on joka tapauksessa virheellinen koska on vuosia jolloin marjoja on vähänlaisesti eli ei runsaasti ensinkään...

        Juuri niin on, sato vaihtelee.


    • Anonyymi

      Pihlajilla on tapana kerätä usean vuoden ajan voimia tuottaakseen sitten kerralla mahtavan siemensadon.

    • Anonyymi

      Hyviä marjasatoja tuottavat pihlajat ovat useiden kymmenien vuosien ikäisiä,
      aukealla kasvavia, kookkaita ja leveälatvuksisia yksilöitä.
      Hyviä marjavuosia on pihlajalla keskimäärin joka toinen vuosi,
      mikäli ulkoiset tekijät eivät häiritse tätä jaksottaisuutta.

      • Anonyymi

        Kiinteistölläni on alle 20- vuotiaitakin juuri nyt hyvin satoa tuottavia pihlajia, ei niissä tietenkään ole vanhan puun kokoa eikä siksi voi olla yhtä paljoa marjojakaan. Juuri näistä olenkin keräillyt parisen ämpärillistä marjoja koska alimpiin oksiin yltää pitkä ihminen ilman apulaitteita. Olen huomannut kyllä että nuorissakin puissa (pensaissa?) marjojen koko vaihtelee paljon, ehkä vanhemmissa marjat ovat keskimäärin kookkaampia.
        Nyt alkaa selvitä sekin ettei pihlajan tapa jättää välivuosia marjoissa ole kiinni ilmoista vaan se on vain sen tapa. Muistaakseni oliko kirsikka kun jättää säännöllisesti joka toisen vuoden väliin.


    • Anonyymi

      Kauniin värinen marja, maku ei marjojen parhaimpia.

      • Anonyymi

        Eihän lääke koskaan hyvältä maistu...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän lääke koskaan hyvältä maistu...

        Onko pihlaja kuin mustikka, terveellinen kuin mikä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko pihlaja kuin mustikka, terveellinen kuin mikä?

        Luepa internetistä hakusanalla "pihlaja" tai "pihlajanmarja"....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luepa internetistä hakusanalla "pihlaja" tai "pihlajanmarja"....

        Kai pihlajankin makuun tottuisi, jos jatkuvasti käyttäisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai pihlajankin makuun tottuisi, jos jatkuvasti käyttäisi.

        Pieniä määriä päivittäinkin on helppo syödä sellaisenaan. Pakastaminen loiventaa vähän kitkerintä makua ja kun laittaa pienen kourallisen suuhunsa. pureksii rikki ja nielee veden avittamana niin ei ole vaikeata.
        Miltei pahempia ovat esim. aroniamarjat raakoina syötäviksi mutta niin siinä vaan äsken kauris napsi niitä suoraan pensaasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pieniä määriä päivittäinkin on helppo syödä sellaisenaan. Pakastaminen loiventaa vähän kitkerintä makua ja kun laittaa pienen kourallisen suuhunsa. pureksii rikki ja nielee veden avittamana niin ei ole vaikeata.
        Miltei pahempia ovat esim. aroniamarjat raakoina syötäviksi mutta niin siinä vaan äsken kauris napsi niitä suoraan pensaasta.

        Jotain hyvänmakuista sekaan, menee alas paremmin.


    • Anonyymi

      Eiköhän tuo ole tyypillistä kaikille satoa tuottaville kasveille, välillä tulee runsas sato, välillä ei juuri mitään. Kasvuolosuhteilla on suuri osuus asiaan, sekä sillä, että kasvit tarvitsevat välillä "lepovuoden".

      • Anonyymi

        Kyse ei ole pelkästään välivuodesta vaan myös siitä että miten se välivuosi osuu laajoilla alueilla KAIKKIIN pihlajiin samoina vuosina, aivan eri ikäisiinkin, mikä ohjaa tätä.
        Epäselvää on kattaako tämä peräti koko maan ja esim. Ruotsin jne. täällä ei nyt ole oikein tullut kannanottoja siihen, itse asun eteläisessä Suomessa enkä ole nyt liikkunut muualla Suomessa ja aiemmin en ehkä ole ollut riittävän kiinnostunut tarttuakseni asiaan.
        Mitä tulee esim. koivuihin tms. kyllä ne jaksavat lehtensä rakentaa joka vuosi, kuusi ja mänty vaihtavat neulasistaan kolmasosan per vuosi ja tekevät tilalle uudet joka vuosi. Luonnonvaraisista puista ja/tai pensaista ei taida mikään muu käyttäytyä kuten pihlaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ole pelkästään välivuodesta vaan myös siitä että miten se välivuosi osuu laajoilla alueilla KAIKKIIN pihlajiin samoina vuosina, aivan eri ikäisiinkin, mikä ohjaa tätä.
        Epäselvää on kattaako tämä peräti koko maan ja esim. Ruotsin jne. täällä ei nyt ole oikein tullut kannanottoja siihen, itse asun eteläisessä Suomessa enkä ole nyt liikkunut muualla Suomessa ja aiemmin en ehkä ole ollut riittävän kiinnostunut tarttuakseni asiaan.
        Mitä tulee esim. koivuihin tms. kyllä ne jaksavat lehtensä rakentaa joka vuosi, kuusi ja mänty vaihtavat neulasistaan kolmasosan per vuosi ja tekevät tilalle uudet joka vuosi. Luonnonvaraisista puista ja/tai pensaista ei taida mikään muu käyttäytyä kuten pihlaja.

        Kausivaihtelusta on kysymys, luultavasti, ei sen kummemmasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kausivaihtelusta on kysymys, luultavasti, ei sen kummemmasta.

        Luultavasti, joopa joo...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luultavasti, joopa joo...

        Todennäköisesti niin on.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiva kun SDP alkaa hallitsemaan Suomea

      Vanhat hyvät ajat taas palaavat ja kansa vaurastuu. Muistatteko vielä Sorsan aikakauden? Silloin Suomessa tehtiin jopa
      Maailman menoa
      141
      4643
    2. SDP:n lyhyt selviytymisopas

      1. Komitea on vastaus, oli kysymys mikä tahansa Jos maailma on muuttumassa tai jossain palaa, demari ei hätiköi. Ensin p
      Maailman menoa
      76
      3855
    3. Keskisen kyläkaupassa Temun vaatteita myynnissä?

      Siis mitä? Miksi siis ei itse tilaisi Temusta samoja.
      Maailman menoa
      71
      2529
    4. SÄHKÖLASKU 1600 EUROA Ei tässä ole mitään järkeä

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011804443.html Kyllä täysin huijausta nämä sähkömarkkinat. Varsinkin pörssisähk
      Maailman menoa
      227
      1972
    5. Toivoisitko

      Toivoisitko, että kaivattusi olisi introvertimpi tai extrovertimpi? Itsenäinen tai tarvitsisi enemmän apua/sinua? Osoit
      Ikävä
      119
      1820
    6. Venäläiset varkaudessa

      Ja venäjä mieliset. Teitä kiinnostaa toisinajattelijat ja trafikista päätellen aika paljonkin. Kunhan aika koitaa tulee
      Varkaus
      247
      1166
    7. Lupajaoston esityslista

      Ilmoitus rakennusvalvonntaan luvattomasta rakentamisesta. esityslistan 6pykälä Kyse on kulttuuritalon rakentamisesta jo
      Pyhäjärvi
      49
      815
    8. Haluaisitko kaivattusi

      kanssa ensiksi seksiä ja sen jälkeen puhumista?
      Ikävä
      62
      766
    9. Jorma Uotinen UMK-juontajaksi! Mitä ajatuksia UMK-pesti herättää?

      Professori, laulaja, koreografi ja TTK-tuomari Jorma Uotinen, 75, on yksi tämän vuoden UMK-juontajista. Uotisen rinnall
      Euroviisut
      20
      746
    10. Unelmoitko asumisesta ja elämisestä tai lomasta Lapissa?

      Unelmoitko Lapista, ja ehkä voisit asua ja elääkin siellä? Lappi kiehtoo niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin: lumi,
      Sinun unelmalomasi
      6
      725
    Aihe