Miksi pihlajat vuosi sitten eivät ainakaan näillä kulmilla tehneet marjan marjaa ja nyt uhkaavat katketa marjataakkansa alla, miksi tänä valtava ero?
Pihlajanmarjojen esiintymisvuodet
Anonyymi-ap
38419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Eipä näy marjan tynkääkään!
Täälläpäin oli vadelmia heikosti tänä vuonna.
Eipä niitä paljon Ciciliassa näykään.
Miisä ei näy?
Ei joka vuosi voi olla sama sato, vaihtelua on, viime vuonna ei ollut omenoita näin hurjasti mitä nyt.
Tuota myös ajatellut, että tänä vuonna vaikuttaa olevan erityisen hyvä sato kaikessa.
Minkä edellä lienee. Tuleeko nyt monta vuotta peräkkäin ilman minkäänlaista satoa.
Mutta omenapuut eivät tunne sellaisia vuosia jolloin ei tule ainuttakaan omenaa mutta pihlajat tuntevat laajallakin alueella ja eivät toisina vuosina tee marjan marjaa, iso ero.
Kyllä kai tulee niitäkin joitakin aina.
Meillä taas viime vuonna pihlajanmarjoja oli runsaasti. Tämän vuoden keväällä kukinta oli runsasta mutta marjoja vain jokunen. Olisikohan pölyttäjiä ollut vähän vai mistä johtunee?
Meillä on omat ppihlajat ja naapurin pihlajat punaisena marjoja on runsaasti .
Niistä voi tehdä pihlajanmarjat geeliä joka sopii hyvin metsän riistasta tehtyjen paisteen kanssa
Aatellu että pitäisi tehdä mutta en ole tehnyt. Jos sitten ensivuonna tarttuisi toimeen ja tekis.
Siis missä päin Suomea vai onko kyseessä joku Italia tms?
Ilmastonmuutos
Sopivat säät, sanoisin mieluumminkin.
Satanut sopivasti, ei liikaa. Ei mitään kuivia pitkiä hellekausia. Hyvät kasvuedellytykset kaikenlaiselle sadolle.
Tuota samaa luulen ma myös.
Miksei..
Olen sivun aloittaja ja korostan etten ihmettele sitä miten luonnossa vuodet eivät ole veljeksiä ja eri jutut menestyvät ns. vuodentulon mukaan eri tavalla mutta juuri tämä pihlajan tilanne ettei täällä eteläisessä Suomessa vuosi sitten ollut tuskin marjan marjaa pihlajissa, se ihmetyttää kun suhteuttaa sen nykyhetkeen. Miten pölytys voisi onnistua niin hyvin tänä vuonna jos se on epäonnistunut täydellisesti edellisvuonna? Käsittääkseni pihlaja on hyönteispölytteinen, tämähän tarkoittaisi että viime vuonna ei ollut keväällä tuskin ensimmäistäkään pölyttävää hyönteistä ja sitten yks kaks kuluvana keväänä niitä oli muka pilvin pimein, miten se pölyttäjien määrä voi heitellä näin tolkuttomasti, jos viime vuonna ei ollut hyönteisiä niin miten ne olemattomat hyönteiset näin voimallisesti lisääntyivät..
Pihlaja kantaa runsaan marjasadon joka toinen vuosi.
Mistä tulee tämä tieto? Onko jotain tieteellistä lähdetietoakin, muuten en usko?
Väite runsaasta sadosta on joka tapauksessa virheellinen koska on vuosia jolloin marjoja on vähänlaisesti eli ei runsaasti ensinkään...
Juuri niin on, sato vaihtelee.
Pihlajilla on tapana kerätä usean vuoden ajan voimia tuottaakseen sitten kerralla mahtavan siemensadon.
Hyviä marjasatoja tuottavat pihlajat ovat useiden kymmenien vuosien ikäisiä,
aukealla kasvavia, kookkaita ja leveälatvuksisia yksilöitä.
Hyviä marjavuosia on pihlajalla keskimäärin joka toinen vuosi,
mikäli ulkoiset tekijät eivät häiritse tätä jaksottaisuutta.
Kiinteistölläni on alle 20- vuotiaitakin juuri nyt hyvin satoa tuottavia pihlajia, ei niissä tietenkään ole vanhan puun kokoa eikä siksi voi olla yhtä paljoa marjojakaan. Juuri näistä olenkin keräillyt parisen ämpärillistä marjoja koska alimpiin oksiin yltää pitkä ihminen ilman apulaitteita. Olen huomannut kyllä että nuorissakin puissa (pensaissa?) marjojen koko vaihtelee paljon, ehkä vanhemmissa marjat ovat keskimäärin kookkaampia.
Nyt alkaa selvitä sekin ettei pihlajan tapa jättää välivuosia marjoissa ole kiinni ilmoista vaan se on vain sen tapa. Muistaakseni oliko kirsikka kun jättää säännöllisesti joka toisen vuoden väliin.
Kauniin värinen marja, maku ei marjojen parhaimpia.
Eihän lääke koskaan hyvältä maistu...
Onko pihlaja kuin mustikka, terveellinen kuin mikä?
Luepa internetistä hakusanalla "pihlaja" tai "pihlajanmarja"....
Kai pihlajankin makuun tottuisi, jos jatkuvasti käyttäisi.
Pieniä määriä päivittäinkin on helppo syödä sellaisenaan. Pakastaminen loiventaa vähän kitkerintä makua ja kun laittaa pienen kourallisen suuhunsa. pureksii rikki ja nielee veden avittamana niin ei ole vaikeata.
Miltei pahempia ovat esim. aroniamarjat raakoina syötäviksi mutta niin siinä vaan äsken kauris napsi niitä suoraan pensaasta.
Jotain hyvänmakuista sekaan, menee alas paremmin.
SORBUS OLI HYVÄÄ. SIIHEN TOTTUI HELPOSTI 😎
Eiköhän tuo ole tyypillistä kaikille satoa tuottaville kasveille, välillä tulee runsas sato, välillä ei juuri mitään. Kasvuolosuhteilla on suuri osuus asiaan, sekä sillä, että kasvit tarvitsevat välillä "lepovuoden".
Kyse ei ole pelkästään välivuodesta vaan myös siitä että miten se välivuosi osuu laajoilla alueilla KAIKKIIN pihlajiin samoina vuosina, aivan eri ikäisiinkin, mikä ohjaa tätä.
Epäselvää on kattaako tämä peräti koko maan ja esim. Ruotsin jne. täällä ei nyt ole oikein tullut kannanottoja siihen, itse asun eteläisessä Suomessa enkä ole nyt liikkunut muualla Suomessa ja aiemmin en ehkä ole ollut riittävän kiinnostunut tarttuakseni asiaan.
Mitä tulee esim. koivuihin tms. kyllä ne jaksavat lehtensä rakentaa joka vuosi, kuusi ja mänty vaihtavat neulasistaan kolmasosan per vuosi ja tekevät tilalle uudet joka vuosi. Luonnonvaraisista puista ja/tai pensaista ei taida mikään muu käyttäytyä kuten pihlaja.
Kausivaihtelusta on kysymys, luultavasti, ei sen kummemmasta.
Luultavasti, joopa joo...
Todennäköisesti niin on.
Kuulemma happamia ovat.
Ei niille juuri ole käyttöä, kauniita ovat.