Mun pitäisi selvitellä 1900-luvulla kuolleiden isoäidinäidin/isän syntymäaikoja. Hiskistä niin tuoreita tietoja ei vielä löydy joten täytynee lähteä isoäidin syntymäseurakunnasta asioita selvittämään. Eli kirkkoherranvirastosta täytyy kai varata aika? Kuinka paljon maksaa, että pääsee vanhoja rippikirjoja tms. lukemaan? Vai pääseekö niitä edes yksin tutkailemaan? Vai onko kaikkien seurakuntien tiedostot maakunta-arkistoissa tai -kirjastoissa? Jostakin olin lukevinani, että rippikirja mikrofilmin voisi pyynnöstä tilata myös omaan kirjastoon?? Mitä, missä, milloin...??? Mikä olisi yksinkertaisin/halvin tapa. Omassa kunnassa ei ole sukututkimusseuraa ja jostakin olisi kiva päästä aloittamaan...
anteeksi jälleen kerran, miten kannattaa aloittaa...
Kertaalleen sss:n sivun luk...
8
4894
Vastaukset
- elefantti
Voit mennä seurakuntaan tutkimaan itse mikrokorteilta, joka on täysin ilmaista tai pyytä sieltä valmista sukututkimusta, joka taas maksaa. Yleensä seurakunnissa on tiedot n. 1850-luvulta eteenpäin, vanhemmat tiedot ovat arkistoissa.
Itse saa tutkia mikrokorteilta tietoja aina 1960-luvulle asti (näin ainakin seurakunnissa joissa itse olen käynnyt)
Mikrofilmejä voi lainata kotipaikkakunnan kirjastoon (en tiedä voiko kaikkiin kirjastoihin) pientä maksua vastaan.- kokeiltu on
täysin ilmaista
Itse saa tutkia mikrokorteilta tietoja
Juu mutta ei meillä ainakaan ilman että on käynyt kansalaiopiston tai vastaavan kurssi sukututkimuksesta, että näin
- arkisto
Voit käydä tutkimassa mikro kortteja ja filmejä
Kansallisarkistossa ilmaiseksi.
Siellä on kaikkien seurakuntien tiedot haettavissa.Selvitä ensin missä esivahempasi
ovat syntyneet niin löydät sitten oikeat kansiot,
joista voit heitä etsiä. - valmista?
Kun kerran sukutukimus on näin laajaa puuhaa nykyää, niin eikö tiedot voisi koota yhteen ja jossakin vaiheesa jokainen voisi vaikka netissä katsoa oman sukupuunsa.
Esimerkiksi Sinä voit ottaa homman hoitaaksesi.
Minulla esimerkiksi on paperilla reilu 20 000 henkilöä 20 vuoden työn tuloksena, niistäkin suurin osa muitten tekemiä. Muitten tekemät on PAKKO itse tarkastaa, niin paljon niissä on virheitä. Omissa toivottavasti vähemmän...
Tietokoneellani on vasta 7200 nimeä. Ihan koko päivän kun näppylöin, saan 250 nimeä koneelle. Kaikille sitten pitäisi muutama sana koota elämäntarinaa.
Kokeilepas, kuinka äkkkiä oman elämäntarinasi kirjoitat.
Kokeile seuraavaksi jonkin täysin vieraan ihmisen vastaavaa kirkonkirjojen ja muiden mahdollisesti saatavilla olevien asiakirjojen perusteella. Sitten voit jo kertoa tämän keräämiesi henkilöitten lukumäärällä.
Sitten kun riittävän moni on tehnyt tällaisen työn, voisi periaatteessa kaikki kasata yhteen. Valitettavasti vain paljon pienemmätkin projektit kestävät vuosikymmeniä ja koko ajan tulee uutta tietoa. Joku kuolee, toisia syntyy jne.- 20v sunnuntaisukututkimusta
Niin, kyllä minäkin olen sitä mieltä että yhteen tiedot vaan. Ja aina kannattaa hiukan mainostaa mistä päin ollaan hakemassa täällä netissäkin, nimittäin tietojen vaihto ei ole ollenkaan hullumpi asia.
Olen saanut monella tavalla tietoni kerättyä suvustani tällä yli 20 v taipaleella jonka aloitin jo 16-vuotiaana. Aloitin siis melkein pikkulikkana soittelemaan kirkkoherran virastoihin ja pääsin liikkeelle. Siihen aikaan taksat olivat huomattavasti huokeampia ja valmiiksi haettua tietoakin löytyi.
Kaikki keinot on toki sallittuja, eikä kaikkia tietoja tarvitse itse lähteä kaivamaan. Turhaa puuhaa, jos suvusta onkin jossakin valmis perunkirja, muu sukuselvitys, kirja tai peräti sukuseura valmiina odottamassa juuri sinua, että vain löydät ne. Niin minäkin löysin Keisarin sukuseuran internetin avulla. En ole siihen liittynyt jäseneksi, mutta on hauska tietää, että siellä E-Pohjanmaalla minulla on laaja ja aava suvun vanha haara - esim. Soini, täpösen täynnä. Sieltä se Keisarikin on lähtöisin, 1500-luvulta. Toisaalta minua on jo vuosia kiehtonut se asia, että olen sukuseuran "kadoksissa" olevaa Tampereen haaraa, jota ei Keisarin sukukirjoissa ole mainittu - vielä. Ellen tee asialle jotakin..
Nykyaikana tutkiminen on mukavaa, ei tarvitse itse kaikkia mikrofilmeiltä lueskella ja haeskella, korkeintaan varmistaa että oikein mennään.
- huom!
Kaikkiin kirkkoherranvirastoihin ei pääse itse paikanpäälle tutkimaan tietoja. Jossain on esim. niin pienet tilat, ettei sinne mahtuisi, tms.
- Milla
Kannattaa käydä hieman kurssia ja netistäkin löytyy Googlesta haulla sukututkimus aiheesta paljon (Työväenopistot on olemassa jne...)Esim. SukuJutut on aika hyvä tietokoneohjelma, jota voi hyödyntää...Mitakin löytyy ja kaikenlaista tietoa on saatavana. Jo ihan kirjastoon menemällä ja lueskelemalla aiheesta. Yleistietoa aiheesta on pilvin pimein, aloittamaan vain, itse olen ns. vasta-alkaja, 5 vuotta "harrastanut".
Kansallisarkistossa olen kahlannut mikrofilmejä, niinikään kirjastossa. Kirkkoherranvirastoista saa tilata sukututkimusta varten otteita, soittamaan vaan. Kurssit on mulla vielä kesken, ATK:ta hyödynnän, sillai pysyy asiat koossa ja voi vaikka tosiaan itse tehdä kirjaa. Tapoja on monia ja aihe loppumaton...
Onnea vaan ja sitkeyttä matkaan!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad961545- 541053
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että403951- 163910
- 57762
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän124737- 51678
- 57651
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38645- 76642