Sarmatian meri

Akchaglin meri
Materiaali Wikipediasta - vapaasta tietosanakirjasta

Tämä artikkeli perustuu vahvasti tai kokonaan vanhentuneisiin lähteisiin, joita pidetään yleensä Wikipedian ensisijaisina tai aikakausina olevina asiakirjoina.
Sen sijaan tulisi käyttää nykyisiä toissijaisia ​​tieteellisiä lähteitä, jotka käsittelevät aihetta. Voit muokata artikkelia lisätäksesi linkkejä toissijaisiin tieteellisiin lähteisiin.

Akchaglin meri
Akchaglinmeri tai Akchagal-meri (Krasnovodskin niemimaalla sijaitsevan Akchaglin alueen mukaan) on muinainen meri, joka oli olemassa 3,4-1,8 miljoonaa vuotta sitten (plioseeni-pleistoseeni) nykyisen Kaspianmeren alueella. Tämän meren esiintymiä tutki N. A. Andrusov. Se muodostettiin alun perin kuivuneen Pontic-meren paikalle, josta Balakhani-järvi jäi nykyisen Kaspianmeren eteläpuolelle[1]. Akchagil-meri päinvastoin tulvii Kaspian rannikkoa, ulottuu syvälle pohjoiseen (nykyaikaisen Kazanin alueelle)[2] ja on yhteydessä Mustaanmereen Kuma-Manychin altaan kautta. Kaakossa meri tunkeutui pitkälle Karakumin autiomaahan ja lähestyi Kopetdagia[3]. Akchagyl-meri korvattiin Absheron-merellä[4].


Google Translate

https://ru.wikipedia.org/wiki/Акчагыльское_море

Absheronin meri

Materiaali Wikipediasta - vapaasta tietosanakirjasta
Valtuutetut osallistujat eivät ole tarkistaneet tätä sivua.
Absheroninmeri on muinainen meri, joka muodostui Akchagyl-merestä, joka oli nykyisen Mustanmeren, Azovin, Kaspianmeren, Aralin, Ala-Volgan alueen, Turkmenistanin ja Kazakstanin alueilla 1,7–1 miljoona vuotta sitten[1][2] . Absheronin rikkomuksen alussa altaasta tulee murtovesisäiliö[2].


Absheronin meri
Meri nousi nykyiseen Kamyshinin kaupunkiin Volgogradin alueen pohjoisosassa Volga-joen varrella, Uralskin kaupunkiin Kazakstanissa Ural-joen varrella. Sen vedet tulvivat Ciscaukasian tasangot, tulevan Manych-joen yläpuolella se yhtyi Mustaanmereen ja sulautui Aralmereen[1][3].

Absheron-meren vetäytymisen aikana sen pohjoisrannikolla kasvoi eteläisen taigatyyppisiä metsiä. Absheronin aikakausi vastaa kvaternaarikauden ensimmäistä jaksoa, jota kutsutaan eopleistoseeniksi[1][3].


Google Translate

https://ru.wikipedia.org/wiki/Апшеронское_море

Pannonian meri
Materiaali Wikipediasta - vapaasta tietosanakirjasta

Pannoniameren arvioitu sijainti mioseenikaudella
Pannoniameri on matala muinainen meri, joka sijaitsi aikoinaan Keski-Tonavan alamaalla Keski-Euroopassa nykyisen Unkarin, Slovakian, Serbian, Romanian, Kroatian, Itävallan ja Ukrainan alueella. Pannonmeri oli olemassa mioseeni- ja plioseenikaudella, ja kuivuessaan se jätti jälkeensä 3-4 kilometriä merisedimenttejä. Meren pinta-ala oli noin 600 tuhatta km².

Tarina
Pannonmeri oli osa Paratethysin valtamerta, joka oli olemassa mioseenikaudella (noin 10 miljoonaa vuotta sitten). Se oli yhteydessä Välimereen (kaksi merta yhdistettiin Rhônen altaan, Baijerin ja Wienin altaan kautta).

Rautaportin kautta Pannonianmeri yhdistettiin toiseen nykyaikaisen Romanian alueella sijaitsevaan mereen. Suurimman tulvan aikana meri ulottui nykyisen Serbian eteläpuolelle.

Pannonmeri oli olemassa noin 9 miljoonaa vuotta. Sen viimeiset jäännökset katosivat pleistoseenin aikana noin 600 000 vuotta sitten [lähdettä ei määritelty 3411 päivää]. Pannonmeren vesi kulki Rautaportin kautta Tonavaan, ja meren tilalle muodostui Keski-Tonavan alanko.

Useat vuoret (esimerkiksi Fruška Goran harju ja Vršacka-ketju Serbiassa, Mecsek Unkarissa) olivat aiemmin saaria Pannonianmeressä. Merestä on jäljellä suuri järvi - Balaton [lähdettä ei ole määritelty 2738 päivää].


Google Translate venäjän kielestä

https://en.wikipedia.org/wiki/Pannonian_Sea

Paratethys


https://en.wikipedia.org/wiki/Paratethys


Paratethys

Materiaali Wikipediasta - vapaasta tietosanakirjasta, Google Translate venäjän kielestä

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 23. heinäkuuta 2022 tarkistetusta versiosta. tarkastukset vaativat 8 muokkausta.


Kirjailija Laskarev Vladimir Dmitrievich


Neo-Tethys-meri paleogeenikaudella (rupelian oligoseeni, 33,9–28,4 miljoonaa vuotta sitten)

Paratethys neogeenikaudella (mioseeni, 17-13 miljoonaa vuotta sitten)

Paleografinen rekonstruktio myöhäismioseeniparatethyksen vaihteluista. Regressiovaiheiden aikana megajärven pinta kutistui jyrkästi. Jäljelle jäänyt vesi jaettiin Mustanmeren syvänteen keskisuolajärvelle (varjostettu punaiseksi) ja reuna-alueille, jotka täyttyivät ajoittain vedellä ja muuttuivat tuoreemmiksi (vaaleansininen).
Paratethys on muinainen valtameri (meri), joka ulottui "Pariisista Altai"[1] varhaisen Cenozoic aikakauden. Sen erotti Tethysistä Alppien, Karpaattien, Härkä ja Kaukasuksen harju. Tämä valtameri sisälsi Pohjois-Alppien esisiivilä, Karpaattien esisyvä, Pannonianmeri nykyisen Unkarin alueella, Wienin altaan, Transilvanian altaan, nykyisen Mustanmeren, Kaspianmeren ja Kaukasuksen alueen[2]. Muinaisina aikoina Paratethys oli yhteydessä Välimereen ja Intian valtamereen.

Vuonna 2023 Paratethys sisällytettiin Guinnessin ennätysten kirjaan maapallon historian suurimpana järvenä[3].

Termi "Paratethys" otti käyttöön venäläinen geologi Vladimir Laskarev vuonna 1924[4].


Sisältö
1 Geologinen historia
2 Fauna
3 Huomautuksia
4 Linkkejä
Geologinen historia
Syntyi 34 miljoonaa vuotta sitten.

25 miljoonaa vuotta sitten Paratethyksen pohjoisosa on nimetty Maykop-mereksi [5][luvaton lähde], joka ulottui "Ranskasta Aralmerelle"[6].

14-10 miljoonaa vuotta sitten (mioseeni) Paratethys sulki ja muuttui eristetyksi Sarmatianmereksi (Itävallasta Turkmenistaniin)[7]. 13,4-12,65 miljoonaa vuotta sitten (Itäisen Paratethyksen konkian aluevaihe (Konkian) - myöhäinen badenilainen vaihe [saksa] Keski-Paratethyksen alueella, varhainen serravalilainen vaihe [englanniksi]) Paratethyksella oli vain kapea yhteys Intian valtamereen ns. Arakin salmi nykyaikaisen Armenian alueella ja Mesopotamian altaan poikki[8][9]. Itä-Paratethyksen Karaganian ja Konkian alueellisten vaiheiden biostratigrafista jakoa koskevien tietojen systematisointi ja foraminiferaalisen analyysin käyttö osoittavat, että suolaton Karaganian altaan tilalle on tullut uusi konkilainen altaan kehitysvaihe, jonka ulkonäkö vahvistaa. Ervilia- ja Pholas-kerroksissa Karagan-Konkian-rajalla esiintyy pieni määrä normaaleja meren foraminifera-esiintymiä[10].

Kadonnut 5 miljoonaa vuotta sitten (Messinin suolapitoisuuden huippu) [lähdettä ei määritelty 681 päivää].

Eläimistö
Jopa 10-5 miljoonaa vuotta sitten Sarmatianmeren tavoin eristetyssä Paratethys-joen itäosassa löydettiin paalivalaat Cetotherium, erityisesti Etelä-Ukrainasta (Kherson, Nikolaev, Odessa, Zaporozhyen alueilla, Krimillä[11]), Pohjois-Kaukasiassa ja Ciscaucasiassa (Stavropolin alue, Krasnodarin alue, Maykop)[12]. Noin 13 miljoonaa vuotta sitten vishnuonyx-suku tunkeutui Etelä-Aasiasta Keski-Eurooppaan (Allgäu) ja Itä-Afrikkaan.