Olen aina ajatellut, että sana rälläkkä on onomatopoeettinen ja tulee yksinkertaisesti siitä koneen pitämästä metakasta, rällätyksestä. Ja aika samaa mieltä on näköjään wiki:
"Rälläkkä synnyttää käydessään tai viimeistään hidastuessaan rallattavaa tai "rällättävää" ääntä. Ääni syntyy kulmavaihteen välyksistä eikä ole välttämättä oire viasta."
Mutta Etymologinen sanakirja tarjoaa ehkä vähän erilaista tai ainakin täsmällisempää selitystä:
"Johdos verbistä rällätä ’rällästää, rellestää, hummailla’, variantti verbistä trällätä ’juopotella; mekastaa, mellastaa juovuspäissään’, johdos sanasta trälli ’humalatila, päihtymys; juopunut’ < suomenruotsin i trällin ’humalassa, juopuneena’, jonka pohjana on trälla ’pyöriä, kieppua ympäri; huimata’."
Tuokin on oikeastaan aika hyvä, varsinkin luonnehdinnat "rällätä, rällästää", "mekastaa" ja "pyöriä, kieppua ympäri" on hyvin osuvia.
"Rälläkkä synnyttää käydessään tai viimeistään hidastuessaan rallattavaa tai "rällättävää" ääntä. Ääni syntyy kulmavaihteen välyksistä eikä ole välttämättä oire viasta."
Mutta Etymologinen sanakirja tarjoaa ehkä vähän erilaista tai ainakin täsmällisempää selitystä:
"Johdos verbistä rällätä ’rällästää, rellestää, hummailla’, variantti verbistä trällätä ’juopotella; mekastaa, mellastaa juovuspäissään’, johdos sanasta trälli ’humalatila, päihtymys; juopunut’ < suomenruotsin i trällin ’humalassa, juopuneena’, jonka pohjana on trälla ’pyöriä, kieppua ympäri; huimata’."
Tuokin on oikeastaan aika hyvä, varsinkin luonnehdinnat "rällätä, rällästää", "mekastaa" ja "pyöriä, kieppua ympäri" on hyvin osuvia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No ei. Noilla rällääjillä on klappia kulmavaihteessa.
Kyllä kai normi halvahkot kuluttajarälläkät rällättää ainakin käynnistäessä ja sammuttaessa. Menee tämän palstan aiheesta ohi, mutta rällättääkö paineilmarälläkät vähemmän, vai hukkuu se vain vinkumiseen?
Pelastusarmeijassa sitä vasta rällätäänkin.
Se nimitys tulee siitä pelastuksesta ruotsiksi; frälsning - Frälsning Arme.
Siksi otsikossa olikin tarkennuksena kulmahiomakone.