Onko järkeä opetella vektorilaskuihin tarkoitettua APL-kieltä vai onko se jo muinaisjäänne?
Entä muut prolog, lisp, cobol?
Entä muut prolog, lisp, cobol?
APL ohjelmointikieli
Anonyymi-ap
10500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos aikoo timpuriksi, kannattaa opetella kirveen ja sahan käyttö. Jos aikoo metsuriksi, kannattaa opetella moottorisahan ja jopa moton käyttö.
Finanssipuolella pankkien vanhat järjestelmät perustuvat edelleen paljolti coboliin. Lehtien mukaan cobol-osaajia ei tahdo enää löytyä etsimään noiden systeemien bugeja.
APL on suunniteltu erityisesti laskelmia ja matemaattista mallinnusta varten. Jos nuo on hallinnassa, niin APL:n opettelu tuskin on suurikaan ponnistus.
Suosittuja ovat Python, JavaScript, Java ja C.
Tuota ei kysytty. Vaikka jokaiseen noista löytyy hyvät lisäkirjastot, niin niitä ei ole suunniteltu matemaattisia tai matemaattista logiikkaa silmällä pitäen.
Prolog on logiikkakieli, Lisp on täysin funktionaalinen kieli (eli kaikki asiat ovat funktioita tai atomeja kuten luvut, tosi, epätosi, muuttujat)
APL on vektorien käsittelyyn tarkoitettu kieli (käytännössä matlabin edeltäjä vaikka niillä on erilainen syntaksi)
Cobol ei ole matemaattinen kieli vaan sitä käytetään ikivanhoissa taloushallinnon ohjelmistoissa eli niitä pankkien ikivanhoja tietokantoja joita ne eivät ole onnistuneet turvallisesti saamaan nykyisille ohjelmistokielille.
APL opettelu varmasti on hyödyllistä matemaattisen ajattelun harjoittamiseksi, mutta muuten sillä ei kovin kummoista kaupallista potentiaalia ole.
Apl ei ole hyödyllinen kieli. Kaunis ja
elegantti mutta hyödytön. Mieluummin Python, javascript, C jne.
Mulla oli aikanaan 1980-luvun alussa käytössä IBM:n APL - minitietokone jossa näppäimistöstä löytyivät tarvittavat erikoismerkit.
Luin tässä 20 vuotta sitten kirjan, jossa kerrottiin nykyisten rivikoodarien kielten tekevän koodareista näköalattomia, koska kielet ei tarpeeksi tue luovuutta vaan kaikki pienetkin jutut ovat kohtuullisen vaivan takana - tarkoittaa, että tuloksia alkaa syntyä vasta, kun koodirivejä on n. 10 000. Vaivaa on siis nähtävä.
Tästä syystä ei ole haittaa osata jotain, mitä muut eivät yleensä ole opetelleet. Prologia olen kokeillut ja todennut sen olevan melko erilainen kieli. Siinä luodaan loogisia päätelmiä(rajoitteita) ja kasvatetaan tietämyskantaa määritelmillä, esim. luolasta tien ulos etsiminen on sille ominta aluetta. Kannattaa vilkaista wikipediasta miltä kieli näyttää jos kiinnostaa.
Jaa että onko järkeä opetella jotain. Opetella voi esim. tietämyksen, uteliaisuuden, oppimisen ilon vuoksi tai ansaintatarkoituksessa. Jos aioit ohjelmointipuolelle, eikä tiedossa ole mitä osaamista tulet tarvitsemaan, opettele perusteet useammasta ohjelmointikielestä, mutta ei tarvitse syvällisemmin. Niissä on lähestymistavassa ja soveltuvuudessa eri tehtäviin eroa. Tällöin myös jonkin uuden kielen oppiminen käy vaivattomammin kun on laajempaa näkemystä, miten eri tyyppiset kielet rakentuvat.
Milenkiintoinen kieli poislukien hankalat symbolit vaatisivat kovaan koodaukseen oman näppäimistön.
Voitte testata Dyalogin APL versiota
https://tryapl.org/