Järvi vai lampi?

Järven ja lammen ero on määritelmällisesti vähän häilyvä. Etenkin nimistössä on koon suhteen suurta vaihtelua. Kahta hehtaaria pienemmistä vesistöistä 10 % kutsutaan järviksi, toisaalta eräitä yli 20 ha vesistöjä kutsutaan lammiksi.

Samasta vesialueesta, joka nykyisin on järvi, on vanhoista kartoissa useinkin käytetty nimitystä ”lampi”. Sattuupa niinkin, että rannalla olevan tilan isännät ovat Lampisia ja että talokin on saanut nimen Lampila, myöhemmin koko kyläkin.

Kun vesialue on nykyisin järvi, niin olisi johdonmukaista että Lampiset muuttaisivat nimensä Järvisiksi ja talo sekä kylä saisivat nimen Järvelä.

Ehkä siihen väliin voisi keksiä termin "kääpiöjärvi".

Kartassa voi olla, että joku vesistö on järvi. Mutta minulle se on iso lampi tietyssä mielessä. Joskus voi olla, että nimetty lammeksi, mutta minulle se on pieni järvi.

Järvisemmillä alueilla puhutaan helpommin lammesta.

Muualla joku lätäkkö on järvi.


Sama ero voi olla joella ja ojalla tai purolla.

Varmaan suhteellista.

Ennen suksetkin olivat Järvisiä tai Lampisia.
Järven yli piti lähteä hiihtämään Järvisillä. Järkevä hiihtäjä otti mukaan Lampiset siltä varalta, että matkan varrella tulee pienempiä vesistöjä.

Yksi lammen ja järven selvä ero on lasku-uoma. Lammessa sellaista ei ole, vaan vesi poistuu maaperän läpi tai haihtumalla.

Nurmijärvellä on vaikea erottaa järveä, lampea tai nurmea toisistaan.

Eiköhän maantieteilijöillä liene jokin määritelmä sille, mitä kutsutaan järveksi jne ?

Kun kävin koulua, kirjoissa luki, että Suomessa on 60 000 järveä. Myöhemmin järvet laskettiin uudestaan, ja niiden lukumääräksi saatiin muistaakseni 178 000. Mukaan on kaiketi otettu myös uima-altaan kokoiset järvet, mutta ei katujen kuralätäköitä.