...että miten hepan selästä tiputaan "oikeaoppisesti"? Siis jos lentää selästä, niin miten pitäisi yrittää tulla alas, että mahdollisimman vähällä vahingolla selviäisi? En ole ikinä hevosen selästä tippunut ja sen takia epäilyttää, että milloinkas se päivä koittaa... x) Luulisi, että tämä opetettaisiin alkeistunnilla heti ensimmäiseksi, mutta ei minulle ainakaan... :S
Kertokaapa heppaihmiset...
j-t-u
9774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei siinä kerkeä mitään miettiä mitä pitäisi tehdä. Sen verran nopsaan sieltä tipahtaa. Ja kun tipahtaminen tapahtuu nopsaan niin ihminen on yllättynyt ja rento, joten vammat yleensä jää vähäiseksi. Yleensä pahiten loukkaantuu se joka odottaa koko ajan sitä tippumista.
siinä tilanteessa et tosiaan ehdi miettiä mitä pitäis tehdä... x) muuta ei voi , ku toivaöa, et tuut kevyesti alas eikä paikat murru, ja ettei mahd. pillastunu hevonen juokse sun päälle... :D
Juu'u mulla oli sama tilanne kun en ollut tippunut kertaakaan... mutta sitten tipuin eikä se ollut ollenkaan hirveää tai no ei se kivaakaan ollut mutta kummiskii... siinä ehkä yleisimmin vähä tärähtää ja saattaa mennä ilmat pihalle mutta saattaapa siinä jotakin murtuakkin... mutta ei se niin kamalaa ollut kummiskaan kun mitä olin ajatellut.Ja ei sitä kannata pelätä! Ekan kerran ku tipuin ni olin ratsinu jo 9 vuotta että pikkasen on sitä jännitystä ollut :)
Ei sitä tosiaankaan ehdi miettiä miten päin on tipahtamassa. Joskus tosin saa sadasosa sekunnin aikaa miettiä asiaa esim tasapainon järkyttyä jalustimen tipahtamisen jälkeen tai tasapainon mentyä, jos ensin keikahtaa kaulalle.
Vaarallisinta on pudota kaulalta hevosen etujalkojen väliin (jolloin hevonen voi vahingossa polkea päälle) tai pudota pää edellä. Turvallisinta taas on liukua jalat edellä hevosen kylkeä pitkin alas. Joten silloin kun saa hetkisen aikaa miettiä kannattaa yrittää jaloilleen alas.
Tipuitpa miten päin tahansa yleensä selviät säikähdyksellä, joten tippumista ei kannata enenmälti miettiä etukäteen.
Minulle jäi pysyvä vamma selkään, ei kovin vakava, mutta kuitenkin, kun putosin pää edellä hevosen kaulan yli ja vedin kuperkeikan (niskakin niksahti). Sen jälkeen nousin uudestaan hevosen selkään, mutta piti laskeutua heti pois selkäkipujen takia. Kuukauden tauko piti pitää kaikesta liikunnasta, enkä ole edelleenkään uskaltanut nousta ratsaille, kun en silloin heti voinut. Harmi, menetin hyvän harrastuksen.
Jaloilleen ei kannata yrittää pudota. Riskinä on vain, että putoaa jalansyrjälle, jolloin nilkan nyrjähtäminen on lähestulkoon varmaa.
Tipuin juuri sunnuntaina ja ihan vain turhamaisuuttani yritin pudota jaloilleni. Ei onnistunut ja nyt kuljen kepein. Onneksi ei murtunut mitään. Selälleen-kyljelleen olen tippunut aiemmin ja en edes mustelmia saanut.
Mutta tosiasia on, ettei siinä useimmiten ehdi miettiä. Rentous on tärkeintä ja sen lisäksi se että hevonen on koulutettu pysähtymään ratsastajan tippuessa.
Kyllä siihen ehtii reagoida... Älä ota käsillä vatsaan kun putoat! Voi käydä pahastikkin. Sikiöasento putoaminen kyljelleen on hyvä! Tepsii, eikä satu :) ... ... ...
Jos huomaat että olet putoamassa, niin älä yritäkkään viimeiseen asti pysyä hevosen selässä, sillä jos olet roikkumassa hevosen kyljessä ja putoat, niin saattaa olla että lervaan konin jalkoihin... Vaan hieno ilmalento se olla pitää :)
enemmistön kanssa... eipä tohinassa juurikaan ehdi miettiä kuinka kivuttomimmin tippuisi. Itse yli kymmenen vuotta ratsastaneena ja neljästi tippuneena voin puhua kokemuksesta. Itse olen säästynyt isommilta vahingoilta, mutta olen huomannut että mitä rennompana tippuu sitä vähemmän sattuu! Kannattaa myöskin kokonaan unohtaa etukäteen epäileminen... Hevonen kyllä aistii jos olet epävarma selässäpysymisestä eikä varmaankaan tee asiasta sinulle helpompaa(riippuu tietysti paljon hevosestakin). Pelottomasti vaan selkään ja rennosti!
sitä samaa vaan sanon että ei siinä ehi hirveesti miettiä miten alas tulee:) kannaattaa tietty yrittää olla ottamatta käsillä vastaan. Ite oon ridannu neljä vuotta ja pudonnutkin neljä kertaa. ekalla kerralla sitä vähän pelästy ja ilmat meni pilalle, mut selkään vaan uudestaa. kahella toisella kerral -lensin nekin n.2 min sisäl- se oli kyl niin hauskaa että... :D menin ilman satulaa väärin päin ja vaihka olikin taluttaja hepo ei oikeen tykänny ideasta ja heitti mut kaks kertaa alas :D neljännel kerral mul venähti sormi mut ei muuta vaihka tulinkin kovaa ja korkealta (iso hevonen-iso pukki) eis sitä kannata jännittää mitenkään aluks, mitä rennonpi sen parempi x) toivottavasti tää mun romaani autto ees vähän :D