Sairas maailma vai liian erilainen mieli?

Epävakaa nepsy ja tosi viallinen, en riittänyt Veerallekkaan vissiin ja se on suhteessa jonkun muun kaa nyt, vaikka hänen kanssa oli parempi ja turvallisempi olla kuin kenenkää muun kanssa, hänen sydämessä oli jotain niin hyvää ja kaunista, mitä löytää vaan tosi harvasta jos kestään, hän oli todella omanlainen ihminen, vaikkei ehkä täysin aina sitä tajunnutkaan; mut kato nyt meitä, ja meidän intrestei , käytöstä ja muuta. Veera on mulle niin tärkeä ja rakas.

Kaikki vaan sanoo et jos saan jonkun toisen kauniin naisen tai jonkun toisen naisen tai kumppanin niin kaikki vaan olis jotenki maagisesti hyvin.. ei kukaan mua ymmärrä. Kun kerron, että 2 muutakin naista oli muhun ihastunut kesäl niin ihmiset kyseenalaistaa minkä takia en niiden kaa oo sit?? Niinkun ei se ois toiminut millään taval kummankaa kaa, ei ollut sitä samaa mitä Veeran kaa... ei sitä samanlaista kipinää, ymmärrystä ja en nähnyt niissä lapsuuden itseäni, niinkuin näin Veeras, Veera on kaikki mitä oon pohjimmiltani..

Kaikki vaan sanoo et kun on rahaa tai statust, niin kaikki on hyvin, vaik ei se niin mee. On mullakin ollut paljon rahaa, ja oon voinut ihan paskasti, oikeestaa raha saa mut vaan tajuun miten onneton oon, kun ei asiat oo yhtään paremmin vaik ois miljoona euroo, ehk sais jotain asioita ja matkustella, mut pian se "tyhjyys" palais.

Kaikki yrittää pakottaa jotain lääkkeit, joilla ei oo mitään vaikutusta muhun, yrittää pakottaa mua elään täällä väkisin, vaikka en kuulu tänne, koska kaikki olis hyvin jos laittasin asiat kuntoon ja ryhdistäytysin, mut oon saliakin tehnyt niin pitkään , melkein vuoden "Kunnol" ja silti ihan paska olo, keho parempi, mut mieli paskana.

Liian introvertti ja syrjäytyvä oon et jaksaisin jatkuvasti nähdä ihmisiä tai olla sosiaalinen, sen täytyy olla just omanlainen ihminen niinkuin Veera on.. sillon siitä jopa saa energiaa, muutoin se vaan kuluttaa enemmän kun antaa, siks vetäydyn omiin oloihin, koska mulla on vaa huono olo muidenkin kaa :(

Enkä tajuu miks kaikki yrittää "pelastaa" mua, musta ois paljon parempi vaan kaikille jos olisin poissa, Veeralle,mulle, ja perheelle, oon vaan loputon taakka ja kuormitus, koska mun pää hajoo tähän paskaan, kun oon yksin tääl pimeydes ja ainoo ihminen, joka pääsee mun sydämeen välttelee kuin ruttoa.

Mulla ei oo mitään tulevaisuutta ilman tätä ihmistä, se tulevaisuus on hyvin surullinen, koska en vaa toimi ja meen aina rikki, vaikka yritän hetken, en mä vaan selviä yksin, enkä selviä jonkun "vääränkään" kanssa suhtees, vaan rikon nekin sit, ja se ei oo hyvä... mut kukaan ei kummiskaa tajua mistään mitään ja vaan olettaa ja on perseestä.
1148
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Mielestäni siinä on jotain perää kun yleisesti väitetään että ihminen rakastuu kolme kertaa elämässään. Syvällisillä ihmisillä ei ole mitään tarvetta olla muuten vaan suhteessa toisen kanssa, koska se ei anna mitään. Rakkauskomponentti pitäisi olla mukana jotta voisin itse alkaa suhteeseen toisen kanssa. Silloinkin ensiaskeleen ottamiseen olisi hyvin korkea kynnys.

Rahalla ei tee lopulta juuri mitään jos käyttää sitä vain itseään varten eli silloin jos ei ole ketään jonka kanssa vaurautensa jakaa. Liikuntaa voi harrastaa jopa liikaa eli silloin tulee ylikunto. Tavallisen rääkin jälkeen tuntuu että mieleni jotenkin väsyy akuutisti. Pitkässä juoksussa sopiva määrä liikuntaa voi kuitenkin kohottaa vireystilaa mutta liiallisissa määrin se aiheuttaa jotenkin sellaisen mielensisäisen levottomuuden.

Ihmisiä en kaipaa lähelleni jos ne ovat vain kavereita tai hyvän päivän tuttuja. Vain ystävyys kiinnostaa. Jos mukavan oloiselle ihmiselle ei ikinä puhu tai on selvittämättä asioita hänen kanssaan niin se on raskaampi taakka kuin jos on edes yrittänyt. Itselläni on selvittämättä jääneitä asioita eräiden ihmisten kanssa. Yliajattelen asioita ja minulla on tapana nähdä asioiden nurjat puolet, niin on vaikeaa ottaa härkää sarvista niin sanotusti.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


BPDBunny6666 kirjoitti:

Epävakaa nepsy ja tosi viallinen, en riittänyt Veerallekkaan vissiin ja se on suhteessa jonkun muun kaa nyt, vaikka hänen kanssa oli parempi ja turvallisempi olla kuin kenenkää muun kanssa, hänen sydämessä oli jotain niin hyvää ja kaunista, mitä löytää vaan tosi harvasta jos kestään, hän oli todella omanlainen ihminen, vaikkei ehkä täysin aina sitä tajunnutkaan; mut kato nyt meitä, ja meidän intrestei , käytöstä ja muuta. Veera on mulle niin tärkeä ja rakas.

Kaikki vaan sanoo et jos saan jonkun toisen kauniin naisen tai jonkun toisen naisen tai kumppanin niin kaikki vaan olis jotenki maagisesti hyvin.. ei kukaan mua ymmärrä. Kun kerron, että 2 muutakin naista oli muhun ihastunut kesäl niin ihmiset kyseenalaistaa minkä takia en niiden kaa oo sit?? Niinkun ei se ois toiminut millään taval kummankaa kaa, ei ollut sitä samaa mitä Veeran kaa... ei sitä samanlaista kipinää, ymmärrystä ja en nähnyt niissä lapsuuden itseäni, niinkuin näin Veeras, Veera on kaikki mitä oon pohjimmiltani..

Kaikki vaan sanoo et kun on rahaa tai statust, niin kaikki on hyvin, vaik ei se niin mee. On mullakin ollut paljon rahaa, ja oon voinut ihan paskasti, oikeestaa raha saa mut vaan tajuun miten onneton oon, kun ei asiat oo yhtään paremmin vaik ois miljoona euroo, ehk sais jotain asioita ja matkustella, mut pian se "tyhjyys" palais.

Kaikki yrittää pakottaa jotain lääkkeit, joilla ei oo mitään vaikutusta muhun, yrittää pakottaa mua elään täällä väkisin, vaikka en kuulu tänne, koska kaikki olis hyvin jos laittasin asiat kuntoon ja ryhdistäytysin, mut oon saliakin tehnyt niin pitkään , melkein vuoden "Kunnol" ja silti ihan paska olo, keho parempi, mut mieli paskana.

Liian introvertti ja syrjäytyvä oon et jaksaisin jatkuvasti nähdä ihmisiä tai olla sosiaalinen, sen täytyy olla just omanlainen ihminen niinkuin Veera on.. sillon siitä jopa saa energiaa, muutoin se vaan kuluttaa enemmän kun antaa, siks vetäydyn omiin oloihin, koska mulla on vaa huono olo muidenkin kaa :(

Enkä tajuu miks kaikki yrittää "pelastaa" mua, musta ois paljon parempi vaan kaikille jos olisin poissa, Veeralle,mulle, ja perheelle, oon vaan loputon taakka ja kuormitus, koska mun pää hajoo tähän paskaan, kun oon yksin tääl pimeydes ja ainoo ihminen, joka pääsee mun sydämeen välttelee kuin ruttoa.

Mulla ei oo mitään tulevaisuutta ilman tätä ihmistä, se tulevaisuus on hyvin surullinen, koska en vaa toimi ja meen aina rikki, vaikka yritän hetken, en mä vaan selviä yksin, enkä selviä jonkun "vääränkään" kanssa suhtees, vaan rikon nekin sit, ja se ei oo hyvä... mut kukaan ei kummiskaa tajua mistään mitään ja vaan olettaa ja on perseestä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu