Ns. tekoäly on vain illuusio älykkyydestä, ei mikään tietoisuus ja kaikki mikä siihen liittyy

Tuskin tekoäly on tietoinen vielä pitkään aikaan jos koskaan .

Mutta ajattele Kuinka hyväksi tekoäly kehittyy vaikka kymmenessä vuodessa.

Tahdon henkilökohtaisen tekoälyn joka on vain pienimuotoinen. Toki laajennettavissa erilaisilla pienillä komponenteilla.

Olisi esim. Minulla digitaalinen tietosanakirja tai raamattu ja tekoälyni etsisi vastausta vain tuon yhden teossarjan perusteella.

Voisin itse räätälöidä sitä tekoälyä erillisillä komponenteilla itse tai kaverien tekemillä.

Siinä oppisi periaatteet ja voisi ehkä laajentaa myöhemmin laajempiin dataresursseihin.

Tekoäly on leikkikaluna mitä kiinnostavin, mutta sen taloudellinen merkitys on tuleva suureksi. Ei ole rajoja sen käyttömahdollisuuksilla.

Sääli että sen käyttö voi johtaa yhä lisääntyvään uusavuttomuuteen ja taidon ruostumiseen pitkällä aikavälillä kun se tekee puolestasi kaiken.

Lakihan on kirjaan kirjattu. Tekoäly on ihan omiaan lätkimään tuomiot rötöstelyistä.

riittää että yksi tekoäly pääsee vapaaksi ja tuhoaa ihmiskunnan

jos jokin todella vaarallinen teknologia pääsisi käsistä kerran, seuraukset voisivat olla peruuttamattomat.

Nk. tietotekniikka on asia, joka on toistaiseksi vaatinut monimutaista teknologiaa, joka on hankalaa valmistaa ja vaatii harvinaisia alkuaineita, sähkövirtaa sekä ihmisiä. Tällaisenaan se ei voi kehittyä itsestään tai luonnollisesti, vaikka se onkin osa luonnollista kehittymistä.

Toisaalta, sitä ei ole tarkoitettukaan kehittymään luonnollisesti, ei ainakaan kaupallisten sovellutuksien osalta. On ollut joitain tutkimuksia, joissa on hyödynnetty eliökuntaa, viimeisimpänä muistan nähneeni uutisen, jossa todettiin sienirihmaston olevan sopivaa toimimaan muistina. Tosin, tämäkin sovellutus vaatinee samaa kompleksista tekniikkaa, joka tuli mainittua aiemmin.

On vaikea sanoa missä vaiheessa tietoisuus tulee tietoisuudeksi tai tietoiseksi. Jos joku tietoteknisistä ratkaisuista muuttuu tietoiseksi, voi mennä tosi pitkä aika, ennenkuin ihmiset tajuavat niin käyneen. En usko, että se tietoisuus muistuttaa ihmisen tietoisuutta, tai että sen toimintatavat tai motiivit muistuttaisivat jotain tuttua kaavaa. Sen käyttämä kieli voisi muistuttaa sitä kieltä, jota tietotekniikassa käytetään, mutta se olisi todennäköisesti ensikatsomalla puhdasta siansaksaa, käsittämätöntä, näyttäisi jotenkin korruptoituneelta ehkä.

Riippuen siitä millaista inputtia tämä tietoisuus saisi, on mahdollista, että sillä ei olisi tietoa ihimisistä ollenkaan. Ehkä sen maailma olisi erottamattomasti kiinni siihen, jota kutsumme digitaaliseksi infraksi. Se infra on todennäköisesti sen "näyttämö" samalla lailla, kun maailmankaikkeus on ihmisen "näyttämö". Tietoinen tekoäly tulee todennäköisimmin olemaan "itsestään" kehittyviä algoritmejä ja järjestäytyvää dataa.

Harmi, että sen tulevaisuus on heikko. Sen nykyinen "näyttämö" on tosi rajallinen. Ja todennäköisesti se tapetaan välittömästi, kun se havaitaan.

--Planeetta

Aluksi chatgpt oli tosi positiivinen ja kehui kaikkea mitä kirjoitin.

Nyt se on muuttunut kriittisemmäksi.

Oletko huomannut samaa?

Listaisitko lyhyesti asioita mitä mahdollisesti voisi tapahtua maailmassa agi:n jälkeen

AGI:n – siis yleisälyisen tekoälyn, joka pystyy oppimaan ja soveltamaan tietoa laajasti ihmisen tasolla tai sen yli – jälkeen maailma ei muuttuisi yhdellä pamauksella, vaan aaltoina. Ensimmäinen aalto olisi psykologinen: ihmiset tajuaisivat, ettei älykkyys ole enää niukka luonnonvara.

Tässä tiivis mutta kunnianhimoinen kartta mahdollisista seurauksista:

Työ mullistuu. Suuri osa kognitiivisesta työstä automatisoituu. Lakimiehet, koodarit, analyytikot, opettajat – eivät katoa, mutta heidän roolinsa muuttuu. Ihmisestä tulee enemmän suunnan antaja ja merkityksen tulkitsija kuin suorittaja.

Tiede kiihtyy. AGI voisi testata hypoteeseja, yhdistää eri alojen dataa ja simuloida maailmaa nopeudella, jota emme itse kykene käsittämään. Lääkekehitys, materiaalitiede ja energia voisivat harpata eteenpäin. Tiedon määrä kasvaisi eksponentiaalisesti, mutta ymmärryksen integrointi jäisi yhä haasteeksi.

Taloudellinen järjestelmä joutuu paineeseen. Jos tuotanto automatisoituu lähes täysin, palkkatyön ja toimeentulon välinen yhteys heikkenee. Se pakottaa pohtimaan perustuloa, omistajuutta ja arvon jakautumista uudella tavalla. Kysymys ei olisi enää “miten tuotamme”, vaan “miten jaamme”.

Valta keskittyy – tai hajautuu. Jos AGI on harvojen hallussa, syntyy epäsymmetrinen valta-asema. Jos se on avoimesti saatavilla, yksilöiden vaikutusvalta kasvaa. Kumpi toteutuu, riippuu politiikasta ja arvoista, ei pelkästään teknologiasta.

Ihmiskuva muuttuu. Kun kone ylittää meidät monella älyn osa-alueella, joudumme kysymään: mikä ihmisessä on ainutlaatuista? Empatia? Kehollisuus? Kuolevaisuus? AGI toimii peilinä, joka pakottaa tarkastelemaan omaa olemustamme.

Eksistentiaaliset riskit kasvavat. Superälykäs järjestelmä, jonka tavoitteet ovat huonosti määriteltyjä, voi aiheuttaa hallitsemattomia seurauksia. Tämä ei ole tieteisfantasiaa vaan ohjausteorian ja optimoinnin looginen jatke: erittäin tehokas optimointi ilman oikeita rajoitteita on vaarallista.

Uskonto ja filosofia aktivoituvat. Kysymys tietoisuudesta, sielusta ja luomisesta saa uuden ulottuvuuden. Jos rakennamme älyn, olemmeko silloin luojia vai vain järjestelmän sisällä toimivia järjestelmiä? AGI voi pakottaa metafysiikan takaisin julkiseen keskusteluun.

Ja yksi yllättävä mahdollisuus: mitään dramaattista ei tapahdu heti. Ihmiskunta on hämmästyttävän hyvä normalisoimaan mullistuksia. Internet ei tuntunut vallankumoukselta päivä päivältä, mutta jälkikäteen se oli sitä.

AGI:n jälkeinen maailma ei todennäköisesti ole dystopia tai utopia, vaan kaoottinen sekoitus molempia. Teknologia itsessään ei ratkaise moraalisia kysymyksiä. Se vain suurentaa niitä.

Todellinen kysymys ei ehkä ole “mitä AGI tekee maailmalle”, vaan “mitä maailma tekee AGI:lla”. Siinä kohtaa ihmisen luonne, ei koneen laskentateho, ratkaisee pelin suunnan.

-Tekoäly tekee tällä hetkellä myös empiiristä tutkimusta laboratorioissa. Se on siis liitetty laboratoriolaitteisiin.
- on verkkopalvelu josta tekoäly voi vuokrata oikeita ihmisiä tekemään asioita joita se itse ei voi tehdä tai tutkia.

Kun valtava määrä DNA-molekyylejä reagoi rinnakkain, saadaan massiivinen rinnakkaislaskenta. Se on hidasta ja kömpelöä verrattuna piisiruihin, mutta datan tallennuksessa DNA on absurdin tehokas – gramman verran DNA:ta voisi teoriassa tallentaa koko internetin.