viljan hinnat nousussa

Raportin vehnää käsittelevän osuus jää vielä kommentoimatta koska maissin
taseiden perkaaminen vei liiaksi aikaa.
Kuitenkin hieman vennästäkin.
Venäjän taseet jätettiin lähes ennalleen, vientiä miinustettiin vain 1 milj. t.
mikä lisättiin samalla loppuvarastoon.
EU:n satoa miinustettiin 1,3 milj.t. ja vientiä 1 milj. t.

Vehnän ohella myös planeetan maissin loppuvarastot ovat olleet laskusuunnassa.
Linkistä löytyy kuvaaja jossa keltaisella on merkitty maissin suurikokoiseen
vientiin pystyvien Usan, Brasilian, Argentiinan ja Ukrainan yhteinen
loppuvarasto alkaen kaudesta 1994/95.
Punaisella on merkitty samojen tuottajien, mutta poislukien Usan loppuvarasto.
Nähdään että viime kaudella yhteinen loppuvarasto vastasi 9,4 % osuutta koko
kauden kulutuksesta.
Sensijaan Usan ulkopuolen tuottajien varastot vastasivat vain 3 % osuutta
planeetan vuotuisesta käytöstä.
https://x.com/SusanNOBULL/status/1866346226620281233/photo/1

Kuvaajasta puuttuivat tonnimäärät, joten asian merkitystä on vaikea hahmottaa.
Tonnit löytyvät raporteista ja melkoisen yllättävinä, - varsinkin alkaneen
kauden osalta.
Usan loppuvarasto on syys 1. tasolta ja määrältään 44,72 milj. tonnia.
Brasilian määrä oli 7,84 , Argentiinan 4,09 ja Ukrainan 1,57 milj tonnia ,
- eli nämä yhteensä 13,5 milj. tonnia.

Usan 44,72 milj. tonnin varastomäärää kannattaa katsastaa vertaamalla sitä
Usan omaan käyttöön ja vientiin.
Usassa kului maissia etanoliin ja muuhun 322 milj.t. ja vientiin 58,23 milj.t.
- yhteensä tarvittiin 380,23 milj. t. , - vastaan sadosta saatu 389,67 milj. t.
Eli sato ylitti käytön vajaan 10 milj. t. , mutta alkuvarastolla lisäten
loppuvarasto saatiin taseissa 44 milj. tonnin hujakalle.
Usan loppuvarastokaan ei ole tämän perusteella suuri, - se vastaa noin 11,5 %
osuutta Usan, ja Usasta maissia ostavien tarpeesta.

Tämä tarve kuluttaa maissia 1 milj. tonnia päivää kohti, joten Usan loppuvarasto
riittäisi teoriassa 44 päivän ajaksi.
Ei tietenkään riittäisi käytännössä lukuisten hyvien syiden vuoksi, - tasajako
käyttäjien kesken on mahdoton saavuttaa, josta seuraa ensiksi viennin jarrutus.

Tästä onkin vahvana näyttönä se into millä Usasta on ostettu maissia.
Vientiin oli myyty kauden ensimmästen kolmen kuukauden aikana enemmän kuin
puolet USDAn alkaneen kauden vientiarviosta.
Tätä menoa Usasta loppuu maissin saanti tarvittavaan vientiin,- etanolin
tuottajat kyllä osaavat pitää puolensa.
Tästäkin on jo näyttöä maissin futuurihintojen nousun taholta.

Tämän harjoituksen lisäksi kannattaa katsastaa mitä USDA povaa alkaneesta
kaudesta.
Satoarviot ovat tietenkin toiveita, eli povataan suurempia satoja, mutta myös
suurempaa kulutusta, ja tämä pari on asetettu arviossa tasapeliksi.
Usan loppuvarasto povataan samaksi kuin päättyneellä kaudella, mutta muiden
kuvaajassa esiintyneiden loppuvarastot puolittuisivat, - samalla kun niiden
osuus putoaisi 1,5 % tasolle planeetan kulutuksesta.

Mitäpä näistä seuraisi ?
Päättyneeltä kaudelta jäi mahtimäärä patoutunutta kysyntää, joka näkyy jo
maissin ostajien käytöksessäkin.
Mitään takeita ei ole että alkaneen kauden tarve löytyisi markkinoilta,
- varsinkin kun Usan varantoja varataan ryöstövauhdilla.

Asiantila helpottaa samalla rehuvehnän menekkiä ja yleisemminkin pitää
vehnän hintatasoa yllä.
Myllyvehnän saatavuus on lisäksi erityisen heikkoa monien satojen päädyttyä
rehuksi, joten näiden hintaeron voi povata kasvavan poikkeuksellisen
suureksi.
---
soija tammi 9,95 maalis 10,02
maissi joulu 4,39 maalis 4,48
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,43----5,50----5,82
maalis 5,62---5,66----6,06
touko 5,71----5,73----6,13
heinä 5,78----5,81----6,21
Pariisi vehnä
maalis 230,75 touko 234,75 syys 224 joulu 230
rapsi
helmi 534,50 touko 530 elo 480,75 marras 476
maissi
maalis 208,50 kesä 215,25 elo 218,75 marras 210,50

Viikolla 29.11.-5.12. myytiin Usasta 290 200 t. vehnää ja laivattiin 198 900 t.
Kauden myynti kasvoi 15,83 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,9 milj. t.
Myynti ylittää 1,3 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 68,3 % osuutta
USDAn vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 946 900 t. ja laivattiin 1,183 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 35,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 22,57 milj. t.
Myynti ylittää 7,9 milj. tonnilla vuodentakaisen ja edustaa 55,8 % osuutta
USDAn uudesta 62,8 milj. tonnin vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 1,173 milj. t. ja laivattiin 1,859 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 37,28 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,79 milj. t.
Myynti ylittää 3,9 milj. tonnilla vuodentakaisen ja edustaa 75 % osuutta
vientiarviosta.
---
Aloitetaan raporttien vehnätaseiden katsastus EU:n taseista vertaamalla
edellisen kauden lukuihin.
Vehnäsato oli durum mukaanlukien 121,3 milj. t. , vastaan 135,1 milj. t.
vuosi sitten, - eli eroa 13,8 milj. tonnia.
Vehnän tuonti on arveltu 11,5 milj. tonniin, vastaan 12,64 vuosi sitten.
Vehnän kulutus on asetettu 108,75 milj. tonniin, josta 44,5 milj.t. rehukäyttöä.
Vuosi sitten kului 110,5 milj. t. josta rehukäytössä 46,5 milj. t.

Nyt saatu sato olisi vain 12,55 milj.t suurempi kuin EU:n oma kulutus, mutta
silti vienti on arvioitu 29 milj. tonniin. - vastaan 37,96 vuosi sitten, eli
vuodentakaiseen verraten vientiä on miinustettu noin 9 milj. tonnia.

Tämä ihme selviää kun otetaan 11,5 milj. tonnin tuonti mukaan, sekä alkuvaraston
syöminen noin 5 milj. tonnia pienemmäksi, jolloin se asettuisi 10,56 milj. t.
kokoiseksi.
Loppuvarasto on epämukavuuden puolella jo määränsä perusteella, - mutta laatu
huomioon ottamalla voi päätellä että kriisiä pukkaa, - voipi olla äänekäskin
kriisi kyseessä.
Vientiä toki huono laatu rajoittaa, mutta mikä takaa että juuri myllyvehnän
vientiä ?

Tuore 10.12. päivätty viikon 23. tilasto kertoo että EU:sta on viety durum
mukaanlukien 10,69 milj. tonnia vehnää, - vastaan 14,9 milj. t. vuosi sitten.
Vehnää on tuotu 4,69 milj. t. vastaan 5,76 milj. t. vuosi sitten.
Vientiä pitäisi jarruttaa loppukaudellakin, - nyt on saatu aikaan vasta noin
4 milj. tonnin vähennys, eli vielä miinusta 5 milj. t. ja USDAn povaus
on lähempänä.
Tuontiakin pitäisi vielä haalia noin 5 milj. t. lisää.
Kun tuonnin tulisi nyt olla myllyvehnää, niin hintoihinsa tulee kunhan
hiljainen kriisi muuttuu äänekkääksi.
---
soija tammi 9,95 maalis 10,02
maissi joulu 4,31 maalis 4,43
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas minneapolis
joulu 5,38----5,46----5,82
maalis 5,58---5,63----6,02
touko 5,68----5,70----6,09
heinä 5,75----5,77----6,18
Pariisi vehnä
maalis 229 touko 233 syys 222,50 joulu 228
rapsi
helmi 538 touko 528,75 elo 480,25 marras 474,25
maissi
maalis 208 kesä 215,25 elo 219 marras 210,50

Länsi-Australian satonäkymistä saatiin uusin GIWA raportti.
Vehnäsato arviodaan 10,82 milj. tonniin, ohralle 5 milj. t. ja rypsille
2,83 milj. tonnia, - sadonkorjuu on siksi pitkällä että nämä jäävät lähelle
lopullisia määriä.
Satoa kehutaan hyväksi määrän suhteen, mutta kaikki ei mennyt putkeen laadun
kannalta.
Varsinkin sadonkorjuun alussa tapahtunut parin päivää kestänyt sadesää aiheutti
itämistä, ja muutamat heikommat sateet laskivat pudotuskokeen lukuja.
Itänyt vehnä on tietenkin rehua mutta tuottajia harmittaa parashintaisen
laadun putoaminen alempaan luokkaan.
Pienijyväisyys ja alempi valkuaispitoisuus on leimallista yli koko tuotannon.
Vielä ei voi povata vientimäärää näiden tietojen nojalla, - jotain tarvitaan siemeneksi ja rehulaatua kuluu maakunnassa, rukkaskurssilla voi arvata
7 - 8 milj. tonnin vientiä.
https://www.graincentral.com/news/giwa-lifts-forecast-for-wa-crop-to-19-88mt/

Venäjän vehnän vientiä oli karttunut marraskuun loppuun mennessä noin 25 milj.
tonnia, - joulukuun vientiä povataan 3- 3,5 milj. tonnin hujakalle.
Vuodenvaihteessa jolloin on kauden puoliväli, vientimäärä voisi saavuttaa
povauksen mukaan 28 milj.t. tonnin tason.
Markkinapuheissa kerrotaan että Moskovassa oli tänään viejäyhtiöiden
puhuttelu, josta ei vielä ole tiedotettu mitään.
Aiempi 11 milj. tonnin vientikiintiö on liian suuri ja jossain vaiheessa sitä
on viilattava.
Viejäyhtiöt ovat vaikertaneet että äskettäisen vientiveron noston seurauksena
vienti tuottaa tappiota.
No sehän veron tarkoitus olikin, eikä tilanne salli sen poistamista.
Yhtiöiden vaikerruksen ymmärtää, koska ne osallistuivat Egyptin noin 3 milj.
tonnin ostoon, josta ensimmäinen toimitus lähti äskettäin.
Marokkoonkin on myyty halpaan hintaan ainakin 1 milj. t. vehnää.
USDA jätti vehnän vientimäärän käytännössä ennalleen, - eikä sen povaama
47 milj. tonnin vienti ole enää tästä maailmasta.
---
soija tammi 9,88 maalis 9,95
maissi joulu 4,30 maalis 4,42
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,26----5,38----5,82
maalis 5,52---5,56----5,98
touko 5,61----5,64----6,05
heinä 5,68----5,71----6,13
Pariisi vehnä
maalis 229,50 touko 233,25 syys 223 joulu 228,50
rapsi
helmi 547 touko 530,50 elo 481,25 marras 474,75
maissi
maalis 206,75 kesä 213,75 elo 217,50 marras 210,25

Metsäveli laati pari vuotta sitten laskelman planeetan vehnäsadon määrästä
asukasta kohti , - viimeisimmän vuoden oltua 2021.
Tuolloin näin lasketun vehnän suurin määrä, eli vehnähuippu oli 100 kiloa
vuoden 2016/17 aikana, josta se oli laskenut 98 kiloon vuodella 2021.
Laskelma löytyy linkin katsausletkan loppupuolelta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17272061/viljan-hinnat-nousussa

Planeetan väkimäärä on tuosta kasvanut 207,52 miljoonaa päätä, ollen kuluvan
vuoden lopussa 8161,97 miljoonaa.
Vuotuinen kasvuprosentti on arvioitu 0,87 % tasolle, joka riittää valtavan
väestöpohjan oloissa vuotuiseen 70,2 miljoonan syöjän lisäykseen.
Koronan vaikutus näkyy vielä, väestö kasvoi muutaman vuoden aikana vuosittain
noin 67 miljoonaa, - johon se putosi vehnähuipun ajan 87-88 miljoonan tasolta.

Kuinkas sitten kävikään ?
Taulukossa on mukana muutama aiemmassa laskelmassa ollut kausi joiden
lukuihin USDA teki muutoksia.

kausi 2019/20 -- 96,6 kiloa per nuppi
kausi 2020/21 -- 97,3
kausi 2021/22 -- 97,3
kausi 2022/23 -- 97,5
kausi 2023/24 -- 96,8 -tämä perustuu USDAn arvioon johon tulee vielä muutoksia.
kausi 2024/25 -- 96,4 -tämä perustuu toiveisiin seuraavasta sadosta

Että nuppia kohti oleva määrä pysyisi edes nykyisellään, on joka vuosi saatava
noin 7 milj. tonnia edeltävää suurempi sato.
Eli kymmenen vuoden kuluttua vaaditaan 70 milj. tonnia nyt viimeksi saatua
suurempi sato.
Jostain pitäisi manata esiin uusi Venäjän kokoinen tuottaja, joka lisäksi ei
itse käyttäisi vehnää kuin siemeneksi.
"Peak wheat" oli ja meni, - eikä tule takaisin.

Planeetalla käytetään paljon muutakin syötävää, - joihin tietenkin kohdistuu
vaihtelevassa määrin sama kasvupakko.
Lähinnä on kyseessä nykyisen vientikaupan piirissä olevat viljat, sekä palko
ja öljykasvit.
Tuotannon kasvun rajat saavuttanut riisi on jo monin paikoin lisäämässä
pakkoa alkaa käyttämään vehnää nälän torjuntaan, - entisissä ilman vehnää
pärjänneissä valtioissa.

Nämä kaikki käyttävät rajallista apinansuvun resurssia nimeltä peltomaa, johon
kaiken lisäksi kohdistuu sen pinta-alaa ja tuottokykyä vähentävää vaikutusta.
Kasteluveden puute, kastelun vuoksi tapahtuva suolaantuminen, eroosio, vaikeus
saada tarpeeksi kasviravinteita, rakennusmaan tarve, ym.

Suurimpana mörkönä on raakaöljyn saannin vaikeutuessa peltomaan käyttö
energiakasvien tuottamiseen.
Jo nykyisinkin tähän käytettävää valtavaa peltoalaa kasvatetaan edelleen
varsinkin Brasiliassa, jossa sokeriruokoa käyttämällä tuotettu etanoli ei
riitä, vaan lisää tuotetaan maissista.
Lisäksi tässä ei ole kyse viljelymaan valtaamisesta paikallisista "cerrado"
savannimetsistä, - vaan jo tuotannossa olevan alan siirtymisestä pois
ruuan tuotannosta.
Tähän käytetyn maissin määrä on juuri ylittämässä 20 % osuuden Brasilian noin
120 milj. tonnin maissisadosta.

Peli on käytännössä menetetty monestakin syystä, ja jäljellä on suomirievunkin
edessä mahdollisimman ankara eristäytyminen omavaraisuuden muurien taakse.
Myös energimielessä, eli turve uudelleen käyttöön, sekä soiden tuottokyvyn
kasvattaminen hiiltä sitomaan nyt kasvun minimitekijöinä olevia ravinteita
lisäämällä, sekä turvesuon vesitalouden parantamisen keinoin.

Polttonesteiden tuottaminen turpeesta lähtien on mahdollista lukuisia
reittejä pitkin, joita on jo tutkittu valmiiksi käyttöön otettaviksi.
Paljon rahanarvoista tavaraa tuottavaa työtä olisi suomipojille tarjolla,
eikä tarvitsisi kysellä hikisiltä rumpaleilta taikka muilta paremmilta
ihmisiltä että "elääks tolla".
---
soija tammi 9,82 maalis 9,87
maissi maalis 4,45 touko 4,51
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,49---5,58----6,00
touko 5,60----5,65----6,07
heinä 5,66----5,72----6,15
syys 5,79-----5,84----6,23
Pariisi vehnä
maalis 233,50 touko 236,75 syys 225,25 joulu 230,75
rapsi
helmi 541,75 touko 524,50 elo 473,75 marras 468
maissi
maalis 208 kesä 215 elo 219 marras 212,25

Tänään katsastetaan planeetan vehnätaseiden muutoksia aiemmista nykyiseen.
Koko planeetan taseet jätetään vielä sivuun, ja keskitytään vientiä
harjoittavien maiden kykyyn vastata kasvavaan kysyntään.
"Wasde" raporteista löytyy valmiiksi lasketut yhteiset taseet Argentiinan,
Australian, Kanadan, EU:n , Venäjän ja Ukrainan osalta, Usa on kuitenkin
erillään, kuin myös Kasakhstan.
Taulukko ilman Usaa ja Kasakhstania:

Kausi-----sato----oma kulutus ---vienti---loppuvarasto

2016/17-- 327,05--- 201,70------- 129,97--- 36,16
2017/18-- 333,09--- 131,17------- 131,17--- 39,61
2018/19-- 302,77--- 194,75------- 120,77--- 38,50
2019/20-- 308,51--- 179,16------- 141,84--- 32,41
2020/21-- 322,46--- 179,33------- 147,42--- 34,86
2021/22-- 327,13--- 185,70------- 142,40--- 39,71
2022/23-- 335,89--- 180,94------- 162,31--- 47,51
2023/24-- 324,35--- 180,22------- 165,53--- 39,88
2024/25-- 310,16--- 177,55------- 155,00--- 30,13

Taulukon aloitusvuodella oli planeetan vehnäntuotanto asukasta kohti huipussaan.
Asia ei juuri näyttädy viejien yhteisessä satomäärässä, se oli jo lähellä
omaa huippuaan, josta ei vielä ole selvää pudotusta näkyvissä, - paitsi kuluvan
kauden osalta.
Vientimäärät ovat tietenkin seuranneet satoa, - kuluvan kauden heikko sato
näkyy vientimäärän laskuna.

Taivaanmerkiksi kelpaa viejien loppuvaraston päätyminen vehnähuipun jälkeisen
ajan pienimmäksi.
Vientimaiden loppuvarastojen yleinen piirre on että ne päästetään säännöllisesti
aivan minimitasolle oman kulutuksenkin suhteen.
Tästä huolimatta vientiäkin joudutaan jarruttamaan tämän minimitasonkin
säilyttämiseksi.
Seurauksena on ollut etupainotteinen kysyntä, eli vehnää ostetaan siinä
pelossa että hinnat nousevat, taikka jopa jäädään ilman.
Kannattaa huomata että vehnän kysyntä ei ole vapaehtoinen harrastus, vaan on
kyse pakkotilanteesta kunkin ostajamaan väestön pitämiseksi leivän syrjässä
ja poissa mellakoista taikka kumouksista.

Vienti päätynee taulukon mukaista murheellisemmaksi varsin yleisen laatuvajeen
vuoksi.
Tästä syystä loppuvarastonkin määrä saattaa pudota paljonkin nyt arvioidusta
30 milj. tonnin määrästä, - kelvotonta tavaraa ei kannata säästellä, vaan
käyttää rehuksi.
Tämä koskee varsinkin EU:n taseita, - ei ole viedä mitä ostajat kelpuuttavat,
ja omaakin myllyvehnän tarvetta paikataan tuonnin turvin.
Yleensäkin vehnää ei ole kysyntää vastaavasti, - josta syystä ostajienkin
loppuvarastot koukkaavat vaarallisen pieniksi.
---
soija tammi 9,76 maalis 9,78
maissi maalis 4,43 touko 4,50
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,44----5,52----5,95
touko 5,54-----5,59----6,02
heinä 5,60-----5,68----6,10
syys 5,73------5,79----6,20
Pariisi vehnä
maalis 232,25 touko 235,25 syys 224,25 joulu 229,50
rapsi
helmi 537,50 touko 518,50 elo 469 marras 463,25
maissi
maalis 207,75 kesä 214,75 elo 218,75 marras 212

Täyttä roskaa. Ei ruoalla ole tällaista tärkeyttä että sitä pitäisi näin mitata. Järjettömästi liioiteltua. Maanviljelyssä kyse on oikeasti hyvin vaatimattomasta asiasta joka hoituu itsestään ilman mitään kuluja tai tarvetta mitata yhtään mitään. Etenkin kaikki USA:han liittyvä on erityisesti suurta huijausta tänä päivänä.

Viimeisimmässä USDA:n "grain" rapotissa käsiteltiin kaakkois-Aasian vehnän
käytöä sekä mistä ja minkä laatuista vehnää on ostettu.
Tämän hujakan maita ovat Filippiinit,Thaimaa,Vietnam, Indonesia ja muutama
pienempi käyttäjä päälle.

Sivulta 5. löytyvästä kuvaajasta löytyvät käyttömärät alkaen kaudelta 2020/21.
Niistä näkyy että vehnän käyttö elintarvikkeisiin on lievästi kasvanut, mutta
rehukäyttö enemmän, - kasvun keskittyessä kahteen viimeisimpään kauteen.
Kuluvan kauden käyttö on arvioitu lähelle 30 milj. tonnia, josta peräti
kolmannes olisi rehukäyttöä.

Mistäpä tuotiin rehua ?, - ainakin Argentiinasta ja Brasiliasta joista on
tuotu päättyneen kauden aikana noin 4 milj. t. vehnää.
Määrä on suurella varmuudella rehuvehnää, jota molemmat valtiot kauppasivat
halpaan hintaan muuallekin.
EU:n vienti pompsahti melkein olemattomasta noin 2 milj. tonniin, joka lienee
ollut enimmiltään Ranskan hujakan rehulaatua.
Ukraina ja Venäjä veivät luultavasti rehu- sekä myllylaatua ja tämäkin osuus
kasvoi vähäisestä noin 4 milj. tonniin.
Kanada ja Usa veivät enimmäkseen myllylaatua ja näiden osuus kasvoi lievästi.

Kasvuluvut pohjautuvat suureen miinukseen Australian huonon sadon seurauksena.
Menossa olevalla kaudella Australian sadoksi on povattu 32 milj. tonnia, josta
rehuksi päätyy vielä tuntematon määrä.
EU:n rehulaatu kuluu pienen sadon vuoksi täälläkin, - sen korvatessa rehuvehnän
sekä maissin tuontia.
Myllylaatu taas on pulan puolella, - mikä näkyy jo viennin vähäisyydestäkin.
---
Australiassa on ollut viikon päivät erinomaista korjuusäätä, joten jotain
voi päätellä yhtiöiden vastaanoton määristä.
Viterra yhtiö sai joulu 15. edeltävällä viikolla kasaan 489 011 tonnia monta
lajia ja laatua viljoja.
Suurin määrä saatiin edelleen alueelta jossa lähinnä kuivuus miinusti satoa.
Pakkasen alle jääneeltä alueelta saatiin heikommin.
Yhtiö on kerännyt yhteensä 2,95 milj. t. viljoja, josta vain 0,45 milj. t.
pakkasen alle jääneeltä hujakalta.
Laivauksiakin on aloiteltu, - palkokasveja sekä vehnää kerätään laivoihin
sitä mukaa kun saadaan satamiin.

Mantereen itäosan viljoista kerää enimmät Usalaisen Cargillin omistama
Grain Corp yhtiö.
Sen alue ulottuu Queenslandista NSW:n kautta Victoriaan saakka, ja joulu 16.
tasolla ostomäärä oli karttunut 10,39 milj. tonniin rypsiä, ohraa, vehnää
ja palkokasveja.
Yhtiön vastaanotto oli vähäistä sateiden aikana, mikä näkyy siinä että viimeisin
1 milj. tonnin osuus kerättiin noin 3 viikon kuluessa.

Queenslandin operaatio on päättymässä ja sieltä saatiin 1,7 milj. tonnia.

NSW:n pohjoislaidan suuri sato näkyy 6,64 milj tonnin ostoina, jotka ovat
jo vähentyneet noin 350 000 tonnin viikkotasolle.
Edeltävän viikon sateisuus vaikutti vain 109 600 tonnin vastaanottoon, joka
sekin lienee korjattu kuivempana aikana.

Victorian maakunnasta on saatu kasaan 2 milj. tonnin osuus, ja sen osalta
viimeisimmällä viikolla ostettiin 610 200 tonnia.
Australiassa arvellaan että luvassa olevien säiden ansiosta korjuu saadaan
suoritetuksi ennen joulua.
---
soija tammi 9,51 maalis 9,53
maissi maalis 4,37 touko 4,44
vehnäfutuurit
------Chigaco Kansas Minneapolis
maalis 5,41----5,48----5,92
touko 5,51-----5,56----5,99
heinä 5,58-----5,64----6,07
syys 5,71------5,76----6,17
Pariisi vehnä
maalis 232,75 touko 235,75 syys 224,75 joulu 229,75
rapsi
helmi 520,75 touko 506,75 elo 457,50 marras 454,75
maissi
maalis 207,25 kesä 214 elo 218,50 marras 212

Viikolla 6-12.12. myytiin Usasta 457 900 t. vehnää ja laivattiin 405 700 t.
Kauden myynti kasvoi 16,15 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,96 milj. t.
Myynti ylittää 1,29 milj. t. vuodentakaisen tason ja edustaa 69,8 % osuutta
vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 1,174 milj. t. ja laivattiin 1,054 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 36,31 milj. tonniin, josta laivaamatta 22,69 milj. t.
Myynti ylittää 8,1 milj. tonnilla vuodentakaisen ja edustaa 57,7 % osuutta
uusimmasta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 1,424 milj. t. ja laivattiin 1,686 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,7 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,53 milj. t.
Myynti ylittää 3,4 milj. t. vuodentakaisen ja edustaa 77.9 % osuutta
vientiarviosta.
---
Usan vehnäkaupasta ei juuri irtoa kommentoitavaa, paitsi että Italia jatkoi
kevätvehnän ostojaan.
Ajankohdan taivaanmerkiksi kelpaa se että Usa ostaa Kanadasta vehnää
poikkeuksellista vauhtia, marraskuussa ostettiin noin 200 000 tonnia, mikä
oli suurella varmuudella kevätvehnän myllylaatua.
Tämän laadun vientihinnat ovat olleet länsirannikolla 289 doll. t. FOB, eli
asiakas saa vehnänsä päälle 300 dollarin hintaan tonnilta.
Usan kevätvehnän sadonkorjuu juuttui välillä sateisiin, kun taas Kanadassa
oli kohtalaiset korjuusäät.
---
Argentiinassa joulu 17 päättyneellä viikolla vehnän korjuu saavutti
noin 60 % tason
Sateet haittasivat edelleen korjuuta, mutta Buonos Airesin niemimaalla
oli noin kolmanneksella poutaakin.
Edellisellä viikolla oli korjuu sateista päätellen tukossa.
Sateet ovat hyödyttäneet soijaa ja maissia, joiden kylvöt ovat puolivälissä.
---
EU:n vehnän FOB pohjaiset vientihinnat ovat Ranskan vehnän osalta 241 doll.t.
Saksalainen 12,5 % vehnä oli 248 doll. t. ja Baltian 12,5 % 249 doll. t.
Ranskan vehnän huonompi hinta johtuu niukasti myllylaadun puolella olosta,
ja valkuaistakin luvataan olevan vähintään 11 %
Laivauksetkin ovat peräti vähäisiä, - noin 1 lasti viikossa tasoa.
---
soija tammi 9,63 maalis 9,66
maissi maalis 4,40 touko 4,46
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,32---5,43----5,86
touko 5,42----5,50----5,94
heinä 5,50----5,58----6,03
syys 5,64-----5,71----6,13
Pariisi vehnä
maalis 229 touko 232,75 syys 222,50 joulu 228
rapsi
helmi 524,50 touko 510,25 elo 463,50 marras 464,50
maissi
maalis 205,50 kesä 213 elo 218,50 marras 213

Linkin artikkeli on päivätty joulu 5. tasolle ja siinä käsitellään Australian vehnän laatuvajetta.
Tuolloiset Australiassa tehdyt arviot rehulaatuun siirtyneestä vehnästä olivat haarukassa 2,5 - 5 milj. tonnia.
Arvioijat olivat enimmäkseen kaupallisella puolella toimivia, jotka asettivat
sanojaan oma etu edellä.
Eräs suurehkon kaupallisen yrityksen hemmo halusi pitää nimensä poissa
arviosta koska ei ollut valtuutettu puhumaan asiasta.
Mainitsi kuitenkin että paljon vehnää on itänyt ja että NSW:n alueelta on
menetetty rehuksi 3 milj. tonnia ja Victoriasta 2 milj. t.
Tämän lisäksi rypsiä sekä palkokasveja on saanut vioitusta.
https://ukragroconsult.com/en/news/rain-hits-australias-wheat-harvest-causing-quality-downgrades/

Linkin artikkelin päivitystä edeltävinä päivinä oli muutama poutapäivä,
joten asiaa oli helpompi selvittää.
Sitten kuitenkin satoi 10-15 milliä lisää mutta joulu 9. jälkeen on ollut
poutaa.
Selvän rehun lisäksi ovat myllyvehnänkin laatuluokat alentuneet jopa tasolle
jolla vientikauppa sujuu heikosti sekä liian huonoon hintaan.

Tässä vaiheessa omat arviot ovat vielä rukkaskurssin mukaan tehtyjä.
Varsin mahdollista kuitenkin on että vientikelpoisen vehnän määrä väheni
noin 10 milj. tonnia, - kun Länsi-Australian ja Etelä Australian pienemmät
ja monesta syystä tapahtuneet miinukset otetaan lukuun.
ABARES povasi vehnäsadon 31,5 milj. tonniin, joten vientiin ja omaan
kulutukseen jäisi noin 20 milj. tonnia osin vaatimatonta myllylaatua.
Lisämörkönä on epäilys että ABARESin arvio satomäärästä ei enää pidä
paikkaansa monestakin syystä.
---
soija tammi 9,75 maalis 9,79
maissi maalis 4,46 touko 4,51
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,32----5,44----5,90
touko 5,42-----5,51----5,98
heinä 5,49-----5,60----6,06
syys 5,62------5,72----6,15
Pariisi vehnä
maalis 227 touko 231 syys 221,50 joulu 226,75
rapsi
helmi 516,75 touko 506 elo 465,50 marras 464
maissi
maalis 205 kesä 212,50 elo 217,75 marras 211,25

Buenos-Airesin pörssin tiedotteen mukaan oli joulu 18 tasolla korjattu
76,1 % osuus vehnän kylvöistä ja saaliiksi oli saatu 13,09 milj. tonnia.
Tähänastinen keskimäärä sadosta on 2,8 tonnia hehtaarilta, ja vielä
korjaamattomalta alueelta on saatu haarukassa 2,5 - 4,2, tonnia.
Tähänastinen saalis on kerätty sekalaisten säiden vallitessa ja osa on
ollut rehua.
Myllylaatuisen osuuden voi arvata rukkaskurssilla 7 - 9 milj. tonniin.
Pääosa vielä korjattavasta sijoittuu paljon sateita saaneeseen osaan,
joten myllylaatuisen osuuden määrä ei paljon kasva.

Argentiinasta on kerrottu monenlaista hintatasoa jossa rehut ja muut ovat
menneet sekaisin
Myllyvehnän hinta on kuitenkin lähtenyt nousuun ja on keskimäärin 268 doll.t.
tasolla jossa viikossa 3 taalan nousu.
---

EU:n tavallisen vehnän vientiä oli karttunut joulu 18. päättyneen viikon 24.
tasolla 10,53 milj. t. ja samaa lajia oli tuotu 4,24 milj. t.
Niimpä nettomääräinen vienti oli vain 6,2 milj. tonnia.
Vuosi sitten oli viety noin 5 milj. t. enemmän
Vehnän vienti on hidastunut vähäiseksi, - kahden viimeisimmän viikon viennit
olivat 0,27 ja 0,23 milj. tonnia.

Ohraa oli viety 2,09 milj. t. , - vastaan 3,18 vuosi sitten
Ohran tuontia oli karttunut 0,65 milj. t. , - vastaan 1,14 milj. t. vuosi sitten.
Maissia oli tuotu 9,17 milj. t. vastaan 8,33 milj. t. vuosi sitten
---
Rehuvehnän hinnoista harvemmin tiedotetaan mitään, mutta äskettin Thaimaan
ostaneen 64 000 tonnin erän hinnaksi kerrotaan rahteineen 256 doll.tonni.
---
soija tammi 9,69 9,75
maissi maalis 4,47 touko 4,53
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,40---5,51----5,95
touko 5,51----5,59----6,03
heinä 5,58----5,67----6,10
syys 5,71-----5,79----6,19
Pariisi vehnä
maalis 232 touko 235,25 syys 224,25 joulu 229,75
rapsi
helmi 525,50 touko 513,50 elo 470,50 marras 468
maissi
maalis 206,75 kesä 214,50 elo 219 marras 212

Viikolla 13-19.12. myytiin Usasta 612 400 t. vehnää ja laivattiin 376 200 t.
Kauden myynti kasvoi 16,76 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,19 milj. t.
Myynti ylittää 1,63 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 72,4 % osuutta
USDAn vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 1,711 milj. t. ja laivattiin 1,123 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,02 milj. tonniin, josta laivaamatta 23,27 milj. t.
Myynti edustaa 60,4 % osuutta vientiarviosta.

Maissin kova kysyntä näkyy siinä että laivaukset eivät pysy myyntien tahdissa-Vaikka kuluvalla kaudella on laivattu 3 milj. t. vuodentakaista enemmän, - on
tästä huolimatta laivaamaton osuus karttunut 5,56 milj. tonnia suuremmaksi.
---
Soijaa myytiin 978 400 t. ja laivattiis 1,573 milj. t.
Kauden myynti kasvoi39,68 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,94 milj. t.
Myynti edustaa 79,89 % osuutta vientiarviosta.
---
Joulua ja uutta vuotta edeltäneen viikon vehnäkaupan määrästä ei kannata
kommentoida, mutoin kuin että EU:n pulaa hoidettiin ostamalla 35 000 t.
vehnää, josta Espanjan osuus oli 17 800 t. kevätvehnää, Italia osti saman määrän durumia.
Usasta ostettiin myös maissia, Espanja osti 56 900 t. Italia 15 000 t, ja
Portugal 15 000 t.
---
Venäjällä vehnän tuottajilla oli joulu 1. tasolla 18,7 tonnia vehnää.
Eräs markkinapuhe kertoi että myös huonompilaatuinen vehnä häipyy Venäjän
kulutukseen, - luultavimmin sekoitettavaksi parempaa.

Etelä-Venäjän vehnän vientivarastojen kerrotaan olevan vuoden 2021 tasoiset,
- tuolloin vehnäsato jäi noin 76 milj. tonniin, - vastaan viimeksi saatu noin 82 tonnia.
Viejien heikot varastot häätivät SovEconin viilaamaan kuluvan kauden vientiä
pienemmäksi, nyt 43,7 milj. t. vietäisiin.
Metsäveljen povaus taas manaa että vientimäärä alkaa kolmosella.
Nyt huonossa kunnossa olevat syyskylvöt häätivät povaamaan seuraavan sadon
vientiä vain 36,4 milj. tonniin.
---
soija tammi 9,80 maalis 9,90
maissi maalis 4,53 touko 4,61
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,47----5,54----5,95
touko 5,57-----5,62----6,03
heinä 5,64-----5,71----6,10
syys 5,77------5,83----6,20
Pariisi vehnä
maalis 232,75 touko 235,75 syys 225,25 joulu 230,25
rapsi
helmi 518,25 touko 512,25 elo 464 marras 461
maissi
maalis 206,25 kesä 213,75 elo 218,25 marras 212,25

Joulu 26. päivätty pörssin raportti kertoo että Argentiinan vehnästä oli
korjattu 88,6 % osuus, ja saaliiksi oli saatu 16,27 milj. t.
Tähän mennessä korjatun alan keskisadoksi kerrotaan 2,99 tonnia hehtaarilta.
Vielä on käymättä läpi 0,7 milj hehtaaria, jolta saataisiin vielä noin 2 milj.t.
jonkin laatuista vehnää, - jos hehtaarisadon keskimäärä säilyisi.

Australiassa on arvioitu laatuvajeen vaikutusta vehnän vientimäärään.
ABARES arvioi vientiä samantasoiseksi päättyneen kauden kanssa.
Alempiakin on povattu , ja ainakin myllyvehnän laatuisen vienti putoaa selvästi.
Linkistä löytyy pylväskuvaaja Abaresin lukujen mukaisina, jotka ovat päättyneen
2023/24 kauden osalta korkeammat kuin mitä jyvinä vietiin, -erotus selittynee
jauhoina viedyn vehnän avulla.
Tällä tavoin tehty ennuste alkaneelle kaudelle näyttääkin selvästi pienempää
vientiä.
Viennin määrästä ei kannata paljon povailla, rehuvehnän vienti saattaa kasvaa
paljonkin, ja vastaavasti myllyvehnän vienti kokisi romahduksen.
Mikä osa päätyi rehuksi on vielä riitelyn aihe Australiassa.
Eräs arvio manaa että sateiden alettua pelloilla oli 5 -6 milj. tonnia puimatta.
Eräs hankaluus on se että puimatta ollut vehnä koki kovat pakkaset, ja sen
todellinen satotaso on arvoitus.
Pakkasen tuomat miinukset plus niiltä säästyneen laatuvaje tuottaa suuren epävarmuuden todellisesta tilanteesta, mutta jotain kyllä selviää myöhemmin
kunhan selviää viejien kelpuuttaman viljan ostomäärät.

https://www.hellenicshippingnews.com/australia-to-see-jump-in-wheat-output-but-quality-concerns-remain/

soija tammi 9,82 maalis 9,22
maissi maalis 4,52 touko 4,60
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,48----5,55----5,93
touko 5,59-----5,64----6,01
heinä 5,66-----5,73----6,09
syys 5,78------5,85----6,19
Pariisi vehnä
maalis 234,25 touko 237 syys 226,25 joulu 231,25
rapsi
helmi 512,25 touko 597,25 elo 464,50 marras 463,35
maissi
maalis 207,75 kesä 215 elo 219,50 marras 213,25

Australian itäpuolen viljoja keräävän Grain Corp yhtiön joulu 30. päivätty
tiedote kertoo että päiväystä edeltävällä viikolla saatiin varastoihin vain
46 800 tonnia, josta Victoriasta 37 600 t.
Yhtiön ostojen vastaanottomäärä oli kaikkiaan 10,87 milj. t. jossa mukana
montaa laatua, eli palkokasveja, rypsiä ohraa ja vehnää.
Victoriassa vähäisiä määriä on vielä korjaamatta, joten määrä päätynee
noin 11 milj. tonniin.

Queenslandin ja NSW:n pohjoisosan hyvä sato näkyy määrissä, - vastaavan
ajan tulos oli viime kaudella vain 4,98 milj. tonnia, mutta lopulta määrä
kasvoi 7,92 milj. tonniin.
Viime kauteen verraten saatiin nyt noin 3 milj. t. enemmän tonneissa
mitaten, mutta miten lienee laadun laita.

Vielä vertailun vuoksi ensin viime kauden tulokset ja alle kuluvan kauden
tähänastiset numerot:

Queensland 0,412 milj.t. NSW 3,332 milj.t. Victoria 4,176
-----------1,713 ----------- 6,799 -----------------2,362 milj. t.
---
soija tammi 9,98 maalis 10,10
maissi maalis 4,58 touko 4,66
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,51----5,59----5,95
touko 5,62-----5,68----6,03
heinä 5,69-----5,76----6,11
syys 5,80------5,88----6,20
Pariisi vehnä
maalis 237,25 touko 239,75 syys 228,50 joulu 233,75
rapsi
helmi 511,25 touko 508,50 elo 467 marras 465,50
maissi
maalis 209,75 kesä 216,50 elo 221,50 marras

Marokon ja Pohjois-Afrikan kuivuus jatkui vuoden loppuun lähes ennallaan.
Poikkeuksen tekee Algerian itäosaan ja Tunisiaan osuneet sateet joiden
peittävyys oli kuitenkin huono, - haarukassa 10-100 milliä.
Marokossa kasvukauden alku on ollut toiseksi kuivin 30 vuoteen.
Satelliittien mittausten perusteella kasvuston kunto on huonoin mitatuista.
---
Venäjän kerrotaan asettaneen erilliset vientikiintiöt Ukrainalta ryöstetylle
alueelle.
Kaikkiaan saisi viedä noin 2 milj. t. - mitä lajia vain löytyy, eikä tarvitse
maksaa vientiveroakaan.
---
Venäjän oljyn taikka jalosteiden vienti on ollut tunnetusta syystä pinnalla.
Katsauksissa on ajoittain päivitetty planeetan öljytuotantoa, joten katsastetaan
tässä välissä Venäjän tilannetta.
Viimeisimmät tuotannon numerot ovat elokuulta Usan energiaministeriön lukuina.
Elokuun aikana tuotettiin 9,67 milj. barrelia päivässä raakaöljyä ja tuotannosta
erkanevia muita tiivisteitä.
Tällä tavoin määritelty tuotannon huippu oli vuodella 2019 noin 11 milj. barr.
päivätuotantona.
Koronakuopan ja sotaseikkailun vuoksi kovasti poukkoileva käyrä näyttää
kuitenkin noin 10 % miinusta, - joka siis on syntynyt noin 6 vuoden kuluessa.
Varsinaisen raaka-öljyn saanti on pudonnut enemmän sen oltua elokuussa noin
8,9 milj. barrelin päivätuotannon kokoisena.
Venäjä jalostaa suurimman osan öljystään dieselin saamiseksi, josta on väliin
ollut pulaakin.
Bensiinijaetta ei kulu tarpeeksi ja sitä pitää tyrkyttää epämääräisen porukan
paatteihin.

Linkistä löytyy pelkän raakaöljyn tuotanto, jossa ei ole mukana muita litkuja.
Niitähän tuotiin tänne Suomeenkin rautateitse, ja melkoisen usein oli ongelmana
vuotavat säiliövaunut, joita sitten kerääntyi Kouvolan ratapihan sivuraiteelle.
https://peakoilbarrel.com/wp-content/uploads/2024/12/784111-1.gif

soija tammi 9,99 maalis 10,12
maissi maalis 4,59 touko 4,67
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,45----5,51----5,89
touko 5,56-----5,60----5,98
heinä 5,64-----5,69----6,06
syys 5,77------5,81----6,15
Pariisi vehnä
maalis 239,25 touko 242,25 syys 231,25 joulu 236,25
rapsi
helmi 524,25 touko 520,75 elo 475,50 marras 474,26
maissi
maalis 212,75 kesä 219,50 elo 224 marras 217

Jouluviikolla 20-26.12 myytiin Usasta 140 600 t. vehnää ja laivattiin 381 900 t.
Kauden myynti kasvoi 16,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,95 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 1,63 milj. tonnilla ja edustaa 73 % osuutta
vientiarviosta
---
Maissia myytiin 777 000 t. ja laivattiin 1,002 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 23 milj. t.
myynti ylittää 9 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 61,7 % osuutta
vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 484 700 t. ja laivattiin 1,704 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 40,17 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,72 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 4 milj. tonnilla, ja edustaa 80,8 % osuutta
vientiarviosta.
---
Argentiinan vehnästä oli tammi 2. tasolla korjattu 94,7 % osuus ja saalista
oli saatu 17,58 milj. t.
Pörssin tiedote laskee näistä keskisadoksi 3,03 tonnia hehtaarilta.
Pörssi arvelee että sato päätyy lopulta 18,6 milj. tonniin.
Laadusta ei kerrota mitään mutta korjuuajan sateisuus kertoo että myllyvenä
jää vähemmistöön.
---
Usassa ja pariisin pörssissä suoritettiin perinteinen vuodenvaihteen
sirkus.
Tammi 10. on luvassa Usdan raportit ja myös varastoraportti joulukuun
alun tilanteesta, - mitään runsauden hirmuisuutta ei ole luvassa.

soija tammi 9,80 maalis 9,91
maissi maalis 4,51 touko 4,58
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,28-----5,38----5,77
touko 5,40------5,47----5,86
heinä 5,49------5,56----5,95
syys 5,63-------5,69----6,05
Pariisi vehnä
maalis 233 touko 236,75 syys 227,50 joulu 232,75
rapsi
helmi 510,25 touko 510 elo 470,50 marras 470
maissi
maalis 210 kesä 217,50 elo 221,50 marras 214,50

Joulu 29. päättyneellä viikolla 21, oli Kanadan vehnän vientiä karttunut
tavallisen vehnän osalta 8,43 milj. tonnia ja durumin 2,25 milj. t.
Kanadan oma kulutus oli kasvanut 2,26 milj. tonniin tavallista ja 0,28 durumia.

Tavallisen viennistä kevätvehnän osuus oli 6,72 milj. t. - josta ykköslaatuna
vietyä poikkeukselisen paljon eli noin 2 milj. tonnia.
Tässä näkyy ajoittain erinomaisten korjuusäiden vaikutus.
Monena aiempana kautena satamiin saapui vehnää ykköslaatunakin, mutta sepä
muljahti kakkolaatuiseksi syystä taikka toisesta.
Laatuvajeista "other" laatua on viety 0,7 milj. t. - mikä on tavanomaista tasoa.
Tavallisen vienti on melkoisen tarkkaan vuodentakaista tasoa, mutta durumilla
on plussa.

Tähänastinen poistuma on tasolla 10,72 milj. t. tavallista ja 2,53 milj. t.
durumia.
Rypsiä on kadonnut vientiin ja omaan käyttöön 9,39 milj. t. josta oma kulutus
on hieman yli puolet.
Ohraa on viety 1 milj. t. ja kulutettu itse 0,6 milj. t.

Marraskuussa Kanadassa tarkistettiin satomääriä, - ne löytyvät linkistä:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/241205/t001b-eng.htm

Vehnää saatiin kaikkiaan 34,94 milj. t. josta kevätvehnää 26 milj. t. ja
syysvehnää 3 milj. t. sekä durumia 5,87 milj. t.

Taulukosta voi havaita että kun rypsisato oli 17,8 milj. tonnia, ja kun siitä
on jo ehditty kyluttaa hieman yli puolet, eli 6,39 milj. t. - niin jäljellä
on loppukauden ajaksi vain 8,41 milj. t.
Tuosta oma puristamojen käyttö vaatii noin 5 milj. t. joten rypsin vienti tulee
takistamaan.
Vehnän vienti voi päätyä hieman yli edellisen kauden lukuja, - varsinkin kun
huonolaatuinen osuus ei haittaa vientiä.
---
Metsäveli pääsee jälleen pilkkaamaan ilmaista markkinapuhetta päästeleviä
tahoja.
Perjantaisen hintalaskun syyksi tarjotaan Usan jouluajan pientä ostotoimintaa.
Tämähän on siksi säännöllistä että voisi sen perusteella vaikka "kellonsa vetää".
Entinen Agritel puljukin päästelee että "äkisti edellisten viikkojen tasoa
alemmat myynnit olivat paljon alle operaattoreiden oletuksia, ja otettiin laajalti vastaan pettymyksenä."

soija tammi 9,92 maalis 9,96
maissi maalis 4,56 touko 4,64
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,40----5,53----5,92
touko 5,52-----5,61----6,00
heinä 5,60-----5,69----6,07
syys 5,74-------5,82----6,17
Pariisi vehnä
maalis 231,25 touko 235,75 syys 226,75 joulu 232,75
rypsi
helmi 513,75 touko 511,50 elo 473,50 marras 472,50
maissi
maalis 209,75 kesä 217 elo 221,75 marras 216

Australian vehnäsadon kauppakelpoisesta osasta voi jotain arvella koska
viejäyhtiöiden vehnän ja muidenkin viljojen ostomäärät ovat jo olleet vähäisiä.
Tammi 6. päiväyksen mukaan GrainCorp yhtiön keräämä määrä on karttunut
10,92 milj. tonniin, - viimeisimmän viikon ostojen oltua vain 50 900 tonnia.

Viterra ei ilmoitellut mitään moneen viikkoon, mutta nyt julkaisi ostot
joulu 16 - tammi 5. ajalta - eli kolmen viikon yli.
Näinä viikkoina saatiin kasaan 288 580 tonnia, eli keskimäärin alle 100 000 t.
viikossa.
Kaikkiaan yhtiön ostot ovat karttuneet 3,23 milj. tonniin.
---
Koska ostomäärissä on mukana monenlaista viljaa, eikä niitä erotella
tiedotteissa mitenkään, niin vehnän ja muiden määrät täytyy arvioida toista
reittiä.
Koska Viterra kerää lähinnä etelä-Australian maakunnasta, niin aloitetaan
urakka siitä.
linkistä saa näkyviin marraskuun satoarvion jossa oli jo huomioitu pakkasten
vaikutusts, - esimerkiksi Mallee hujakalla vehnäala oli 197 000 hehtaaria, ja
satoa arvioitiin vain 78 800 tonniin, eli keskisato jäi alle 500 kilon, mutta
jokaista hehtaaria ei korjattu lainkaan.
https://www.pir.sa.gov.au/primary_industry/grains/crop_and_pasture_reports

Kaikkiaan saatiin 5,32 milj. t. tavaraa, mutta mukana on 14 erilaista satoa,
- heinästä vehnään, - ne on kuitenkin eroteltu joten viejien kelpuuttamat
saa esiin.
Marraskuussa arveltiin sadoksi vehnälle 2,82 milj. t. ohralle 1,3 milj. t.
ja rypsille 0,34 milj. t.
Lentils palkokasvia saatiin 0,45 milj. t. ja muita ei kannata nyt käsitellä.

Viterra on saanut ostetuksi näitä 3,23 milj. tonnia, - vastaan näiden arvioitu
sato 4,91 milj. tonnia, - eli ostot yltävät 65,7 % osuuteen näiden satoarviosta.
Paljonko oli vehnää ?
Tällä kertaa ei kannata yrittäkään satoarviosta lähtien, eli arvioimalla
viljalajien prosenttiosuuksia kokonaisuudesta ja olettamalla että samassa
suhteessa on niitä ostettu.
Viterran viikkottaisissa tiedotteissa kerrottiin mikä osa ostoista oli noin
suunnilleen vehnää, joihin luottamalla saadaan vehnän ostomäärä haarukoitua
noin 1,7 - 2 milj. tonniin.
Melkoinen osa saatiin korjattua kohtuullisissa säissä, joita jäljittämällä
saattaa arvioida että noin 1 - 1,4 milj. t. saatiin myllyvehnän laatuisena.
Pahiten pakkasten ja sateiden alle jääneeltä alueelta saatiin vain 0,6 milj.
tonnin ostot joista vähemmistö oli jotain laatua vehnää.

Tätä tarkempaa arviota ei näillä eväillä saa, mutta vähäisestä kokonaismäärästä
ei saa suurta virhettä aikaan, - ei kirveellä eikä sahalla.
NSW:n ja Victorian arviot jäävät huomiseen.
---
soija tammi 9,92 maalis 9,97
maissi maalis 4,57 touko4,65
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,42----5,56-----5,94
touko 5,54-----5,65-----6,02
heinä 5,65-----5,75-----6,11
syys 5,77------5,85-----6,21
Pariisi vehnä
maalis 230,75 touko 235,50 syys 227,50 joulu 233
rapsi
helmi 521 touko 517,25 elo 478,50 marras 477,25
maissi
maalis 210,75 kesä 218 elo 222,50 marras 216,25

Queenslandin, NSW:n ja Victorian viljat ovat tänään vuorossa, ja katsastuksen
pohjaksi otetaan joulukuun alkupuolella julkaistu ABARES:in raportti.
Raportin mukaan Queenslandista saadaan vehnää 2,23 milj. t. ohraa 0,53 milj. t.
ja chickpeas papuja 0,75 milj. t. , - yhteensä 3,51 milj. t.
NSW:n vehnää saataisiin 12,4 milj. t. , ohraa 3 milj. t. , rypsiä 1,65 milj. t.
ja 1,1 milj. t. papuja, - yhteensä 18,15 milj. t.
Viktoriasta 3,45 milj. t. vehnää, 2 milj. t. ohraa, 0,9 milj. t. rypsiä ja
0,53 milj. t. lentils papuja - yhteensä 6,88 milj. tonnia.

Näiden kolmen maakunnan viljoista enimmät ostava Grain Corp sai ostetuksi
noin 11 milj. t. - kun koko potti oli yhteensä 28,4 milj. t.
Niimpä Grain Corp kelpuutti 38,7 % osuuden saatavilla olleistä viljoista.
Tämä jättää muille ostajille ja yleiseen maakuntien käyttöön 17,4 milj. t.
jotain lajia ja sekalaista laatua.

Paljonko osti vehnää ? - ensin yritetään haarukoida muut viljat erilleen.
Maakuntien vehnän koko potti oli ABARESin kirjoissa 18,48 milj. tonnia.
Ohran potti oli 4,43 milj. t. , mutta sen kysyntä Australian omaan käyttöön
oli sadonkorjuun alkuvaiheessa siksi vahvaa että tuskimpa saatiin ostetuksi
3 milj. tonnia enempää, - arvataan kokeeksi että tämä määrä ostettiin.
Rypsiä viljeltiin vain NSW:n ja Victorian alueella ja sen koko potti oli
2,55 milj. tonnia.
Se valmistui aikaisin ja saatiin suurelta osalta kauppakelpoisena, arvataan
että 2 milj. t. saatiin ostetuksi.
Palkokasvien potti oli 2,38 milj. t. ja koska niitä viljeltiin lähinnä vientiin,
niin arvataan että Grain Corp osti niitä 1,8 milj. t.

Nytpä päästään arvioimaan vehnän osuutta kahdella tavalla, - kun ostomäärä on
tiedossa niin miinustetaan siitä "ei vehnät" , joiden ostoja arvattiin olevan
yhteensä 6,8 milj. tonnia.
Gain Corp osti yhteensä 11 milj. tonnia, josta miinustetaan 6,8 ja saadaan
vehnän osuudeksi 4,2 milj. tonnia.
Abaresin mukaan maakuntien vehnäpotti oli 18,48 milj. t. joten 4,2 milj.
tonnin ostomäärä jättäisi muualle peräti 14,28 milj. t. vehnää.

Tässä asiaa ihmetellessä ilmeni että eihän Grain Corp saanut Queenslandista
kuin 1,713 milj. tonnin ostot, NSW:stä 6.8 milj. t. ja Victoriasta 2,48 milj. t.
Queenslandin potissa oli 2,23 milj. t, vehnää joten jos ostot olisivat
kohdistuneet vain siihen niin sinne olisi jäänyt 0,5 milj. t. vehnää jäljelle.

NSW:n koko potti oli 18,15 milj. t. josta ostettiin 6,8 milj. t. eli noin 37 %
osuus
Vehnää oli potissa 12,4 milj. t. joten jos ei muuta ostettu lainkaan, niin
vehnää jäisi silti ostamatta 5,6 milj. t.

Victorian potti oli 6,88 milj. t. ja sieltä ostettiin 2,4 milj. t.
Vehnän osuus potista oli 3,45 milj. t. joten jos muuta ei ostettu, jäisi
ostamatonta osuutta happanemaan 1 milj. tonnia.
Tällä tavoin haarukoimalla saadaan ostamatta jääneen vehnän määräksi 7,1
milj. tonnia.
Vähennetään tämä maakuntien yhteisestä 18,48 milj. tonnin potista ja saadaan
näin kierolla tavalla Grain Corp yhtiön ostamaksi vehnämääräksi 11,38 milj. t.
Kierous oli siinä että toki muutakin ostettiinkuin vehnää, mikä samalla
pudottaa ostetun vehnän osuuden alemmaksi.

Tässä saatiin kahdella eri tavalla lasketuiksi vehnän ostomääriksi 4,2 ja
kierosti valehtelemalla saatu 11,8 milj. tonnia.
Kumpi ompi parempi ihmettelee metsäveli, ja jättää vielä molemmat harkintaan.
Katastroohvia kuitenkin tyrkkää.

Linkistä löytyy Grain Corp yhtiön viimeinen päivitys ostoista.
https://www.graincorp.com.au/harvest-update-6-01-25/
Abaresin raportti löytyy tuolta:
https://www.agriculture.gov.au/abares/research-topics/agricultural-outlook/australian-crop-report
---
soija tammi 9,87 maalis 9,94
maissi maalis 4,54 touko 4,62
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,35----5,50----5,85
touko 5,47-----5,58----5,93
heinä 5,56-----5,67----6,03
syys 5,70------5,79----6,13
Pariisi vehnä
maalis 230,75 touko 235,25 syys 227,25 joulu 233,25
rapsi
helmi 529 touko 525 elo 482,50 marras 481,50
maissi
maalis 211,25 kesä 217,75 elo 222 marras 216 50

Havaitsin että linkki aiempaan katsausletkaan meni väärin joten
uusitaan:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18696836/viljan-hinnat-nousussa

Intiassa vehnän hinnat tekivät uuden ennätyksen mikä vastaa 390 dollaria tonni
hintatasoa.
Hinnat ovat olleet varsin tasaisessa nousussa sitten sadonkorjuun viime
maaliskuussa.
Intiassa on häädytty puuhaamaan kieltoa pörssipelille jota harjoitetaan hieman toisilla säännöillä kuin muualla, ja tämä sillä syytöksellä että spekulaatio
on hintojen nousun syynä.
Spekulaatiosta on syytetty myös väliportaan kauppaa, ja tämä sillä perusteella
että ne pitävät liian suuria varastoja hintojen nousun toiveessa.

Hintoja nosti aluksi epäusko hallinnon satoarvioon, ja sittemmin hallinnon
toimet esimerkiksi korkeimman sallitun vehnämäärän hallussapidon suhteen.
Ajankohtaisempi syy on se että myllyt eivät aina saa hankituksi tasaisen
tuotannon tarpeisiin vehnää, mistä seuraa katkoja jauhatuksessa.
---
Venäjän vehnän vienti jäi tammikuun ensimmäisellä viikolla 200 000 tonniin.
Joulukuun vienti näyttää myös jääneen povattua pinemmäksi.
---
Huomenna julkaistaan uudet raportit ja uusi katsausletka alkaa
---
soija tammi 9,92 maalis 9,96
maissi maalis 4,56 touko 4,64
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,32----5,48-----5,83
touko 4,55-----5,56-----5,91
heinä 5,53-----5,65-----6,00
syys 5,66------5,77-----6,11
Pariisi vehnä
maalis 229,25 touko 234,50 syys 227,75 joulu 233,25
rapsi
helmi 533,25 touko 528,50 elo 485 marras 484,75
maissi
maalis 211,25 kesä 217,25 elo 222,25 marras 217