viljan hinnat nousussa

Raportin vehnää käsittelevän osuus jää vielä kommentoimatta koska maissin
taseiden perkaaminen vei liiaksi aikaa.
Kuitenkin hieman vennästäkin.
Venäjän taseet jätettiin lähes ennalleen, vientiä miinustettiin vain 1 milj. t.
mikä lisättiin samalla loppuvarastoon.
EU:n satoa miinustettiin 1,3 milj.t. ja vientiä 1 milj. t.

Vehnän ohella myös planeetan maissin loppuvarastot ovat olleet laskusuunnassa.
Linkistä löytyy kuvaaja jossa keltaisella on merkitty maissin suurikokoiseen
vientiin pystyvien Usan, Brasilian, Argentiinan ja Ukrainan yhteinen
loppuvarasto alkaen kaudesta 1994/95.
Punaisella on merkitty samojen tuottajien, mutta poislukien Usan loppuvarasto.
Nähdään että viime kaudella yhteinen loppuvarasto vastasi 9,4 % osuutta koko
kauden kulutuksesta.
Sensijaan Usan ulkopuolen tuottajien varastot vastasivat vain 3 % osuutta
planeetan vuotuisesta käytöstä.
https://x.com/SusanNOBULL/status/1866346226620281233/photo/1

Kuvaajasta puuttuivat tonnimäärät, joten asian merkitystä on vaikea hahmottaa.
Tonnit löytyvät raporteista ja melkoisen yllättävinä, - varsinkin alkaneen
kauden osalta.
Usan loppuvarasto on syys 1. tasolta ja määrältään 44,72 milj. tonnia.
Brasilian määrä oli 7,84 , Argentiinan 4,09 ja Ukrainan 1,57 milj tonnia ,
- eli nämä yhteensä 13,5 milj. tonnia.

Usan 44,72 milj. tonnin varastomäärää kannattaa katsastaa vertaamalla sitä
Usan omaan käyttöön ja vientiin.
Usassa kului maissia etanoliin ja muuhun 322 milj.t. ja vientiin 58,23 milj.t.
- yhteensä tarvittiin 380,23 milj. t. , - vastaan sadosta saatu 389,67 milj. t.
Eli sato ylitti käytön vajaan 10 milj. t. , mutta alkuvarastolla lisäten
loppuvarasto saatiin taseissa 44 milj. tonnin hujakalle.
Usan loppuvarastokaan ei ole tämän perusteella suuri, - se vastaa noin 11,5 %
osuutta Usan, ja Usasta maissia ostavien tarpeesta.

Tämä tarve kuluttaa maissia 1 milj. tonnia päivää kohti, joten Usan loppuvarasto
riittäisi teoriassa 44 päivän ajaksi.
Ei tietenkään riittäisi käytännössä lukuisten hyvien syiden vuoksi, - tasajako
käyttäjien kesken on mahdoton saavuttaa, josta seuraa ensiksi viennin jarrutus.

Tästä onkin vahvana näyttönä se into millä Usasta on ostettu maissia.
Vientiin oli myyty kauden ensimmästen kolmen kuukauden aikana enemmän kuin
puolet USDAn alkaneen kauden vientiarviosta.
Tätä menoa Usasta loppuu maissin saanti tarvittavaan vientiin,- etanolin
tuottajat kyllä osaavat pitää puolensa.
Tästäkin on jo näyttöä maissin futuurihintojen nousun taholta.

Tämän harjoituksen lisäksi kannattaa katsastaa mitä USDA povaa alkaneesta
kaudesta.
Satoarviot ovat tietenkin toiveita, eli povataan suurempia satoja, mutta myös
suurempaa kulutusta, ja tämä pari on asetettu arviossa tasapeliksi.
Usan loppuvarasto povataan samaksi kuin päättyneellä kaudella, mutta muiden
kuvaajassa esiintyneiden loppuvarastot puolittuisivat, - samalla kun niiden
osuus putoaisi 1,5 % tasolle planeetan kulutuksesta.

Mitäpä näistä seuraisi ?
Päättyneeltä kaudelta jäi mahtimäärä patoutunutta kysyntää, joka näkyy jo
maissin ostajien käytöksessäkin.
Mitään takeita ei ole että alkaneen kauden tarve löytyisi markkinoilta,
- varsinkin kun Usan varantoja varataan ryöstövauhdilla.

Asiantila helpottaa samalla rehuvehnän menekkiä ja yleisemminkin pitää
vehnän hintatasoa yllä.
Myllyvehnän saatavuus on lisäksi erityisen heikkoa monien satojen päädyttyä
rehuksi, joten näiden hintaeron voi povata kasvavan poikkeuksellisen
suureksi.
---
soija tammi 9,95 maalis 10,02
maissi joulu 4,39 maalis 4,48
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,43----5,50----5,82
maalis 5,62---5,66----6,06
touko 5,71----5,73----6,13
heinä 5,78----5,81----6,21
Pariisi vehnä
maalis 230,75 touko 234,75 syys 224 joulu 230
rapsi
helmi 534,50 touko 530 elo 480,75 marras 476
maissi
maalis 208,50 kesä 215,25 elo 218,75 marras 210,50

Viikolla 29.11.-5.12. myytiin Usasta 290 200 t. vehnää ja laivattiin 198 900 t.
Kauden myynti kasvoi 15,83 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,9 milj. t.
Myynti ylittää 1,3 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 68,3 % osuutta
USDAn vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 946 900 t. ja laivattiin 1,183 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 35,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 22,57 milj. t.
Myynti ylittää 7,9 milj. tonnilla vuodentakaisen ja edustaa 55,8 % osuutta
USDAn uudesta 62,8 milj. tonnin vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 1,173 milj. t. ja laivattiin 1,859 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 37,28 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,79 milj. t.
Myynti ylittää 3,9 milj. tonnilla vuodentakaisen ja edustaa 75 % osuutta
vientiarviosta.
---
Aloitetaan raporttien vehnätaseiden katsastus EU:n taseista vertaamalla
edellisen kauden lukuihin.
Vehnäsato oli durum mukaanlukien 121,3 milj. t. , vastaan 135,1 milj. t.
vuosi sitten, - eli eroa 13,8 milj. tonnia.
Vehnän tuonti on arveltu 11,5 milj. tonniin, vastaan 12,64 vuosi sitten.
Vehnän kulutus on asetettu 108,75 milj. tonniin, josta 44,5 milj.t. rehukäyttöä.
Vuosi sitten kului 110,5 milj. t. josta rehukäytössä 46,5 milj. t.

Nyt saatu sato olisi vain 12,55 milj.t suurempi kuin EU:n oma kulutus, mutta
silti vienti on arvioitu 29 milj. tonniin. - vastaan 37,96 vuosi sitten, eli
vuodentakaiseen verraten vientiä on miinustettu noin 9 milj. tonnia.

Tämä ihme selviää kun otetaan 11,5 milj. tonnin tuonti mukaan, sekä alkuvaraston
syöminen noin 5 milj. tonnia pienemmäksi, jolloin se asettuisi 10,56 milj. t.
kokoiseksi.
Loppuvarasto on epämukavuuden puolella jo määränsä perusteella, - mutta laatu
huomioon ottamalla voi päätellä että kriisiä pukkaa, - voipi olla äänekäskin
kriisi kyseessä.
Vientiä toki huono laatu rajoittaa, mutta mikä takaa että juuri myllyvehnän
vientiä ?

Tuore 10.12. päivätty viikon 23. tilasto kertoo että EU:sta on viety durum
mukaanlukien 10,69 milj. tonnia vehnää, - vastaan 14,9 milj. t. vuosi sitten.
Vehnää on tuotu 4,69 milj. t. vastaan 5,76 milj. t. vuosi sitten.
Vientiä pitäisi jarruttaa loppukaudellakin, - nyt on saatu aikaan vasta noin
4 milj. tonnin vähennys, eli vielä miinusta 5 milj. t. ja USDAn povaus
on lähempänä.
Tuontiakin pitäisi vielä haalia noin 5 milj. t. lisää.
Kun tuonnin tulisi nyt olla myllyvehnää, niin hintoihinsa tulee kunhan
hiljainen kriisi muuttuu äänekkääksi.
---
soija tammi 9,95 maalis 10,02
maissi joulu 4,31 maalis 4,43
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas minneapolis
joulu 5,38----5,46----5,82
maalis 5,58---5,63----6,02
touko 5,68----5,70----6,09
heinä 5,75----5,77----6,18
Pariisi vehnä
maalis 229 touko 233 syys 222,50 joulu 228
rapsi
helmi 538 touko 528,75 elo 480,25 marras 474,25
maissi
maalis 208 kesä 215,25 elo 219 marras 210,50

Länsi-Australian satonäkymistä saatiin uusin GIWA raportti.
Vehnäsato arviodaan 10,82 milj. tonniin, ohralle 5 milj. t. ja rypsille
2,83 milj. tonnia, - sadonkorjuu on siksi pitkällä että nämä jäävät lähelle
lopullisia määriä.
Satoa kehutaan hyväksi määrän suhteen, mutta kaikki ei mennyt putkeen laadun
kannalta.
Varsinkin sadonkorjuun alussa tapahtunut parin päivää kestänyt sadesää aiheutti
itämistä, ja muutamat heikommat sateet laskivat pudotuskokeen lukuja.
Itänyt vehnä on tietenkin rehua mutta tuottajia harmittaa parashintaisen
laadun putoaminen alempaan luokkaan.
Pienijyväisyys ja alempi valkuaispitoisuus on leimallista yli koko tuotannon.
Vielä ei voi povata vientimäärää näiden tietojen nojalla, - jotain tarvitaan siemeneksi ja rehulaatua kuluu maakunnassa, rukkaskurssilla voi arvata
7 - 8 milj. tonnin vientiä.
https://www.graincentral.com/news/giwa-lifts-forecast-for-wa-crop-to-19-88mt/

Venäjän vehnän vientiä oli karttunut marraskuun loppuun mennessä noin 25 milj.
tonnia, - joulukuun vientiä povataan 3- 3,5 milj. tonnin hujakalle.
Vuodenvaihteessa jolloin on kauden puoliväli, vientimäärä voisi saavuttaa
povauksen mukaan 28 milj.t. tonnin tason.
Markkinapuheissa kerrotaan että Moskovassa oli tänään viejäyhtiöiden
puhuttelu, josta ei vielä ole tiedotettu mitään.
Aiempi 11 milj. tonnin vientikiintiö on liian suuri ja jossain vaiheessa sitä
on viilattava.
Viejäyhtiöt ovat vaikertaneet että äskettäisen vientiveron noston seurauksena
vienti tuottaa tappiota.
No sehän veron tarkoitus olikin, eikä tilanne salli sen poistamista.
Yhtiöiden vaikerruksen ymmärtää, koska ne osallistuivat Egyptin noin 3 milj.
tonnin ostoon, josta ensimmäinen toimitus lähti äskettäin.
Marokkoonkin on myyty halpaan hintaan ainakin 1 milj. t. vehnää.
USDA jätti vehnän vientimäärän käytännössä ennalleen, - eikä sen povaama
47 milj. tonnin vienti ole enää tästä maailmasta.
---
soija tammi 9,88 maalis 9,95
maissi joulu 4,30 maalis 4,42
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
joulu 5,26----5,38----5,82
maalis 5,52---5,56----5,98
touko 5,61----5,64----6,05
heinä 5,68----5,71----6,13
Pariisi vehnä
maalis 229,50 touko 233,25 syys 223 joulu 228,50
rapsi
helmi 547 touko 530,50 elo 481,25 marras 474,75
maissi
maalis 206,75 kesä 213,75 elo 217,50 marras 210,25

Metsäveli laati pari vuotta sitten laskelman planeetan vehnäsadon määrästä
asukasta kohti , - viimeisimmän vuoden oltua 2021.
Tuolloin näin lasketun vehnän suurin määrä, eli vehnähuippu oli 100 kiloa
vuoden 2016/17 aikana, josta se oli laskenut 98 kiloon vuodella 2021.
Laskelma löytyy linkin katsausletkan loppupuolelta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17272061/viljan-hinnat-nousussa

Planeetan väkimäärä on tuosta kasvanut 207,52 miljoonaa päätä, ollen kuluvan
vuoden lopussa 8161,97 miljoonaa.
Vuotuinen kasvuprosentti on arvioitu 0,87 % tasolle, joka riittää valtavan
väestöpohjan oloissa vuotuiseen 70,2 miljoonan syöjän lisäykseen.
Koronan vaikutus näkyy vielä, väestö kasvoi muutaman vuoden aikana vuosittain
noin 67 miljoonaa, - johon se putosi vehnähuipun ajan 87-88 miljoonan tasolta.

Kuinkas sitten kävikään ?
Taulukossa on mukana muutama aiemmassa laskelmassa ollut kausi joiden
lukuihin USDA teki muutoksia.

kausi 2019/20 -- 96,6 kiloa per nuppi
kausi 2020/21 -- 97,3
kausi 2021/22 -- 97,3
kausi 2022/23 -- 97,5
kausi 2023/24 -- 96,8 -tämä perustuu USDAn arvioon johon tulee vielä muutoksia.
kausi 2024/25 -- 96,4 -tämä perustuu toiveisiin seuraavasta sadosta

Että nuppia kohti oleva määrä pysyisi edes nykyisellään, on joka vuosi saatava
noin 7 milj. tonnia edeltävää suurempi sato.
Eli kymmenen vuoden kuluttua vaaditaan 70 milj. tonnia nyt viimeksi saatua
suurempi sato.
Jostain pitäisi manata esiin uusi Venäjän kokoinen tuottaja, joka lisäksi ei
itse käyttäisi vehnää kuin siemeneksi.
"Peak wheat" oli ja meni, - eikä tule takaisin.

Planeetalla käytetään paljon muutakin syötävää, - joihin tietenkin kohdistuu
vaihtelevassa määrin sama kasvupakko.
Lähinnä on kyseessä nykyisen vientikaupan piirissä olevat viljat, sekä palko
ja öljykasvit.
Tuotannon kasvun rajat saavuttanut riisi on jo monin paikoin lisäämässä
pakkoa alkaa käyttämään vehnää nälän torjuntaan, - entisissä ilman vehnää
pärjänneissä valtioissa.

Nämä kaikki käyttävät rajallista apinansuvun resurssia nimeltä peltomaa, johon
kaiken lisäksi kohdistuu sen pinta-alaa ja tuottokykyä vähentävää vaikutusta.
Kasteluveden puute, kastelun vuoksi tapahtuva suolaantuminen, eroosio, vaikeus
saada tarpeeksi kasviravinteita, rakennusmaan tarve, ym.

Suurimpana mörkönä on raakaöljyn saannin vaikeutuessa peltomaan käyttö
energiakasvien tuottamiseen.
Jo nykyisinkin tähän käytettävää valtavaa peltoalaa kasvatetaan edelleen
varsinkin Brasiliassa, jossa sokeriruokoa käyttämällä tuotettu etanoli ei
riitä, vaan lisää tuotetaan maissista.
Lisäksi tässä ei ole kyse viljelymaan valtaamisesta paikallisista "cerrado"
savannimetsistä, - vaan jo tuotannossa olevan alan siirtymisestä pois
ruuan tuotannosta.
Tähän käytetyn maissin määrä on juuri ylittämässä 20 % osuuden Brasilian noin
120 milj. tonnin maissisadosta.

Peli on käytännössä menetetty monestakin syystä, ja jäljellä on suomirievunkin
edessä mahdollisimman ankara eristäytyminen omavaraisuuden muurien taakse.
Myös energimielessä, eli turve uudelleen käyttöön, sekä soiden tuottokyvyn
kasvattaminen hiiltä sitomaan nyt kasvun minimitekijöinä olevia ravinteita
lisäämällä, sekä turvesuon vesitalouden parantamisen keinoin.

Polttonesteiden tuottaminen turpeesta lähtien on mahdollista lukuisia
reittejä pitkin, joita on jo tutkittu valmiiksi käyttöön otettaviksi.
Paljon rahanarvoista tavaraa tuottavaa työtä olisi suomipojille tarjolla,
eikä tarvitsisi kysellä hikisiltä rumpaleilta taikka muilta paremmilta
ihmisiltä että "elääks tolla".
---
soija tammi 9,82 maalis 9,87
maissi maalis 4,45 touko 4,51
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,49---5,58----6,00
touko 5,60----5,65----6,07
heinä 5,66----5,72----6,15
syys 5,79-----5,84----6,23
Pariisi vehnä
maalis 233,50 touko 236,75 syys 225,25 joulu 230,75
rapsi
helmi 541,75 touko 524,50 elo 473,75 marras 468
maissi
maalis 208 kesä 215 elo 219 marras 212,25

Tänään katsastetaan planeetan vehnätaseiden muutoksia aiemmista nykyiseen.
Koko planeetan taseet jätetään vielä sivuun, ja keskitytään vientiä
harjoittavien maiden kykyyn vastata kasvavaan kysyntään.
"Wasde" raporteista löytyy valmiiksi lasketut yhteiset taseet Argentiinan,
Australian, Kanadan, EU:n , Venäjän ja Ukrainan osalta, Usa on kuitenkin
erillään, kuin myös Kasakhstan.
Taulukko ilman Usaa ja Kasakhstania:

Kausi-----sato----oma kulutus ---vienti---loppuvarasto

2016/17-- 327,05--- 201,70------- 129,97--- 36,16
2017/18-- 333,09--- 131,17------- 131,17--- 39,61
2018/19-- 302,77--- 194,75------- 120,77--- 38,50
2019/20-- 308,51--- 179,16------- 141,84--- 32,41
2020/21-- 322,46--- 179,33------- 147,42--- 34,86
2021/22-- 327,13--- 185,70------- 142,40--- 39,71
2022/23-- 335,89--- 180,94------- 162,31--- 47,51
2023/24-- 324,35--- 180,22------- 165,53--- 39,88
2024/25-- 310,16--- 177,55------- 155,00--- 30,13

Taulukon aloitusvuodella oli planeetan vehnäntuotanto asukasta kohti huipussaan.
Asia ei juuri näyttädy viejien yhteisessä satomäärässä, se oli jo lähellä
omaa huippuaan, josta ei vielä ole selvää pudotusta näkyvissä, - paitsi kuluvan
kauden osalta.
Vientimäärät ovat tietenkin seuranneet satoa, - kuluvan kauden heikko sato
näkyy vientimäärän laskuna.

Taivaanmerkiksi kelpaa viejien loppuvaraston päätyminen vehnähuipun jälkeisen
ajan pienimmäksi.
Vientimaiden loppuvarastojen yleinen piirre on että ne päästetään säännöllisesti
aivan minimitasolle oman kulutuksenkin suhteen.
Tästä huolimatta vientiäkin joudutaan jarruttamaan tämän minimitasonkin
säilyttämiseksi.
Seurauksena on ollut etupainotteinen kysyntä, eli vehnää ostetaan siinä
pelossa että hinnat nousevat, taikka jopa jäädään ilman.
Kannattaa huomata että vehnän kysyntä ei ole vapaehtoinen harrastus, vaan on
kyse pakkotilanteesta kunkin ostajamaan väestön pitämiseksi leivän syrjässä
ja poissa mellakoista taikka kumouksista.

Vienti päätynee taulukon mukaista murheellisemmaksi varsin yleisen laatuvajeen
vuoksi.
Tästä syystä loppuvarastonkin määrä saattaa pudota paljonkin nyt arvioidusta
30 milj. tonnin määrästä, - kelvotonta tavaraa ei kannata säästellä, vaan
käyttää rehuksi.
Tämä koskee varsinkin EU:n taseita, - ei ole viedä mitä ostajat kelpuuttavat,
ja omaakin myllyvehnän tarvetta paikataan tuonnin turvin.
Yleensäkin vehnää ei ole kysyntää vastaavasti, - josta syystä ostajienkin
loppuvarastot koukkaavat vaarallisen pieniksi.
---
soija tammi 9,76 maalis 9,78
maissi maalis 4,43 touko 4,50
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,44----5,52----5,95
touko 5,54-----5,59----6,02
heinä 5,60-----5,68----6,10
syys 5,73------5,79----6,20
Pariisi vehnä
maalis 232,25 touko 235,25 syys 224,25 joulu 229,50
rapsi
helmi 537,50 touko 518,50 elo 469 marras 463,25
maissi
maalis 207,75 kesä 214,75 elo 218,75 marras 212

Täyttä roskaa. Ei ruoalla ole tällaista tärkeyttä että sitä pitäisi näin mitata. Järjettömästi liioiteltua. Maanviljelyssä kyse on oikeasti hyvin vaatimattomasta asiasta joka hoituu itsestään ilman mitään kuluja tai tarvetta mitata yhtään mitään. Etenkin kaikki USA:han liittyvä on erityisesti suurta huijausta tänä päivänä.