Boltzmannin aivot

Tuo yksi sekavimmista ja typerimmistä teorioista mitä on. Kaikkeen pätee vanha viisaus. yksinkertaisin teoria on lähes aina se oikea teoria.

Aivo ja mielen tietoisuus on tässä vaan kansantajuisesti termeillä selostettu tieteen popularisaation tapa kuvata fysiikan teoriaa.

Kyseinen termi aivot ja tietoinen mieli ei sinällään fysiikassa tieteenä tarkoita yhtään mitään

Sillä vaan yritetään yleislehdissä, EI tieteellisissä julkaisuissa, jonkun fysiikasta mitään ymmärrämättämän perustoimittajan tavalla kuvata fysiikassa esiintyvää ilmiötä, aivot ja tietoisuus tarkemmin tässä tarkoituksessa tarkoittaa eri kappaleiden välillä tapahtuvaa ei-biologista vuorovaikutusta.

Esim kitka voitaisiin kansantajuisesti selittää kuinka kaksi kappaletta "keskustelee" kohdatessa toisensa

Jos luette boltzmannin aivoista tieteellisiä julkaisuja ei yleislehtien kirjoituksia, niin harva ihminen Suomessa edes ymmärtää, mitä kyseisissä tieteellisissä julkaisuissa kuvataan ja tarkoitetaan, koska teoreettinen fysiikka tasoa merkityksellinen kansainvälinen teoria tulee jossain ihan eri tason ymmärryksessä kuin vaikkapa perusfysiikka lukiossa tai edes yliopiston maisteriopinnoissa vastaan.

Keksisitkö yhden lyhyen tapausesimerkin Missä teoreettisessa fysiikassa käytetään boltsman aivot ajatusta

Yksi klassinen esimerkki Boltzmannin aivojen käytöstä teoreettisessa fysiikassa on kosmologisten inflaatiomallien arviointi.

Jos esimerkiksi universumi on äärettömästi laajeneva ja täynnä satunnaisia kvanttifluktuaatioita, Boltzmannin aivojen syntymisen pitäisi olla todennäköisempää kuin koko maailmankaikkeuden synnyn kaltaisten monimutkaisten rakenteiden muodostuminen. Tämä johtaa paradoksiin: miksi havaitsemme kokonaisen järjestäytyneen universumin emmekä ole vain yksinäisiä tietoisuuksia satunnaisessa tilassa?

Tätä paradoksia käytetään testaamaan inflaatioteorioita: mikä tahansa malli, joka johtaa Boltzmannin aivojen ylivallitsevuuteen, voidaan todennäköisesti hylätä, koska se ei vastaa havaintojamme. Näin Boltzmannin aivot auttavat suodattamaan epäuskottavia kosmologisia malleja.

Tämä mainitaan myös usein:

Laplacen demoni on ajatuskoe, jonka esitti Pierre-Simon Laplace 1800-luvulla. Se kuvaa hypoteettista olentoa, joka tietää kaiken maailmankaikkeuden hiukkasten nykyisestä tilasta (sijainnit ja liikemäärät) ja hallitsee kaikki luonnonlait. Tällaisen täydellisen tiedon avulla demoni voisi laskennallisesti ennustaa kaiken tulevan ja selittää kaiken menneen.

Laplacen demoni on esimerkki determinismistä, eli ajatuksesta, että jos kaikki luonnonlait ja alkuehdot tunnetaan, kaikki tapahtumat ovat ennalta määrättyjä. Moderni kvanttimekaniikka, joka tuo esiin satunnaisuuden ja epätarkkuusperiaatteen, asettaa kuitenkin rajoituksia tälle näkemykselle.

Onko otettu huomioon että Boltzmanin aivot tai tietoisuuden sijaintipaikka voi olla äärimmäisen pienet ja yksinkertaiset. Riisinjyvää 10000x kertaa pienemmät. Mikä on aivojen toimintaperiaate? Mistä ajatukset tulevat? Tiedostamattomastako?

Jopa kärpäsillä on jonkinlaiset aivot ja kaikenlaisia kykyjä. Eräskin leikki kanssani lentämällä hetken takaperin. Ja Eräs teki itsarin lentämällä suoraan kynttilän liekkiin.

Ovatko tietoisuus ja ajattelukyky korkeinta mitä on ? Vai ovatko ne peruskauraa? Simppeleintä mitä voi olla?

Tästäkin puhutaan aika usein:

Maxwellin demoni on ajatuskoe, joka esiteltiin fysiikan historian tunnetuimmassa teoksessa, James Clerk Maxwells kirjoituksessa vuonna 1867. Tämä koe havainnollistaa toista lämpötilalakia ja termodynamiikan toista pääsääntöä
Kuvittele, että suljetussa astiassa on kahta eri lämpötilaa: kuumia ja kylmiä molekyylejä. Maxwellin demoni on kuvitteellinen olento, joka pystyy näkemään molekyylit ja avaamaan ja sulkemaan portin, joka erottaa kaksi tilaa. Demonin avulla kuumat molekyylit voisivat siirtyä yhteen puoleen ja kylmät toiseen, mikä johtaisi tilanteeseen, jossa yksi puoli olisi kuumempi kuin toinen ilman ulkoista energiansyöttöä
Tämä ajatuskoe herättää kysymyksiä energian ja entropian käsitteistä, sillä se vaikuttaa siltä, että se rikkoo termodynamiikan toista pääsääntöä, joka sanoo, että järjestelmän entropia ei voi laskea. Maxwellin demonin keskustelu on auttanut ymmärtämään entropian ja informaation välistä suhdetta, ja se on edelleen merkittävä aihe modernissa fysiikassa ja informaatioteoriassa.

Kyllähän teoreettiset fyysikot pohtivat myös aikamatkustusta, mutta veikkaisin että eivät tieteellisissä julkaisuissa.