näkkälärvi pelkää että viina loppuu ja tulee raittiiksi .

Antti lintman hiihtelee kekkosen jäljillä lapissa tarkastelee mistä kohtaa laitetaan lappi poikki ja annetaan venäjälle sdp vaali lupaus on niin himo sosialistilla pääministeriksi . kekkosen jalanjäljissä.

Kekkonen hiihti, Kekkonen kalasti.

Urho Kekkonen teki presidenttikaudellaan vuosina 1956–1981 yli 20 virkistysmatkaa Pohjois-Suomeen.

Tuhansia hiihdettyjä kilometrejä, kymmeniä pyydettyjä kaloja, lukuisia poseerauksia saamelaisten kanssa ja monia ylistäviä arvioita kittiläläisestä kuvataiteilijasta Reidar Särestöniemestä.

Ministeriaikoinaan UKK puhui Lapin puolesta ja ainakin näennäisesti vaikutti alueen jälleenrakentamiseen saksalaisten poltetun maan taktiikan jälkeen.

Kekkonen halusi vaalia mainettaan suurena Lapin ystävänä.

– Moni on minut elämäni varrella pettänyt, Lappi ei koskaan, Kekkonen ilmoitti Apu-lehden jutussa vuonna 1960.

Tuore dokumentti alleviivaa jo aiemmin 2000-luvulla julkisuudessa esillä olleita arvioita, että Kekkosen toiminta oli vähintäänkin kyseenalaista.

Hän oli pettämässä lappilaiset.


Urho Kekkonen harrasti maastohiihtoa. ILTALEHTI
Yleisradion julkaisualustoilla katsottavissa olevassa erinomaisessa uutuusdokumenttisarjassa Vaietut arktiset sodat tuodaan esiin, että Kekkonen halusi 1960-luvulla vaihtaa Lapin Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen menetettyyn Viipurin alueeseen.

– Lappi olisi halkaistu leveyspiirin 68 kohdalta. Kittilän, Muonion ja Sodankylän kuntien eteläosat olisivat jääneet Suomen puolelle, kirjailija Veikko Erkkilä sanoo dokumentissa.

Se tarkoittaa, että Suomi olisi menettänyt kokonaisuudessaan käsivarren seudun ja Ylä-Lapin, eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat.

– Ajateltiin, että se olisi ollut Neuvostoliitolle puskurivyöhyke Natoa vastaan. Tällaiseen suunnitelmaan eivät tietenkään Norja, Nato ja Ruotsi olisivat olleet mitenkään tyytyväisiä. Nämä spekulaatiot jäivät elämään vuosiksi ja vuosikymmeniksi, kirjailija Pekka Iivari toteaa dokumentissa.

Asiasta uutisoitiin Suomessa tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 2007, kun sanomalehti Kalevassa julkaistiin tutkijoiden Juha Pohjosen ja Jussi Pekkarisen kirjoittama artikkeli.

Kekkosen väitettiin tarjonneen Lappia Leonid Brežneville vuonna 1968. Neuvostoliiton johtaja ei suostunut alueiden vaihtokauppaan.

Tohtori Alpo Rusi sanoo vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan Yhdessä vai erikseen, että vuonna 1972 Kekkonen nähtävästi teki aloitteen sotilasjohtajien salaisista neuvotteluista Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Neuvoteltiin diilistä, jonka perusteella puna-armeija voisi käyttää Lappia vapaasti joko hyökkäyksessä tai puolustuksessa Natoa ja Ruotsia vastaan.


Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev (vas.) ja Suomen presidentti Urho Kekkonen olivat läheisissä tunnelmissa Helsingin Etyk-kokouksessa vuonna 1975. Iltalehti
Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Kunnianosoituksena entiselle presidentille se sai nimekseen Urho Kekkosen kansallispuisto.

Se on ainoa Suomen neljästäkymmenestäyhdestä kansallispuistoista, joka on nimetty henkilön mukaan.

Jos Lappi olisi mennyt Neuvostoliitolle, kansallispuistoa ei vuonna 1983 olisi perustettu Suomen maaperälle.

Nykytietojen perusteella on validia arvioida, pitäisikö nimi vaihtaa esimerkiksi Koillis-Lapin kansallispuistoksi.

Nimimuutoksen myötä tämän tekstin alussa esitetyn Juice Leskisen kynäilemän säkeen viimeinen rivi toteutuisi.

Nyt se on Kekkonen riisuttu alasti.


Nykytietojen perusteella on validia arvioida, pitäisikö Urho Kekkosen kansallispuiston nimi vaihtaa esimerkiksi Koillis-Lapin kansallispuistoksi. AOP