Jatkoa Nojatuoliin,,

Hyvää sunnuntaiaamun jatketta, päivä jo kohta tavoitetaan.
Nukuin kahdeksaan, sitten jotain touhuilin ja vähän myöhässä olen.

Brinkkala kyselit tuota nukahtamiskonstia, minulla on ollut se rentoutustaito jo pitkään, saan unen päästä melkein heti, kun saan pääni kaivettua hyvään asentoon.
Olin joskus joogatunneilla ja siellä opeteltiin rentoutumaan ja se on hyvin toiminut, kun joka kohdan kehostaan saa niin sanotusti löysään tilaan, ei jännitettä missään, uni taatusti tulee.
Minun huonosti nukkuminen johtuu varmaan unien määrästä, niitä näen paljon ja uni ei siten ole täydellistä.
Ajatukset pitäisi myös saada karkotettua, jos paljon asioita jää mieleen päivästä, niitä pohtien ei uni tule.
Toivon uniesi selkeytyvän ja saat lepoa tarvittavan määrän, minulla määräksi kertyy kahdeksan tunti, vähän pätkien kylläkin.

Noista hoivakodeista vielä sen verran, että jos potilas on mieleltään virkeä varmaan saa haluamansa, mutta jos ei muista missä on, miten pitäisi toimia, on henkilökunnan hoidettavissa.
Muistissani on anoppini, joka viimevuodet asui hoitolaitoksessa, oma huone, omat tavarat, mutta niin erakoitunut, ettei halunnut mihinkään mukaan mennä, ehkä se tuntui niin surulliselta, että toivon voivani elää oman elämän omassa kodissa.
En muista häntä iloisena koskaan siellä ollessaan, kai se jokaiselle omat ajatukset aikaan saa, ikävältä vaikutti.

Taidan paistaa puolukkapiirakan, nyt sellainen mielessä pyörii, pitää näitä mielitekoja yrittää aina toteuttaa, sekin hyvää mieltä antaa.
Kukkien kastelu on pyhäpäivän hommia, aika rutiinien täyttämää tämä elämäni on, joka päivälle joku tärkeä tekeminen, ajatus siitä syntyy, että olen ahkera ollut;)
Voisi sanoa, että kaavoihin kangistunut ollen, mutta pois se minusta, elämäni on sisältöä täynnä juurikin töiden suunnittelun avulla.

No niin, tässäpä tyhjä alusta on täyttämistä varten, tervetuloa kirjoittelemaan

315

3936

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hyvää päivää!
      Kiitos Hil-la vinkeistä. Kyllä minä olen yrittänyt noita hengitys- rentoutusharjoituksia. Minulla tuppaa menemään keho ja mieli ylivireystilaan samalla, kun olen väsynyt.
      Sain viime yönä unta n. 7 h. Oli kaunis päivä eilen, sulat tiet. Olin paljon ulkona, välillä istuin penkillä lämmikkeen päällä, olin ja katselin vaan.
      Aiemmin syksyllä tein rauhallisen iltalenkin, silloin nukuin n. 6-7 h. Sitten tuli liukkaat. Pieni lumikuorrute on taas maassa. Täytyy kuitenkin vaikka talon ympäri kiertää, jos se happi onkin mun unilääke :)
      Helmikuussa kuitenkin jo ollaan, helpottanee pikkuhiljaa.
      Tuumasta toimeen ja menoksi :)

      Hyvää pyhäpäivän jatkoa!
      /ex-brinkkala

      • Anonyymi

        Uni, tai sen kesto ja laatu on taas minullakin hakusessa. Liikaa tapahtumista ja liikaa kierroksia - näin sitä itselleni selittelen.
        Hil-lan ja brinkkalan pohdinnat antoivat tietysti lisävalaistusta asiaan. Tuttuja juttuja, mutta unohtuvat välillä - tai sitten ei vaan "jaksa" niihin paneutua vaan antaa periksi ja yrittää tehdä valvomisesta miellyttävää..)) Hyvä kirja auttaa paljon, minua.

        Fyysinen aktiivisuus on ilman muuta hyväksi, mutta aina ei jaksa itseään piiskata sille iltalenkillekään ja urbaani ympäristö ei muutenkaan houkuta vanhaa liikkeelle ilta-aikaan.
        Juoksumatollakaan ei viitsi askeltaa, ellei ulos näe.

        No. Pieniä murheita, ei pitäisi edes mainita, kuten ei tätä loputonta juoksemista verikokeissa ja silmätippojen kanssa ähräämistäkään. En löytänyt itselleni edes vertaistukiryhmää riittävän läheltä.
        Ei oiken houkuta matkata ilta-aikaan toiseen kaupunkiin.

        Kun oma lonkkaleikkaukseni tehtiin kolme vuotta sitten, se tuntui olevan läpihuutojuttu, kuulin vain onnistuneista leikkauksista. Kun tuttuni joutui leikkauspöydälle vuosi sitten, olin yllättynyt, kun hän ensin joutui viipymään sairaalassa kuumellun vuoksi eikä taida oikein vieläkään olla tyytyväinen leikkaustulokseen, kipuilua on ollut. Samaa kertoi toinen tuttu 57-vuotiaasta veljestään.
        En minäkään epäile hoitohenkilöstön ammattitaitoa, mutta resurssien puutteesta on puhuttu vuosia, yleensä pula on kai hoitajista, ei niinkään kirurgeista. Samoin maallikkokin pystyy näkemään puutteita sairaalahygieniassa.
        Niin että taitaa jo olla lottovoitto tuo leikkauksen onnistuminen ensi yrittämällä ?

        Minulta leikattiin pari vuotta sitten näköä haittaava lippaluomi - julkisella puolella, koska se oli pari tuhatta edullisempi kuin yksityisellä puollella. Heti pystyin itsekin näkemään, että tulos ei ollut hyvä. Kirurgi ei "viitsinyt" poistaa luomen yläpuolella olevaa rasvapattia mikä tietysti vaikutti lopputulokseen. Ehkä hyvä niin, koska tutulta se poistettiin, mutta osuttiin johonkin hermoon ja luomi ei laskeutunut kunnolla, vaan silmä jäi raolleen. Vieläkään ei ole korjausleikkaukseen päässyt, vai eikö uskalla hakeutua ?

        Näistä ei ehkä pitäisi kertoa koska epäonnistumiset ovat ymmärtääkseni kuitenkin marginaalisia. Silti niistä puhuminen tuntuisi kuitenkin olevan paikallaan, koska hoidon tason laskeminen ei nyt ainakaan palvele ketään... Uusintaleikkauksista tulee tietysti lisäkustannuksiakin, harmin, kivun ja säryn lisäksi.

        Yksi kuriositeetti muistui vielä mieleen omasta sairaalajaksostani. Samassa huoneessa kanssani oli yli 80-vuotias anestesialääkäri, jolle lonkkaleikkaus tehtiin yhdeksättä kertaa ! Hän kyllä otti syytä omallekin kontolle. Hän harrasti tanssia "..)) ja melkein heti leikkauksen jälkeen hän otti lattiallla muutaman tanssiaskeleen ja kävi tietysti henkilökunnan kanssa "kiivasta" keskustelua tarjotuista särkylääkkeistä...Mutta silti - hänkin sai tarvittavan hoidon ja saattoi jatkaa tanssimista..))

        Voimia ja kärsivällisyyttä lonkkapotilaalle ja kaikille muillekin kärsiville...
        demeter1


    • Anonyymi

      Ei kahta ilman kolmatta. Lonkkani leikattiin jo kolmannen kerran. Sairaskuljetustaxi toi minut lauantai-iltana OYS-yliopistolliseen sairaalaan, jossa minut vietiin suoraan leikkaussaliin.
      Leikatun lonkan olivat sairaalabakteerit jo ensimmäisen leikkauksen aikana saastutteneet.
      Nyt naiskirurgi korjasi miesten töpeksinmät
      Ehkäpä vaikein on takana, tosin kivut ovat vielä kauankin seuranani. Yöt kuin myös välillä päivätkin nukkua tuhisen. Kipujahan ei tarvitse kärsiä, lääkkeet tasapainottavat.

      Esikoisemme minun mieheni ovat juuri nyt apunamme käytännön järjestelyissä. Milloin ambulanssiralli loppuu jää nähtäväksi. Ehkä kerkiän nähdä mieheni ja hänen tyttärensä ennen kuin he lentävät Hollantiin.

      Kyllä meitä ikäihmisiä hyvin hoidetaan, suurinosa
      kirurgianosaston jalka- ja lonkkapotilaista on ikäihmisiä.

      • Korppis kuittaa.


      • Anonyymi

        Tuleekohan sinusta ihmistä enää ikinä :(((


      • Anonyymi

        Kyllä sinua nyt koetellaan enemmän kuin laki ja hyvät tavat sallii.

        Sairaalabakteereista on tullut varsinainen riesa. Minäkin sellaisen sain v.2012 ja jouduin olemaan Kys:issä viikon. Hoito oli maksutonta, koska Kys:istä sen pöpön sainkin.

        Jospa nyt pääsisit kuntouttamaan itseäsi lopultakin.
        Toivotaan niin.

        Tsemppiä!

        kylmätotuus


      • Anonyymi

        Miten se sinun kaatuminen, oliko se mieslääkärin töpeksintää? Sairaalabakteeri taitaa olla merkki sairaalan huonosta hygieniasta, ei lääkärin vika sekään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se sinun kaatuminen, oliko se mieslääkärin töpeksintää? Sairaalabakteeri taitaa olla merkki sairaalan huonosta hygieniasta, ei lääkärin vika sekään.

        Kummastakohan sairaalasta se pöpö loppujen lopuksi on, kun on veivattu edestakaisin ja välillä kotiinkin. Syyttelevät sairaalat vain toinen toisiaan, kun itse töpeksineet leikkauksen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kummastakohan sairaalasta se pöpö loppujen lopuksi on, kun on veivattu edestakaisin ja välillä kotiinkin. Syyttelevät sairaalat vain toinen toisiaan, kun itse töpeksineet leikkauksen.

        Hyvää huomenta ja uuden viikon alkua.
        Viikot vierivät, ei oikein tajuakaan mihin aika menee, ikä karttuu.
        Katselin FB:sta kaksosten elämää ja tuli mieleen, että kai minäkin joskus tuosta aloitin, suloisia pieniä tyttösiä nämä poikani tyttären lapsoset.
        Tänään taas LaPromesa päivä, ohjelmaa iltapäiväksi, kiva kun on jotain odotettavaa.
        Niskani on kipeä, olen niin uutterasti pelannut Mahjongia, niska ja kädet uupuu, mutta peli kiehtoo.

        Onpa nuo vastoinkäymiset nyt kovanlaisia sinulla korpikirjailija, mutta sanotaanhan että kolmas toden sanoo ja näin toivon kohdallasi myös olevan.

        Monella lenkki ja muu happihyppely unen antaa, tai rasitus myös unen saannin lääke.
        Muistan mökillä ollessa, kun päivän uurasti pihatöiden kanssa, hyvä kun sänkyyn ehti, kun uni vei mennessään.
        Kohta kevätaurinko lämmittää ja voi jo istahtaa puiston penkille, aiemmin jo parvekkeelle voi tuoliin pesän tehdä.
        Mieliala valoisuuden avulla noususuunnassa, ja tuntuu kuin elämä hymyilisi paremmin kuin pimeyden kanssa eläessä.
        Vaikka nämä' neljävuodenaikaa on totuttu kohtaamaan, aina se kevääntulo ihmeelliseltä tuntuu.
        Mullan vaihto kukille alkaa olla ajankohtainen sekin. sitten päivittäinen seuraaminen onnistuiko kasvu vauhtiin, aina jotain uutta elämään syntyy mitä odottaen seuraa.

        Nyt pitää asioida pankissa, muutama lasku odottaa maksuun panoa, sitten aikanaan tili hupenee niiden osalta, mutta aina on vielä elämiseen jäänyt tarpeeksi, ihana elää aikaa ettei velkaa kenellekään, kerkesi sitäkin maksaa, kun kaikki oli työllään hankittava.
        Hyvän elämän ehti mieheni minulle järjestää, harmi, että niin vähän aikaa sai nauttia kättensä töistä.
        Yhdessähän ponnistimme, mutta hänen osuutensa paljon suurempi oli.

        Hyvää päivän jatkoa ja pieni pakkanen piristää, jos ulkoilemaan kykenee.


      • korppis
        Anonyymi kirjoitti:

        Kummastakohan sairaalasta se pöpö loppujen lopuksi on, kun on veivattu edestakaisin ja välillä kotiinkin. Syyttelevät sairaalat vain toinen toisiaan, kun itse töpeksineet leikkauksen.

        Terveiset täyshoidosta@

        Sairaakabakteeri nimitys ei itseasiassa kerro mistä bakteeri on lähtöisin. Jokaisessa meissä ihmisissä on iholla bakteereita. Kun iho avataan kuten leikkauksessa voi bakteereita päästä livahtaa leikkaushaavan kautta sisään ja aiheuttaa esim. kuten minulle tulehduksen leikatulle alueelle.

        Kolmas leikkaus oli ns. puhdistusleikkaus. Nyt olen sidottu piuhoihin, jotka vievät antibiotteja suoraan vereen. Lisäksi minulla on kaksi piuhaa leikkaushaavassa imenässä kudosnestettä ulos.

        Hygieenia on luonnollisesti tärkeää, mutta kannamme mukanamme pientä vihollista, joka voi kääntyä meitä vastaan, varotoimista huolimatta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuleekohan sinusta ihmistä enää ikinä :(((

        Olen enempi optimisti kuin pessimisti.
        Kyllä minä vielä tästä nousen, rakkaus kantaa.


      • korppis kirjoitti:

        Olen enempi optimisti kuin pessimisti.
        Kyllä minä vielä tästä nousen, rakkaus kantaa.

        On sinulla kyllä ollut huonoa tuuriakin tuon lonkkaleikkauksesi kanssa. Oikeassa olet niiden sairaalapöpöjen kanssa, hygienia on tosi tärkeää leikkauksissa juuri näiden ihmisten omien luonnollisten "vihollisten " takia. Luin muuten juuri jostain, että kaikki vaatteet joita pidetään ihoa vasten pitäisi pestä vähintään 60 asteessa , koska 40-asteinen vesi ei tapa ihossa asuvia stafyylikokkeja.
        No, kyllä ne sinusta pitävät nyt hyvän huolen ja optimistinen asenteesi auttaa parantumiseen, tsemppiä ja halit,


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        On sinulla kyllä ollut huonoa tuuriakin tuon lonkkaleikkauksesi kanssa. Oikeassa olet niiden sairaalapöpöjen kanssa, hygienia on tosi tärkeää leikkauksissa juuri näiden ihmisten omien luonnollisten "vihollisten " takia. Luin muuten juuri jostain, että kaikki vaatteet joita pidetään ihoa vasten pitäisi pestä vähintään 60 asteessa , koska 40-asteinen vesi ei tapa ihossa asuvia stafyylikokkeja.
        No, kyllä ne sinusta pitävät nyt hyvän huolen ja optimistinen asenteesi auttaa parantumiseen, tsemppiä ja halit,

        Sairaslabakteeriin ei tehoa tavalliset antibiootit, syynä että on liikaa käytetty antibiootteja. Siksi ne tulehdukset on vaikea hoitaa. Jos ei ole vastustuskyky kunnossa , niin tuo tulehdus iskee herkemmin, elimistö ei kykene torjumaan.
        Tuo 60 asteen pesu on kyllä pitkään ollut tiedotettu ja vuodevaatteet välillä 90.


      • korppis kirjoitti:

        Terveiset täyshoidosta@

        Sairaakabakteeri nimitys ei itseasiassa kerro mistä bakteeri on lähtöisin. Jokaisessa meissä ihmisissä on iholla bakteereita. Kun iho avataan kuten leikkauksessa voi bakteereita päästä livahtaa leikkaushaavan kautta sisään ja aiheuttaa esim. kuten minulle tulehduksen leikatulle alueelle.

        Kolmas leikkaus oli ns. puhdistusleikkaus. Nyt olen sidottu piuhoihin, jotka vievät antibiotteja suoraan vereen. Lisäksi minulla on kaksi piuhaa leikkaushaavassa imenässä kudosnestettä ulos.

        Hygieenia on luonnollisesti tärkeää, mutta kannamme mukanamme pientä vihollista, joka voi kääntyä meitä vastaan, varotoimista huolimatta.

        Eihän semmosta olekaan,kuin sairaalabakteeri.
        Siitä tuli yleisnimi kaikille sairaalassa saaduille infektioille.
        Madiahan sitä lanseerasi suurin kirjaimin, silloin, kun MRSA (metisilliiniresistenttistafylococcusaureus)

        Ikuisesti jäänyt mieleen opettajan sanat ´´aina kun mennään ihon alle, se on riski.´´

        On Sinulla nyt riesaa, mutta onneksi olet selviytyjä ja on sitä tukiverkostoakin.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Terveiset täyshoidosta@

        Sairaakabakteeri nimitys ei itseasiassa kerro mistä bakteeri on lähtöisin. Jokaisessa meissä ihmisissä on iholla bakteereita. Kun iho avataan kuten leikkauksessa voi bakteereita päästä livahtaa leikkaushaavan kautta sisään ja aiheuttaa esim. kuten minulle tulehduksen leikatulle alueelle.

        Kolmas leikkaus oli ns. puhdistusleikkaus. Nyt olen sidottu piuhoihin, jotka vievät antibiotteja suoraan vereen. Lisäksi minulla on kaksi piuhaa leikkaushaavassa imenässä kudosnestettä ulos.

        Hygieenia on luonnollisesti tärkeää, mutta kannamme mukanamme pientä vihollista, joka voi kääntyä meitä vastaan, varotoimista huolimatta.

        Miksi sitten syytit lääkäreitä tunaroinnista?


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Eihän semmosta olekaan,kuin sairaalabakteeri.
        Siitä tuli yleisnimi kaikille sairaalassa saaduille infektioille.
        Madiahan sitä lanseerasi suurin kirjaimin, silloin, kun MRSA (metisilliiniresistenttistafylococcusaureus)

        Ikuisesti jäänyt mieleen opettajan sanat ´´aina kun mennään ihon alle, se on riski.´´

        On Sinulla nyt riesaa, mutta onneksi olet selviytyjä ja on sitä tukiverkostoakin.

        Mitä tarkoittaa että on selviytyjä? Eikö kaikki sitä ansaitse ja halua olla? Minun mieheni kuoli sepsikseen eli verenmyrkytykseen leikkaushaavan tulehduttua vaikka oli aina niin reipas , terveesti elävä ja positiivinen .Suuresti rakastavia, tukena olevia omaisia ja ystäviä oli paljon hänen elämässään ja tietysti lääketiede ja hyvä hoito. Ei selvinnyt. Oliko luuseri?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa että on selviytyjä? Eikö kaikki sitä ansaitse ja halua olla? Minun mieheni kuoli sepsikseen eli verenmyrkytykseen leikkaushaavan tulehduttua vaikka oli aina niin reipas , terveesti elävä ja positiivinen .Suuresti rakastavia, tukena olevia omaisia ja ystäviä oli paljon hänen elämässään ja tietysti lääketiede ja hyvä hoito. Ei selvinnyt. Oliko luuseri?

        Ei ollut luuseri. Kävi vain huono tuuri.
        Kaikkea hyvää sinulle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa että on selviytyjä? Eikö kaikki sitä ansaitse ja halua olla? Minun mieheni kuoli sepsikseen eli verenmyrkytykseen leikkaushaavan tulehduttua vaikka oli aina niin reipas , terveesti elävä ja positiivinen .Suuresti rakastavia, tukena olevia omaisia ja ystäviä oli paljon hänen elämässään ja tietysti lääketiede ja hyvä hoito. Ei selvinnyt. Oliko luuseri?

        Eihän tässä nyt mistään luuserista ole kyse, tälläisten asioiden äärellä.
        Sepsis on vienyt perusterveitäkin.

        Voimia Sinulle, onhan tuo ollut kova paikka.


    • Pikkupakkasella alkoi helmikuu etelärannikollakin, , mutta maa on paljas, hohtavista hangista voi vain unta nähdä. Reipas kävely merenrantatietä ja kuntoportaat korkealle kalliolle saivat veren kiertämään ja happea aivoihin, sai puhtia viikon alkuun.

      Huonekasvien hyvinvointia onkin aika pian tarkistaa, vielä annan niille lisävaloa tämän helmikuun ajan. Viikkorutiinit ovat hyödyllisiä, kuten Hillan sunnuntainen kukkienkastelu. Joskus tulee varmuuden vuoksi lisättyä vettä, vaikka kasvi ei sitä kaipaa, ylikastelulla olen monta viherkasvia pilannut. Joulukukkien aika on ohi, kompostoin viimeisenkin joulutähden, vaikka kyllähän se viherkasvinakin menestyisi. Nyt tarttuu joka ostosreissulla tulppaaninippu mukaan, väreissä täyskirjo.

      Ikävää kuulla korppiksen vastoinkäymisistä, viheliäinen riesa tuo sairaalabakteeri. Mahdollisimman hyvää toipumista toivotan, aika siinäkin tekee tehtävänsä, sipulikukstkin vielä uinuvat mullan ja roudan alla. 🌷

    • Anonyymi

      Nyt se tipaton tammikuu loppui ihan huomaamatta. Meidän K-kaupassa on viinit piilotettu niin hyvin hyllyjen väliin, että en koskaan huomaa edes vilkaista niitä.
      Kauanko niitä onkaan jo myyty kahvipakettien ja kauraryynien ohessa? En ole koskaan muistanut ostaa. Niin että tipattomana tässä vaan hiippaillaan.
      Kaukolämpö reistaili viime viikolla. Huoltomiehet kävivät huoltamassa, ja lämpö nousi - ja nousi!! Kyllä mulle vähempikin riittäisi. Olen säätänyt mittareita ja pudottanut lämpöä, mutta aina vaan mittari on reilusti yli 20 C. Eihän se muuten mitään, mutta nyt uhkaavat pakkasilla, ja lämpölasku kasvaa.
      Pari sähkömiestäkin on käynyt, kun olen ostanut uusia valaisimia ikivanhojen tilalle. 5 valaisinta tämän vuoden aikana.
      Polttivat proppuja ja sammuivat vähän väliä. Talo alkaa olla ikääntymässä ja vanhuuden vaivojen vallassa. Pihanurmikollakin oli taas kaivuri tänä aamuna. Kaivaa kuoppaa viereisen asunnon seinän taakse. Nostelee isoja kivenmurikoita kasaan. Jäävätköhän ne siihen, kun työ joskus on valmis!
      En ole vaivoineni yksin!
      Hyvää alkavaa viikkoa. Kevättä kohden mennään, edes joku valopilkku sentään tässä murheen laaksossa. :))
      Mkr.

    • Anonyymi

      Tervehdys!
      "Mieluummin överit kuin vajarit"! On nuorison käyttämä sanonta vähän kaikkeen.
      Tällä mummolla meni eilen pahasti "överiksi". Olin synttäreillä ja maistoin "kinderkakkua". Olipa imelää. En yleensä edes maitosuklaatakaan syö, vaan tummaa suklaata, 80 % palan tai kaksi.
      Sokerihumalahan siitä tuli ja etova olo. Elimistö kertoi, että liika on liikaa kaikessa.

      Voi sentään Korppis, kyllä olet nyt riepotusta saanut.
      Nuo bakteerit ovat aina kakspiippuinen juttu. Tietty määrä tarvitaan kotioloissa, että vastustuskyky säilyisi.
      MRSA- sairaalabakteeri oli oikein iso riesa vuosikymmen sitten ja tuli jäädäkseen.

      Mikäli oikein luin ja tulkitsin, on puolisosi menossa synnyinmaahansa ja hänellä on siellä aikuisia lapsia. Siinä mielessä ehkä hyvä, että kun pääset kotiin voit keskittyä vain itseesi. Ei tarvitse huolta kantaa toisen hyvinvoinnista. Ikävähän tietysti on, mutta fyysinen toipuminen ehkä nopeampaa.
      Tsemppiä edelleen ja pian jo kevätauringossa paistattelet.

      Minä tässä mietin, että pitäisikö "detox-kuuri" ottaa. No ei sentään, riittänee, että pari päivää kevennetysti.
      "Viherpiiperryksen" olen aloittanut muuntautumalla "ituhipiksi" ;) Kasvatan ituja ja oraita pöytäkasvihuoneessa.

      Maanantai on hyvä päivä!
      /ex-brinkkala

      • Anonyymi

        No kyllä siinä kotona pitäisi joku olla turvana ainakin ekat päivät.Kun se hoivaviettikin ehti herätä 90vuotiaana.Mutta onhan tuokin näkökohta että pois jaloista. jotta saa rauhassa sairastaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä siinä kotona pitäisi joku olla turvana ainakin ekat päivät.Kun se hoivaviettikin ehti herätä 90vuotiaana.Mutta onhan tuokin näkökohta että pois jaloista. jotta saa rauhassa sairastaa.

        Ai tarvitsee "vierihoitajan"? Itselläni ei ole lonkkaleikkauksesta kokemusta. Mielikuvitus kertoo, että rollaattori olisi paras tuki. Karmii ajatus, että olisi joku käsipuolessa tukemassa vaikka vessareissulla. Horjahdus ja mätkähdettäis lattialle kipeän lonkan päälle ja avustajan paino olisi lisänä.
        Woltti kuskaisi valmisruuat ja mikrolla lämmittäisin. Viikonloppuna lapset lataisi jääkaapin täyteen.
        Sosiaalinen puoli hoituisi videopuheluilla.
        No joo, minä olen introvertti ja kärsisisin hyysäämisestä, siitä on kokemusta.
        Olemme erilaisia kaikki ihmiset tykkänään.

        Minä kävin ylimääräisessä vesijumpassa ja saunassa hikoilemassa eilisiä sokerisia kuona-aineita. Nyt on parempi olo.
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ai tarvitsee "vierihoitajan"? Itselläni ei ole lonkkaleikkauksesta kokemusta. Mielikuvitus kertoo, että rollaattori olisi paras tuki. Karmii ajatus, että olisi joku käsipuolessa tukemassa vaikka vessareissulla. Horjahdus ja mätkähdettäis lattialle kipeän lonkan päälle ja avustajan paino olisi lisänä.
        Woltti kuskaisi valmisruuat ja mikrolla lämmittäisin. Viikonloppuna lapset lataisi jääkaapin täyteen.
        Sosiaalinen puoli hoituisi videopuheluilla.
        No joo, minä olen introvertti ja kärsisisin hyysäämisestä, siitä on kokemusta.
        Olemme erilaisia kaikki ihmiset tykkänään.

        Minä kävin ylimääräisessä vesijumpassa ja saunassa hikoilemassa eilisiä sokerisia kuona-aineita. Nyt on parempi olo.
        /ex-brinkkala

        Illan korvaa@

        Olen tilannut kodinhoidosta hoitoapua. Tarvitsen antibiotin laittajan ja pesuapua. Lisäksi tilasin turvapuhelimen. Serkut on informoitu avustusjärjestöön. ; ))

        Siirryn yläkertaan enkä käytä rappusia. Olen myös tilannut siivoojamme ripsuamaan ja vaihtamaan sänkyvaatteet. Ruoka-yms tilaus kotiin kuljetettuna.

        Täällä sairaalassa on kainosteluni karisseet, pyllynpuuhkimisapu on ollut tervetullutta.

        No, aika näyttää miten selviän, mutta apua saa niin fyysistä kuin psyykkistä jos tarvis iskee.

        Mieheni lähetti kuvan. Tytär oli leikannut hänen hiuksensa. Lopputulos kuin tekemäni.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Illan korvaa@

        Olen tilannut kodinhoidosta hoitoapua. Tarvitsen antibiotin laittajan ja pesuapua. Lisäksi tilasin turvapuhelimen. Serkut on informoitu avustusjärjestöön. ; ))

        Siirryn yläkertaan enkä käytä rappusia. Olen myös tilannut siivoojamme ripsuamaan ja vaihtamaan sänkyvaatteet. Ruoka-yms tilaus kotiin kuljetettuna.

        Täällä sairaalassa on kainosteluni karisseet, pyllynpuuhkimisapu on ollut tervetullutta.

        No, aika näyttää miten selviän, mutta apua saa niin fyysistä kuin psyykkistä jos tarvis iskee.

        Mieheni lähetti kuvan. Tytär oli leikannut hänen hiuksensa. Lopputulos kuin tekemäni.

        No niin, pienellä suunnittelulla kaikki hoituu. Pyykkejäkin voi kerätä, pölyt ei karkaa. Tilapäistähän tuo on, kun vähän sormien välistä oppii katsomaan. Pesut minä kokisin hankalimpana, mutta pesupyyhkeellä hoituu ja jos on pidee.
        Sinulla varsinainen armeija apuna, joten ei hätiä mitiä.
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Illan korvaa@

        Olen tilannut kodinhoidosta hoitoapua. Tarvitsen antibiotin laittajan ja pesuapua. Lisäksi tilasin turvapuhelimen. Serkut on informoitu avustusjärjestöön. ; ))

        Siirryn yläkertaan enkä käytä rappusia. Olen myös tilannut siivoojamme ripsuamaan ja vaihtamaan sänkyvaatteet. Ruoka-yms tilaus kotiin kuljetettuna.

        Täällä sairaalassa on kainosteluni karisseet, pyllynpuuhkimisapu on ollut tervetullutta.

        No, aika näyttää miten selviän, mutta apua saa niin fyysistä kuin psyykkistä jos tarvis iskee.

        Mieheni lähetti kuvan. Tytär oli leikannut hänen hiuksensa. Lopputulos kuin tekemäni.

        Miten pääset vessaan, se on monta kertaa päivässä ja yölläkin tehtävä ja nyt ei saa enää kaatua? Voisiko käyttää tilapäisesti vaippoja, niin ei tarvitse riskeerata? Kun on kova kipulääkitys, sekin voi huimata ja tulee riski kaatua. Eikö jonkun pitäisi tulla ihan olemaan kanssasi, ei vain käväisemään? Paranemista!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten pääset vessaan, se on monta kertaa päivässä ja yölläkin tehtävä ja nyt ei saa enää kaatua? Voisiko käyttää tilapäisesti vaippoja, niin ei tarvitse riskeerata? Kun on kova kipulääkitys, sekin voi huimata ja tulee riski kaatua. Eikö jonkun pitäisi tulla ihan olemaan kanssasi, ei vain käväisemään? Paranemista!

        Onko helpompi kuljetella vaippoja roskikseen kuin käydä veskissä? Matka lienee saman pituinen.


    • Ehtoota@


      Voimat meni aamusta, sen verran haipakkaa oli. Nukuin aamu-sessioiden jälkeen vetämättömänä pari tuntia.

      Suunnittelivat kotiuttamista, hakivat toimenpidehuoneeseen pelästyin, mutta minulle selvitettiin mistä oli kyse. Anestesianlääkäri asensi pitkäaikaiskanyylin oikean kainalon alle.Pääsen eroon piuhasta ja antibiotit juoksutetaan suoraan kainalon alta verenkiertoon.

      Kohta otetaan pois dreeni ja sen piuhat. Kysyin lääkäriltä miten voin parhaiten edesauttaa paramistani.

      Syö hyvin.

      Luulen, että olen tämän kolmen viikon aikana laihtunut, joten ei kun syömään.

    • Olen vieläkin tolaltani.
      Avasin pankin sivut ja oli hyväksymättömissä maksuissa kaksi kpl 1700 euron laskua.
      Lasku oli joltain lähi-itään osoittavalla nimellä mutta saksaan johti pankkiteidot.
      Hermostuin kun ei tahdo puhelimella päästä pankkiin eikä oikein mihinkään.
      Jos olisin ollut huolimaton niin nyt olisi tilillä 3400 euroa vähemmän.
      Tilinumerot poistettiin, pitää mennä pankkiin tekemään uudet.
      Mietin jopa sitäkin että poistanko kokonaan verkkopankin ja alan hakemaan rahat kassalta. Mutta hankalaksi ja kalliiksi sekin tulee jos joutuu maksamaa laskujen maksusta ym...
      Minulla on aika hintava ja "hyvä" virustorjunta, mutta ei näy auttavan.
      Kirjoitan siksi että kannattaa olla valppaana.

      • Anonyymi

        Väitetään, että mobiilipankki olisi turvallisempi, kuin verkkopankki.
        Itselläni on molemmat.


      • Anonyymi

        Minulla on E-laskuna lähes kaikki vakituiset laskuni, enkä päivittäin käy tilillä tarkistamassa tilannetta.
        Minulta olisi mennyt tuollaiset haamulaskut maksuun! Tosin summa on niin iso, että olisi ehkä jäänyt maksamatta, minulla on joku esto maksatuksessa.
        Pelkään juuri noita salakähmäisiä yrityksiä, ja sen vuoksi en koskaan osta mitään netistä, joten en ole naputtanut sinne tilinumeroani. Auttaako se varjeltumaan hyökkäyksiltä?
        Mkr.


      • Miten on mahdollista, että joku voi lähettää laskun toisen pankkiin, jos ei ole mitään laskutussopimusta.
        Osaako pankki sanoa, kuinka sinne on päästy.
        Tuo mobiilitunnistus, josta Ano mainitsi, on kuulemma hyvä ainakin siinä, ettei tarvitse käyttää pankkitunnuksia, jos ostaa jostain jostain tai käy viranomaissivuillla.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Miten on mahdollista, että joku voi lähettää laskun toisen pankkiin, jos ei ole mitään laskutussopimusta.
        Osaako pankki sanoa, kuinka sinne on päästy.
        Tuo mobiilitunnistus, josta Ano mainitsi, on kuulemma hyvä ainakin siinä, ettei tarvitse käyttää pankkitunnuksia, jos ostaa jostain jostain tai käy viranomaissivuillla.

        Mobiilipankista oli kyse, ei mobiilitunnuksesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mobiilipankista oli kyse, ei mobiilitunnuksesta.

        Ai juu, sekotin.


      • Anonyymi

        Mikä pankki sinulla on köytössäsi?


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Ai juu, sekotin.

        Tarkoitatte varmaan MOBIILIVARMENNETTA.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatte varmaan MOBIILIVARMENNETTA.

        Kirjoitin mobiilitunnistus, eikö se samaa tarkoita kun varmenne.
        En kirjoittanut mobiilitunnus.
        Vaan on se niin hiivatin tosi, että ei ole helppoa vanhan ihmisen tässä uuden tekniikan sanaviidakossa pysyä rattailla.

        Kyllä tässä monta kertaa on pitänyt turvautua nuoren polven apuun.


    • Anonyymi

      Iltapäivää! Kaikeksi onneksi Korppis olet positiivinen luonne, se auttaa selviämään
      noista epäonnistumisista!
      Ei muuta kuin lippu korkealle, kyllä kaikki hyvin menee. Toivon parasta.!

      Päivä on sujahtanut nopeasti pienessä puuhailussa.
      Pyykkivaateitani olen osaa manklannut ja osaa silittänyt. Vielä yksi pusero jäi silittämättä, se on huomenna sitten.
      Aurinkokin näkyi kauniisti iltapäivällä. Tänään onkin Valon päivä, myös Hugon.
      Myös Aino ja Alvar Aallon ja suomal.arkkitehtuurin ja muotoilun päivä.

      Voidaan hyvin,
      Neeasa

      • Huomenta uuteen päivään ja tuntemattomaan päivän sujumiseen.
        Paljon on kaikenlaisia harmeja sattunut, niin sairauden kanssa painiville, kuin terveemmillekin.

        Korpikirjailijan leikkaus aiheutti yllättäviä lisä vaivoja joiden hoitaminen on hankalampaa ja kesto paranemisen suhteenkin aikaa tulee viemään.
        Naapurini oli syksyllä lonkkaleikkauksessa ja ei kauankaan vienyt, kun opetteli kävelyä ja nyt jo kolmanteen kerrokseen askeltaa, näin eri tavalla nuo vaivat hoituu.
        Jokaisella ihmisellä on erilainen vastustuskyky ja hoidot paranevat eri tavoin.
        Vaikealta tuntuu kotiin pääsyn jälkeinen elämäsi, mutta apua varmaan annetaan ja ajan kanssa nuo kiusaavat vaivatkin poistuu, sitkeyttä tuskin puuttuu voittaa nuo harmisi.
        Tuo "syö hyvin" huomautus varmaan tosissaan otettava, vanheneva ihminen tarvitsee hyvin syömisen muutenkin, saati sitten sairastaessa.
        Kälylleni aina muistutan syömisen tärkeydestä, kun sanoo, että ei ruoka maistu.

        Tuo sairaalabakteeri on levinnyt varmaan nimityksenä laajasti kaiken suhteen, kun vain sairaalasta joku tauti ilmenee on se sairaalabakteerin aiheuttama, kuten Eliaanakin mainitsit,
        Onhan todella kodissakin noita bakteereja jos missäkin asiassa ja kaikki huolta aiheuttaa.
        Avoin haava on aina tosin hyvin puhdistettava, tosi itselläni on kaikki tähänastiset ilman sen suurempaa huolta parantuneet, sekin on yksilöllistä.

        Tuo liekkon pankkijuttukin herätti huolta, miten nuo laskut pankkiin pääsikään.
        Vahvistamattomina ei varmaan olisi maksuun mennyt ja varmaan pankistakin olisi yhteyttä pidetty.
        Harmittelin juuri joulun alla miten hankalaa on kohdallani, kun 400 euron nosto onnistuu päivässä, nyt ajattelen, että onpa hyvä kun tuo esto on voimassa.
        Harvoin käyn pankin palveluissa, laskujen maksuun laittamisessa pääasiassa, pitänee useimmin kurkata onko kaikki kunnossa, nykymaailman konnat osaa olla arvaamattomia.
        Alkaa tulla se sukanvarteen säästäminen, (jos on mitä säästä) mietinnässä, kun luottamus pankkeihinkin alkaa horjua, korkojakaan ei juurikaan makseta tileille.
        Oletko ottanut poliisiin yhteyttä?
        Mobiilipankki on minullakin, mutta asioin enemmän koneella pankin asioissa.

        Minä en viinipulloja edes huomannut kaupan hyllyillä, ehkä ovat nii hyvin jauhopussien sekaan sijoitettu, että ei huomaa, kuten mkr mainitsi.
        Noin pieni suklaan maistelu ei nyt ylimääräistä huolta aiheuta, eihän se makea enää samalta maista kuin nuorempana, paljon on jäänyt jälkiruokien laittokin unohduksiin, ei tee mieli.
        Älä anna tuon huolen mieltäsi painaa brinkkala, uskon, että liikkumisesi huolen pitää ja painonkin kurissa, minulla se on vaikeampaa, mutta eipä siitä sen enempää.

        Niin nuo kukat, aina niitä vaan kevään myötä rupeaa mieli löytämään, pientähän se on näin parveke kasvattajalla, mutta jotain kuitenkin.
        Amaryllikset laitaan komeron nurkkaan kuivumaan ja sitten aikanaan parvekkeelle, yritän taas kerran saada ne kukkiviksi ensi jouluksi, kai ne joku muu pois korjaa, jos olen jo matkani päättänyt.

        Päivä jo täysivaloinen jo kahdeksan aikaan näki hyvin ilman sähköjä, kevät sieltä kurkkii, sitä tänäänkin odottamaan jään, voikaa hyvin, nauttikaa pakkassäästä.
        Taidan pyykin silitystä minäkin aloittaa, olen säästellyt hieman isommaksi pyykkikasani, nyt sitten on aika tarttua hommaan, Neeassan maininnat innostamana.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta uuteen päivään ja tuntemattomaan päivän sujumiseen.
        Paljon on kaikenlaisia harmeja sattunut, niin sairauden kanssa painiville, kuin terveemmillekin.

        Korpikirjailijan leikkaus aiheutti yllättäviä lisä vaivoja joiden hoitaminen on hankalampaa ja kesto paranemisen suhteenkin aikaa tulee viemään.
        Naapurini oli syksyllä lonkkaleikkauksessa ja ei kauankaan vienyt, kun opetteli kävelyä ja nyt jo kolmanteen kerrokseen askeltaa, näin eri tavalla nuo vaivat hoituu.
        Jokaisella ihmisellä on erilainen vastustuskyky ja hoidot paranevat eri tavoin.
        Vaikealta tuntuu kotiin pääsyn jälkeinen elämäsi, mutta apua varmaan annetaan ja ajan kanssa nuo kiusaavat vaivatkin poistuu, sitkeyttä tuskin puuttuu voittaa nuo harmisi.
        Tuo "syö hyvin" huomautus varmaan tosissaan otettava, vanheneva ihminen tarvitsee hyvin syömisen muutenkin, saati sitten sairastaessa.
        Kälylleni aina muistutan syömisen tärkeydestä, kun sanoo, että ei ruoka maistu.

        Tuo sairaalabakteeri on levinnyt varmaan nimityksenä laajasti kaiken suhteen, kun vain sairaalasta joku tauti ilmenee on se sairaalabakteerin aiheuttama, kuten Eliaanakin mainitsit,
        Onhan todella kodissakin noita bakteereja jos missäkin asiassa ja kaikki huolta aiheuttaa.
        Avoin haava on aina tosin hyvin puhdistettava, tosi itselläni on kaikki tähänastiset ilman sen suurempaa huolta parantuneet, sekin on yksilöllistä.

        Tuo liekkon pankkijuttukin herätti huolta, miten nuo laskut pankkiin pääsikään.
        Vahvistamattomina ei varmaan olisi maksuun mennyt ja varmaan pankistakin olisi yhteyttä pidetty.
        Harmittelin juuri joulun alla miten hankalaa on kohdallani, kun 400 euron nosto onnistuu päivässä, nyt ajattelen, että onpa hyvä kun tuo esto on voimassa.
        Harvoin käyn pankin palveluissa, laskujen maksuun laittamisessa pääasiassa, pitänee useimmin kurkata onko kaikki kunnossa, nykymaailman konnat osaa olla arvaamattomia.
        Alkaa tulla se sukanvarteen säästäminen, (jos on mitä säästä) mietinnässä, kun luottamus pankkeihinkin alkaa horjua, korkojakaan ei juurikaan makseta tileille.
        Oletko ottanut poliisiin yhteyttä?
        Mobiilipankki on minullakin, mutta asioin enemmän koneella pankin asioissa.

        Minä en viinipulloja edes huomannut kaupan hyllyillä, ehkä ovat nii hyvin jauhopussien sekaan sijoitettu, että ei huomaa, kuten mkr mainitsi.
        Noin pieni suklaan maistelu ei nyt ylimääräistä huolta aiheuta, eihän se makea enää samalta maista kuin nuorempana, paljon on jäänyt jälkiruokien laittokin unohduksiin, ei tee mieli.
        Älä anna tuon huolen mieltäsi painaa brinkkala, uskon, että liikkumisesi huolen pitää ja painonkin kurissa, minulla se on vaikeampaa, mutta eipä siitä sen enempää.

        Niin nuo kukat, aina niitä vaan kevään myötä rupeaa mieli löytämään, pientähän se on näin parveke kasvattajalla, mutta jotain kuitenkin.
        Amaryllikset laitaan komeron nurkkaan kuivumaan ja sitten aikanaan parvekkeelle, yritän taas kerran saada ne kukkiviksi ensi jouluksi, kai ne joku muu pois korjaa, jos olen jo matkani päättänyt.

        Päivä jo täysivaloinen jo kahdeksan aikaan näki hyvin ilman sähköjä, kevät sieltä kurkkii, sitä tänäänkin odottamaan jään, voikaa hyvin, nauttikaa pakkassäästä.
        Taidan pyykin silitystä minäkin aloittaa, olen säästellyt hieman isommaksi pyykkikasani, nyt sitten on aika tarttua hommaan, Neeassan maininnat innostamana.

        Olen ymmälläni liekon vahvistamattomista laskuista.
        Miten ihmeessä joku tuntematon pystyy laittamaan laskuja hänen tililleen?
        Täytyyhän olla tarkat tiedot laskuttajalla.
        Itselleni tulee noin puhelinlasku ja sähkölasku.
        Tarkkaan sovittu.
        Sitten vahvistan mobiilipankkissa.
        Ei ikinä ole tullut yhtään epämääräistä laskua.
        En tajua ollenkaan tuota.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta uuteen päivään ja tuntemattomaan päivän sujumiseen.
        Paljon on kaikenlaisia harmeja sattunut, niin sairauden kanssa painiville, kuin terveemmillekin.

        Korpikirjailijan leikkaus aiheutti yllättäviä lisä vaivoja joiden hoitaminen on hankalampaa ja kesto paranemisen suhteenkin aikaa tulee viemään.
        Naapurini oli syksyllä lonkkaleikkauksessa ja ei kauankaan vienyt, kun opetteli kävelyä ja nyt jo kolmanteen kerrokseen askeltaa, näin eri tavalla nuo vaivat hoituu.
        Jokaisella ihmisellä on erilainen vastustuskyky ja hoidot paranevat eri tavoin.
        Vaikealta tuntuu kotiin pääsyn jälkeinen elämäsi, mutta apua varmaan annetaan ja ajan kanssa nuo kiusaavat vaivatkin poistuu, sitkeyttä tuskin puuttuu voittaa nuo harmisi.
        Tuo "syö hyvin" huomautus varmaan tosissaan otettava, vanheneva ihminen tarvitsee hyvin syömisen muutenkin, saati sitten sairastaessa.
        Kälylleni aina muistutan syömisen tärkeydestä, kun sanoo, että ei ruoka maistu.

        Tuo sairaalabakteeri on levinnyt varmaan nimityksenä laajasti kaiken suhteen, kun vain sairaalasta joku tauti ilmenee on se sairaalabakteerin aiheuttama, kuten Eliaanakin mainitsit,
        Onhan todella kodissakin noita bakteereja jos missäkin asiassa ja kaikki huolta aiheuttaa.
        Avoin haava on aina tosin hyvin puhdistettava, tosi itselläni on kaikki tähänastiset ilman sen suurempaa huolta parantuneet, sekin on yksilöllistä.

        Tuo liekkon pankkijuttukin herätti huolta, miten nuo laskut pankkiin pääsikään.
        Vahvistamattomina ei varmaan olisi maksuun mennyt ja varmaan pankistakin olisi yhteyttä pidetty.
        Harmittelin juuri joulun alla miten hankalaa on kohdallani, kun 400 euron nosto onnistuu päivässä, nyt ajattelen, että onpa hyvä kun tuo esto on voimassa.
        Harvoin käyn pankin palveluissa, laskujen maksuun laittamisessa pääasiassa, pitänee useimmin kurkata onko kaikki kunnossa, nykymaailman konnat osaa olla arvaamattomia.
        Alkaa tulla se sukanvarteen säästäminen, (jos on mitä säästä) mietinnässä, kun luottamus pankkeihinkin alkaa horjua, korkojakaan ei juurikaan makseta tileille.
        Oletko ottanut poliisiin yhteyttä?
        Mobiilipankki on minullakin, mutta asioin enemmän koneella pankin asioissa.

        Minä en viinipulloja edes huomannut kaupan hyllyillä, ehkä ovat nii hyvin jauhopussien sekaan sijoitettu, että ei huomaa, kuten mkr mainitsi.
        Noin pieni suklaan maistelu ei nyt ylimääräistä huolta aiheuta, eihän se makea enää samalta maista kuin nuorempana, paljon on jäänyt jälkiruokien laittokin unohduksiin, ei tee mieli.
        Älä anna tuon huolen mieltäsi painaa brinkkala, uskon, että liikkumisesi huolen pitää ja painonkin kurissa, minulla se on vaikeampaa, mutta eipä siitä sen enempää.

        Niin nuo kukat, aina niitä vaan kevään myötä rupeaa mieli löytämään, pientähän se on näin parveke kasvattajalla, mutta jotain kuitenkin.
        Amaryllikset laitaan komeron nurkkaan kuivumaan ja sitten aikanaan parvekkeelle, yritän taas kerran saada ne kukkiviksi ensi jouluksi, kai ne joku muu pois korjaa, jos olen jo matkani päättänyt.

        Päivä jo täysivaloinen jo kahdeksan aikaan näki hyvin ilman sähköjä, kevät sieltä kurkkii, sitä tänäänkin odottamaan jään, voikaa hyvin, nauttikaa pakkassäästä.
        Taidan pyykin silitystä minäkin aloittaa, olen säästellyt hieman isommaksi pyykkikasani, nyt sitten on aika tarttua hommaan, Neeassan maininnat innostamana.

        Hikistä huomenta palstalaisille. Meidän kaukolämpölaitetta käytiin tässä taannoin huoltamassa, ja nyt ollaan lämmön ympäröimiä. Säädän laitteen lämpömittaria alle 20C, silti huoneissa on 26C. Tuuletan kaiken aikaa. Kirjaimellisesti lämpö menee harakoille, jotka ovat ainoat pihalintuni tällä haavaa.
        Pihan ammottava kaivanto on peitetty. Pari suurinta kivenmurikkaa on muistoksi nurmikolle jätetty. Hanoista tulee kirkasta vettä.
        Niin on kaikki kohdallaan, ja vilpittömästi voin vakuuttaa, ettei lämpö luita riko. Hyvää päivänjatkoa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen ymmälläni liekon vahvistamattomista laskuista.
        Miten ihmeessä joku tuntematon pystyy laittamaan laskuja hänen tililleen?
        Täytyyhän olla tarkat tiedot laskuttajalla.
        Itselleni tulee noin puhelinlasku ja sähkölasku.
        Tarkkaan sovittu.
        Sitten vahvistan mobiilipankkissa.
        Ei ikinä ole tullut yhtään epämääräistä laskua.
        En tajua ollenkaan tuota.

        Tuosta Hil-lan nostosta 400€
        Se on itse määriteltävissä. Menee pankkitililleen ja laittaa sen määrän minkä haluaa nostaa vuorokaudessa.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta uuteen päivään ja tuntemattomaan päivän sujumiseen.
        Paljon on kaikenlaisia harmeja sattunut, niin sairauden kanssa painiville, kuin terveemmillekin.

        Korpikirjailijan leikkaus aiheutti yllättäviä lisä vaivoja joiden hoitaminen on hankalampaa ja kesto paranemisen suhteenkin aikaa tulee viemään.
        Naapurini oli syksyllä lonkkaleikkauksessa ja ei kauankaan vienyt, kun opetteli kävelyä ja nyt jo kolmanteen kerrokseen askeltaa, näin eri tavalla nuo vaivat hoituu.
        Jokaisella ihmisellä on erilainen vastustuskyky ja hoidot paranevat eri tavoin.
        Vaikealta tuntuu kotiin pääsyn jälkeinen elämäsi, mutta apua varmaan annetaan ja ajan kanssa nuo kiusaavat vaivatkin poistuu, sitkeyttä tuskin puuttuu voittaa nuo harmisi.
        Tuo "syö hyvin" huomautus varmaan tosissaan otettava, vanheneva ihminen tarvitsee hyvin syömisen muutenkin, saati sitten sairastaessa.
        Kälylleni aina muistutan syömisen tärkeydestä, kun sanoo, että ei ruoka maistu.

        Tuo sairaalabakteeri on levinnyt varmaan nimityksenä laajasti kaiken suhteen, kun vain sairaalasta joku tauti ilmenee on se sairaalabakteerin aiheuttama, kuten Eliaanakin mainitsit,
        Onhan todella kodissakin noita bakteereja jos missäkin asiassa ja kaikki huolta aiheuttaa.
        Avoin haava on aina tosin hyvin puhdistettava, tosi itselläni on kaikki tähänastiset ilman sen suurempaa huolta parantuneet, sekin on yksilöllistä.

        Tuo liekkon pankkijuttukin herätti huolta, miten nuo laskut pankkiin pääsikään.
        Vahvistamattomina ei varmaan olisi maksuun mennyt ja varmaan pankistakin olisi yhteyttä pidetty.
        Harmittelin juuri joulun alla miten hankalaa on kohdallani, kun 400 euron nosto onnistuu päivässä, nyt ajattelen, että onpa hyvä kun tuo esto on voimassa.
        Harvoin käyn pankin palveluissa, laskujen maksuun laittamisessa pääasiassa, pitänee useimmin kurkata onko kaikki kunnossa, nykymaailman konnat osaa olla arvaamattomia.
        Alkaa tulla se sukanvarteen säästäminen, (jos on mitä säästä) mietinnässä, kun luottamus pankkeihinkin alkaa horjua, korkojakaan ei juurikaan makseta tileille.
        Oletko ottanut poliisiin yhteyttä?
        Mobiilipankki on minullakin, mutta asioin enemmän koneella pankin asioissa.

        Minä en viinipulloja edes huomannut kaupan hyllyillä, ehkä ovat nii hyvin jauhopussien sekaan sijoitettu, että ei huomaa, kuten mkr mainitsi.
        Noin pieni suklaan maistelu ei nyt ylimääräistä huolta aiheuta, eihän se makea enää samalta maista kuin nuorempana, paljon on jäänyt jälkiruokien laittokin unohduksiin, ei tee mieli.
        Älä anna tuon huolen mieltäsi painaa brinkkala, uskon, että liikkumisesi huolen pitää ja painonkin kurissa, minulla se on vaikeampaa, mutta eipä siitä sen enempää.

        Niin nuo kukat, aina niitä vaan kevään myötä rupeaa mieli löytämään, pientähän se on näin parveke kasvattajalla, mutta jotain kuitenkin.
        Amaryllikset laitaan komeron nurkkaan kuivumaan ja sitten aikanaan parvekkeelle, yritän taas kerran saada ne kukkiviksi ensi jouluksi, kai ne joku muu pois korjaa, jos olen jo matkani päättänyt.

        Päivä jo täysivaloinen jo kahdeksan aikaan näki hyvin ilman sähköjä, kevät sieltä kurkkii, sitä tänäänkin odottamaan jään, voikaa hyvin, nauttikaa pakkassäästä.
        Taidan pyykin silitystä minäkin aloittaa, olen säästellyt hieman isommaksi pyykkikasani, nyt sitten on aika tarttua hommaan, Neeassan maininnat innostamana.

        Ei tuo nostoraja vaikuta tilisiirtoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tuo nostoraja vaikuta tilisiirtoihin.

        Ei vaikuta ei. Täällä on nyt joillakin puurot ja vellit sekaisin.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta uuteen päivään ja tuntemattomaan päivän sujumiseen.
        Paljon on kaikenlaisia harmeja sattunut, niin sairauden kanssa painiville, kuin terveemmillekin.

        Korpikirjailijan leikkaus aiheutti yllättäviä lisä vaivoja joiden hoitaminen on hankalampaa ja kesto paranemisen suhteenkin aikaa tulee viemään.
        Naapurini oli syksyllä lonkkaleikkauksessa ja ei kauankaan vienyt, kun opetteli kävelyä ja nyt jo kolmanteen kerrokseen askeltaa, näin eri tavalla nuo vaivat hoituu.
        Jokaisella ihmisellä on erilainen vastustuskyky ja hoidot paranevat eri tavoin.
        Vaikealta tuntuu kotiin pääsyn jälkeinen elämäsi, mutta apua varmaan annetaan ja ajan kanssa nuo kiusaavat vaivatkin poistuu, sitkeyttä tuskin puuttuu voittaa nuo harmisi.
        Tuo "syö hyvin" huomautus varmaan tosissaan otettava, vanheneva ihminen tarvitsee hyvin syömisen muutenkin, saati sitten sairastaessa.
        Kälylleni aina muistutan syömisen tärkeydestä, kun sanoo, että ei ruoka maistu.

        Tuo sairaalabakteeri on levinnyt varmaan nimityksenä laajasti kaiken suhteen, kun vain sairaalasta joku tauti ilmenee on se sairaalabakteerin aiheuttama, kuten Eliaanakin mainitsit,
        Onhan todella kodissakin noita bakteereja jos missäkin asiassa ja kaikki huolta aiheuttaa.
        Avoin haava on aina tosin hyvin puhdistettava, tosi itselläni on kaikki tähänastiset ilman sen suurempaa huolta parantuneet, sekin on yksilöllistä.

        Tuo liekkon pankkijuttukin herätti huolta, miten nuo laskut pankkiin pääsikään.
        Vahvistamattomina ei varmaan olisi maksuun mennyt ja varmaan pankistakin olisi yhteyttä pidetty.
        Harmittelin juuri joulun alla miten hankalaa on kohdallani, kun 400 euron nosto onnistuu päivässä, nyt ajattelen, että onpa hyvä kun tuo esto on voimassa.
        Harvoin käyn pankin palveluissa, laskujen maksuun laittamisessa pääasiassa, pitänee useimmin kurkata onko kaikki kunnossa, nykymaailman konnat osaa olla arvaamattomia.
        Alkaa tulla se sukanvarteen säästäminen, (jos on mitä säästä) mietinnässä, kun luottamus pankkeihinkin alkaa horjua, korkojakaan ei juurikaan makseta tileille.
        Oletko ottanut poliisiin yhteyttä?
        Mobiilipankki on minullakin, mutta asioin enemmän koneella pankin asioissa.

        Minä en viinipulloja edes huomannut kaupan hyllyillä, ehkä ovat nii hyvin jauhopussien sekaan sijoitettu, että ei huomaa, kuten mkr mainitsi.
        Noin pieni suklaan maistelu ei nyt ylimääräistä huolta aiheuta, eihän se makea enää samalta maista kuin nuorempana, paljon on jäänyt jälkiruokien laittokin unohduksiin, ei tee mieli.
        Älä anna tuon huolen mieltäsi painaa brinkkala, uskon, että liikkumisesi huolen pitää ja painonkin kurissa, minulla se on vaikeampaa, mutta eipä siitä sen enempää.

        Niin nuo kukat, aina niitä vaan kevään myötä rupeaa mieli löytämään, pientähän se on näin parveke kasvattajalla, mutta jotain kuitenkin.
        Amaryllikset laitaan komeron nurkkaan kuivumaan ja sitten aikanaan parvekkeelle, yritän taas kerran saada ne kukkiviksi ensi jouluksi, kai ne joku muu pois korjaa, jos olen jo matkani päättänyt.

        Päivä jo täysivaloinen jo kahdeksan aikaan näki hyvin ilman sähköjä, kevät sieltä kurkkii, sitä tänäänkin odottamaan jään, voikaa hyvin, nauttikaa pakkassäästä.
        Taidan pyykin silitystä minäkin aloittaa, olen säästellyt hieman isommaksi pyykkikasani, nyt sitten on aika tarttua hommaan, Neeassan maininnat innostamana.

        Kevättä on selvästi ilmassa vaikka vähän pakastuikin. Kunpa ei lunta ja jäätä enää tulisikaan.

        Joo, en minä olemattomista kurveistani huolissani ole :)
        Sokeri aiheuttaa kehossani herkästi tulehdustilan. Ensimmäiset merkit ovat maku suussa, sitten sormien nivelissä.
        Kovapäinen olen, vaikka tuon tiedän,niin joskus "makean himo" vie voiton tai halu kokeilla onko elimistö muuttunut. Runsaskuituinen ruoka ja liikunta stoppaa tulehduksen etenemisen. Ruodussa nyt taas seuraavaan heikkoon hetkeen.

        Kiva, kun mainitsit Hil-la tuon mahongin. En pitkään aikaan ollut sitä muistanut pelata. Nyt taas koukutuin :) Olenkohan tavallista heikompi luonne, houkutuksille alttiimpi :)

        Hyvää päivän jatkoa!
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuosta Hil-lan nostosta 400€
        Se on itse määriteltävissä. Menee pankkitililleen ja laittaa sen määrän minkä haluaa nostaa vuorokaudessa.

        Aikoinaan mulla oli itse määritelty 500 euroo sitten yht´äkkiä en saanut, kun 400 kerralla.
        Nykyään, kun en juurikaan käteistä käytä, niin sillä ei väliä.
        Verkkopankkia käytän laskujenmaksuun ja pankkikorttia kaupoissa.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Aikoinaan mulla oli itse määritelty 500 euroo sitten yht´äkkiä en saanut, kun 400 kerralla.
        Nykyään, kun en juurikaan käteistä käytä, niin sillä ei väliä.
        Verkkopankkia käytän laskujenmaksuun ja pankkikorttia kaupoissa.

        Tuo nostoraja vaikuttaa myös pankkikorttimaksuihin eli et pysty ostamaan yli 400 euron tuotetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo nostoraja vaikuttaa myös pankkikorttimaksuihin eli et pysty ostamaan yli 400 euron tuotetta.

        korjaan tuota, kun kävin katsomassa oman korttini maksurajat, niin sielläkin olikin kolme
        eri rajaa. Käteisnostolle, pankkikortilla maksamiselle, sekä verkkopankkiostoksille.

        Sory, Eliaana, että olin liian hätäinen tuossa klo 13.22


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo nostoraja vaikuttaa myös pankkikorttimaksuihin eli et pysty ostamaan yli 400 euron tuotetta.

        Muuten joo.
        Muistui mieleeni, että, kun oltiin muutama vuosi sitten telkkua ostamassa veljelle.
        Hällä on alhainen nostoraja (itse määritelty) eikä pystynytkään maksamaan sitä sen takia, niin minä maksoin sen omalla kortillani juuri tuon takia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        korjaan tuota, kun kävin katsomassa oman korttini maksurajat, niin sielläkin olikin kolme
        eri rajaa. Käteisnostolle, pankkikortilla maksamiselle, sekä verkkopankkiostoksille.

        Sory, Eliaana, että olin liian hätäinen tuossa klo 13.22

        Kaikkihan muuttuukin nykyään niin tiuhaan tahtiin ja tulee uusia systeemejä, ettei tämmönen tavis perässä pysy millään.

        Vielä, kun ei ole kauheen kiinnostunut opetteleenkaan.
        On kai jonkin sortin laiskuutta, kun tulee vaan turvauduttua aina nuoriin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen ymmälläni liekon vahvistamattomista laskuista.
        Miten ihmeessä joku tuntematon pystyy laittamaan laskuja hänen tililleen?
        Täytyyhän olla tarkat tiedot laskuttajalla.
        Itselleni tulee noin puhelinlasku ja sähkölasku.
        Tarkkaan sovittu.
        Sitten vahvistan mobiilipankkissa.
        Ei ikinä ole tullut yhtään epämääräistä laskua.
        En tajua ollenkaan tuota.

        Ensimmäinen kerta on minullakin.
        Tuntuu uskomattomalta kun minun on hyväksyttävä maksut jotka menee suoraan tililtä.
        Huomenna menen pankkiin ja laitan nostorajan alas, nyt on 1500 euroa.
        Olisikohan voineet ottaa tililtä noin paljon ilman että pankista ei oteta yhteuttä.
        Edellinen pankkitoiminto oli Ruotsalaisen postimyyntifirman laskun maksu.
        Bonprix on nimi. Tänään tuli sähköpostiin tieto että maksu on mennyt perille.
        Mies oli nimeltään selvästi lähi-itään päin, mutta pankissa selvittivät että saksasta oli lasku lähetetty ja laskun aihe oli lahja.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Ensimmäinen kerta on minullakin.
        Tuntuu uskomattomalta kun minun on hyväksyttävä maksut jotka menee suoraan tililtä.
        Huomenna menen pankkiin ja laitan nostorajan alas, nyt on 1500 euroa.
        Olisikohan voineet ottaa tililtä noin paljon ilman että pankista ei oteta yhteuttä.
        Edellinen pankkitoiminto oli Ruotsalaisen postimyyntifirman laskun maksu.
        Bonprix on nimi. Tänään tuli sähköpostiin tieto että maksu on mennyt perille.
        Mies oli nimeltään selvästi lähi-itään päin, mutta pankissa selvittivät että saksasta oli lasku lähetetty ja laskun aihe oli lahja.

        On E-maksuja ja Suoramaksuja.
        E-laskun olet itse hyväksynyt ja tehnyt pankkitilille kotona.
        Pankista tulee vielä Vahvistusilmoitus.
        Tekstarina tai miten on sopinut.
        Tarkastaa ja vahvistaa.

        Suoramaksu sopimus on tehty pankissa.
        Laskut menevät automaattisesti maksuun.
        Suoramaksusta tulee kotiin laskujäljennös,jossa on tähdet maksun kohdalla.
        Näin on Nordeassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On E-maksuja ja Suoramaksuja.
        E-laskun olet itse hyväksynyt ja tehnyt pankkitilille kotona.
        Pankista tulee vielä Vahvistusilmoitus.
        Tekstarina tai miten on sopinut.
        Tarkastaa ja vahvistaa.

        Suoramaksu sopimus on tehty pankissa.
        Laskut menevät automaattisesti maksuun.
        Suoramaksusta tulee kotiin laskujäljennös,jossa on tähdet maksun kohdalla.
        Näin on Nordeassa.

        Nostoraja on se, paljonko saat nostettua vuorokaudessa tililtäsi rahaa.
        Tämän voi tehdä itse.
        On myös muita rajoja.
        Laskujen maksun suhteen jne
        Kannattaa ne selvittää pankin kanssa.
        Voimassa oleva Henkilötodistus mukaan. Ajokortti ei käy.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Kaikkihan muuttuukin nykyään niin tiuhaan tahtiin ja tulee uusia systeemejä, ettei tämmönen tavis perässä pysy millään.

        Vielä, kun ei ole kauheen kiinnostunut opetteleenkaan.
        On kai jonkin sortin laiskuutta, kun tulee vaan turvauduttua aina nuoriin.

        On niitä gubbe pojalla noita hahmoja,voi hyvänen aika!


    • Minulla ei ole mobiilivarmennetta, ihan omaa laiskuuttani. Se on tehtävä ensi tilassa.
      Alan olla niin epäluuloinen että uskaltaakohan enää käydä edes Facebookissa.
      Olen käynyt siellä siksi että näen mitä kaukana asuville facessa käyville tutuile ja sukulaisille kuuluu.
      Keskiviikkona menen pankkiin, minulla ei ole itsellänikään pääsyä tililleni kun sulkivat sen. Ihan hyvä, ei sinne pääse sitten muutkaan.
      Ihmettelen kuinka on mahdollista että laskut tuli erääntyviin maksuihin, ei niihin tule yleensä kuin sellaiset joihin olen antanut luvan.
      Taatusti en ole lupaa antanut tuollaiselle.
      Hermostuin eile niin että piti ottaa puolikas unitabletti että uni tuli.
      Nämä huoleni ovat pieniä Korppiksen taisteluun verrattuna. Hän on vahva persoona uskon että kesään mennessä asiat ovat jo paremmin.
      Minulla jalka alkaa olla aika hyvä kun vertaa aikaan kolme kuukautta sitten.

      • Anonyymi

        Ota mobiilivarmenne käyttöösi. Mobiilivarmenne on sähköinen henkilöllisyystodistus matkapuhelimessasi. Sen avulla todistat henkilöllisyytesi ja teet sähköisen allekirjoituksen silloin, kun nettiasiointi sitä vaatii.


      • Anonyymi

        Kuka on voinut päästä tilillesi?
        Periaatteessa kuka vaan!


      • Anonyymi

        Onpa outoa nuo laskut suoraan pankkiisi.
        Mutta nykyisin pystyvät hakkerit menemään niin pankkien kuin muidenkin isojen instanssien sivuille, niin olen lukenut.
        Maallikkona epäilisin, että ovat hakkeroineen jonkun verkkokaupan sivun ja sieltä tilinumerot.
        Onni onnettomuudessa, että eivät menneet suoraveloituksena tililtä. Pankissa selvinnee jotain.
        Tsemppiä sinun parantumiseen ja mökille pääsyyn.
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onpa outoa nuo laskut suoraan pankkiisi.
        Mutta nykyisin pystyvät hakkerit menemään niin pankkien kuin muidenkin isojen instanssien sivuille, niin olen lukenut.
        Maallikkona epäilisin, että ovat hakkeroineen jonkun verkkokaupan sivun ja sieltä tilinumerot.
        Onni onnettomuudessa, että eivät menneet suoraveloituksena tililtä. Pankissa selvinnee jotain.
        Tsemppiä sinun parantumiseen ja mökille pääsyyn.
        /ex-brinkkala

        Hiljakkoin siirsin isomman summan rahaa, niin pankista tuli ilmoitus siirrosta erikseen ja kysyttiin, olenko siirtämässä tätä summaa itse.
        Jos et niin ota yhteyttä pankkiisi, sitten vielä annettiin uusi toinen tunnusluku.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Hiljakkoin siirsin isomman summan rahaa, niin pankista tuli ilmoitus siirrosta erikseen ja kysyttiin, olenko siirtämässä tätä summaa itse.
        Jos et niin ota yhteyttä pankkiisi, sitten vielä annettiin uusi toinen tunnusluku.

        Esimerkillistä toimintaa pankiltasi.
        Nykyään saa niin usein lukea, että vanhuksilta on kalasteltu pankkitunnuksia. On ne varkaat ovelia ja häikäilemättömiä.
        Ollaan tarkkoina.
        /ex-brinkkala


    • Hil-laa odottelen.

      • Anonyymi

        Korppis sieltä tulee.
        PÖÖÖ!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korppis sieltä tulee.
        PÖÖÖ!

        Tämä on korppis ketju. Sinne tarvitaan nyt koko Suomen mummojen tuki. Kun Demen lonkka leikattiinnja hän siitä kertoi. se oli vain säälin kalastelua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on korppis ketju. Sinne tarvitaan nyt koko Suomen mummojen tuki. Kun Demen lonkka leikattiinnja hän siitä kertoi. se oli vain säälin kalastelua.

        Huomenta, aamu venyi, kun en saanut kahvia, meille vaihdettiin sähkömittarit, eihän päivä suju ellei aamukahvia saa, no nyt on sekin nautittu.
        Voi sinua Kristiina23, pistäydy itsekin olostasi kertomassa.
        Eipä tämä ole kenenkään oma ketju, yhdessä tätä ylläpidetään ja aina odotan vakikavereita, uusiakin mukaan toivon.
        Runebergin päivää vietämme. liput liehuvat muistuttaen tästä tunnetusta kirjailijamiehestä, olen hänen kotitalossaan käynyt ja nähnyt peilin, mistä hän kadulla liikkujia seurasi, kun oli vuoteenomana.

        Onhan luonnollista, että terveyttä ja hyvää oloa toivotetaan kaikille vaivojen kanssa painiville.
        Onko niin, että tämä leikkausten ja bakteerien aiheuttama vaiva mikä korppista vaivaa on antanut aihetta harmitteluun isommin.
        Muutahan emme voi ja varmaan kaikkien kohdalla nämä harmit keskustelua aiheuttaa, harmeja ei kenellekään soisi.

        Tuo pankkikeskustelu myös aika ilmiö sinänsä, itsehän olen joskus varmaan nostosumman määrännyt ja meillä ei ole konttoria täällä, että voisin kävellä pankkiin ja muuttaa sitä.
        Soittamalla sekin onnistuisi, mutta kun vaan joulun aikoihin isompia nostoja tarvitsen, on se jäänyt.
        Olen ymmärtänyt ettei maksuja makseta ellei ne ole E-laskuja muuten kuin vahvistuksen saaneina.
        Minulle tulee ilmoitus mobiilipankkiin, että on vahvistamaton lasku, sekoilen kyllä näiden kahden pankin kanssa, joskus sormi suussa mietin, mitä onkaan tehtävä.
        Minä tahdon sekaisin mennä näistä uudistuksista, juuri kuuntelin hyvinvointikeskuksen lääkäreiden cättäily mahdollisuuksista,, siis terveysasioissa.
        En kuullut tarkkaan miten toimitaan, mutta tuntui jotain ihmeellistä sekin taas esille tulleena.
        Mobiilipankissa osaan rahaa siirtää ja laskuja maksaa, pankkikortilla ei toden näköisesti ole ylirajaa, harmittaa, kun meinaa sekoilla näiden kanssa.
        Kun yhden opit, kaksi tulee takaisin.

        Onnea on tuo, että on lämmintä mkr, minä en koske termostaatteihin ollenkaan, herkästi rikkoontuvat, minä jo yhden sain kappaleiksi, piti korjausmies kutsua.
        Hienoa tuokin, että vesi hanasta on kirkasta ja nautittavaa.
        Voihan kivet isoina olla pihan koristeinakin.

        Brinkkala ole vaan riippuvainen ja koukutu, eihän nämä pelit rahaa vie, minä olen kyllä myös pelihullu, onnekseni sain kurin veikkauksen peleihin, nyt pelaan vain pari kertaa kuukaudessa.
        Jännitystä vanhakin kaipaa ja omat on rahani, jos joskus vähän tuhlaankin.
        Lotonkin lopetin, mieheni aikana kolme riviä tehtiin, ei koskaan voittoja, unohdin tyystin.

        Tuo kiinnostuksen puute on varmaan minullakin, kun en jaksa sisäistää kaikkea tarvittavaa, luulen kyllä, että sinä olet kaikessa ajan tasalla Eliaana, niin tietävästi asioista puhut
        Minulla alkaa tuo muisti huonontumaan, joitakin katoaa ihan tyystin ja ei tule vaikka kuinka tavoittelen, no asia kai on hyväksyttävä.

        No näillä mennään, olisikin konttori paikunnallani, menisin ja asioista selvän ottaisin virkailijan kanssa kasvotusten, uskallan kyllä tyhmyyttäni näyttää joka paikassa.
        Nyt lopetan tämän tyhjän sepustuksenkin, liekö mitään asian poikastakaan, heippa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on korppis ketju. Sinne tarvitaan nyt koko Suomen mummojen tuki. Kun Demen lonkka leikattiinnja hän siitä kertoi. se oli vain säälin kalastelua.

        ei vakkarit uskalla olla tukematta Korppista. totuuskomissio anona vyöryy muuten päälle haukkumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ei vakkarit uskalla olla tukematta Korppista. totuuskomissio anona vyöryy muuten päälle haukkumaan.

        Osaa ne vyöryä päälle nikilläänkin . Ei saa muihin kiinnittää liikaa huomiota, se on manipulointia. Me takarivityypit sairastetaankin vähin äänin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osaa ne vyöryä päälle nikilläänkin . Ei saa muihin kiinnittää liikaa huomiota, se on manipulointia. Me takarivityypit sairastetaankin vähin äänin.

        totta totisesti osaavat. onhan heillä eri säännöt ja ohjeet itseelleen ja niille muille. onneksi astalot eivät täällä toimi, muutoin tulisi paistinpannusta tai kylmäävää ja jäätävää mönjää ihan koGreettisest.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, aamu venyi, kun en saanut kahvia, meille vaihdettiin sähkömittarit, eihän päivä suju ellei aamukahvia saa, no nyt on sekin nautittu.
        Voi sinua Kristiina23, pistäydy itsekin olostasi kertomassa.
        Eipä tämä ole kenenkään oma ketju, yhdessä tätä ylläpidetään ja aina odotan vakikavereita, uusiakin mukaan toivon.
        Runebergin päivää vietämme. liput liehuvat muistuttaen tästä tunnetusta kirjailijamiehestä, olen hänen kotitalossaan käynyt ja nähnyt peilin, mistä hän kadulla liikkujia seurasi, kun oli vuoteenomana.

        Onhan luonnollista, että terveyttä ja hyvää oloa toivotetaan kaikille vaivojen kanssa painiville.
        Onko niin, että tämä leikkausten ja bakteerien aiheuttama vaiva mikä korppista vaivaa on antanut aihetta harmitteluun isommin.
        Muutahan emme voi ja varmaan kaikkien kohdalla nämä harmit keskustelua aiheuttaa, harmeja ei kenellekään soisi.

        Tuo pankkikeskustelu myös aika ilmiö sinänsä, itsehän olen joskus varmaan nostosumman määrännyt ja meillä ei ole konttoria täällä, että voisin kävellä pankkiin ja muuttaa sitä.
        Soittamalla sekin onnistuisi, mutta kun vaan joulun aikoihin isompia nostoja tarvitsen, on se jäänyt.
        Olen ymmärtänyt ettei maksuja makseta ellei ne ole E-laskuja muuten kuin vahvistuksen saaneina.
        Minulle tulee ilmoitus mobiilipankkiin, että on vahvistamaton lasku, sekoilen kyllä näiden kahden pankin kanssa, joskus sormi suussa mietin, mitä onkaan tehtävä.
        Minä tahdon sekaisin mennä näistä uudistuksista, juuri kuuntelin hyvinvointikeskuksen lääkäreiden cättäily mahdollisuuksista,, siis terveysasioissa.
        En kuullut tarkkaan miten toimitaan, mutta tuntui jotain ihmeellistä sekin taas esille tulleena.
        Mobiilipankissa osaan rahaa siirtää ja laskuja maksaa, pankkikortilla ei toden näköisesti ole ylirajaa, harmittaa, kun meinaa sekoilla näiden kanssa.
        Kun yhden opit, kaksi tulee takaisin.

        Onnea on tuo, että on lämmintä mkr, minä en koske termostaatteihin ollenkaan, herkästi rikkoontuvat, minä jo yhden sain kappaleiksi, piti korjausmies kutsua.
        Hienoa tuokin, että vesi hanasta on kirkasta ja nautittavaa.
        Voihan kivet isoina olla pihan koristeinakin.

        Brinkkala ole vaan riippuvainen ja koukutu, eihän nämä pelit rahaa vie, minä olen kyllä myös pelihullu, onnekseni sain kurin veikkauksen peleihin, nyt pelaan vain pari kertaa kuukaudessa.
        Jännitystä vanhakin kaipaa ja omat on rahani, jos joskus vähän tuhlaankin.
        Lotonkin lopetin, mieheni aikana kolme riviä tehtiin, ei koskaan voittoja, unohdin tyystin.

        Tuo kiinnostuksen puute on varmaan minullakin, kun en jaksa sisäistää kaikkea tarvittavaa, luulen kyllä, että sinä olet kaikessa ajan tasalla Eliaana, niin tietävästi asioista puhut
        Minulla alkaa tuo muisti huonontumaan, joitakin katoaa ihan tyystin ja ei tule vaikka kuinka tavoittelen, no asia kai on hyväksyttävä.

        No näillä mennään, olisikin konttori paikunnallani, menisin ja asioista selvän ottaisin virkailijan kanssa kasvotusten, uskallan kyllä tyhmyyttäni näyttää joka paikassa.
        Nyt lopetan tämän tyhjän sepustuksenkin, liekö mitään asian poikastakaan, heippa!

        No meneppäs verkkopankkisi puolelle ja lue siellä on rivi toimintoja joissa on alaotsikot . Sieltä voit muuttaa ihan näpyttelemällä tai hipaisemalla noita maksu/nostorajoja.

        Ohjeet täytyy vaan malttaa lukea rauhallisesti ja useampaan kertaan ,jos ei mene perille. Ei ne tekstit ole rakettitiedettä . Monet vaan luulee niin. Ne oppii alakoululaisetkin ,jos malttaa lukea ja ajatella asiaa.
        Minulla on kumppani ,,joka kysyy kaiken aina minulta. Ei vaivaudu sisäistämään asiaa. Järki hänellä kyllä pelaa. Olen alkanut sanomaa , etten ole mikään google. Lue ihan itse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        ei vakkarit uskalla olla tukematta Korppista. totuuskomissio anona vyöryy muuten päälle haukkumaan.

        Tunnen siksi myötätuntoa kun olen retuuttanut puolikuntoisena jo pitkään. En osaisi sisäistää asiaa jos ei olis tullut kohdallenikin.
        Ehkä kerron liikaa elämästäni, pitkästytän lukijoita, mutta voihan nämä sepustukset sivuuttaa. Minulle palsta on ollut henkireikä kun en ole päässyt kotoa juuri mihinkään. Nyt jo hurjastelen taas Peugeotillani.
        Toisaalta, ei minulla ole mitään salattavaa, jos on niin en sellaisia kirjoittelisi tänne.
        Minusta on mukava nähdä tuttuja nikkejä kun avaan palstan.
        On paljon anonyymeja kirjoittajia mutta en valitettavasti tunnista enkä osaa sisäistää kirjoittajaa. Hienoa tekstiä moni anonyymi kirjoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ei vakkarit uskalla olla tukematta Korppista. totuuskomissio anona vyöryy muuten päälle haukkumaan.

        " ei uskalla"!
        Ollaanko palstalla jo siinä pisteessä, että muita kirjoittajia pitää pelätä?
        Nyt on peiliin katsomisen paikka.


    • Anot 11,06, 11,19,11,31.
      Pitikö taas aloittaa tuo jankkaaminen.

      • Anonyymi

        Samaa ihmettelen. Sallikaa meidän jutustella ikryhmässämme ystävällisissä merkeissä. Onhan tyyni mieli itsellennekin hyväksi. Hyväntahtoinen keskustelu ei aiheuta ahdistusta.


    • Anonyymi

      Hyvää iltapäivää!
      Sään ja kelin puolesta tympii. Eilen illalla satoi pari senttii lunta, joka nyt märkänä sohjona ja välillä vettä vihmoo.
      Kyllä nuo "pikaista paranemista" toivotukset kuuluu hyviin tapoihin (tapakulttuuriin;) kuten surunvalittelut ja merkkipäivien huomioimiset. Ei taida enää olla valtakunnallista tapakouluttajaa, edesmenneen Kaarina Suonperän manttelinperijää.
      Nyt ajatus siirtyi Lenita Airistoon ja valkoisiin tennissukkiin. Hävettää etten ole lukenut yhtään hänen kirjaansa. Mitähän hänelle kuuluu, ei otsikoissa ole näkynyt.
      Ituhippeily on edennyt ja olen opetellut juomaan "matchalattea". Teenlehtijauheesta valmistettua juomaa. Tytär vierailullaan opetti, vähemmän kofeiinia kuin kahvissa ja mitä lie antioksidantteja sun muuta. Niin, ja chian siemeniä olen liotellut. Siitä tulee kuin sammakonkutua :)
      Hyvänen aika sentään, mitähän tämä vuosi tuokaan tullessaan, kun jo alkuvuodesta monta uutta asiaa tullut elämään :)

      Ilonpisaroita!
      /ex-brinkkala

    • Kyllä tuo pankki asia oli oikea shokki.
      Olen vaihtanut nikit melkein joka paikkaan ja lisännyt tietoturvaa.
      Pankkitilejäni en pääse katsomaan ennekuin olen saanut passin tai henkilötodistuksen. Nekin olen huolimattomuuttani jättänyt hommaamatta.
      Kyllä on palvelut menneet surkeiksi.
      Pankissa on kerran viikossa avoimet ovet.
      Kun menin käymään niin eläkemummoja istui varmaan kymmenen jonottamassa, Maanantaina oli eläkepäivä joten he käyvät pankissa nostamassa eläkkeensä.
      Virkailija oli niin kiireinen että ei näyttänyt haluavan minun edes istua tuolille. Patisti hommaamaan passin ja sitten uudelleen. Olisin halunnut tietää onko tilini kunnossa, sen katsoi pitkin hampain.
      Sitten yritin kaupunkimme poliisille passia hakemaan. On joka toinen Tiistai auki klo 9-11 aamupäivällä. Siis parittomina viikkoina. Ensi viikon Tiistaina on toivoa.
      Huh!!!

    • En vaihtanut nikkejä vaan tunnusluvut. Olen vieläkin sekaisin :)

      • Anonyymi

        Pääseekö teillä passin hakuun ilman ajanvarausta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pääseekö teillä passin hakuun ilman ajanvarausta?

        Katsoin koska on seurava varattava aika, menisi ensi kuun puolelle.
        Jos menen tiistaina odottamaan oven taakse voin hyvällä onnella saada virkailijaan yhteyden.
        Soittamallakaan ei tahdo päästä mihinkään, aina sama viesti linjalla on jonoa, vastaamme mahdollisimman pian.
        Voin tietysti ajaa lähimpään isompaan kaupunkiin, mutta ajanvarauksen kautta sinnekään ei pääse kun aika pitkän odotuksen kautta. Mutta sanoivat että siellä pääsee sisään joka päivä kun menee odottamaan. En viitsisi lähteä talvikelillä ajelemaan kun oli niin pitkä ajamaton jakso, vaikka ihan hyvin olen auton kanssa pärjännyt nämä lyhyet matkat.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Katsoin koska on seurava varattava aika, menisi ensi kuun puolelle.
        Jos menen tiistaina odottamaan oven taakse voin hyvällä onnella saada virkailijaan yhteyden.
        Soittamallakaan ei tahdo päästä mihinkään, aina sama viesti linjalla on jonoa, vastaamme mahdollisimman pian.
        Voin tietysti ajaa lähimpään isompaan kaupunkiin, mutta ajanvarauksen kautta sinnekään ei pääse kun aika pitkän odotuksen kautta. Mutta sanoivat että siellä pääsee sisään joka päivä kun menee odottamaan. En viitsisi lähteä talvikelillä ajelemaan kun oli niin pitkä ajamaton jakso, vaikka ihan hyvin olen auton kanssa pärjännyt nämä lyhyet matkat.

        Muistathan tuoreet valokuvat?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muistathan tuoreet valokuvat?

        Otatin kuvat äskettäin, kun oli passin haku jo mielessä.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Otatin kuvat äskettäin, kun oli passin haku jo mielessä.

        Miten liekko pärjäät, jos tilit ovat suljettu.
        Miten ostat ruoat, bensat ym
        En ymmärrä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten liekko pärjäät, jos tilit ovat suljettu.
        Miten ostat ruoat, bensat ym
        En ymmärrä

        Minulla on onneksi käteistä jonkin verran. Pärjään ainakin vähän aikaa. Tuo poliisilaitoksen viivyttely passin kanssa harmittaa. Koetan huomenna saada asioihin nopeutta.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Minulla on onneksi käteistä jonkin verran. Pärjään ainakin vähän aikaa. Tuo poliisilaitoksen viivyttely passin kanssa harmittaa. Koetan huomenna saada asioihin nopeutta.

        Hyvä juttu. Rahaa kun tarvitaan milloin mihinkin kun kotoaan lähtee.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä juttu. Rahaa kun tarvitaan milloin mihinkin kun kotoaan lähtee.

        Huomenta, nollakeli ja pilvinen sää, monella säällä nyt talvi seilaa.
        Naapuritalossa lippu puolitangossa, joku on maallisen matkansa päättänyt, täällä vielä lähtökäskyä odottelen minäkin.
        Jokainen vuorollaan lähdön edessä.

        Kuuntelin radion antia taas kahvia juodessa ja ei elämä kaikille hymyile., sairaan hoidosta koituvia maksuja ulosotossa mahtavia määriä, koko ajan on kasvu nousussa.
        Yhtälö, mikä ei saisi ketään kohdata, no totuus tämä on ja seurakuntien diakonissa palvelujen tarve vaan lisääntyy, ruokajonot kasvavat, jollakin tai jossakin olisi hälytyskellojen soitava,

        Niin noihin pankkipalveluihin, onhan siellä pankin verkkosivuilla paljon ohjeistusta ja varmaan monet osaavatkin toimia oikein aivan luonnostaan.
        Yritän minäkin siellä rämpiä ja etsiä kohteita, mutta aina ei satu kohdalleen.
        Ehkä liikaa arkuuttakin on, kun aina noita varoituksia miten voisi käydä.
        Kerran osaan toiminnon suorittaa ja seuraavan kerran saan sitä hakea, luulen että alakoulukas monessa paljon, paljon taitavampi kuin minä.
        Kun ymmärrys puuttuu niin monen asian kohdalla, en jaksa sisäistää asioita, kun en niiden mahdollista olemassa oloonkaan aina ymmärrä, miten niitä käsittäisi.
        Joskus onnistun hyvin, joskus taas en ollenkaan, sitkeä kyllä olen yrittämään, mutta pelko siitä, että pieleen menee, ei anna yritystäkään aina tehdä.
        Hyvilläni olen, kun osaan lääkemääräykset uusia, tilata ajat hoitoihin ja kampaajankin tilaan netistä, hyvä minä, näin itseäni kannusta, onhan ihmisiä joilla ei konettakaan ole lainkaan, minäkin eläkkeellä ollessa tähän hommaan tutustuin.
        Kai sitä oppiminekin kasvaisi, jos paljon joutuisi asioita hoitamaan. vielä yksi paheeni, olen kärsimätön.

        Liekkon kohdalla jo väsyisin tyystin, nuo soittelut puhelimella ilman perille pääsyä on kauhistus ja kun joka paikkaan on määräajat, kysyy luonnetta jaksamien.
        Oli se toista ennen, kun pankin tai viraston ovesta astuit sisään, asiat hoitui.
        Postikin kulki päivän välein, nyt viikko pienin aika odottaa lähetyksen kotiin saavansa.
        Mikä onkaan parantunut, no teemme itse ne hommat, mitkä ennen saimme kivijalka palveluista, työttömiä nyt jo koulutetut ihmiset, aika moni osaa toimia ilman palveluja, itse hoitaen ennen työtä antavat toimet.

        Brinkkala ihmettelet mihin on tapakoulutus hävinnyt, jospa sekin löytyy tietokoneelta, osaako sitten ihmiset toimia niiden ohjeiden mukaan, onkin eri juttu.
        Kyllä hyvät tavat on kadonneet, nyt on aivan luonnollista huutaa hävittömyyksiä ohikulkijoille, jopa tyrkätä vaikka mummo lumihankeen.
        Tosin hymyilyä aiheutti jo minunkin aikuiseksi päästyä niin Lenitan kuin Suonperän ohjeistuksetkin, vaikka varmaan ihan hyviä olivatkin.
        Oli kai vaikeata ottaa ohjeita toisilta, enemmän ärsytystä herätti.

        Anolle 13,45 kiitos ohjeistuksesta, yritän tai pakko on yrittää selvitellä asioita, kun ei sitä Googlea ole vierellä, turin ja yritän, joskus onnistuenkin;)
        Onnellinen on kumppanisi, kun saa sinut vierellä pitää.

        Tuli taas purkausta, lukekaa ken jaksaa mukavaa päivää kuitenkin lopuksi toivotan.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, nollakeli ja pilvinen sää, monella säällä nyt talvi seilaa.
        Naapuritalossa lippu puolitangossa, joku on maallisen matkansa päättänyt, täällä vielä lähtökäskyä odottelen minäkin.
        Jokainen vuorollaan lähdön edessä.

        Kuuntelin radion antia taas kahvia juodessa ja ei elämä kaikille hymyile., sairaan hoidosta koituvia maksuja ulosotossa mahtavia määriä, koko ajan on kasvu nousussa.
        Yhtälö, mikä ei saisi ketään kohdata, no totuus tämä on ja seurakuntien diakonissa palvelujen tarve vaan lisääntyy, ruokajonot kasvavat, jollakin tai jossakin olisi hälytyskellojen soitava,

        Niin noihin pankkipalveluihin, onhan siellä pankin verkkosivuilla paljon ohjeistusta ja varmaan monet osaavatkin toimia oikein aivan luonnostaan.
        Yritän minäkin siellä rämpiä ja etsiä kohteita, mutta aina ei satu kohdalleen.
        Ehkä liikaa arkuuttakin on, kun aina noita varoituksia miten voisi käydä.
        Kerran osaan toiminnon suorittaa ja seuraavan kerran saan sitä hakea, luulen että alakoulukas monessa paljon, paljon taitavampi kuin minä.
        Kun ymmärrys puuttuu niin monen asian kohdalla, en jaksa sisäistää asioita, kun en niiden mahdollista olemassa oloonkaan aina ymmärrä, miten niitä käsittäisi.
        Joskus onnistun hyvin, joskus taas en ollenkaan, sitkeä kyllä olen yrittämään, mutta pelko siitä, että pieleen menee, ei anna yritystäkään aina tehdä.
        Hyvilläni olen, kun osaan lääkemääräykset uusia, tilata ajat hoitoihin ja kampaajankin tilaan netistä, hyvä minä, näin itseäni kannusta, onhan ihmisiä joilla ei konettakaan ole lainkaan, minäkin eläkkeellä ollessa tähän hommaan tutustuin.
        Kai sitä oppiminekin kasvaisi, jos paljon joutuisi asioita hoitamaan. vielä yksi paheeni, olen kärsimätön.

        Liekkon kohdalla jo väsyisin tyystin, nuo soittelut puhelimella ilman perille pääsyä on kauhistus ja kun joka paikkaan on määräajat, kysyy luonnetta jaksamien.
        Oli se toista ennen, kun pankin tai viraston ovesta astuit sisään, asiat hoitui.
        Postikin kulki päivän välein, nyt viikko pienin aika odottaa lähetyksen kotiin saavansa.
        Mikä onkaan parantunut, no teemme itse ne hommat, mitkä ennen saimme kivijalka palveluista, työttömiä nyt jo koulutetut ihmiset, aika moni osaa toimia ilman palveluja, itse hoitaen ennen työtä antavat toimet.

        Brinkkala ihmettelet mihin on tapakoulutus hävinnyt, jospa sekin löytyy tietokoneelta, osaako sitten ihmiset toimia niiden ohjeiden mukaan, onkin eri juttu.
        Kyllä hyvät tavat on kadonneet, nyt on aivan luonnollista huutaa hävittömyyksiä ohikulkijoille, jopa tyrkätä vaikka mummo lumihankeen.
        Tosin hymyilyä aiheutti jo minunkin aikuiseksi päästyä niin Lenitan kuin Suonperän ohjeistuksetkin, vaikka varmaan ihan hyviä olivatkin.
        Oli kai vaikeata ottaa ohjeita toisilta, enemmän ärsytystä herätti.

        Anolle 13,45 kiitos ohjeistuksesta, yritän tai pakko on yrittää selvitellä asioita, kun ei sitä Googlea ole vierellä, turin ja yritän, joskus onnistuenkin;)
        Onnellinen on kumppanisi, kun saa sinut vierellä pitää.

        Tuli taas purkausta, lukekaa ken jaksaa mukavaa päivää kuitenkin lopuksi toivotan.

        Terveiset Korvesta@

        Toivottavasti ambulanssiralli on nyt loppu.
        Kuusi siirtoa välillä Kajaani Oulu.

        Olen nyt Kainuun Keskussairaalassa vaativan kuntoutuksen osaavien käsien hoivassa.

        Vointini alkaa kohentua, uskonkin, että pahin on ohi.

        Tänä aamuna halailin mieheni ja hänen tyttärensä Hollannin matkaan.

        Tiedän, että kotona on kaikki kunnossa ottamaan minut vastaan kun pääsen kotiin. Kotiin ei ole kiirettä, lepään ja kuntoutan itseäni, ilmani vastuita ja huolia, vain oma hyvä ensimmäisenä.

        Minulle on asennettu antipiotti- ja nesteenkeräyspumput. Ne seuraavat minua 24/7. Leikatu jalka alkaa hiljalleen totella, mutta tarvitsen kuitenkin Fordin avuksi kävelemiseen.

        Asuin Oulussa sairaalan 9. kerroksessa näkymä yli kaupungin, Tuplahuoneessa. Nyt käytössäni on yhden hengen huone 9. kerroksessa. Ei ihan niin upea näköalalla kuin Oulussa, mutta, yksiö on luxusta.

        Joutunen olemaan vielä ehkä pari viikkoa sairaalassa kunnes letkulääkitys on ohi ja siirrytään pillereihin.

        Tällaista tänään ; ))

        Korppis


      • Anonyymi kirjoitti:

        Terveiset Korvesta@

        Toivottavasti ambulanssiralli on nyt loppu.
        Kuusi siirtoa välillä Kajaani Oulu.

        Olen nyt Kainuun Keskussairaalassa vaativan kuntoutuksen osaavien käsien hoivassa.

        Vointini alkaa kohentua, uskonkin, että pahin on ohi.

        Tänä aamuna halailin mieheni ja hänen tyttärensä Hollannin matkaan.

        Tiedän, että kotona on kaikki kunnossa ottamaan minut vastaan kun pääsen kotiin. Kotiin ei ole kiirettä, lepään ja kuntoutan itseäni, ilmani vastuita ja huolia, vain oma hyvä ensimmäisenä.

        Minulle on asennettu antipiotti- ja nesteenkeräyspumput. Ne seuraavat minua 24/7. Leikatu jalka alkaa hiljalleen totella, mutta tarvitsen kuitenkin Fordin avuksi kävelemiseen.

        Asuin Oulussa sairaalan 9. kerroksessa näkymä yli kaupungin, Tuplahuoneessa. Nyt käytössäni on yhden hengen huone 9. kerroksessa. Ei ihan niin upea näköalalla kuin Oulussa, mutta, yksiö on luxusta.

        Joutunen olemaan vielä ehkä pari viikkoa sairaalassa kunnes letkulääkitys on ohi ja siirrytään pillereihin.

        Tällaista tänään ; ))

        Korppis

        Mukava kuulla että parempaan päin olet menossa. Hyvä että saat kuntoutusta niin pysyt kunnossa hanlaluuksista huolimatta.
        Olen huomannut että kuntoni on huonontunut kun en ole päässyt tekemään harjoituksia joita olin tehnyt ainakin kolmesti viikossa vuosien ajan.
        Ensi viikolla 12pv pääsen näyttämään jalkaa.
        Se on melko kivuton jos ei rasita paljon.


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        Minulla on onneksi käteistä jonkin verran. Pärjään ainakin vähän aikaa. Tuo poliisilaitoksen viivyttely passin kanssa harmittaa. Koetan huomenna saada asioihin nopeutta.

        Kuka sulla noista hahmoista on passikuvassa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuka sulla noista hahmoista on passikuvassa?

        Kävin passikuvassa toissapäivänä, poliisi on avoinna vain joka toinen tiistai joten ei ollut kiirettä.
        Kyllä passikuva on huonontunut vuosien mittaan. Menee loputkin luulot itsestään kun näkee sen.
        Pitää kai vaihtaa profiilikuva, laitoin kuvan siksi kun olen kova virkkaamaan ja halusin esitellä tekeleitäni.
        Nettipankkiin en pääse, mutta onneksi pankkiortti toimii.


    • Anonyymi

      Odotan Kristiinaa!

      • Anonyymi

        Liityn jonoon odottamaan Kristiinaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liityn jonoon odottamaan Kristiinaa.

        Demeäkin olis kiva ” nähdä”.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liityn jonoon odottamaan Kristiinaa.

        Kristiinalla voisi olla hauskoja juttuja, nyt on pelkkää valitusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristiinalla voisi olla hauskoja juttuja, nyt on pelkkää valitusta.

        Kristiinalla on kyllä hauskoja ja eläviä, kaikenkirjavia juttuja. Kyllä saisi ueammin niitä jakaa.

        Demellä taisi olla huolia lähisukulaisen terveydestä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kristiinalla on kyllä hauskoja ja eläviä, kaikenkirjavia juttuja. Kyllä saisi ueammin niitä jakaa.

        Demellä taisi olla huolia lähisukulaisen terveydestä.

        . "Kyllä saisi ueammin niitä jakaa."

        Kiitos huomiosta, vaikka osa taisi olla hieman piikittelyn puolelta, mutta kaikki kelpaa. Olin vain aamulla huolisani, kun koneeni kentässä oli Hi-lan ketju painunut "kredit puolelle, joten nostin sen "framille", että huomataan.

        Ainahan luen hänen ketjunsa,...no en sano enempää.

        Odottakaa hetki, niin alankin kirjoitella uudesta asunnosta, jossa kävimme juuri tekemässä vuokrasopimuksen tyttäreni ja hänen lapsensa avustuksella.

        Voi, voi tätä vanhuutta, mutta onneksi on avuliaat perilliset auttamassa, enkä kerjää nyt mitään "säälipisteitä", vaikka selkä olisikin tarvinnut rollaattorin mukaan.

        Olen lueskellut noista "kuolin siivouksista" ja minulle se tulee nyt ja vielä ainakin tänään eläessä. Huomisestahan ei kukaan tiedä?

        Muistelen sitä Skillanin muuttoa, kuinka hän hoiti sen itse ja minulla on vain rivitalon pätkän parin asunnon väli. Lapseni ja lapsenlapseni lukuisine ystävineen tulevat avuksi.

        Hyvä, että olin heitä hoitamassa silloin pienenä ja se poika jonka vuoksi tulin, vietti tänään penkkaripäiväänsä.


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        . "Kyllä saisi ueammin niitä jakaa."

        Kiitos huomiosta, vaikka osa taisi olla hieman piikittelyn puolelta, mutta kaikki kelpaa. Olin vain aamulla huolisani, kun koneeni kentässä oli Hi-lan ketju painunut "kredit puolelle, joten nostin sen "framille", että huomataan.

        Ainahan luen hänen ketjunsa,...no en sano enempää.

        Odottakaa hetki, niin alankin kirjoitella uudesta asunnosta, jossa kävimme juuri tekemässä vuokrasopimuksen tyttäreni ja hänen lapsensa avustuksella.

        Voi, voi tätä vanhuutta, mutta onneksi on avuliaat perilliset auttamassa, enkä kerjää nyt mitään "säälipisteitä", vaikka selkä olisikin tarvinnut rollaattorin mukaan.

        Olen lueskellut noista "kuolin siivouksista" ja minulle se tulee nyt ja vielä ainakin tänään eläessä. Huomisestahan ei kukaan tiedä?

        Muistelen sitä Skillanin muuttoa, kuinka hän hoiti sen itse ja minulla on vain rivitalon pätkän parin asunnon väli. Lapseni ja lapsenlapseni lukuisine ystävineen tulevat avuksi.

        Hyvä, että olin heitä hoitamassa silloin pienenä ja se poika jonka vuoksi tulin, vietti tänään penkkaripäiväänsä.

        Ehei, ilman piikkejä oli.
        Onnea uuteen kotiin! 🌹


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        . "Kyllä saisi ueammin niitä jakaa."

        Kiitos huomiosta, vaikka osa taisi olla hieman piikittelyn puolelta, mutta kaikki kelpaa. Olin vain aamulla huolisani, kun koneeni kentässä oli Hi-lan ketju painunut "kredit puolelle, joten nostin sen "framille", että huomataan.

        Ainahan luen hänen ketjunsa,...no en sano enempää.

        Odottakaa hetki, niin alankin kirjoitella uudesta asunnosta, jossa kävimme juuri tekemässä vuokrasopimuksen tyttäreni ja hänen lapsensa avustuksella.

        Voi, voi tätä vanhuutta, mutta onneksi on avuliaat perilliset auttamassa, enkä kerjää nyt mitään "säälipisteitä", vaikka selkä olisikin tarvinnut rollaattorin mukaan.

        Olen lueskellut noista "kuolin siivouksista" ja minulle se tulee nyt ja vielä ainakin tänään eläessä. Huomisestahan ei kukaan tiedä?

        Muistelen sitä Skillanin muuttoa, kuinka hän hoiti sen itse ja minulla on vain rivitalon pätkän parin asunnon väli. Lapseni ja lapsenlapseni lukuisine ystävineen tulevat avuksi.

        Hyvä, että olin heitä hoitamassa silloin pienenä ja se poika jonka vuoksi tulin, vietti tänään penkkaripäiväänsä.

        Ihanaa seurata näitä nuoriamme, meillä taas ” prinsessalla” on vanhojen tanssit!
        💃🕺


    • Anonyymi

      Lähetän linkin jossa kerrotaan kuinka
      Pankkitili tyhjeni - henkilölle lähetettiin viesti jossa "Pankista" uusi koodi, jolla pääsi tilille, sait sen, viitta rahojen menettämiseen!
      Lue!
      Käy puhelimesi kanssa liikkeessä jonka puhelin Sinulla on.
      Vaihda SIM korttisi, se vaihdetaan liikkeessä aina maksutta!

      Lue tarkkaan teksti jonka kopioin Iltasanomista.
      linkki lehteen ja sivulle josta kopio , on tekstikopion alla.

      VAROKaa kaikkia tekstiviestejä ja sähköposteja joissa on Jotainmaksettavaa.

      KOPIO; alkaa>>>>
      Huijauksessa oli kyse kansalaisten terveystietopalvelua OmaKantaa jäljittelevästä verkkosivusta, jolle Sinikka päätyi väärästä hakutuloksesta. Hän yritti kirjautua sivulle verkkopankkitunnuksillaan, jolloin ne päätyivät rikolliselle.

      – Tunnistautumisen yhteydessä sain ilmoituksen, että kännykkääni on tullut koodi, joka tarvitaan tunnuslukusovelluksen aktivointiin. Syötin tämän koodin, jolloin huijarit pääsivät tunkeutumaan myöskin kännykkääni ja vastaamaan puolestani sinne tulleisiin kysymyksiin koskien muun muassa laskujen maksamista, Sinikka sanoo.

      Kännykkä meni sekaisin. Seuraavana päivänä Sinikka vieraili Telian . . . <<<<<<<<KOPIO loppuu

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tämän tarinan opetus: ÄLKÄÄ KIRJAUTUKO MILLEEKKÄÄN SIVULLE, ILMAN ETTÄ OLETTE TALLENTANEET KONEELLENNE KUVAKEEN(Apin) APPSRORESTA TAI GOOGLE PLAYSTA.

        SIIS MENETTE AINA ASIOIMAAN VAAN TÄMÄN TALLENNETUN KUVAKKEEN KAUTTA.


    • Tulipahan käytyä hammaslääkärissä, viime kesänä, kun lohkesi hampaan reuna.
      Lääkäri löysi vielä toisenkin reiän, joten uuden ajankin antoi.
      Oli ulkomaalaistaustainen lääkäri, hyvin ymmärsin suomenkieltään.

      Sitten piti lähteä kissan kanssa klinikalle.
      Sunnuntaista asti kovin huonosti syönyt.
      Tänä aamuna, kun söi ruohoa, niin kakoi karvakasan kurkustaan.
      Saattoi ollo se syynä syömisen huonontumiseen.
      Mitään erityistä huolenaihetta lääkäri ei löytänyt, verikokeitakin otettiin
      Väinö on vielä ihan pökissä, kun piti rauhoittaa, että lääkäri pystyi tutkimaan.

      Se on tuossa naapurikaupungissa tuo klinikka ja siellä paistoi aurinko.
      Kun saavuin kotikaupunkiini, niin sen yllä makasi sumu.

      Päivällä, kun menin sinne terv.keskukseen, niin edelläni ajoi henkilöauto.
      Vauhtia ei meillä ollut kun joku 30. Yks kask se löi jarrut kii. No minä kanssa.
      Huh, liukasta oli ja auto meni latana. Onneksi pysähtyi ennen toisen perää, sen verran oli turvaväliä.
      En tiedä, etsikö hän jotain ja unohti muun liikenteen.

      No ehdin tuossa tuota kyselytuntia seurata, on se vääntöö.
      Jokainen poterossaan puolustaa omaa näkemystään.
      Kohtahan ne ovat vaalitkin.

      On tuokin kumma, että miksi niitä vauvoja sitten on kuollut niissä kotisynnytyksessä.
      Syitä, en ole kuullut sanottavan, että mitkä ovat syyt.

      Promesa täytynee katsoa netistä.

      • Hyvää tätä aamua ja viikonloppuhan se on edessä.
        Olin eilen askartelemassa, mitään en tehnyt, oli vähän sellainen fiilis, että en tänne kuulu, johtuneeko siitä, että olen irtisanonut kaikki toiminnat, nyt siten vaikeaa on sopeutua.
        Naamatuttuja kaikki ovat, mutta silti en tunne oloa niin mukavaksi mitä aiemmissa harrastuspiireissä olen tuntenut.
        Taidan olla hankala vanhus.

        Demeterillä varmaan huolia oloissaan ja ei jaksa tänne kirjoitella,, mutta toivotaan, että pian antaa elonmerkkejä elämästään.

        Kiitos Kristiina23, kun huolehdit ketjun esillä olevan ja onnea uuteen kotiin ja vielä iloista "prinsessan" tanssipäivää niin ne lapsoset iloa tuottaa.

        Muistan tuon heinän syönnin kissoillani ja sitten karvatupsu ilmaantui oksentaen.
        Eihän se ihme ole kun aina nuolevat karvojaan, etteikö tukkoja ilmaannu, ennen ei moiseen mitään huomiota sen paremmin tunnettu, se kuului kissan elämään.
        Nyt on tuo kynsien leikkaus ja muukin hoito tullut kuvioihin, aiemmin ei näitäkään tehty, sohvassani on vieläkin muisto kynsien teroituksesta.
        Katselen kissavideoita FB:ssa , voi miten ne ovatkin ihania, kissa ja pieni tyttö tanssivat, kissa teki samat liikkeet tytön kanssa, lopuksi taputti tassujaan kuin tyttökin.
        Toisessa videossa ryömivä lapsi oli saanut ahvenen käsiinsä ja siitä kissan kanssa tappeli ja monen monta muuta ihanaa katseltavaa.
        Väinö on hyvässä hoidossa, kun emäntänä Eliaana.

        Jospa tuo korpikirjailijan elämä alkaisi sujumaan, malttia nyt vaan liikkumisen kanssa.
        Kaikkea hyvää elämääsi.

        Katselen ikkunasta miten naapuritalon senioreja haetaan kerho päivään, kälyni kiitteli kovasti siellä käyntejään, ohjelmaa on monenlaista, kuntosalikin käytössä.
        Ruoka ja kahvittelu kuulu hintaan, muistelen kerrotun, että päivähinta 30 euroa kyyteineen, voi olla muuttunutkin näiden säästötalkoista johtuen.
        Sinnekään en vielä ainakaan halua, kun jaksan viihdyttää itseäni ja selviydyn muutenkin hommistani.

        Nyt pitäisi vähän pidempi kierros lähteä tekemään, ensin apteekkiin ja sitten ruokaostoksille, onneksi sää on ihan ok.
        Hyvää päivän touhuilua ja lepoakin jos uupumus tavoittaa.


      • Anonyymi

        Minäkin kummastelin, mikä on niin pieleen mennyt. Eikö mukana ole ammattitaitoinen kätilö. ? Vaikea kuvitella, että kotiväki vain keskenään hoitaisi synnytyksen,äidin ja lapsen.


      • Kissani alkaa nieleksimään ja kakomaan jos on karvapallo mahassa.
        Haluaa syödä ruohoa, nyt on ulkona rapun pielessä sulla, syö sieltä mutta kasvattamani ruoho ei kelpaa vaikka on tarkoitettu juuri kissoille.


    • Anonyymi

      Katsokaa Yle Areenasta ruotsalaisen dokkari "Meille tulee lapsi".

      Aivan järkyttävä.

      • Anonyymi

        Katsoin eilen kaikki kolme jaksoa Areenasta tästä "Meille tulee lapsi". Todella kiinnostava ja samalla niinkuin kirjoittaja sanoi: Aivan järkyttävä. Kannattaa katsoa!


    • Eilinen aurinko piiloutuu tänään pilviin, mutta tallella on! Kävelyllä me seniorit otamme kuitenkin ilon irti siitä, ettei ole liukastumisvaaraa ja omakotiasujan lämpökulut pysyvät alhaisina. Hilla kertoi, miten askartelukerho on menettänyt kiinnostuksensa, ja ihan luonnollinen asiahan se on. Aikamme on kuitenkin rajallista, velvollisuudesta ei tarvitse harrastuksiin lähteä.Ja aikansa kutakin, voi jotain uuttakin tulla, kun vanhaa karsii pois.

      Minäkin olen helpottunut, kun vihdoin katkaisin yhteydenpidon entisten kollegojen kanssa, eläköityneiden joukkoon on tullut jo tuntemattomiakin. Kävimme ennen joka kuukauden eka keskiviikko lounaalla ja jossain taidetapahtumassa usein samalla. Zumbaa ja sitten lavista harrastin vielä pari vuotta sitten tanssiryhmässä, sai oman kuntonsa mukaan osallistua ja improvisoida, mutta alkoi jo tuntua, että olen nuorempien vastuksina siellä. Vesileikit sentään onnistuu, vesi kannattelee ja myötäilee, kuntoa koetan edes säilyttää.Mies piilotti polkupyöräni, kun kaaduin viime syksynä, pikkuruhjeilla kyllä selvisin. Sanoi ostavansa minulle sähköistetyn 3- pyöräisen, niitä on nyt tutkittu.

      Mukavaa nähdä hymymerkki ja valoisa mieli korppiksen kirjoituksessa, Aina toisten hyvinvoinnista huolehtivien perheenäitien voi olla vaikeampi keskittyä vain omaan parantumiseensa, näyttää olevan kaikki hyvin toipumista varten. Kaikkea hyvää!🌷Siskoni toipuessa polvileikkauksesta hänen pojanpoikansa sanoi, että mummi on kunnon soturi, noin komea arpikin.

      Paistoin tänään pitkästä aikaa silakkapihvejä pinaattiperunamuusin kanssa, omenapunajuurisalaattia lisäksi - kehut sain ateriasta . Huomenna on nuoria tulossa käymään , vaarilta ”tilasivat” lämminsavulohta, olikin Norjanlohi vain 10 euroa kilo.

      Mukavaa viikonloppua, hyvää oloa!

      • Anonyymi

        Jaa, ilmeisesti miehesi on havainnut, että tasapainosi "heittää", vaikka et sitä itse olisi huomannutkaan.
        Pyöräillessähän tasapainotaitoja juri tarvitaan. Ja pyöräily sitä taitoa myös ylläpitää.
        Noh, mene ja tiedä - ilmeisesti yhteistä hyväänne haetaan ja siihen nyt sitten kuuluu tuo "piilottaminen".


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jaa, ilmeisesti miehesi on havainnut, että tasapainosi "heittää", vaikka et sitä itse olisi huomannutkaan.
        Pyöräillessähän tasapainotaitoja juri tarvitaan. Ja pyöräily sitä taitoa myös ylläpitää.
        Noh, mene ja tiedä - ilmeisesti yhteistä hyväänne haetaan ja siihen nyt sitten kuuluu tuo "piilottaminen".

        Noin minäkin olen asian nähnyt, ja tasapainottelemaanhan sitä joutuu avioliitossa kaiken aikaa monessa muussakin asiassa.


      • Anonyymi
        Ramoona kirjoitti:

        Noin minäkin olen asian nähnyt, ja tasapainottelemaanhan sitä joutuu avioliitossa kaiken aikaa monessa muussakin asiassa.

        Uskomatonta!


      • Hyvää päivää, nyt menikin pitkäksi, ei minusta johtuen, vaan pääsy palstalle estettiin.
        No eiköhän nämä asiat ehdi myöhässäkin, mitä vähän on kerrottavaa.
        Eilen tein pitkän (siis minulle) lenkin ensin apteekkiin ja sitten citymarkettiin, ruoka ostoksille.
        Vajaa kaksi kilometriä, kotiin päästyäni olin sitten aivan romuna.
        Laskin kilomäärän ostoksistani ja sain yli kymmenen kilon kuorman vedettäväksi kärrillä ja se alkaa olla jo voimien koitos.
        No selvisi, kun iltapäivän sitten vaan istuin.
        Piti poikaanikin apuun pyytää, telkkari ei minun ymmärryksen mukaan toiminut, tai en saanut toimimaan, no hän oli tulossa Lappeenrannasta ja poikkesi asian kuntoon laittamaan.
        Sähkökatko vian esiin toi, päivitystä kaipasi.
        Tytär taas torui, kun en soittanut heille kauppa asioiden hoitoon, no minä halusin kokeilla vieläkö jaksan.
        Mutta nyt kaikki ok, ja tytär voi mökillä rauhassa oleskella, se on heidän elämän kohokohta, talvella kuin kesälläkin.

        Meillä oli samat ruokamieltymykset Ramoona, ostin 300g silakkafileitä ja tein silakkarullia, kalliita olivat, liki 15 euroa kilo, mutta joskus mieli tekee ja niinpä mielitekoni tyydytin.
        Pyörällä en ole ajanut moneen vuoteen, ennakoin kaatumisvaaran, kun jalka ei tarpeeksi korkealle nouse pois pääsemiseksi, itse ajaminen onnistuisi.
        Olen nähnyt joidenkin pyörää taluttaen apuna tavaroiden kuljettamisessa käyttävän, en tiedä olisiko helpompaa ?
        Niin nuo harrastukset, jotenkin vieraantuu nykymenosta ja ei ole tarvetta millekään niin ei houkuta ihmiset ei tekemiset.
        Ajattelin miten jaksavatkin ihastella kaikenlaista, joka minulle on tekemisen kautta jo vanhaksi mennyt, pitäisi kai löytyä haastavampia, mutta siihenkin on tuo mutta, kun ei tarvitse mitään.
        Sukkien neulomiseen en kai kyllästy koskaan ja äidin antamat opit niissäkin hyvän tuloksen antavat.

        Mistä vauvoista puhuttekaan, olen pudonnut" kärreiltä" on jonkun linkin antia?
        La Promessa on taas maanantai istuntoni, näin FB:ssa kuvan vihkipari Janasta ja Manuelista, (oliko nimi oikein), muistini pätkii, siis odotettavissa rakkautta joskus, kunhan nyt sodasta kotiutuvat.

        Nyt odottelemaan saunan löylyjä ja niistä lihaksien rentoutusta, jos jotain ruokaakin valmistaisin, kaikille lupsakkaa lauantai päivää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskomatonta!

        Niin on, ei hän minusta,täällä kirjoitetun perusteella, mitenkään holhoussuuntaisten toimien (piilottaminen) tarpeessa ole.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Hyvää päivää, nyt menikin pitkäksi, ei minusta johtuen, vaan pääsy palstalle estettiin.
        No eiköhän nämä asiat ehdi myöhässäkin, mitä vähän on kerrottavaa.
        Eilen tein pitkän (siis minulle) lenkin ensin apteekkiin ja sitten citymarkettiin, ruoka ostoksille.
        Vajaa kaksi kilometriä, kotiin päästyäni olin sitten aivan romuna.
        Laskin kilomäärän ostoksistani ja sain yli kymmenen kilon kuorman vedettäväksi kärrillä ja se alkaa olla jo voimien koitos.
        No selvisi, kun iltapäivän sitten vaan istuin.
        Piti poikaanikin apuun pyytää, telkkari ei minun ymmärryksen mukaan toiminut, tai en saanut toimimaan, no hän oli tulossa Lappeenrannasta ja poikkesi asian kuntoon laittamaan.
        Sähkökatko vian esiin toi, päivitystä kaipasi.
        Tytär taas torui, kun en soittanut heille kauppa asioiden hoitoon, no minä halusin kokeilla vieläkö jaksan.
        Mutta nyt kaikki ok, ja tytär voi mökillä rauhassa oleskella, se on heidän elämän kohokohta, talvella kuin kesälläkin.

        Meillä oli samat ruokamieltymykset Ramoona, ostin 300g silakkafileitä ja tein silakkarullia, kalliita olivat, liki 15 euroa kilo, mutta joskus mieli tekee ja niinpä mielitekoni tyydytin.
        Pyörällä en ole ajanut moneen vuoteen, ennakoin kaatumisvaaran, kun jalka ei tarpeeksi korkealle nouse pois pääsemiseksi, itse ajaminen onnistuisi.
        Olen nähnyt joidenkin pyörää taluttaen apuna tavaroiden kuljettamisessa käyttävän, en tiedä olisiko helpompaa ?
        Niin nuo harrastukset, jotenkin vieraantuu nykymenosta ja ei ole tarvetta millekään niin ei houkuta ihmiset ei tekemiset.
        Ajattelin miten jaksavatkin ihastella kaikenlaista, joka minulle on tekemisen kautta jo vanhaksi mennyt, pitäisi kai löytyä haastavampia, mutta siihenkin on tuo mutta, kun ei tarvitse mitään.
        Sukkien neulomiseen en kai kyllästy koskaan ja äidin antamat opit niissäkin hyvän tuloksen antavat.

        Mistä vauvoista puhuttekaan, olen pudonnut" kärreiltä" on jonkun linkin antia?
        La Promessa on taas maanantai istuntoni, näin FB:ssa kuvan vihkipari Janasta ja Manuelista, (oliko nimi oikein), muistini pätkii, siis odotettavissa rakkautta joskus, kunhan nyt sodasta kotiutuvat.

        Nyt odottelemaan saunan löylyjä ja niistä lihaksien rentoutusta, jos jotain ruokaakin valmistaisin, kaikille lupsakkaa lauantai päivää.

        En jaksa muistaa, olenko jo valitellut lämmityslaitettani jota viikolla kävi katsomassa puolen tusinaa huoltajaa. Jotenkin minusta tuntui että huoltoarvioissa oli tuollainen eläkeläismuorin valitusvirsilisä mukana, koska mitään ei löytynyt. "Antaa nyt olla, ei kannata koskea mihinkään", ikään kuin työkseni ropeloisin termostaatteja ja asennuksia. NO, viimeinen kävijä kertoi, että firmakin sanoi, että kyllä nyt on tosi kysymyksessä kun asiakas talvella valittaa kuumuudesta. Hän sitten löysi useammankin vaihdettavan osan. Yhden jo vaihtoi, ensi viikolla tulee jatkamaan. Nyt lämpö pysyy parissakymmenessä, pari päivää sitten oli 28C.
        Ei elämäni muuten kovin vauhdikasta ole ollut, mutta tämä ruljanssi on ollut ihan riittävä ponnistus verenpaineelleni.
        Olen jäänyt pois ikäihmisten kerhosta, koska bussini aikataulun vuoksi myöhästyn joka kerran ja olen sitten silmätikkuna muille.
        Mutta hätäkös mulla on, kotona aina viihtyy.
        Mkr.


      • Hil-la kirjoitti:

        Hyvää päivää, nyt menikin pitkäksi, ei minusta johtuen, vaan pääsy palstalle estettiin.
        No eiköhän nämä asiat ehdi myöhässäkin, mitä vähän on kerrottavaa.
        Eilen tein pitkän (siis minulle) lenkin ensin apteekkiin ja sitten citymarkettiin, ruoka ostoksille.
        Vajaa kaksi kilometriä, kotiin päästyäni olin sitten aivan romuna.
        Laskin kilomäärän ostoksistani ja sain yli kymmenen kilon kuorman vedettäväksi kärrillä ja se alkaa olla jo voimien koitos.
        No selvisi, kun iltapäivän sitten vaan istuin.
        Piti poikaanikin apuun pyytää, telkkari ei minun ymmärryksen mukaan toiminut, tai en saanut toimimaan, no hän oli tulossa Lappeenrannasta ja poikkesi asian kuntoon laittamaan.
        Sähkökatko vian esiin toi, päivitystä kaipasi.
        Tytär taas torui, kun en soittanut heille kauppa asioiden hoitoon, no minä halusin kokeilla vieläkö jaksan.
        Mutta nyt kaikki ok, ja tytär voi mökillä rauhassa oleskella, se on heidän elämän kohokohta, talvella kuin kesälläkin.

        Meillä oli samat ruokamieltymykset Ramoona, ostin 300g silakkafileitä ja tein silakkarullia, kalliita olivat, liki 15 euroa kilo, mutta joskus mieli tekee ja niinpä mielitekoni tyydytin.
        Pyörällä en ole ajanut moneen vuoteen, ennakoin kaatumisvaaran, kun jalka ei tarpeeksi korkealle nouse pois pääsemiseksi, itse ajaminen onnistuisi.
        Olen nähnyt joidenkin pyörää taluttaen apuna tavaroiden kuljettamisessa käyttävän, en tiedä olisiko helpompaa ?
        Niin nuo harrastukset, jotenkin vieraantuu nykymenosta ja ei ole tarvetta millekään niin ei houkuta ihmiset ei tekemiset.
        Ajattelin miten jaksavatkin ihastella kaikenlaista, joka minulle on tekemisen kautta jo vanhaksi mennyt, pitäisi kai löytyä haastavampia, mutta siihenkin on tuo mutta, kun ei tarvitse mitään.
        Sukkien neulomiseen en kai kyllästy koskaan ja äidin antamat opit niissäkin hyvän tuloksen antavat.

        Mistä vauvoista puhuttekaan, olen pudonnut" kärreiltä" on jonkun linkin antia?
        La Promessa on taas maanantai istuntoni, näin FB:ssa kuvan vihkipari Janasta ja Manuelista, (oliko nimi oikein), muistini pätkii, siis odotettavissa rakkautta joskus, kunhan nyt sodasta kotiutuvat.

        Nyt odottelemaan saunan löylyjä ja niistä lihaksien rentoutusta, jos jotain ruokaakin valmistaisin, kaikille lupsakkaa lauantai päivää.

        Täällä kolmas silakan ystävä. suurta herkkuani ja mies tykkää myös, ottokin on alkanut syömään silakkapihvejä kun ei enää pelkää saavansa ruotoja kurkkuun. Ehkäpä alamme taas saada Itämeren silakkaa paremmin kun rantojen läheinen troolaus on kiellrttyä ja ainoastaan paikalliset kalastajat saavat nostaa silakkaa rannan tuntumasta. Täällä on ollut paljon polemiikikia silakan vähyydestä, kun ne troolataan tarkkaan pois merestä ja niistä tehdään kalajauhoa Norjan kassilohien ruuaksi.
        Silakkarullista näkyy olevan kahdenlaisia ohjeita netissä: vanhanajan etikkaliemessä haudutettuja ja moderni versio jossa silakat haudutetaan ranskankermassa ja kermassa. Menee testiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin on, ei hän minusta,täällä kirjoitetun perusteella, mitenkään holhoussuuntaisten toimien (piilottaminen) tarpeessa ole.

        Tämä tarina kaipaa nyt kevennystä.
        Oletan, että Ramonan mies on hauska tyyppi kuin Retuperän VPK:n jäsen tai Vaahteramäen Eemeli konsanaan.
        Hän on vetänyt polkupyörän lipputankoon - ei sitä minnekään ole piilotettu.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Täällä kolmas silakan ystävä. suurta herkkuani ja mies tykkää myös, ottokin on alkanut syömään silakkapihvejä kun ei enää pelkää saavansa ruotoja kurkkuun. Ehkäpä alamme taas saada Itämeren silakkaa paremmin kun rantojen läheinen troolaus on kiellrttyä ja ainoastaan paikalliset kalastajat saavat nostaa silakkaa rannan tuntumasta. Täällä on ollut paljon polemiikikia silakan vähyydestä, kun ne troolataan tarkkaan pois merestä ja niistä tehdään kalajauhoa Norjan kassilohien ruuaksi.
        Silakkarullista näkyy olevan kahdenlaisia ohjeita netissä: vanhanajan etikkaliemessä haudutettuja ja moderni versio jossa silakat haudutetaan ranskankermassa ja kermassa. Menee testiin.

        Juu, ja kannattaa myös kokeilla hapattaa ne silakat vanhanajan kirnupiimällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, ja kannattaa myös kokeilla hapattaa ne silakat vanhanajan kirnupiimällä.

        Ruotsissa on perinneruokana hapansilakat. Ne varmaan on terveellisempiä kuin antipastovadit. Ruodot muhii tosi pehmeiksi ja tuoksu on huumaava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsissa on perinneruokana hapansilakat. Ne varmaan on terveellisempiä kuin antipastovadit. Ruodot muhii tosi pehmeiksi ja tuoksu on huumaava.

        Onko jollakin tapana syödä vateja? Kyllä suosittelen mieluummin silakkaa. Hampaillekin ystävällisempiä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Hyvää päivää, nyt menikin pitkäksi, ei minusta johtuen, vaan pääsy palstalle estettiin.
        No eiköhän nämä asiat ehdi myöhässäkin, mitä vähän on kerrottavaa.
        Eilen tein pitkän (siis minulle) lenkin ensin apteekkiin ja sitten citymarkettiin, ruoka ostoksille.
        Vajaa kaksi kilometriä, kotiin päästyäni olin sitten aivan romuna.
        Laskin kilomäärän ostoksistani ja sain yli kymmenen kilon kuorman vedettäväksi kärrillä ja se alkaa olla jo voimien koitos.
        No selvisi, kun iltapäivän sitten vaan istuin.
        Piti poikaanikin apuun pyytää, telkkari ei minun ymmärryksen mukaan toiminut, tai en saanut toimimaan, no hän oli tulossa Lappeenrannasta ja poikkesi asian kuntoon laittamaan.
        Sähkökatko vian esiin toi, päivitystä kaipasi.
        Tytär taas torui, kun en soittanut heille kauppa asioiden hoitoon, no minä halusin kokeilla vieläkö jaksan.
        Mutta nyt kaikki ok, ja tytär voi mökillä rauhassa oleskella, se on heidän elämän kohokohta, talvella kuin kesälläkin.

        Meillä oli samat ruokamieltymykset Ramoona, ostin 300g silakkafileitä ja tein silakkarullia, kalliita olivat, liki 15 euroa kilo, mutta joskus mieli tekee ja niinpä mielitekoni tyydytin.
        Pyörällä en ole ajanut moneen vuoteen, ennakoin kaatumisvaaran, kun jalka ei tarpeeksi korkealle nouse pois pääsemiseksi, itse ajaminen onnistuisi.
        Olen nähnyt joidenkin pyörää taluttaen apuna tavaroiden kuljettamisessa käyttävän, en tiedä olisiko helpompaa ?
        Niin nuo harrastukset, jotenkin vieraantuu nykymenosta ja ei ole tarvetta millekään niin ei houkuta ihmiset ei tekemiset.
        Ajattelin miten jaksavatkin ihastella kaikenlaista, joka minulle on tekemisen kautta jo vanhaksi mennyt, pitäisi kai löytyä haastavampia, mutta siihenkin on tuo mutta, kun ei tarvitse mitään.
        Sukkien neulomiseen en kai kyllästy koskaan ja äidin antamat opit niissäkin hyvän tuloksen antavat.

        Mistä vauvoista puhuttekaan, olen pudonnut" kärreiltä" on jonkun linkin antia?
        La Promessa on taas maanantai istuntoni, näin FB:ssa kuvan vihkipari Janasta ja Manuelista, (oliko nimi oikein), muistini pätkii, siis odotettavissa rakkautta joskus, kunhan nyt sodasta kotiutuvat.

        Nyt odottelemaan saunan löylyjä ja niistä lihaksien rentoutusta, jos jotain ruokaakin valmistaisin, kaikille lupsakkaa lauantai päivää.

        Hei Hilla, kerroit tuosta cittarikokemuksesta ja 10 kilon kuormasta. Käytät sujuvasti nettiä, kun tännekin kirjoittelet. Olisiko ihan mahdoton ajatus , että tilaisit kaikki ruoka-ym talousostoksesi netissä. Kerran ,kun sen teet se on super helppoa. Kirjaudut vain prisman tai cittarin sivulle. Siellä näet kaikki tarvikkeet ,kun näpyttelet esim tyyliin ruisleipä. Löytyy ne tutut ja tuntemattomat, näet kaikki kilo/ litrahinnat. Varaat koska tavarasatsit sinulle tuodaan. Olen harrastanut tätä jo 5 v. Jopa keittiöön kärrätään laatikot( kun loukkasin jalkani, parani jo kyllä). Jos tulee joku este , voit jopa edellisyönä perua tilauksen. Rahat menee tililtä vasta tuontipäivänä. Itse tilaan 3 vk välein. Jo tän ikäisenä tietää, mitkä on lempiruokiani. Pois en joudu koskaan heittämään mitään. Ei tule koskaan vahojaruokia ja pastimessa säilyy.
        Teemme kaikki ateriat kotona.
        Toki vaatii järjestelmällisyyttä ja ajatusta. Lähikaupassa voi silti piipahtaa lenkillä käydessä kädet vapaana huiskia.
        Siis sohvalla lekotellen kauppaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä tarina kaipaa nyt kevennystä.
        Oletan, että Ramonan mies on hauska tyyppi kuin Retuperän VPK:n jäsen tai Vaahteramäen Eemeli konsanaan.
        Hän on vetänyt polkupyörän lipputankoon - ei sitä minnekään ole piilotettu.

        Kyllä meidän kesämökkipitäjässäkin vedettiin polkupyörä lipputankoon, kun mustasukkaiselle nuorelle miehelle selvisi, että hänen lemmittynsä aitassa oli kilpakosija yökylässä.
        Tarina ei kerro, miten lempi leiskui jatkossa.
        Mkr.


    • Anonyymi

      Jo kauan aikaa sitten luin mitenlikaisistavvesistä silakkaa pyydetään. En ole sen jälkeen syönyt. Puhtaat muikut,lohi ja oman puhtaan järven ahvenet kelpaa.

      • Anonyymi

        Kaikilla ei ole omaa puhdasta järveä. Eikä Suomen järvissä lohia oaljon uiskentele,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikilla ei ole omaa puhdasta järveä. Eikä Suomen järvissä lohia oaljon uiskentele,

        O ko silakka järvikala? Mistä järvestä sitä kalastetaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        O ko silakka järvikala? Mistä järvestä sitä kalastetaan?

        Hyvä oivallus sinulta. Pisteitä antaisin sata määrin.

        Ei silakkaa Suomen järvissä ole, mutta taitaa olla liian urbaania, jotka ei erota silakkaa ja muikkua toisistaan. Makukin on maistajan suussa.


    • Anonyymi

      Oijoi, silakka on mielestäni parasta ruisjauhoissa pyöriteltynä, rapeaksi paistettuna löysähkön perunamuussin ja vihersalaatin kera.
      Aikoinaan ja vielä kai nytkin suositellaan syömään eri kalalajeja elohopeapitoisuuksien takia. Itämeri on saastunut, kuten muutkin meret ja vedet, tuskin koskaan saadaan edes kohtuullisen puhtaiksi. Harri Holkeri oli silakkamainostaja. Silloin kai terveellisyyden ja merien rehevöittymisen takia puhui silakoiden puolesta. Onhan se koomista, että rehuiksi muille elikoille kalastetaan ja ihmisiltä rajoitetaan kalakannan säilymiseksi. Terveysviranomaiset tutkii kalojen syömäkelpoisuutta ja laatii sitten kieltoja tarpeen vaatiessa. Päivitettyä tietoa ei nyt ole.

      Minä kävin lapsenlapsen kanssa pizzalla. Kahden keskistä aikaa. Ei meinannut mahaan mahtua, mutta olin reipas ja söin kaiken.

      Ihan pakkas naurattamaan miten on Ramoonan miehen pyöränpiiloitustoimet saaneet mielikuvitusrikkaita käänteitä :)

      Ihan hirveen kylmä tuuli puhaltaa kuin olisi pakkasta enemmänkin, vain alle 5.

      Miellyttäviä lämpötiloja lauteille tai lepotuoleihin.
      /ex-brinkkala

    • Iltapäivää. Oikein veikattu, Hil-la, aika kuormittunut olen ollut noiden kahden (lähes) peräkkäisen kuolemantapauksen vuoksi.
      Surutyön kulku taitaa nykyisin olla jo jokamiehen tietoa, eli luultavasti elän nyt "reaktiovaihetta". Käsittely ja sopeutuminen tulevat seuraavaksi. Sokkivaihe elettiin jo...))

      Aikuisia orpoja taidamme olla jo kaikki ?
      Juuri räknänäsin, että minulla on ollut kaksikymmentä serkkua, yksi minun lisäkseni on jäljellä. Itse olin ainoa sodan jälkeen syntynyt - serkkusarjojen nuorin. Minulle taisi sen vuoksi langeta tuo yhteyksien pito, kuten myös päävastuu lapsuudenkodista. Sen kohtalosta on myös tehtävä päätös ja se on kipeä asia.
      Muistelen jostakin lukeneeni, että Itä-Suomessa ihmiset samaistuvat sukuun, Länsi-Suomessa paikkaan, taloon. Meidän lapsuudenperheestä ei ole synnyinpaikkakunnalla jäljellä muuta kuin paikka, kotitalo, ja tietysti haudat. Maassa- ja maastamuutajiakin ollaan. Vanhin veli asui ja kuoli Ruotsissa.

      Huojentavaa lukea että luopuminen - pakollinen ja vapaaehtoinen - tuli puheeksi täälläkin. Itsekin näitä luopumisia listasin yhtenä päivänä: monesta läheisestä on pitänyt luopua, työelämästä tietysti myös ja monesta harrastuksesta - minulla ei niistä ole jäljellä kuin kyläkerho kerran viikossa. Uimisesta, hiihtämisestä, tanssista (lattari-) ja myös -pyöräilystä, mistä haaveilin vielä viime kesänä kun perin sähköpyörän - muun muassa.
      Niin ja monista kulttuuriharrastuksista, elokuvista ennen muuta, yhdistystoiminnasta, vapaaehtoistyöstä (kierrätys)...

      Silti tuntuu, että tuo Ramoonan toteamus osuu minuunkin "voi uuttakin tulla tilalle,
      kun vanha karsiutuu pois". En tiedä, onko minulle tullut, mutta ainakin se, mitä on jäljellä, tuntuu entistä merkityksellisemmältä - päivittäinen parin kilometrin lenkki voi täyttää mielen kiitollisuudella ja nuorten yllättävä vierailukutsu samoin. Puhumattakaan uudesta, pienestä eläinystävästä, joka pistäytyy pihalla tämän tästä. Linnutkin ovat seurana tiiviimmin kuin aikaisemmin.

      Kyläkerhossa vähän vaivautuneesti tuota luopumislistaani esittelin. Onneksi toinen osallistuja liittyi siihen ja totesi, että hän ei silti kaipaa mitään - kuten en minäkään..))
      Niin että kuten sanottu: aika aikaa kutakin...

      Hil-la tuolla vähän pahoitteli väsymistään kauppareissulla. Olihan sinne kuitenkin matkaa. Meidän ikäisille on annettu liikuntasuositus: 2,5 km reipasta kävelyä viikossa (!) Se riittää terveysliikunnaksi meille ja sen voi vielä tehdä monessa osassa ! Olen tarkistanut tuon määrän kun se tuntuu aika vähäiseltä. Siihen tietysti lisäksi lihaskuntoharjoitteita ja tavanomaista hyötyliikuntaa. Sinähän Hil-la vielä "viruttelet" aamuisin - ohjelmasi taisi olla pitempi kuin omani..))
      Niin, että ole vain tyytyväinen noista suorituksista. Niillä olet pärjännyt ja pärjäät varmasti vastakin.
      Kiitos liekolle, että kerroit tuosta pankkitapahtumastasi. Minäkin sain aiheen tarkastella omia virityksiäni pankissa ja tietysti myös muistuksen siitä, että tarkkana pitää olla.

      Taas tuli juttua liiankin kanssa. Riittävän hyvää viikonloppua kaikille!
      demeter1

      • Anonyymi

        Osanottoni murheellisen aikasi vuoksi, Demeter. Tällaiset haikeat uutiset ovat koskettaneet useaa palstalaista viime aikoina. Sairaudet ja uupumus ovat monen sukulaisen taakkana. Huoli läheisestä painaa mieltä.
        Omassa lähipiirissänikin on vakavasti sairas, joka on jälleen sairaalahoidossa. Oma kuntoni ei päästä minua tervehdyskäynnille, koska maan tapa on, että sairaalat ja hoivakodit ovat mahdollisimman kaukana ja hankalan matkan päässä.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Osanottoni murheellisen aikasi vuoksi, Demeter. Tällaiset haikeat uutiset ovat koskettaneet useaa palstalaista viime aikoina. Sairaudet ja uupumus ovat monen sukulaisen taakkana. Huoli läheisestä painaa mieltä.
        Omassa lähipiirissänikin on vakavasti sairas, joka on jälleen sairaalahoidossa. Oma kuntoni ei päästä minua tervehdyskäynnille, koska maan tapa on, että sairaalat ja hoivakodit ovat mahdollisimman kaukana ja hankalan matkan päässä.
        Mkr.

        Kiitos Makriina ! En tosiaankaan ole ainut, jolla on murheita, joko oman tai lähimpien tilanteen vuoksi.
        Ikävä tuo veljesikin tilanne ja tietysti omasi myös kun tervehdyskäynti ei onnistu.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Kiitos Makriina ! En tosiaankaan ole ainut, jolla on murheita, joko oman tai lähimpien tilanteen vuoksi.
        Ikävä tuo veljesikin tilanne ja tietysti omasi myös kun tervehdyskäynti ei onnistu.

        Kyllä pk-seudulla nuo sairaalat ja hoitokodit on vielä lähellä. Eihän ne tietty kaikkien kotikaduilta löydy, mutta ei löydy maaseudultakaan.


    • Anonyymi

      Oletteko ruokatieteilijät ja -taiteilijat tehneet pälliä?
      Sitähän voi tehdä vaikka silakanpäistä samaan tapaan kuin kalakukkoa.
      Kokemuksia, kiitos!

      • Sunnuntaiaamua, pilvipoutaa, päivä jo täysin valoisa, nyt jo alkaa henkiä keväisiä tuoksuja, ainakin mielessä ovat.
        Nauratti oma lausumani lihaksista, eihän niitä minulla edes ole, istuimelta ylös nousu jo melko vaikeaa, kun reisilihakset saamattomat, vaikka kuinka voimistelen, eivät torhistaudu.
        Naapuritalosta juuri tuli ulos rollaattoria työntävä rouva ja hihnan päässä pieni koira, siinä tulisi liikunta mielekkäästi tehtyä, kun koiran kanssa pienen lenkin useamman kerran päivässä tekisi.
        En vain tohdi ottaa, kun tämä ikä jo lähtemistä tavoittaa, koira siitä joutuisi kärsimään.

        Suruasi ajattelen ja mielessäni osaa otan demeter, aina se tuskaa tuottaa, vaikka kuinka odotettavissa onkin.
        Lopullinen luopuminen. olipa se mistä tahansa aikansa vie sopeutuminen. näin tämä maallinen elo on elettävä.
        Ystävätär soitti, kyssissä on aika heikoissa voimissa, on todettu syöpää monessa sisä elimessä, kaulalta jo patti leikattukin, nyt sai eka kerran solumyrkkyjä ja olo oli aivan kauhea.
        Lääkäri oli kysynyt kestätkö ne hoidot, elämisen halu kova ja näin sanoi kestävänsä.
        Ikää jo 88 vuotta, kai lääkäri siksi kysyi jaksamista, miten olisi jos ei jaksaisi, olisiko edessä vain kuoleman odotus?
        Yksi serkku minunkin isän puolen suvusta ja äitini suvusta ei ketään, pikkuserkut jo unohduksissa, ainakin melkein.
        Tuo uuden tilalle tulo on epäilyn alla, kun olen jo paljon kokenut/tehnyt ei meinaa mitään mieltä kiehtovaa enää löytyä.

        Tuon kaupassa käynnin yritän pitää, kokeilen kävelyn onnistumista, ehkä pitäisi tehdä useampana päivänä, ei kuorma niin isoksi tulisi.
        Kiitos vaan ehdotuksesta ano 21,42, varmaan jos elinpäiviä on se tulee pakolliseksi olemisessani, mutta on tällä hetkellä vielä mielessä tuo voimien testailu, seikkailen ilman rollaattoriakin mahdollisimman kauan.
        Joskus saan jonkun ahaa elämyksen, kun hyllyjä kiertelen, sekin antaa väriä elämisen jaksamisessa.
        Kaupassani on vaatetavaraakin ja niitä katsellen herää joskus ostohalut ja mukaan jotain lähtee.
        On ne niin pieniin nuo ilon aiheet menneet, kun lankahyllyn edessäkin aikaa vietän ja ihastelen värien runsautta.

        Brinkkala, kyllä nuo löylyt hyvät unet ainakin antoi, liki kymmenen tuntia, siis terveyden ylläpitoon saunakin auttaa, tervaa en ole koskaan kokeillut, eikös sekin joku ihme hoitava ole kuntomme ylläpitämiseksi.
        Silakkaa harvakseen ostan, en liioin muikkujakaan, ahven ja kuha niitä kaloja joita lohen lisäksi käytän eniten.
        Nyt olen tykästynyt kurpitsakeittoihin, pakkasesta purkillinen kurpitsaa ja se kattilaan, sekaan loraus kermaa ja mausteena suola, on kuin samettivelliä, en kyllä ole kuullut kyseisestä vellistä, mutta maku on niin pehmeä kuin sametti.
        Olen hyvin onnellinen, että jaksoin säilöä noita kotimaisia tuotteita, nyt sitten helpolla pääsen, porkkanat, kukkakaalit ja perunat maukkaina ruokailuun vaihtelua tuovat.
        Vielä löytyy kaikkea muutaman rasian verran, voin nautintoa tuntea lähiviljelijöiden tuotteista.

        Ano 17,39 en ole kokeillut, harvoin kalakukkoa muutenkaan teen, jos keväällä pilkillä käyvät tuovat ylimääränsä, teen kukon.
        Varmaan hyvä kukko tulee noista päistäkin, kyllä muikusta päät syön, kun hyvin on paistettu., myös ruotoineen menee ainakin pienet muikut.

        Ei välttämättä ole uskominen kaikkiin remonttimiehiinkään, sen mkr todisti, pitää vaan sitkeästi valittaa, ei ole enää samaa ammattitaitoakaan mitä ennen oli.

        Tuosta meren kuin järvien saastuminenkin on tiedossa, mutta jotain on syötävä ja kai yrittävät puhtautta saada aikaan, onnea vaan yrityksiin.

        Tässäpä pyhäaamun mietteet. hyvää ja reipasta mieltä teille kirjoittaja ystävät.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Sunnuntaiaamua, pilvipoutaa, päivä jo täysin valoisa, nyt jo alkaa henkiä keväisiä tuoksuja, ainakin mielessä ovat.
        Nauratti oma lausumani lihaksista, eihän niitä minulla edes ole, istuimelta ylös nousu jo melko vaikeaa, kun reisilihakset saamattomat, vaikka kuinka voimistelen, eivät torhistaudu.
        Naapuritalosta juuri tuli ulos rollaattoria työntävä rouva ja hihnan päässä pieni koira, siinä tulisi liikunta mielekkäästi tehtyä, kun koiran kanssa pienen lenkin useamman kerran päivässä tekisi.
        En vain tohdi ottaa, kun tämä ikä jo lähtemistä tavoittaa, koira siitä joutuisi kärsimään.

        Suruasi ajattelen ja mielessäni osaa otan demeter, aina se tuskaa tuottaa, vaikka kuinka odotettavissa onkin.
        Lopullinen luopuminen. olipa se mistä tahansa aikansa vie sopeutuminen. näin tämä maallinen elo on elettävä.
        Ystävätär soitti, kyssissä on aika heikoissa voimissa, on todettu syöpää monessa sisä elimessä, kaulalta jo patti leikattukin, nyt sai eka kerran solumyrkkyjä ja olo oli aivan kauhea.
        Lääkäri oli kysynyt kestätkö ne hoidot, elämisen halu kova ja näin sanoi kestävänsä.
        Ikää jo 88 vuotta, kai lääkäri siksi kysyi jaksamista, miten olisi jos ei jaksaisi, olisiko edessä vain kuoleman odotus?
        Yksi serkku minunkin isän puolen suvusta ja äitini suvusta ei ketään, pikkuserkut jo unohduksissa, ainakin melkein.
        Tuo uuden tilalle tulo on epäilyn alla, kun olen jo paljon kokenut/tehnyt ei meinaa mitään mieltä kiehtovaa enää löytyä.

        Tuon kaupassa käynnin yritän pitää, kokeilen kävelyn onnistumista, ehkä pitäisi tehdä useampana päivänä, ei kuorma niin isoksi tulisi.
        Kiitos vaan ehdotuksesta ano 21,42, varmaan jos elinpäiviä on se tulee pakolliseksi olemisessani, mutta on tällä hetkellä vielä mielessä tuo voimien testailu, seikkailen ilman rollaattoriakin mahdollisimman kauan.
        Joskus saan jonkun ahaa elämyksen, kun hyllyjä kiertelen, sekin antaa väriä elämisen jaksamisessa.
        Kaupassani on vaatetavaraakin ja niitä katsellen herää joskus ostohalut ja mukaan jotain lähtee.
        On ne niin pieniin nuo ilon aiheet menneet, kun lankahyllyn edessäkin aikaa vietän ja ihastelen värien runsautta.

        Brinkkala, kyllä nuo löylyt hyvät unet ainakin antoi, liki kymmenen tuntia, siis terveyden ylläpitoon saunakin auttaa, tervaa en ole koskaan kokeillut, eikös sekin joku ihme hoitava ole kuntomme ylläpitämiseksi.
        Silakkaa harvakseen ostan, en liioin muikkujakaan, ahven ja kuha niitä kaloja joita lohen lisäksi käytän eniten.
        Nyt olen tykästynyt kurpitsakeittoihin, pakkasesta purkillinen kurpitsaa ja se kattilaan, sekaan loraus kermaa ja mausteena suola, on kuin samettivelliä, en kyllä ole kuullut kyseisestä vellistä, mutta maku on niin pehmeä kuin sametti.
        Olen hyvin onnellinen, että jaksoin säilöä noita kotimaisia tuotteita, nyt sitten helpolla pääsen, porkkanat, kukkakaalit ja perunat maukkaina ruokailuun vaihtelua tuovat.
        Vielä löytyy kaikkea muutaman rasian verran, voin nautintoa tuntea lähiviljelijöiden tuotteista.

        Ano 17,39 en ole kokeillut, harvoin kalakukkoa muutenkaan teen, jos keväällä pilkillä käyvät tuovat ylimääränsä, teen kukon.
        Varmaan hyvä kukko tulee noista päistäkin, kyllä muikusta päät syön, kun hyvin on paistettu., myös ruotoineen menee ainakin pienet muikut.

        Ei välttämättä ole uskominen kaikkiin remonttimiehiinkään, sen mkr todisti, pitää vaan sitkeästi valittaa, ei ole enää samaa ammattitaitoakaan mitä ennen oli.

        Tuosta meren kuin järvien saastuminenkin on tiedossa, mutta jotain on syötävä ja kai yrittävät puhtautta saada aikaan, onnea vaan yrityksiin.

        Tässäpä pyhäaamun mietteet. hyvää ja reipasta mieltä teille kirjoittaja ystävät.

        Keskipäivää ! Kiitos Hil-la osanotosta. Kuten sanottu, tässä "reaktiovaiheessa" tulvivat muistot mieleen. Kun eilen näin Matti Heinovahon muistokirjoituksen Hesarissa, muistin, että hän oli veljen armeijakaveri, paljon veli hänestäkin kertoili - kuten Harri Holkeristakin, armeijakaveri hänkin.
        Enää en voi lähettää Heinivahon muistokirjoitusta veljelle. Enää hän ei soita eikä kerro kuulumisiaan enkä minä voi soittaa hänelle. Ei tahdo tajuta.

        Vastaavanlainen vanhuspalvelu, mistä Hil-la kerroit, toimii meidänkin kunnassa: vanhus haetaan kotoa "virkistäytymään", tapaamaan muita, syömään ja kahvittelemaan yhdessä - pientä ohjelmaa ja kuntosaliharjoitteluakin on tarjolla.
        Meillä taitaa vain olla niin, että osallistuminen vaatii lääkärin lähetteen ja jotakin se maksaakin, mutta ne jotka palvelun piiriin pääsevät ovat siihen hyvin tyytyväisiä.
        Niin, että kai meitä vanhoja ainakin yritetään muistaa, ottaa huomioon ?

        Tuo palvelutarpeen arviointi on minusta myös tuota "muistamista". Itsellenikin sen varasin kun kaipasin turvakahvoja eri kohteisiin - pesutiloihin lähinnä. Niitä en nyt kuitenkaan "siltä luukulta" saanut vaan apua asunnon korjaustarpeisiin haetaan Vanhustyön keskusliitosta.
        Ennen ne kuuluivat vammaispalvelun alaisuuteen ja olivat ilmaisia. Nyt ne ilmeisesti maksetaan itse vai ovatko tarveharkintaisia ?

        Palveluneuvojan käynti oli ihan rattoisa. Hän ei tehnyt "tupatarkastusta", istuttiin keittiön pöydän ääressä, hän kartoitti ja muistiin merkitsi asumiseni puitteet, terveydentilani,
        toimintakykyni, sosiaaliset suhteeni, taloustilanteeni ja mahdolliset palvelutarpeeni.
        Niitähän minulla ei tällä hetkellä ole, mutta nyt tietoni ovat kirjoissa ja kansissa ja sieltä "isoveli" ne tarvittaessa näkee...
        "Liesihälytin" on laite, minkä ajattelin hankkia ensi tilassa. Pari kertaa on liesi jäänyt päälle.
        Toinen ehdoton vempain on turvallinen keittiöjakkara, omani on vailla tukiosaa.
        Kuulemma pesutuolinkin saa kunnon käsinojilla ylosnousemista helpottamaan. Eli tasapainon heikkeneminen täytyy jo ottaa huomioon. Harjoitteita yritän muistaa tehdä, mutta vaivaista se välillä on. Testatessa en pysy yhdellä jalalla pitkään - joskus en ollenkaan.

        Tuttuni, superliikkuja, pesee kuulemma hampaatkin yhdellä jalalla seisoen - ja pyörittää lannevannetta mainoksien aikana kun katsoo telkkaria..)) Ja tekee niitä kymmenen kilometrin lenkkejä, ja käy avannossa kolme kertaa viikossa... Melkein kateeksi käy.
        Tai no. Kai kateus tulee siitä kun ei tiedä kaikkea, ei osaa nähdä kokonaisuutta. Onhan meillä kaikilla myös näitä näkymättömiä rasitteita.

        Aina vaan tulee tekstiin pituutta. Ajattelen kuitenkin että mukana saattaa olla käyttökelpoista tietoa muillekin. "Kyllä täällä tiedetään" palaute on tuttu ja totta varmasti, mutta ainakin omalla kohdalleni tuo "tieto" ei aina ole aktiivisessa käytössä ennen kuin joku siitä muistuttaa. Parhaassa tapauksessa tuo "muistutus" voi johtaa toimintaankin ja tuoda helpotusta ja keveyttä elämään sitä kautta. Ihan niinkuin vaikka nämä ruokamuistelut ja -muistutukset. Paljon niistä olen saanut virikkeitä omaankin käyttööni ja myös idean siitä, että niitä noudattaen voi tehdä juhlaa arjestakin..))

        Hyvää sunnuntaipäivää kaikille. Ulkoilusää täällä on suosiollinen vaikka kulkuväylillä on edelleen jäätä. Eilen en laittanut piikkikenkiä jalkaan ja kolme kertaa lähti jalka luisuun, kävelysauvat tulivat avuksi tasapainon tavoittamisessa. Minullakin on tapana haastaa itseäni hankalissa olosuhteissa. Joskus miettii, meneekö haastaminen jo itsetuhoisuuden puolelle. Toivottavasti harkinta pitää ja suojelusenkeli on matkassa...))
        demeter1


      • Anonyymi

        Väristyksen vallassa luin kommentin kalakukosta ja silakanpäistä. Hyvää ruokahalua vaan.
        Mkr.


    • Sunnuntain rauhaa@

      Päivät rientää, potilassiirtoja tapahtuu ja huoneet vaihtuvat, huonekaverit muuttuvat, erilaiset ihmiskohtalot koskettavat.

      Tänään yksiöstä siirryin kaksioon. Sain huonekaverin uusien elämänkokemusten vaihtoon.

      Olen tutustunut moneen mielenkiintoiseen ihmiseen. Vaativan kuntoutuksen potilaat ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä.

      Täällä on kirjoitettu yksinäisistä vanhuksista. Niitäkin on, heitä, jotka jopa lapset ovat hylänneet.

      Sitten on heitä joilla on laaja sukulaisverkosto.

      Serkkutyttöni haki eilen minulle postin kotoa ja kävi kastelemassa kukkasemme. Ne ovat tämän päivän tärkeimmät hommat, jotka olen ulkoistanut.

      Mieheni matkusti torstaina Hollantiin tyttärensä kanssa se helpotti huolitaakkaani, mutta samalla sai aikaan voimakkaita surun ja ahdistuksen tunteita. Pääsin käsittelemään omaa piilotettua tuskaani. Itkin eka kertaa, luovutin, en jaksanut olla voimakas, luhistuin avuttomaksi, olin heikko.

      Nyt olen koonnut itseäni. Päivä päivältä kohti parempaa. Liikun jo itsenäisesti Fordilla. Seurustelen kohtalotovereitten kanssa. Nautin hemmottelusta, olen lopettanut tekemättömien töiden märehtimisen.

      • Anonyymi

        No voi sentään, Ei tässä lukijat oikein pysy kärryillä kenen pitäisi hoitaa ja tukea ketäkin. Kun nuo tilanteet ja tunteet niin muuttuu nopeaan,


    • Anonyymi

      Hyvää iltaa! Deme, sinulle voimia sukulaisiesi lopulliseen pois menoon.
      Aina se havahduttaa, että joko hänkin, ja surettaa että, niitä ei enää ole.
      Mutta se on elämän laki. vanhat kuolee, mutta onneksi nuoria tulee.

      Hyvä olett Hilla vielä kaupassa kävellen kulkemaan ja ennenkaikkea ne kauppatavarat kantamaan.
      Minä käytän rollaattoria vähän joka asiassa, vien roskapussit, haen postin ja naapurissa myös. Nyt varsinkin kun on ollut näin liukasta , on se hyvä apu!!

      Ramoona, sanoit kerran hyvän lauseen johon minäkin tykästyin,
      "Varjele tapoja, niin tavat varjelevat sinua", niin kaikki sujuu paremmin, kun
      tekee tapojen mukaan. Ja kaikki tulee tehdyksi ajallaan.

      Olipa hienoa , kun Suomi ja Eerika Vikman voitti iskelmäkilpailun!
      On hän hyvä laulaja ja hyvä esiintyjä, hyvä SUOMI!

      Voidaan hyvin,
      Neeasa

      • Kiitos Neeasa ! Maija Paavilaisen piirroskirjassa oli enkelin kuva ja siinä teksti: "kun en itse pääse luoksesi lähetän enkelin vierellesi " (vapaasti muistettuna). Lohduksi meille jotka emme pysty lähtijän vierellä olemaan.


      • demeter1 kirjoitti:

        Kiitos Neeasa ! Maija Paavilaisen piirroskirjassa oli enkelin kuva ja siinä teksti: "kun en itse pääse luoksesi lähetän enkelin vierellesi " (vapaasti muistettuna). Lohduksi meille jotka emme pysty lähtijän vierellä olemaan.

        Huomenta maanantaihin ja minulle monen tunnin istuntoa LaPromesan seurassa.
        Saakohan Catalina maanviljelijä pojasta kumppanin, joko markiisi alkaa vaimoaan epäilemään?
        Mitenkähän monta jaksoa onkaan jäljellä.
        Ei haittaa vaikka juonta jatkavat, tosin pitkänlaiseksi menee, kun tapahtumat ei etene.

        Kaikki entiset tavat ja tekemiset pitäisi jakaa tuleville polville, vaikka aika muuttuu liiankin nopsaan, olisi hyvä tietää ja osata ne entiset puutteen keskellä opitut tavat ja tekemiset.
        Uusosaamattomuus kukoistaa, kaikkea saa valmiina, mutta entäs jos jotain kauheaa tapahtuu, osaako kukaan asioita hoitaa.
        Onhan niinkin, että hädän tullen herää ihmisen kyky selviämisiin, kai itsesuojeluvaisto jotenkin asioita ohjaa.
        No enpä nyt rupea mitään kauheita tapahtumia arvailemaan, mutta asioista kertominen ei pahasta ole.
        Erika ei minun suosikkilaulaja ole, ehkä rohkeasti esiintyvä, pukeutuminenkin ärsyttää, mutta meillä on onni tykätä tai olla tykkäämättä jokaisella oikeus makunäkemyksiin.

        Tuetaan kaikkia, jotka tukea tarvitsevat, myötäeläminen antaa lohtua monessa asiassa.

        Kaikkien huolien ja vaivasi kanssakin jaksa mieliala pitää korkealla, joskus itkeminenkin auttaa, ei tarvitse kaikkea kestää, ihminen on ihminen sairastaessaankin.
        Elämän muuttuminen sairasvuoteelle kysyy sitkeyttä ja kestämistä, voimia siihenkin asiaan tarvitaan.

        Demeter minulla on tuo yhdellä jalalla seisominen melkein olematon, hyvä kun kahdella jalallakin pystyssä pysyn, joku tuki on hyvä olla kävellessäkin, siksipä kävelysauva on kaverini.
        Kauppaan mennessä tuo kärri on tukikeppini, tasapainon pitäminen on vaikeaa.
        Kai muistisairaus tai joku muu vaiva on oltava jos pääsee noihin päiväkerhoihin, minulle ei ole tehty mitään vanhuustestiä, olisi kai syytä tehdä.
        Tuo hälytin olisi minunkin ehkä hankittava, kun aika usein jää ruoka hautumaan pienelle ja kyllä se silläkin tapaa palaa pohjaan.
        En paistamisen aikaan uskalla mihinkään keittiöstäni lähteä, muutama kokemus siitäkin, palaneet pullat uunissa odottivat.
        Keittiön lattian laittaminen vesivahingon jälkeen on nyt harminani, ei mikään suuri vahinko, mutta vettä on päässyt tiskipöydän reunojen yli ja siltä osin on parketti irronnut.
        Poikani lupasi rakennusmiehensä homman hoitamaan, tämä korjaaja on pojantyttären mies, siis sukuun kuuluva, on poikani firmassa töissä.
        Kaupungin laiturit rakentaa ja kunnostaa ja kaikki muu rakennushomma hänen hommiaan.
        Liesituulettimen lupasi myös hommata, kaikki alkaa kunnoltaan mennä uusiksi, talo on vanha.
        Noita virikkeitä tulee monenkin viestin kautta, siksikin on kiva lukea näitä elämän arjen sujumisia itse kullakin.
        Haasteista puhut demeter, kyllä ne minunkin elämässä mukana on ja ei aina onnistu haasteista selviäminen, mutta senkin uhalla on koetettava ja testattava itseään.
        Sekin , että heittää kaiken sikseen, tietää lopun lähestymistä, kälyni on tästä esimerkki, miehensä kuoleman jälkeen ei enää osaa mitään tehdä, on vain, ehkä osamuistamattomuus armahtaa, ei itse kärsi kertoo viihtyvänsä hyvin mitään tekemättä.

        No nyt paikat kohdilleen ja ruokailun jälkeen sitten katselutilaan itseni viritän, ehkä joku toinenkin näin tekee. hyvää alkavaa viikkoa.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenta maanantaihin ja minulle monen tunnin istuntoa LaPromesan seurassa.
        Saakohan Catalina maanviljelijä pojasta kumppanin, joko markiisi alkaa vaimoaan epäilemään?
        Mitenkähän monta jaksoa onkaan jäljellä.
        Ei haittaa vaikka juonta jatkavat, tosin pitkänlaiseksi menee, kun tapahtumat ei etene.

        Kaikki entiset tavat ja tekemiset pitäisi jakaa tuleville polville, vaikka aika muuttuu liiankin nopsaan, olisi hyvä tietää ja osata ne entiset puutteen keskellä opitut tavat ja tekemiset.
        Uusosaamattomuus kukoistaa, kaikkea saa valmiina, mutta entäs jos jotain kauheaa tapahtuu, osaako kukaan asioita hoitaa.
        Onhan niinkin, että hädän tullen herää ihmisen kyky selviämisiin, kai itsesuojeluvaisto jotenkin asioita ohjaa.
        No enpä nyt rupea mitään kauheita tapahtumia arvailemaan, mutta asioista kertominen ei pahasta ole.
        Erika ei minun suosikkilaulaja ole, ehkä rohkeasti esiintyvä, pukeutuminenkin ärsyttää, mutta meillä on onni tykätä tai olla tykkäämättä jokaisella oikeus makunäkemyksiin.

        Tuetaan kaikkia, jotka tukea tarvitsevat, myötäeläminen antaa lohtua monessa asiassa.

        Kaikkien huolien ja vaivasi kanssakin jaksa mieliala pitää korkealla, joskus itkeminenkin auttaa, ei tarvitse kaikkea kestää, ihminen on ihminen sairastaessaankin.
        Elämän muuttuminen sairasvuoteelle kysyy sitkeyttä ja kestämistä, voimia siihenkin asiaan tarvitaan.

        Demeter minulla on tuo yhdellä jalalla seisominen melkein olematon, hyvä kun kahdella jalallakin pystyssä pysyn, joku tuki on hyvä olla kävellessäkin, siksipä kävelysauva on kaverini.
        Kauppaan mennessä tuo kärri on tukikeppini, tasapainon pitäminen on vaikeaa.
        Kai muistisairaus tai joku muu vaiva on oltava jos pääsee noihin päiväkerhoihin, minulle ei ole tehty mitään vanhuustestiä, olisi kai syytä tehdä.
        Tuo hälytin olisi minunkin ehkä hankittava, kun aika usein jää ruoka hautumaan pienelle ja kyllä se silläkin tapaa palaa pohjaan.
        En paistamisen aikaan uskalla mihinkään keittiöstäni lähteä, muutama kokemus siitäkin, palaneet pullat uunissa odottivat.
        Keittiön lattian laittaminen vesivahingon jälkeen on nyt harminani, ei mikään suuri vahinko, mutta vettä on päässyt tiskipöydän reunojen yli ja siltä osin on parketti irronnut.
        Poikani lupasi rakennusmiehensä homman hoitamaan, tämä korjaaja on pojantyttären mies, siis sukuun kuuluva, on poikani firmassa töissä.
        Kaupungin laiturit rakentaa ja kunnostaa ja kaikki muu rakennushomma hänen hommiaan.
        Liesituulettimen lupasi myös hommata, kaikki alkaa kunnoltaan mennä uusiksi, talo on vanha.
        Noita virikkeitä tulee monenkin viestin kautta, siksikin on kiva lukea näitä elämän arjen sujumisia itse kullakin.
        Haasteista puhut demeter, kyllä ne minunkin elämässä mukana on ja ei aina onnistu haasteista selviäminen, mutta senkin uhalla on koetettava ja testattava itseään.
        Sekin , että heittää kaiken sikseen, tietää lopun lähestymistä, kälyni on tästä esimerkki, miehensä kuoleman jälkeen ei enää osaa mitään tehdä, on vain, ehkä osamuistamattomuus armahtaa, ei itse kärsi kertoo viihtyvänsä hyvin mitään tekemättä.

        No nyt paikat kohdilleen ja ruokailun jälkeen sitten katselutilaan itseni viritän, ehkä joku toinenkin näin tekee. hyvää alkavaa viikkoa.

        Keskipäivää ! Hyvä, Hil-la, kun otit puheeksi Erika Wikmanin. En itse kehdannut mielipidettäni hänestä sanoa, kun hän nyt on niin ison ihailun ja fanituksen kohteena.

        Rohkeutta ja karismaa on kehuttu. Vaatiiko rohkeutta tarjota sitä, mitä "kansa" tahtoo, mikä myy ? Ja tarkoittaako karisma nyt buunattua julkisivua - botoksia ja silikooneja - niukkaa vaatetusta ja vakuuttelua "omana itsenään olemisesta" ?
        Ei ihan vakuuta kun äskettäin tilitti omaa oloaan, paniikkihäiriötä ja muuta muodikasta.
        Tämän ajan ikoniksi tietysti kelpaa, ja me kriitikot olemme tietysti vain kateellisia..))

        Juuri eilen juttelin lankoni, 58 v, kanssa tuosta tämän ajan naisihanteesta ja olin todella otettu, että noinkin "nuori" mies on kanssani samoilla linjoilla, että hukassa ollaan tässä "vapauden", vapautumisen huumassa, missä sukupuoliakin on (toistaiseksi) kolme ja vähemmistöistä on jo tullut enemmistöä, ainakin näkyvyydellä ja etuuksilla mitaten..))

        Ehkä tämä riittää tältä päivältä, ettei kukaan pahoita mieltään..))

        Mukavaa päivää kaikille. Sää on kelvollinen tänäänkin, täällä ainakin.
        demeter1


      • Anonyymi

        Niinpä tietenkin: Hyviä tapoja kannattaa noudattaa.
        Jo Olaus Petri, Ruotsin "Mikael Agricola ja Kustaa Vaasan kansleri, sanoi tuomariohjeissaan: Paha tapa ei ketään pelasta.


    • Voi ystävät rakkaat, jotka kärsitte kivuista ja sairauksista, otan osaa mielessäni, mutta minä kärsin muutosta toiseen asuntoon. Ihmeellinen "paakku" on ilmestynyt sisuksiini!

      Uskomatonta on se tavara määrä, jonka olen kerännyt 20;nessaä vuodessa ja mistään en haluaisi luopua, mutta pakko on sulkea silmänsä.

      Tyttäreni on auttamassa, koska minä en halua edes katsoa, kuinka kaikki menee roskiin, mutta vaikea on hänellekin, koska valokuvat "takavarikoi" ja mitä lieneekään muuta.

      Ajattelen sitä Skillan/Hil-lan muuttoa kadun toiselle puolelle ja minä muutan vain parin asunnon välin rivitalossa, siis kävellen, ei mitään vaikeaa pitäisi olla, mutta kun on. Tavaroista luopuminen!

      Maaliskuussa helpottaa, koska silloin on oltava asunto tyhjä ja minun on sopeuduttava uuteen sängyn paikkaan ja vastakkaisiin huone järjestyksiin, että osaan mennä WC;hen, enkä keitto komeroon!

      Maailman menoa en jaksa ajatella, kuin vilkaista otsikot, onko jo sota Suomessa, mutta ei näy vielä pommikoneita, vaikka joskus toivoisin, että tulisi pommi ja räjäyttäisi tämän asuntoni. Ei sentään, siinä voisi mennä ihanien naapurienkin asunnot.

      Tulipa sekava kirjoitus, koska toisilla on suurempiakin murheita, kuin jonkun mummon muuttopuuhat.

    • Anonyymi

      Jos ei voi seisoa, on istuttava
      Matti Ynkänen ajtelmia

      o lo usas o lo pierdes Ploma rynnihän paikalle kertomaan hyvä iskulause liikkumaan vielä pääseville
      use it or lose it

    • Paloma.se01

      Tasapaino on minullakin heikentynyt vaikka olenkin kymmenen vuotta nuorempi. Olen aina ollut varmajalkainen ja hyvä tasapaino, päätä ei huimannut korkeissakaan paikoissa ja riippusiltojakin on ylitetty kävelemällä rotkojen yli joskus silloin kaukaisessa nuoruudessa.

      Mutta ei enää puhettakaan, hyvä kun pysyn tolpillani liukkaalla saunapolulla.
      Mutta joo, kuten tuossa äsken ehdotettiin, on yritettävä pitää kuntoa yllä niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Teen itse 25-30 minuutin voimistreluohjelman kotona, osa on niveljumppaa. Nostelen vähän painoja. 3 kg vain kummassakin kädessä. Yritän kävellä puolen tunnin lenkkejä muutaman kerran viikossa, nyt kutsuu Dalajoen kevättalven jäät. Nyt kuukauden jälkeen huomaan että voimani ovat vähän palautuneet käsivarsissakin.

      Arkiaskareet, siivoaminen, pyykinpesu ja ruuanlaitto tarjoavat aivan riittävästi arkiliikuntaa tämän lisäksi.

      "Onpa kova tuuli! Olin menossa kuntosalille, mutta tuuli puhalsi minut kaupan karkkihyllylle ja sieltä suoraan takaisin peiton alle!"
      (Facebookissa luettua. Minua nauratti :))

      • Oho, Paloma, minulta ei kolmen kilon painot juuri nouse. Vähän voi tietysti poweria tulla puiden kantamisesta ja lumitöistä (jos niitä on), mutta muuten kädet ovat voimattomat. Lankkua jos harjoitan niin kolmekymmentä sekkaa lankussa on maksimi.
        Aerobinen kunto ja yleinen liikkuvuus taitavat minulla olla ne parhaat osa-alueet liikkumisessa. Joku fyssari painotti nopeiden, syvien vatsalihasten merkitystä tasapainon ylläpidossa. Ihan tarkkaan en tiedä missä ne ovat, mutta uskon, että ilmapyöräily voisi niitä vahvistaa.
        Pyöräilyinto ja muistutus siitä, tuli Hil-lan virutteluohjelmasta..))


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Oho, Paloma, minulta ei kolmen kilon painot juuri nouse. Vähän voi tietysti poweria tulla puiden kantamisesta ja lumitöistä (jos niitä on), mutta muuten kädet ovat voimattomat. Lankkua jos harjoitan niin kolmekymmentä sekkaa lankussa on maksimi.
        Aerobinen kunto ja yleinen liikkuvuus taitavat minulla olla ne parhaat osa-alueet liikkumisessa. Joku fyssari painotti nopeiden, syvien vatsalihasten merkitystä tasapainon ylläpidossa. Ihan tarkkaan en tiedä missä ne ovat, mutta uskon, että ilmapyöräily voisi niitä vahvistaa.
        Pyöräilyinto ja muistutus siitä, tuli Hil-lan virutteluohjelmasta..))

        Etkö muka 3 kg painoa jaksa nostaa? Miten pystyt kauppakassia kantamaan tai edes saat nostetuksi pois kassan hihnalta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Etkö muka 3 kg painoa jaksa nostaa? Miten pystyt kauppakassia kantamaan tai edes saat nostetuksi pois kassan hihnalta?

        Nostaa jaksan, mutta jos teen vaikka sen 12:n noston sarjan niin tiukkaa tekee...
        Kauppakassia en juuri kannistele, minulla on reppu ja "peräkärry" pienempiä ostoksia varten, isompiin minulla on "kotiinkuljetus".


      • demeter1 kirjoitti:

        Oho, Paloma, minulta ei kolmen kilon painot juuri nouse. Vähän voi tietysti poweria tulla puiden kantamisesta ja lumitöistä (jos niitä on), mutta muuten kädet ovat voimattomat. Lankkua jos harjoitan niin kolmekymmentä sekkaa lankussa on maksimi.
        Aerobinen kunto ja yleinen liikkuvuus taitavat minulla olla ne parhaat osa-alueet liikkumisessa. Joku fyssari painotti nopeiden, syvien vatsalihasten merkitystä tasapainon ylläpidossa. Ihan tarkkaan en tiedä missä ne ovat, mutta uskon, että ilmapyöräily voisi niitä vahvistaa.
        Pyöräilyinto ja muistutus siitä, tuli Hil-lan virutteluohjelmasta..))

        Minä lasken tuon käsivoimien huonontumisen kyllä sen syyksi, kun minulla on auttavainen ja reipas mies aina seuranani. Hän kantaa kauppakassit, avaa purkit ja purnukat, tekee ja kantaa polttopuut, auttaa mattojen ravistelemisessa ja luo lumet.

        Kolmetoista vuotta sitten kun asuin yksin Uppsalan ulkopuolella metsän reunassa pikku mökissä loin lumet ja avasin käytävät piharakennuksiin, raavin auton ikkunat ja kannoin renkaat auton takakonttiin kun olin menossa vaihtamaan niitä.

        Hakkasin halkoja, vedin pulkassa puuvajalta ovelle. Sitten veli alkoi varoittelemaan että muuttaisin kaupunkiasuntoon, kun ei tiedä jos vaikka jäätiköllä liukastun yksin siellä, lyön takaraivoni ja saan aivoverenvuododn tai halvaannun ja palellun kuoliaaksi. Ratkaisin ongelman hankkimalla itselleni rakkaan lutuseni :)


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Minä lasken tuon käsivoimien huonontumisen kyllä sen syyksi, kun minulla on auttavainen ja reipas mies aina seuranani. Hän kantaa kauppakassit, avaa purkit ja purnukat, tekee ja kantaa polttopuut, auttaa mattojen ravistelemisessa ja luo lumet.

        Kolmetoista vuotta sitten kun asuin yksin Uppsalan ulkopuolella metsän reunassa pikku mökissä loin lumet ja avasin käytävät piharakennuksiin, raavin auton ikkunat ja kannoin renkaat auton takakonttiin kun olin menossa vaihtamaan niitä.

        Hakkasin halkoja, vedin pulkassa puuvajalta ovelle. Sitten veli alkoi varoittelemaan että muuttaisin kaupunkiasuntoon, kun ei tiedä jos vaikka jäätiköllä liukastun yksin siellä, lyön takaraivoni ja saan aivoverenvuododn tai halvaannun ja palellun kuoliaaksi. Ratkaisin ongelman hankkimalla itselleni rakkaan lutuseni :)

        Tuollainen onkin järkevää, hankkia nössykkä miespalvelija, mielellään itseäännnuorempi ja terveempi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuollainen onkin järkevää, hankkia nössykkä miespalvelija, mielellään itseäännnuorempi ja terveempi.

        No me palvellaan toinen toistamme, voimiemme ja taipumustemme mukaan.
        "Nössykkä" ei ole oikea sana, urheilullinen, hyväkuntoinen ja reipas, mutta omaa tahtoa löytyy aivan riittävästi.
        Hän tarvitsi ruuanlaittajaa, mä ulkotöiden tekijää.
        Hyvin meillä on pullat uunissa.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        No me palvellaan toinen toistamme, voimiemme ja taipumustemme mukaan.
        "Nössykkä" ei ole oikea sana, urheilullinen, hyväkuntoinen ja reipas, mutta omaa tahtoa löytyy aivan riittävästi.
        Hän tarvitsi ruuanlaittajaa, mä ulkotöiden tekijää.
        Hyvin meillä on pullat uunissa.

        Ulkotöiden tekijäksi kelpaa siis lutunen mies.

        Lutunen on suomen kielessä käytettävä adjektiivi, joka viittaa epämiellyttävään tilaan tai olosuhteeseen. Se voidaan liittää esimerkiksi epäsiisteyteen, likaiseen ympäristöön tai muuhun tilanteeseen, joka herättää inhoa tai epämukavuutta. Sana on peräisin vanhasta suomen kielestä ja se on yleistynyt erityisesti arkikielessä. Lutunen voi myös viitata ihmisten käyttäytymiseen tai tiloihin, jotka eivät täytä siisteyden tai järjestyksen normeja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ulkotöiden tekijäksi kelpaa siis lutunen mies.

        Lutunen on suomen kielessä käytettävä adjektiivi, joka viittaa epämiellyttävään tilaan tai olosuhteeseen. Se voidaan liittää esimerkiksi epäsiisteyteen, likaiseen ympäristöön tai muuhun tilanteeseen, joka herättää inhoa tai epämukavuutta. Sana on peräisin vanhasta suomen kielestä ja se on yleistynyt erityisesti arkikielessä. Lutunen voi myös viitata ihmisten käyttäytymiseen tai tiloihin, jotka eivät täytä siisteyden tai järjestyksen normeja.

        Sinulle se voi olla sitä.
        Minulle se on kultainen, suloinen, murunen


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        Sinulle se voi olla sitä.
        Minulle se on kultainen, suloinen, murunen

        Korjaan: lutuinen


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Sinulle se voi olla sitä.
        Minulle se on kultainen, suloinen, murunen

        Etkös sinä sanonut olevasi päivittämässä täällä suomen kieltä.? Ei kannattais noin ylimielisesti vastata, kun joku hakee sinulle sanan merkityksen.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Korjaan: lutuinen

        lindo adorable suave peluche etcetera


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ulkotöiden tekijäksi kelpaa siis lutunen mies.

        Lutunen on suomen kielessä käytettävä adjektiivi, joka viittaa epämiellyttävään tilaan tai olosuhteeseen. Se voidaan liittää esimerkiksi epäsiisteyteen, likaiseen ympäristöön tai muuhun tilanteeseen, joka herättää inhoa tai epämukavuutta. Sana on peräisin vanhasta suomen kielestä ja se on yleistynyt erityisesti arkikielessä. Lutunen voi myös viitata ihmisten käyttäytymiseen tai tiloihin, jotka eivät täytä siisteyden tai järjestyksen normeja.

        lutunen, suloinen, ihana, söpö, ylisöpö, hellittävän kaunis, suloinen, söpö, ihana, ylisöpö.

        Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

        MITÄ TARKOITTAA
        Lutuinen on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan esimerkiksi esineitä tai materiaaleja, jotka tuntuvat miellyttäviltä tai mukavilta kosketettaessa. Se voi viitata myös olosuhteisiin, jotka ovat rauhoittavia tai miellyttäviä. Käytännössä lutuinen voi esiintyä useissa konteksteissa, kuten sisustuksessa tai vaatteissa, joissa pehmeys ja mukavuus ovat tärkeitä tekijöitä.

        Tällaiset tekstit minä löysin netistä sanalle lutunen, lutuinen.
        Tällaisena suloisena ja söpönä minä olen aina sanan mieltänyt.

        Mira


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        No me palvellaan toinen toistamme, voimiemme ja taipumustemme mukaan.
        "Nössykkä" ei ole oikea sana, urheilullinen, hyväkuntoinen ja reipas, mutta omaa tahtoa löytyy aivan riittävästi.
        Hän tarvitsi ruuanlaittajaa, mä ulkotöiden tekijää.
        Hyvin meillä on pullat uunissa.

        Uskon, että mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän osaamme arvostaa arjen kumppanuutta ja samaa sanovat ne tutut, joilla vielä on kumppani vieressä.

        "Henkinen tuki" ei tuossa kumppanuudessa varmaankaan ole vähäisintä. Juuri leskiksi jääneet kälyni kuvaavat tilanteita, joissa jokin asia pitäisi kertoa puolisolle ja sitten havahtuvat siihen, että puolisoa ei enää ole.
        Parisuhteessa elävät tuttuni ovat myös tyytyväisiä siihen, että kun muisti alkaa pettää, toinen voi toimia apumuistina - yhdessä muistetaan enemmän..))

        On tietysti niitäkin, joilla yhdessä eläminen on aina ollut hankalaa ja elämää rajoittavaa ja joiden voimat vaan ovat lopussa. Ja kun yhteiset lapsetkaan eivät enää ole yhtä tarvitsevia kuin nuorempana, ottavat sen ison askelen ja muuttavat erilleen.
        Omat vanhempani tekivät tämän ratkaisun, asuivat viimeiset vuotensa erillään ja me "lapset" pidimme sitä hyvänä ratkaisuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        lutunen, suloinen, ihana, söpö, ylisöpö, hellittävän kaunis, suloinen, söpö, ihana, ylisöpö.

        Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

        MITÄ TARKOITTAA
        Lutuinen on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan esimerkiksi esineitä tai materiaaleja, jotka tuntuvat miellyttäviltä tai mukavilta kosketettaessa. Se voi viitata myös olosuhteisiin, jotka ovat rauhoittavia tai miellyttäviä. Käytännössä lutuinen voi esiintyä useissa konteksteissa, kuten sisustuksessa tai vaatteissa, joissa pehmeys ja mukavuus ovat tärkeitä tekijöitä.

        Tällaiset tekstit minä löysin netistä sanalle lutunen, lutuinen.
        Tällaisena suloisena ja söpönä minä olen aina sanan mieltänyt.

        Mira

        Nuo sopii kissanpentuun, ei miehiseen mieheen!


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Uskon, että mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän osaamme arvostaa arjen kumppanuutta ja samaa sanovat ne tutut, joilla vielä on kumppani vieressä.

        "Henkinen tuki" ei tuossa kumppanuudessa varmaankaan ole vähäisintä. Juuri leskiksi jääneet kälyni kuvaavat tilanteita, joissa jokin asia pitäisi kertoa puolisolle ja sitten havahtuvat siihen, että puolisoa ei enää ole.
        Parisuhteessa elävät tuttuni ovat myös tyytyväisiä siihen, että kun muisti alkaa pettää, toinen voi toimia apumuistina - yhdessä muistetaan enemmän..))

        On tietysti niitäkin, joilla yhdessä eläminen on aina ollut hankalaa ja elämää rajoittavaa ja joiden voimat vaan ovat lopussa. Ja kun yhteiset lapsetkaan eivät enää ole yhtä tarvitsevia kuin nuorempana, ottavat sen ison askelen ja muuttavat erilleen.
        Omat vanhempani tekivät tämän ratkaisun, asuivat viimeiset vuotensa erillään ja me "lapset" pidimme sitä hyvänä ratkaisuna.

        Siinä vanhusten erossa säästyy olemasta toisen omaishoitaja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siinä vanhusten erossa säästyy olemasta toisen omaishoitaja.

        Ehkä kyse on sittenkin enempi voimien riittämättömyydestä kuin laskelmoinnista, Ano 17.05. Näin ainakin minun tuntemieni tapausten kohdalla.
        Niitäkin tarinoita on paljon, joissa omaishoitajuus toteutuu hoitajan oman terveyden kustannuksella.


      • demeter1 kirjoitti:

        Ehkä kyse on sittenkin enempi voimien riittämättömyydestä kuin laskelmoinnista, Ano 17.05. Näin ainakin minun tuntemieni tapausten kohdalla.
        Niitäkin tarinoita on paljon, joissa omaishoitajuus toteutuu hoitajan oman terveyden kustannuksella.

        Hyvää päivän alkua, helmikuu heilahtanut jo liki puoleen kuuhun.
        Ystävänpäiväkin lähellä, taitaa jäädä pieniin huomioihin, kortteja en lähetä, tekstiviesteillä muistan niitä harvoja jotka ystäviksi lukeutuu, muutama vielä elossa.
        Katselin eilen sitten La Promesan ja hieman kiusaa, kun liian monta epäselvyyttä sarjaan yhtä aikaa ilmaantuu ja tahallista riippumista juonessa liian kanssa.
        Jospa ensi maanantaina jo alkaisi ratkaisuja tapahtumaan.

        Sana lutunen on juuri sitä mielestäni, mitä Mira oli löytänyt, minunkin mielestä lutuinen on suloinen ja muuta vastaavaa.

        Demeter, melko rohkea olen, kun uskallan omaa mielipidettäni esiin tuoda, mutta kai se sama oikeus on kohdallani, kuin toisillakin. en kenenkään toivo sen johdosta omaa mielipidettään hylätä.
        Olen vanhanaikainen monen asian kohdalla, kuten esimerkiksi pukeutumisen suhteen, jotain voisi jättää salaisuudeksikin, ei koske vain kyseistä laulajaa, vaan yleisesti ajattelen.
        Tuon henkisen, kuin fyysisen tuen olen monen monta kertaa kokenut puuttuvana, mutta myös oppinut monen asian suhteen omatoimisesti toimimaan.
        Sitä tukea kyllä aina haikailee jostakin.
        Mieheni teki minulle kilon painot aikoinaan, nekin on kadonneet, kai tyttäreni ne halusi, nyt sormiani kohti kattoa harotan ja näin niiden voimia yritän lisätä.
        Heikkoutta tunnen niin käsissä kuin jaloissakin, mutta kuvittelen jotain apua viruttelustani olevan.

        Kristiina23, anna vaan mennä tavaraa roskiin tai kierrätykseen, huomaat myöhemmin, miten kodin kunnossa pito helpottuu, onnea vaan yrittämiselle.

        Nössykkä ei ole miehen mitta, ei miehinen mies ole "nössykkä" milloinkaan, vaikka ei mikään atleetti olisikaan, kuitenkin voimaa useimmiten enemmän omaava kuin nainen.
        Minulla miehiä joutuvat vävyni ja poikani edustamaan, hyvin ovat miehisyyttään näyttäneetkin, on asioita joita en millään sisäistä, ehkä voimani riittäisi, mutta käytännössä en kaikkea ymmärrä, kuten miehet sen tekee.
        Myönnän olevani sormi suussa monen asian kohdalla.

        Ponnisteltava on useinkin tämän arjen pyörityksessä, mutta onneksi apua saa, jos ei omilta niin ammatti ihmisiltä.

        Nyt päivän touhuihin ja tekemään sitä mitä parhaiten osaa, siivoilemaan, neulomiseen ja ruuan tekoon, omia taitoja yllä pitämään.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Hyvää päivän alkua, helmikuu heilahtanut jo liki puoleen kuuhun.
        Ystävänpäiväkin lähellä, taitaa jäädä pieniin huomioihin, kortteja en lähetä, tekstiviesteillä muistan niitä harvoja jotka ystäviksi lukeutuu, muutama vielä elossa.
        Katselin eilen sitten La Promesan ja hieman kiusaa, kun liian monta epäselvyyttä sarjaan yhtä aikaa ilmaantuu ja tahallista riippumista juonessa liian kanssa.
        Jospa ensi maanantaina jo alkaisi ratkaisuja tapahtumaan.

        Sana lutunen on juuri sitä mielestäni, mitä Mira oli löytänyt, minunkin mielestä lutuinen on suloinen ja muuta vastaavaa.

        Demeter, melko rohkea olen, kun uskallan omaa mielipidettäni esiin tuoda, mutta kai se sama oikeus on kohdallani, kuin toisillakin. en kenenkään toivo sen johdosta omaa mielipidettään hylätä.
        Olen vanhanaikainen monen asian kohdalla, kuten esimerkiksi pukeutumisen suhteen, jotain voisi jättää salaisuudeksikin, ei koske vain kyseistä laulajaa, vaan yleisesti ajattelen.
        Tuon henkisen, kuin fyysisen tuen olen monen monta kertaa kokenut puuttuvana, mutta myös oppinut monen asian suhteen omatoimisesti toimimaan.
        Sitä tukea kyllä aina haikailee jostakin.
        Mieheni teki minulle kilon painot aikoinaan, nekin on kadonneet, kai tyttäreni ne halusi, nyt sormiani kohti kattoa harotan ja näin niiden voimia yritän lisätä.
        Heikkoutta tunnen niin käsissä kuin jaloissakin, mutta kuvittelen jotain apua viruttelustani olevan.

        Kristiina23, anna vaan mennä tavaraa roskiin tai kierrätykseen, huomaat myöhemmin, miten kodin kunnossa pito helpottuu, onnea vaan yrittämiselle.

        Nössykkä ei ole miehen mitta, ei miehinen mies ole "nössykkä" milloinkaan, vaikka ei mikään atleetti olisikaan, kuitenkin voimaa useimmiten enemmän omaava kuin nainen.
        Minulla miehiä joutuvat vävyni ja poikani edustamaan, hyvin ovat miehisyyttään näyttäneetkin, on asioita joita en millään sisäistä, ehkä voimani riittäisi, mutta käytännössä en kaikkea ymmärrä, kuten miehet sen tekee.
        Myönnän olevani sormi suussa monen asian kohdalla.

        Ponnisteltava on useinkin tämän arjen pyörityksessä, mutta onneksi apua saa, jos ei omilta niin ammatti ihmisiltä.

        Nyt päivän touhuihin ja tekemään sitä mitä parhaiten osaa, siivoilemaan, neulomiseen ja ruuan tekoon, omia taitoja yllä pitämään.

        Hyvää huomenta!
        Minä tunnen olevani "nyssykkä", "mytty". Ryhti on hakusessa muutaman ontuvan yön jälkeen, vähiksi jääneet unet.
        Tunnustan etten ole kuullut en nähnyt yhtään euroviisukappaletta. En oikeastaan vuosiin ole jaksanut kiinnostua. Lehtikuvia näin voittajasta. Maailma hukkuu kertakäyttömuodin jäljiltä tekstiileihin. Silti naispolot eivät tunnu vaatetta päälleen löytävän. Silmille hyppäsi kuva "punaisella matolla", ilmeisesti jossain suuressa gaalassa, nainen täysin alastomana täyin läpinäkyvässä mekossa. Uutisessa kerrottiin nyt naisten hakeutuvan rasvaimuun saadakseen samanlaisen vartalon. Rasva imetään vyötäröltä ja ruiskutetaan lanteille. OMG! Mä en kestä, en ymmärrä.
        Maailma tuntuu pyörivän mun ymmärryksen ohi. Vakavoidun.

        Mainitsit Hil-la kunnioittavan iän saavuttaneen ystäväsi syöpähoitoihin menosta. Onnea hänelle, toivottavasti jaksaa ja hoito tehoaa.
        Itse pohdin jokin aika sitten aamuyöllä herättyäni viiltaviin mahakipuihin, että jaksaisinko tutkimuksia ja hoitoja, huvittaisiko. Aamuyöllä ei pitäisi pohtia mitään. Sillä kertaa pystyin jäljittämään itse syyn ja hoitamaan seuraukset.

        La Promesa, kylläpä siihen ympätään juonellisia versoja joka suuntaan. Onneksi Pian roolissa on hyvä käänne. Pidän näyttelijättärestä. Sitä vastoin en pidä Maria Antoinesta.

        Kaikkea hyvää päiväänne "mussukat" ;D
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää huomenta!
        Minä tunnen olevani "nyssykkä", "mytty". Ryhti on hakusessa muutaman ontuvan yön jälkeen, vähiksi jääneet unet.
        Tunnustan etten ole kuullut en nähnyt yhtään euroviisukappaletta. En oikeastaan vuosiin ole jaksanut kiinnostua. Lehtikuvia näin voittajasta. Maailma hukkuu kertakäyttömuodin jäljiltä tekstiileihin. Silti naispolot eivät tunnu vaatetta päälleen löytävän. Silmille hyppäsi kuva "punaisella matolla", ilmeisesti jossain suuressa gaalassa, nainen täysin alastomana täyin läpinäkyvässä mekossa. Uutisessa kerrottiin nyt naisten hakeutuvan rasvaimuun saadakseen samanlaisen vartalon. Rasva imetään vyötäröltä ja ruiskutetaan lanteille. OMG! Mä en kestä, en ymmärrä.
        Maailma tuntuu pyörivän mun ymmärryksen ohi. Vakavoidun.

        Mainitsit Hil-la kunnioittavan iän saavuttaneen ystäväsi syöpähoitoihin menosta. Onnea hänelle, toivottavasti jaksaa ja hoito tehoaa.
        Itse pohdin jokin aika sitten aamuyöllä herättyäni viiltaviin mahakipuihin, että jaksaisinko tutkimuksia ja hoitoja, huvittaisiko. Aamuyöllä ei pitäisi pohtia mitään. Sillä kertaa pystyin jäljittämään itse syyn ja hoitamaan seuraukset.

        La Promesa, kylläpä siihen ympätään juonellisia versoja joka suuntaan. Onneksi Pian roolissa on hyvä käänne. Pidän näyttelijättärestä. Sitä vastoin en pidä Maria Antoinesta.

        Kaikkea hyvää päiväänne "mussukat" ;D
        /ex-brinkkala

        Kiitos valistuksesta, brinkkala. "Rasvansiirto" olisi varmasti paikallaan minullekin. Punnitessa huomasin, että kilo oli tullut rasvaa lisää ja tietysti sinne keskivartalolle..))


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Kiitos valistuksesta, brinkkala. "Rasvansiirto" olisi varmasti paikallaan minullekin. Punnitessa huomasin, että kilo oli tullut rasvaa lisää ja tietysti sinne keskivartalolle..))

        Älähän ylpeile rasvakilollasi ;) Sehän on vain pahainen voipaketti kummallekin lanteelle. Ei mittavaa lanteiden keinuntaa vielä saa aikaiseksi, joten paas kerryttäen lisää :))
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Älähän ylpeile rasvakilollasi ;) Sehän on vain pahainen voipaketti kummallekin lanteelle. Ei mittavaa lanteiden keinuntaa vielä saa aikaiseksi, joten paas kerryttäen lisää :))
        /ex-brinkkala

        Älä yllytä brinkkala..)) Just tutkailin painoindeksitaulukosta, että minä, hoikaksi mainittu,
        olenkin ollut "tanakka". Tuttu, ihan normimuotoinen rouva, taas oli sen luokituksen mukaan "lihava"..)) Kyllä me niin mielemme pahoitimme..))


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Älä yllytä brinkkala..)) Just tutkailin painoindeksitaulukosta, että minä, hoikaksi mainittu,
        olenkin ollut "tanakka". Tuttu, ihan normimuotoinen rouva, taas oli sen luokituksen mukaan "lihava"..)) Kyllä me niin mielemme pahoitimme..))

        Onpa teillä ollut "vääristynyt kehonkuva" :)
        Vai olitteko vain "kehopositiivisia"? :)

        Ennen tuollaisesta taulukosta pystyi taittelemaan lennokin ja lähettämään sen "Huitsin Nevadaan".
        Nyt digiaikana lentoon lähettämisessä palaisi rahat, sulakkeet ja siinä "jytkyssä" hyvässä lykyssä kärähtäisi lähettäjäkin.

        Tahtoo sanoa, että taulukoista "viis veisataan". Pitää olla pieni "rasvavara", se lasketaan plussaksi meile kypsempään ikään päässeille.

        "Muhkeita muotoja ja kurvikkaita kaarrokkeita" :)
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onpa teillä ollut "vääristynyt kehonkuva" :)
        Vai olitteko vain "kehopositiivisia"? :)

        Ennen tuollaisesta taulukosta pystyi taittelemaan lennokin ja lähettämään sen "Huitsin Nevadaan".
        Nyt digiaikana lentoon lähettämisessä palaisi rahat, sulakkeet ja siinä "jytkyssä" hyvässä lykyssä kärähtäisi lähettäjäkin.

        Tahtoo sanoa, että taulukoista "viis veisataan". Pitää olla pieni "rasvavara", se lasketaan plussaksi meile kypsempään ikään päässeille.

        "Muhkeita muotoja ja kurvikkaita kaarrokkeita" :)
        /ex-brinkkala

        Heh, sinulla brinkkala on niinkutsutusti "sana hallussa", uudissanatkin..)) Nauruun pyrähdin kun tuota ilotteluasi lukaisin..))
        Mutta totta, rasvassa vara parempi, meille (yli)kypsille !


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Heh, sinulla brinkkala on niinkutsutusti "sana hallussa", uudissanatkin..)) Nauruun pyrähdin kun tuota ilotteluasi lukaisin..))
        Mutta totta, rasvassa vara parempi, meille (yli)kypsille !

        Hybähän se että D on löytänyt vertaisensa kirjoituskaverin täältä takarivistöstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hybähän se että D on löytänyt vertaisensa kirjoituskaverin täältä takarivistöstä.

        Totuuskomissio höllännyt otettaan, mutta olkaa nyt tarkkana.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hybähän se että D on löytänyt vertaisensa kirjoituskaverin täältä takarivistöstä.

        Takarivistä löytyy..))


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Takarivistä löytyy..))

        Kyllä sieltä löytyy todellisia helmiä😍


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ulkotöiden tekijäksi kelpaa siis lutunen mies.

        Lutunen on suomen kielessä käytettävä adjektiivi, joka viittaa epämiellyttävään tilaan tai olosuhteeseen. Se voidaan liittää esimerkiksi epäsiisteyteen, likaiseen ympäristöön tai muuhun tilanteeseen, joka herättää inhoa tai epämukavuutta. Sana on peräisin vanhasta suomen kielestä ja se on yleistynyt erityisesti arkikielessä. Lutunen voi myös viitata ihmisten käyttäytymiseen tai tiloihin, jotka eivät täytä siisteyden tai järjestyksen normeja.

        Minä olen pitänyt lutuista hellyyttävänä, hyvä esimerkki on kissanpentu.
        Mutta voi sitä käyttää ihmiseenkin, varsinkin suloiseen lapseen.
        Näin eri tavalla ymmärrämme sanoja.
        Ei kai tämä kovin tärkeä asia ole.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuollainen onkin järkevää, hankkia nössykkä miespalvelija, mielellään itseäännnuorempi ja terveempi.

        Kyllä "palvelija" on tarpeen näillä kymmenillä.
        Jos nuorempi ja terveempi tekee raskaammat työt niin minä passaan vuorostani muuten, teen vaikka hyvää ruoka.


    • Neljäs hääpäivä tällä viikolla, meidät vihittiin 14.02, valitsin ystävänpäivän, tai alunperin Valentinin eli rakastavaisten päivän tapahtumalle silloin, kun ajattelin että iän kertyessä muisti huononee ja sormukseen ei tullut kaiverrettua päivämäärää. Nyt ei kuitenkaan unohdu helpolla.
      Aurinko on nousemassa Dalajoen alajuoksulla ja jäät houkuttelevat kävelylle. Mies kävi aikaisemmin pilkkimässä, mutta ei enää viime talvina. Pilkkihaalaritkin ovat jossain varastorakennuksen vintillä.
      Poika täyttää 50 lauantaina. Kokoonnumme juhlimaan häntä tyttären talolle, vain kotiväki ja joitain ystäviä. Tytär tekee buffetruuat, salaatit, patongit ta paahtopaistit, minä olen luvannut tuoda tullessani suklaakakun ja chipsit. Pitkään mietimme mitä hänelle antaisi lahjaksi ja päätin neuvotella asiasta hänen kanssaan ja ratkaisu oli hyvä: hän tarvitsi uusia kirjahyllyjä ja tilasinne hänelle kotiinkuljetuksella ja kantamisavulla, kaksi kappaletta niin saa kirjansa järjestykseen.
      Ostin hänelle myös Gabriel García Marquezin novellikokoelman Los Funerales de Mama Grande, koska hän on alkanut lukemaan Sadan vuoden yksinäisyyttä espanjaksi ja on kovasti ihastunut synnyinmaansa Nobelkirjailijan mestariteokseen. ja tapaan kirjoittaa.
      Ja nyt keittiöön keittämään veriappelsiinivispipuuroa brunsille. Leivoin eilen sämpylöitä vehnä-, ohra ja ruisjauhoista. lisäsin kurpitsansiemeniä. Hyviä niistä tuli, en ollut leiponut pitkiin aikoihin.
      Hyvää päivänjatkoa nojatuloiin!

      • Onnittelut minultakin hääpäivän johdosta, Paloma. Kuten myös syntymäpäivien, eikös omasikin ole kohtapuolin (kuten minunkin omani..) ) ?
        Räknäsin tuossa, että äkkiseltään muistaen minulla on tiedossa seitsemän samana päivänä syntynyttä - vaikka eri vuonna tietenkin - kaksi julkkistakin, toinen heistä on Erika Wikman !

        Yksillä synttäreillä jo etuajassa olinkin. Omiani tuskin viitsin/jaksan juhlia. Vanhempi poika ne viime vuonna järjesti.
        Toisaalta harmittaa tämä nykyinen tapa - vai onko se vain meillä ja lähipiirissäni ? - että isompia juhlia ei enää pidetä, kenenkään kotona ainakaan. Lasten syntymäpäivätkin vietetään usein jossakin puuhapaikassa, missä on valmis sabluuna tarjolla.
        Jostakin lehdestä luin, että hautajaisetkin vietetään useimmiten vain lähiomaisten kesken.
        Näin se meni veljienkin kohdalla. Elävät kohtaamiset taitavat jo olla katoava luonnonvara ?

        Aamuyönheräämiset ovat näköjään tuttuja muillekin.Tuosta mielikuvituksesta taitaa olla vain haittaa silloin, suden hetkinä..."On yöllä kamalakin kamalampi, päivällä toisin päin" (Nyyti Nyytiäinen)...
        Mukavaa päivänjatkoa !

        Ai niin. Eilen sain jo kaikki jaksot La Promesasta katsottua ! Totta, uutta juonta ja juonittelua pukkaa kaiken aikaa. Dona Pian kuoleman lavastus meni jo vähän överiksi mielestäni. MInäkin ehdin jo asettua häntä suremaan ja sitten ilmenenikin, että meitä vain huijattiin...))
        Mutta onhan siinä nyt romanssi orastamassa, kun Pia "nousee kuolleista" - Richardo on nyt surun murtama. Elämme mielenkiintoisia aikoja..))
        demeter1


      • Anonyymi

        Onnea, onnea, onnea vaan,
        yltäkyllin nyt toivottaa saan!
        Keramiikkahäät ja vauvakin jo 50 v. :)
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Onnittelut minultakin hääpäivän johdosta, Paloma. Kuten myös syntymäpäivien, eikös omasikin ole kohtapuolin (kuten minunkin omani..) ) ?
        Räknäsin tuossa, että äkkiseltään muistaen minulla on tiedossa seitsemän samana päivänä syntynyttä - vaikka eri vuonna tietenkin - kaksi julkkistakin, toinen heistä on Erika Wikman !

        Yksillä synttäreillä jo etuajassa olinkin. Omiani tuskin viitsin/jaksan juhlia. Vanhempi poika ne viime vuonna järjesti.
        Toisaalta harmittaa tämä nykyinen tapa - vai onko se vain meillä ja lähipiirissäni ? - että isompia juhlia ei enää pidetä, kenenkään kotona ainakaan. Lasten syntymäpäivätkin vietetään usein jossakin puuhapaikassa, missä on valmis sabluuna tarjolla.
        Jostakin lehdestä luin, että hautajaisetkin vietetään useimmiten vain lähiomaisten kesken.
        Näin se meni veljienkin kohdalla. Elävät kohtaamiset taitavat jo olla katoava luonnonvara ?

        Aamuyönheräämiset ovat näköjään tuttuja muillekin.Tuosta mielikuvituksesta taitaa olla vain haittaa silloin, suden hetkinä..."On yöllä kamalakin kamalampi, päivällä toisin päin" (Nyyti Nyytiäinen)...
        Mukavaa päivänjatkoa !

        Ai niin. Eilen sain jo kaikki jaksot La Promesasta katsottua ! Totta, uutta juonta ja juonittelua pukkaa kaiken aikaa. Dona Pian kuoleman lavastus meni jo vähän överiksi mielestäni. MInäkin ehdin jo asettua häntä suremaan ja sitten ilmenenikin, että meitä vain huijattiin...))
        Mutta onhan siinä nyt romanssi orastamassa, kun Pia "nousee kuolleista" - Richardo on nyt surun murtama. Elämme mielenkiintoisia aikoja..))
        demeter1

        Minäkin vähän kummailin, kun nuorempi hovimestari niin murheitaan huokaili Romulolle, ja kaipasi rakasta Piaa. No nyt romanssi on jo meidän kaikkien tiedossa, ennen kuin Pia edes palaa kuvioihin.
        Kohta koko talo on täynnä pariskuntia. Cruz lämmittää Alonsoa, Antonia nappaa varmaan kapteenin, Catalina katsoo hellästi torpparia, Maria ja Salvador, Santos ja Vera, kreivi ja Magarita j.n.e. Eipä monessa työpaikassa noin auvoista ole. Lempi leiskuu joka oven takana.
        Ja sitten on vielä ne kaukorakkaat, joiden vaeltamista tässä tuskaisina seuraamme. Osuuko vihollinen muihinkin kuin Pacoon! Urheat sankarimme kun eivät vaivaudu edes ympärilleen katsomaan, saati piiloutumaan.
        Ei ehkä pitäisi katsoa Areenasta viikkoannosta. Säilyisi mielenkiinto paremmin.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin vähän kummailin, kun nuorempi hovimestari niin murheitaan huokaili Romulolle, ja kaipasi rakasta Piaa. No nyt romanssi on jo meidän kaikkien tiedossa, ennen kuin Pia edes palaa kuvioihin.
        Kohta koko talo on täynnä pariskuntia. Cruz lämmittää Alonsoa, Antonia nappaa varmaan kapteenin, Catalina katsoo hellästi torpparia, Maria ja Salvador, Santos ja Vera, kreivi ja Magarita j.n.e. Eipä monessa työpaikassa noin auvoista ole. Lempi leiskuu joka oven takana.
        Ja sitten on vielä ne kaukorakkaat, joiden vaeltamista tässä tuskaisina seuraamme. Osuuko vihollinen muihinkin kuin Pacoon! Urheat sankarimme kun eivät vaivaudu edes ympärilleen katsomaan, saati piiloutumaan.
        Ei ehkä pitäisi katsoa Areenasta viikkoannosta. Säilyisi mielenkiinto paremmin.
        Mkr.

        Hups. Karkasi vuodatus, ennen kuin osallistuin onnentoivotuksiin. Aika monella on merkkipäivät juhlan aiheena viikonlopulla. Onnea teille ilonpilkahduksista täällä murheen laaksoissa.
        Ei teitä suruilla ruokita, se on ilo joka elättelee!
        Mkr.


    • Kielemme vivahteikkuutta on pohdittu, ja kyllähän rakastetulle löytyy synonyymeja varmaan sadoittain, osa ihan kahdenkeskisiä helliä sanoja. Lutuinen ei ole minulla käytössä, kullat ja murut, armaat ja aarteet kylläkin. Larin-Kyöstin sanoittamana ja Merikannon säveltämänä on tullut tutuksi suomalaisille "mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun, paras aarteeni oot sinä mun, minä sun, mitä toivoisin minä muuta". Palomalle onnittelut hääpäivänä, 4.vuodelle löysin nimityksen keramiikkahäät sekä kukka/hedelmähäät, 5. vuosi olisi puuhäät. Meillä oli 2 vuotta sitten kultahäät, pienesti ihan kahdestaan karkasimme niitä juhlistamaan

      Meillä esikoinen täytti viime kesänä 50, oli suuret puutarhajuhlat heilllä kotonaan, pitopalvelu hoiti tarjoilut.Nuori polvi on ollut innostuneempi synttäreitä ja muita kemuja järjestämään, meillä vanhoilla on ollut tapana karkailla pyöreinä merkkipäivinämme, muuten kyllä mielelläni emännöin vuotuisjuhlia ja jokakesäisiä puutarhakutsuja, myös nimipäivänäni oli pitkään tapana pitää avoimet ovet, mutta koronaan se tapa lopahti, myös entisten juhlijoiden ikä rajoittaa tapaamisia.

      Sesongin hedelmä on Suomessakin nyt veriappelsiini, se ihan pirskuu energiaa. Näin tuon puuro-ohjeen netissä, jälkiruuaksi se jalostuu kermavaahtoa sekoittamalla. Veriappelsiinit naistuvat tietysti ihan sellaisinaan, lisään niitä myös salaattiin ja jopa uunikalan päällä antavat raikasta makua situunan tapaan. Keikaukakun ohje niistä oli jossain lehdessä, kuten ennen ananaksesta. Viikonloppuisin saatan brunssin tapaista tarjoilla, samoin erityispäivinä, kuten ystävänpäivänä. Sydänvohveleilla taidan hemmotella, jotain suolaista täytettä niihin, saa helposti myös makean herkun.

      Tuo aamuyöstä herääminen on tuttua minullekin, ja silloin koetan saada häiritsevät ajatukset poikki tiettyjen rauhoittavien laulujen sanoin, saan niitä soimaan automaattina mielessäni, samalla kiinnitän tietoisesti huomiota hengitykseen. Suden hetkeksikin aamuyön tunteja sanotaan, ihmisen vastustuskyky on kuulemma silloin heikoimmillaan sekä fyysisesti että henkisesti. Suden hetki ajoittuu vilkeuneen, jolloin alitajunta on vilkkaimmillaan. Sen jälkeen elimistö alkaa valmistaua uuteen päivää. Monenlaisia myyttejä liittyy tähän.

      Pikkupakkasen puolella täällä taivalletaan, ei lumen häivääkään, mutta onneksi valo päivä päivältä lisääntyy.

    • Kävin siinä muutaman päivän oleilemassa, tuolla isommassa kaupungissa.
      Hitusen jännittää aina, kun pitä sen ratikan kanssa samoja polkuja käyttää.
      Sitten, kun kyttäät ympyrään pääsyä, kun autoja menee, ehtii jo ratikkakin siihen tulla.

      Käväisin siinä muitakin sukulaisia moikkaamassa. Väinö oli silloin veljen kanssa.
      Oli ensi kertaa siellä, kyllä oli kiertänyt moneen kertaa huushollin ympäri.
      Pojanpoika tsekkasi tätä konetta, muttei löytänyt mitään tämän sivun vaivaan vaikuttavia seikkoja.
      Kun minulla ei ole vissiin kuukauteen tullut tuota vihreää uusi-merkkiä ja ilmoitussivu on aina tyhjä, vaikka kommentteja olisi tullutkin.

      Aamulla oli vasemman puolen niska jumissa ja vähän juimi.
      Tuo sylikissa painaa yli 5kg ja kanniskelin sen koppaa parkkipaikoille, siinä se vaivaantui.

      Nuoriparikin kotiutuu loppuviikosta reisultaan.

      Veljen laskujuttuja siinä hoitelin, kun se näkö on hänellä niin huono.

      Jossain jo kuulemma muuttolintujakin näkynyt, täällä ei vielä.
      Lunta on ihan sopivasti tähän vuodenaikaan, toivottavasti ei enää lisää tulisi.

      • Anonyymi

        "Kun minulla ei ole vissiin kuukauteen tullut tuota vihreää uusi-merkkiä ja ilmoitussivu on aina tyhjä, vaikka kommentteja olisi tullutkin."

        Sama minulla. Olen ihmetellyt mistä johtuu?


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Kun minulla ei ole vissiin kuukauteen tullut tuota vihreää uusi-merkkiä ja ilmoitussivu on aina tyhjä, vaikka kommentteja olisi tullutkin."

        Sama minulla. Olen ihmetellyt mistä johtuu?

        Jo miltei pari viikkoa sitten laitoin ylläpidolle viestiä.
        Jotain vaan vastasivat, olenko poistanut välimuistia.
        Joten kokeilin, että poistin illalla,kun suljin ja en poistanut, ei mitään vaikutusta.

        Oottelin niin kauan kunnes tuon pojanpoikani tapasin viikonloppuna, että tsekkasi koneen.
        Laitoin tänään uudelleen ylläpidolle, että tilanne on yhä sama.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Jo miltei pari viikkoa sitten laitoin ylläpidolle viestiä.
        Jotain vaan vastasivat, olenko poistanut välimuistia.
        Joten kokeilin, että poistin illalla,kun suljin ja en poistanut, ei mitään vaikutusta.

        Oottelin niin kauan kunnes tuon pojanpoikani tapasin viikonloppuna, että tsekkasi koneen.
        Laitoin tänään uudelleen ylläpidolle, että tilanne on yhä sama.

        Tuleeko sinullekin omat viestisi ilmoituksena myös? Kerrohan mitä vastasivat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuleeko sinullekin omat viestisi ilmoituksena myös? Kerrohan mitä vastasivat?

        Siis oma viesti tulee minulle niin kuin joku olisi viestiini vastannut mutta ei numerona punaisessa pallukassa sivun oikeassa ylälaidassa vaan vaaleansinisellä pohjalla tekstinä. Eli tulee oma tekstini ilmoituksena niin kuin joku muu olisi viestiini vastannut. Outoa. Ei ole aiemmin ollut tällaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis oma viesti tulee minulle niin kuin joku olisi viestiini vastannut mutta ei numerona punaisessa pallukassa sivun oikeassa ylälaidassa vaan vaaleansinisellä pohjalla tekstinä. Eli tulee oma tekstini ilmoituksena niin kuin joku muu olisi viestiini vastannut. Outoa. Ei ole aiemmin ollut tällaista.

        Onneksi ei ole noitakin murheita, kun ei oo rekattu.
        Sama se, vastauksia tai ei, säilyy rauha.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onneksi ei ole noitakin murheita, kun ei oo rekattu.
        Sama se, vastauksia tai ei, säilyy rauha.

        Huomenta keskelle viikkoa ja kahden asteen pakkaseen.
        Tänään Skippo-päivä, vuoroni leipoa kahvileipä ja niinpä teen omenapiirakkaa.
        Pakkasessa on omenalohkoja ja niiden aika on joutua tarjottavaksi.

        En ole mitenkään mikään taulukoiden orja, en painossa, en ruokailussa, aina nuorenakin tunsin olevani liian painava, vaikka koko oli 38, nyt olen jättänyt nämä harmit kokoanna, syön mikä maistuu.
        En ylipainostanikaan harmia muuten tunne, kuin tuon liikkumisen yksi hankaloittava harmi, mutta "mä oon mikä oon, en muuksi voi tulla" näin olen hyväksynyt.
        Taulukoita en ole aikoihin seurannut.

        Koneessani en ole havainnut mitään outoa, mistä Eliaana mainitsi, ehkä en osaa etsiä mitään vikaa, kun viesti lähtee oikein.
        Aina jotain uuttaa esitellään, juuri kun on oppinut jonkun asian, uuttaa pukkaa.

        Liekko tuosta avun ottamisesta, kyllä se on vastaanotettava, kun ei itse jaksa, palkita voi sitten monella tapaa, hyvä ruoka yksi esimerkki.
        Onnea Palomalle hääpäivän ja kuopuksenkin aikuiseksi saamisesta, minun poikani ensi kuussa jo 65, eläkeikä mutta tuskin töitä jättää, jos terveys sallii.

        Samaa ajattelen tuosta markiisin viekottelijasta, kuin brinkkalakin, mutta kai juoneen kuuluu saattaa markiisitar hermostumaan ja paljastamaan itsensä.

        Demeter, ehkä nuo juhlien järjestelyt vaatii niin suuren panoksen, että nykyihminen ei jaksa ajatella, saatikka tehdä, yksi syy sekin, että on muotia ostaa palvelut.
        Minä olen kotonani juhlinut aina, melkein joka uusi kymmen on saanut juhlavan alun, viimeiseen 85-vuotis juhlaani tilasin tarvittavat, osan tein itse.

        Ramoona muistissani on sodan aikaan saadut veriappelsiinit, kuin olisivat olleet makeampia, voi olla pelkkä muistikuva, kaikki herkut oli niin harvinaisia silloin, että makuunkin vaikutti.

        Nyt tämä takarivin Tyyne alkaa omenapiirakan tekoon, tai myöhä kohtaa.
        Viettäkää rattoisa päivä, jos mahdollisuuksia eteen tulee.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta keskelle viikkoa ja kahden asteen pakkaseen.
        Tänään Skippo-päivä, vuoroni leipoa kahvileipä ja niinpä teen omenapiirakkaa.
        Pakkasessa on omenalohkoja ja niiden aika on joutua tarjottavaksi.

        En ole mitenkään mikään taulukoiden orja, en painossa, en ruokailussa, aina nuorenakin tunsin olevani liian painava, vaikka koko oli 38, nyt olen jättänyt nämä harmit kokoanna, syön mikä maistuu.
        En ylipainostanikaan harmia muuten tunne, kuin tuon liikkumisen yksi hankaloittava harmi, mutta "mä oon mikä oon, en muuksi voi tulla" näin olen hyväksynyt.
        Taulukoita en ole aikoihin seurannut.

        Koneessani en ole havainnut mitään outoa, mistä Eliaana mainitsi, ehkä en osaa etsiä mitään vikaa, kun viesti lähtee oikein.
        Aina jotain uuttaa esitellään, juuri kun on oppinut jonkun asian, uuttaa pukkaa.

        Liekko tuosta avun ottamisesta, kyllä se on vastaanotettava, kun ei itse jaksa, palkita voi sitten monella tapaa, hyvä ruoka yksi esimerkki.
        Onnea Palomalle hääpäivän ja kuopuksenkin aikuiseksi saamisesta, minun poikani ensi kuussa jo 65, eläkeikä mutta tuskin töitä jättää, jos terveys sallii.

        Samaa ajattelen tuosta markiisin viekottelijasta, kuin brinkkalakin, mutta kai juoneen kuuluu saattaa markiisitar hermostumaan ja paljastamaan itsensä.

        Demeter, ehkä nuo juhlien järjestelyt vaatii niin suuren panoksen, että nykyihminen ei jaksa ajatella, saatikka tehdä, yksi syy sekin, että on muotia ostaa palvelut.
        Minä olen kotonani juhlinut aina, melkein joka uusi kymmen on saanut juhlavan alun, viimeiseen 85-vuotis juhlaani tilasin tarvittavat, osan tein itse.

        Ramoona muistissani on sodan aikaan saadut veriappelsiinit, kuin olisivat olleet makeampia, voi olla pelkkä muistikuva, kaikki herkut oli niin harvinaisia silloin, että makuunkin vaikutti.

        Nyt tämä takarivin Tyyne alkaa omenapiirakan tekoon, tai myöhä kohtaa.
        Viettäkää rattoisa päivä, jos mahdollisuuksia eteen tulee.

        Hyvää huomenta!
        Ollaan jo keskellä viikkoa. Aika rientää, minä en.
        Samaa mieltä Hil-la noista taulukoista varsinkin tällä iällä.
        Tuo keskustelu virisi siitä, kun nykyisin he joilla on "massii" turvautuvat itselleni kyseenalaisiin keinoihin kehon muokkaamisessa, kuten tuo rasvan siirtäminen paikasta toiseen.
        Samaan aikaan puhutaan positiivisesta kehon kuvasta. Ei ihme, että syömishäiriöitä on yhä nuoremmilla.

        Kiitos muistutuksesta ano ;) Ei pitäisi "chattailla". Minulla taisi kuitenkin joku tukos tuon pienen ilottelun seurauksena avautua ja nukuin 8 h.

        Demeter, osanottoni menetyksiesi johdosta. Unohdin eilen.

        Muisti pätkii minulla pahasti johtuen kai unihäiriöistä. Ihmettelen sinua Hil-la, kun muistat niin kirkkaasti. Sen huomaa "aamunavauksesta".
        Muistan minä sen, että minulla tulee tuo viesti "uusi" vaikka en ole rekattu.

        Jaahas, aion viedä matot tuulettumaan ja siivota. Sen verran virtaa yöunet antoi.

        Voikaa hyvin!
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvää huomenta!
        Ollaan jo keskellä viikkoa. Aika rientää, minä en.
        Samaa mieltä Hil-la noista taulukoista varsinkin tällä iällä.
        Tuo keskustelu virisi siitä, kun nykyisin he joilla on "massii" turvautuvat itselleni kyseenalaisiin keinoihin kehon muokkaamisessa, kuten tuo rasvan siirtäminen paikasta toiseen.
        Samaan aikaan puhutaan positiivisesta kehon kuvasta. Ei ihme, että syömishäiriöitä on yhä nuoremmilla.

        Kiitos muistutuksesta ano ;) Ei pitäisi "chattailla". Minulla taisi kuitenkin joku tukos tuon pienen ilottelun seurauksena avautua ja nukuin 8 h.

        Demeter, osanottoni menetyksiesi johdosta. Unohdin eilen.

        Muisti pätkii minulla pahasti johtuen kai unihäiriöistä. Ihmettelen sinua Hil-la, kun muistat niin kirkkaasti. Sen huomaa "aamunavauksesta".
        Muistan minä sen, että minulla tulee tuo viesti "uusi" vaikka en ole rekattu.

        Jaahas, aion viedä matot tuulettumaan ja siivota. Sen verran virtaa yöunet antoi.

        Voikaa hyvin!
        /ex-brinkkala

        Ihan kiva on lukea tuollaista huumorichättäilyä, kun on kielellisesti lahjakkaat ja ystävälliset kirjoittajat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan kiva on lukea tuollaista huumorichättäilyä, kun on kielellisesti lahjakkaat ja ystävälliset kirjoittajat.

        Oikealla ylhäällä on kuvake. Sinne on tähän asti tullut rekatuille viestit muilta kirjoittajilta. Ja siinä on ollut määrä, paljonko viestejä on tullut.
        Nyt siellä ei ole mitään.
        Joskus vilahtaa oma kirjoitus
        Luulen että Eliaana tarkoitti tätä.
        Ei toimi koneessani myöskään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oikealla ylhäällä on kuvake. Sinne on tähän asti tullut rekatuille viestit muilta kirjoittajilta. Ja siinä on ollut määrä, paljonko viestejä on tullut.
        Nyt siellä ei ole mitään.
        Joskus vilahtaa oma kirjoitus
        Luulen että Eliaana tarkoitti tätä.
        Ei toimi koneessani myöskään.

        Ilmoituksien näkymisessä on ollut ongelmia. Asiaa selvitellään mutta korjaaminen voi viedä aikaa pahoiteltiin ylläpidosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan kiva on lukea tuollaista huumorichättäilyä, kun on kielellisesti lahjakkaat ja ystävälliset kirjoittajat.

        Kiitos ano :)
        Sitä on aina vähän varpaillaan täällä. Ihan kaikkia koskettavaa asiaahan se oikeastaan oli huumorilla höystettynä. Mieluimmin minäkin luen muiden huumorillisia kirjoituksia kuin kinaa.
        Huomasin jonkun tehneen "haiku"-aloituksen. Harmi etten osaa. Se olisi mukavaa aivojumppaa.
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuleeko sinullekin omat viestisi ilmoituksena myös? Kerrohan mitä vastasivat?

        Joo tuli.
        Ilmeisesti sinne on muutkin valittaneet.
        Sanoivat, että päivityksissään vissiin hävinneet.
        Etsivät vikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos ano :)
        Sitä on aina vähän varpaillaan täällä. Ihan kaikkia koskettavaa asiaahan se oikeastaan oli huumorilla höystettynä. Mieluimmin minäkin luen muiden huumorillisia kirjoituksia kuin kinaa.
        Huomasin jonkun tehneen "haiku"-aloituksen. Harmi etten osaa. Se olisi mukavaa aivojumppaa.
        /ex-brinkkala

        Jos et sinä osaa sanoja rustailla runoiksi, ei sitten kukaan!


    • Kiitos kaikille hääpäivän johdosta onnittteneille, keramiikkahäät sopivat minulle oikein hyvin, arvostan keramiikkaa ja käden taitoja.

      @Hil-la, esikoinenhan se minun "vauvani" on , joka täyttää 50 vuotta, kuopus on tytär 13 kk. veljeään nuorempi, mutta aina hänelle on ollut isonsiskon asenne veljeään kohtaan.

      @demetr1, kiitos onnitteluista synttärien johdosta, ne ovat vasta ihan kuun lopussa, olen syntynyt 28 helmikuuta joka on aiheuttanut polemiikkia sukujeni vanhimpien rouvien keskuudessa, kun joku oli tietävinään että se oli karkausvuosi ja 29 pvä syntyneenä minut oli vain rekisteröity edelliselle päivälle. Asia johon on vaikea uskoa, koska ei edes oma äiti koskaan siitä maininnut.
      Demeterille myös onnittelut, olemme molemmat helmikuun kirkkaiden hankien lapsia, vaikka en kyllä nyt muista oliko silloin paljon lunta kun synnyin.

      • Heh, Paloma, veljentyttöni syntyi 29.2. ja pitää kovasti kiinni tuosta päivästä: viettää syntymäpäiviä joka neljäs vuosi !
        Niin, kirkkaiden hankien keskelle synnyttiin - näin kai sitä romanttisesti voi kuvitella.
        Silloin oli kaikki paremmin..))


    • Anonyymi

      Tervehdys! Nukuttiin Brinkkala varmaan yhtä kauan, 8 tuntia nukuin myöskin.
      Kyllä nyt onkin pirteä olo.
      Mankeloin pyyheliinoja ja sitten innostuin kahvinkeittimen perusteelliseen pesuun.
      Yleensä sen muutaman kuukauden välein otan isompaan käsittelyyn.

      En ota mitään laihdutuskuureja, ne eivät ole hyväksi. Syön monipuolisesti,
      luulen, ettei laihduttaa minun tarvikaan, painoni on aivan ok.
      Kiva talvipäivä on, ei tuulekaan, nyt ulos vähäiselle päivälenkille.

      Voidaan hyvin,
      Neeasa

    • Anonyymi

      Meillä oli kultahäät parisen vuotta sitten. Eipä juhlittu sen kummemmin. Meille ON JUHLAA OLLUT AINA tavallinen arkinen hyvä päivä. Niitä on ollut tosi paljon.

      • Anonyymi

        Kaikkea hyvää teille! 🌼


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkea hyvää teille! 🌼

        Huomenta ja räntäsadetta.
        Eilen sai taas nauraa pelikavereiden kanssa, huomasin ihmeekseni, että nauru on tallella.
        Oli kuin uudesti syntynyt, kun kotiin tulin ja sauna sitten ystävien kanssa päivän kruunasi.
        Nukuin pitkästä aikaa unia näkemättä, tai sitten muistini alkaa heittää, kiva oli nukkua ilman unien rasitusta, sillä jos yötkin menee ahertaen voimat pian loppuu.

        Palomalle pahoittelut, luin huonosti viestisi, esikoisesta oli kyse, minulla esikoinen jo 61 täyttää kesällä.

        Brinkkala tuosta huumori puolesta, kyllä huumorin mukana olo taittaa pahemman kärjen jo ilkeistäkin sanonnoista.
        Ei tämä maailman meno hymyä useinkaan kasvoille saa, hyvä jos joku osaa ilotella, saaden kanssakulkijat hymyilemään.
        Muistini on pätkimään ruvennut, viruttelua tehdessäni usein joudun pohtimaan mikä liike seuraavana, muistaminen katoaa ajatusten lentäessä ties minne, teen joskus sitten kahteen kertaan jonkun liikkeen, no ei se pahaa tee, ihmettelyä kumminkin.
        Haikuja en osaa ja minä kallistunkin loppusointuisiin runoihin, joskus luovana aikanani niitä yrittelin paperille saada, nyt ei sekään onnistu, sanat kadonneet.

        Nyt minäkin pääsin selvyyteen mistä oli kysymys, minkä Eliaana ilmoille heitti, kiitos Siili25 ja toisetkin ihmettelevät selvityksestä.
        Minulla kaikki kohdillaan, ehkä sekin hämäsi, mutta hyvä että on virkeitä, jotka kaiken huomaavat.

        Tuon kahvinkeittimen minäkin vasta pesin, meinaa aina unohtua, monet muutkin itsestään selvät asiat, yksi on astmapuhalluslaite, sekin pitäisi useasti puhdistaa, mutta aina vaan jää.

        Elämä hymyilee jos joka päivä juhlan merkeissä voi elää, se on jo todellista onnea, onnea vaan jatkoonkin.
        Kaikkea hyvää kaikille meille, elämän tallaajille, sitä tarvitaan joskus enemmänkin.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenta ja räntäsadetta.
        Eilen sai taas nauraa pelikavereiden kanssa, huomasin ihmeekseni, että nauru on tallella.
        Oli kuin uudesti syntynyt, kun kotiin tulin ja sauna sitten ystävien kanssa päivän kruunasi.
        Nukuin pitkästä aikaa unia näkemättä, tai sitten muistini alkaa heittää, kiva oli nukkua ilman unien rasitusta, sillä jos yötkin menee ahertaen voimat pian loppuu.

        Palomalle pahoittelut, luin huonosti viestisi, esikoisesta oli kyse, minulla esikoinen jo 61 täyttää kesällä.

        Brinkkala tuosta huumori puolesta, kyllä huumorin mukana olo taittaa pahemman kärjen jo ilkeistäkin sanonnoista.
        Ei tämä maailman meno hymyä useinkaan kasvoille saa, hyvä jos joku osaa ilotella, saaden kanssakulkijat hymyilemään.
        Muistini on pätkimään ruvennut, viruttelua tehdessäni usein joudun pohtimaan mikä liike seuraavana, muistaminen katoaa ajatusten lentäessä ties minne, teen joskus sitten kahteen kertaan jonkun liikkeen, no ei se pahaa tee, ihmettelyä kumminkin.
        Haikuja en osaa ja minä kallistunkin loppusointuisiin runoihin, joskus luovana aikanani niitä yrittelin paperille saada, nyt ei sekään onnistu, sanat kadonneet.

        Nyt minäkin pääsin selvyyteen mistä oli kysymys, minkä Eliaana ilmoille heitti, kiitos Siili25 ja toisetkin ihmettelevät selvityksestä.
        Minulla kaikki kohdillaan, ehkä sekin hämäsi, mutta hyvä että on virkeitä, jotka kaiken huomaavat.

        Tuon kahvinkeittimen minäkin vasta pesin, meinaa aina unohtua, monet muutkin itsestään selvät asiat, yksi on astmapuhalluslaite, sekin pitäisi useasti puhdistaa, mutta aina vaan jää.

        Elämä hymyilee jos joka päivä juhlan merkeissä voi elää, se on jo todellista onnea, onnea vaan jatkoonkin.
        Kaikkea hyvää kaikille meille, elämän tallaajille, sitä tarvitaan joskus enemmänkin.

        Aamupaivää ! Samantyyppisiä ongelmia minullakin oli sivuston (?) kanssa. Tiedä ovatko jo lauenneet. Hyvä tietää kuitenkin että vika ei tällä kertaa ollut minussa..))

        Kiitos vain Ano 10.04/eilen ja Hil-la tuosta synninpäästöstä - viittaan meidän ilotteluun brinkkalan kanssa. Kyllä minäkin jälkeenpäin mietin, että oliko "sopivaa"..))
        Toisaalta, itsekin ajattelen, että pieni irrottelu joskus ei niin iso "synti" taida olla.

        Älähän Hil-la vähättele itseäsi. Hyvin sinä olet kartalla, muistisi on varmasti parempi kuin monella meistä - tai paras kai puhua vain itsestään - omaa arjen puuhailuani voi välillä kuvata sanoin: "oikea käsi ei tiedä mitä vasen teki" - huonompina päivinä ajatus vain ei pysy koossa eivätkä edes ne tutut rutiinit tunnu olevan tallessa. Vielä laitan paljon tautini syyksi - mutta yhtä hyvin tämä voi olla vanhuutta.
        Tosin, kun olen kuvannut näitä "oireita" nuoremmille he eivät pidä niitä minään - samaa aivosumua hekin saattavat aika ajoin kokea.
        Ja kuten todettu, unen laatu ja määrä vaikuttavat tuohon omaan olemiseen paljon, uskoisin että meillä kaikilla. Itselläni on pari päivää ollut liian paljon tapahtumia ja se pakkaa heti vaikuttaa yöuneen.
        "Ruuhka" jatkuu edelleen, (yllätys)vieraita tulossa ja sen jälkeen kyyditys kyläilemään. Kivoja tapahtumia tietysti, mutta stressiä nekin voivat aiheuttaa:
        "paljon" esityötä, paljon jäsenneltävää jälkikäteen.
        Riittävän hyvä ulkoilupäivä olisi tänäänkin mutta nyt täytyy jättää väliin.
        Mukavaa päivää kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta ja räntäsadetta.
        Eilen sai taas nauraa pelikavereiden kanssa, huomasin ihmeekseni, että nauru on tallella.
        Oli kuin uudesti syntynyt, kun kotiin tulin ja sauna sitten ystävien kanssa päivän kruunasi.
        Nukuin pitkästä aikaa unia näkemättä, tai sitten muistini alkaa heittää, kiva oli nukkua ilman unien rasitusta, sillä jos yötkin menee ahertaen voimat pian loppuu.

        Palomalle pahoittelut, luin huonosti viestisi, esikoisesta oli kyse, minulla esikoinen jo 61 täyttää kesällä.

        Brinkkala tuosta huumori puolesta, kyllä huumorin mukana olo taittaa pahemman kärjen jo ilkeistäkin sanonnoista.
        Ei tämä maailman meno hymyä useinkaan kasvoille saa, hyvä jos joku osaa ilotella, saaden kanssakulkijat hymyilemään.
        Muistini on pätkimään ruvennut, viruttelua tehdessäni usein joudun pohtimaan mikä liike seuraavana, muistaminen katoaa ajatusten lentäessä ties minne, teen joskus sitten kahteen kertaan jonkun liikkeen, no ei se pahaa tee, ihmettelyä kumminkin.
        Haikuja en osaa ja minä kallistunkin loppusointuisiin runoihin, joskus luovana aikanani niitä yrittelin paperille saada, nyt ei sekään onnistu, sanat kadonneet.

        Nyt minäkin pääsin selvyyteen mistä oli kysymys, minkä Eliaana ilmoille heitti, kiitos Siili25 ja toisetkin ihmettelevät selvityksestä.
        Minulla kaikki kohdillaan, ehkä sekin hämäsi, mutta hyvä että on virkeitä, jotka kaiken huomaavat.

        Tuon kahvinkeittimen minäkin vasta pesin, meinaa aina unohtua, monet muutkin itsestään selvät asiat, yksi on astmapuhalluslaite, sekin pitäisi useasti puhdistaa, mutta aina vaan jää.

        Elämä hymyilee jos joka päivä juhlan merkeissä voi elää, se on jo todellista onnea, onnea vaan jatkoonkin.
        Kaikkea hyvää kaikille meille, elämän tallaajille, sitä tarvitaan joskus enemmänkin.

        Tervehdys!
        Taitaa se nauru lisätä mielihyvähormoonin, dopamiinin tasoa.
        Mukavaa Hil-la, että jaksat käydä siellä Skippoa pelaamassa. Hauskaa seu8raa, kotiympyrät vaihtuu ja ilmeisesti aivotkin tekee työtä pelatessa.

        Kiitos Demeter, että lähdit tuohon pieneen iloitteluun. Koomistahan se on, että me pahoittelemme iloista "asiapitoista" keskustelua.
        Täytyy myöntää, vaikka sanoin että taulukoista viis, niin uteliaisuus heräsi. Piti katsoa tuo uusi BMI. Normaalivyöhykkeellä olen tällä hetkellä. Taitaa olla ainoa mikä minussa on normaalia kaavojen mukaan, paino :)) Pelkäsin alipainoa, kun nuo muskelit on kadonneet. Vakavoidun.

        Olen huolissani Korppiksesta, en ole tekstejään nähnyt. Niin, että jos luet, niin kerro mitä kuuluu. Tai Paloma, olet ehkä privaatisti yhteydessä häneen. Jos saat Korppikselta luvan kertoa hänen kuulumisia, niin kiitos etukäteen. En ole varmaankaan ainoa huolestunut.

        Hirmuisen "holotna" on ulkona. Tein pienen lenkin ja valosan hämärässä illansuussa toisen.
        Siksi, että nukuin toisen hyvä yön.
        Huiskutus Neeasalle, yli 7 tuntia:)

        Koittakaahan pärjätä :)
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tervehdys!
        Taitaa se nauru lisätä mielihyvähormoonin, dopamiinin tasoa.
        Mukavaa Hil-la, että jaksat käydä siellä Skippoa pelaamassa. Hauskaa seu8raa, kotiympyrät vaihtuu ja ilmeisesti aivotkin tekee työtä pelatessa.

        Kiitos Demeter, että lähdit tuohon pieneen iloitteluun. Koomistahan se on, että me pahoittelemme iloista "asiapitoista" keskustelua.
        Täytyy myöntää, vaikka sanoin että taulukoista viis, niin uteliaisuus heräsi. Piti katsoa tuo uusi BMI. Normaalivyöhykkeellä olen tällä hetkellä. Taitaa olla ainoa mikä minussa on normaalia kaavojen mukaan, paino :)) Pelkäsin alipainoa, kun nuo muskelit on kadonneet. Vakavoidun.

        Olen huolissani Korppiksesta, en ole tekstejään nähnyt. Niin, että jos luet, niin kerro mitä kuuluu. Tai Paloma, olet ehkä privaatisti yhteydessä häneen. Jos saat Korppikselta luvan kertoa hänen kuulumisia, niin kiitos etukäteen. En ole varmaankaan ainoa huolestunut.

        Hirmuisen "holotna" on ulkona. Tein pienen lenkin ja valosan hämärässä illansuussa toisen.
        Siksi, että nukuin toisen hyvä yön.
        Huiskutus Neeasalle, yli 7 tuntia:)

        Koittakaahan pärjätä :)
        /ex-brinkkala

        @brinkka ,
        korppis kirjoittaa sitten taas kun jaksaa, mutta juuri nyt ei mene kovin hyvin,. Mutta eteenpäin jne. (hänen omat sanansa)


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        @brinkka ,
        korppis kirjoittaa sitten taas kun jaksaa, mutta juuri nyt ei mene kovin hyvin,. Mutta eteenpäin jne. (hänen omat sanansa)

        Kiitos, Paloma!
        Jos hän on sairaalassa, niin saa varmasti kaiken hoidon ja avun. Ymmärsin, että hänelöä on serkkuja arkisin apuna tarvittaessa, jos kotona ja viikonloppuisin lapset.
        Kaikkea parasta hänelle ja voimia jaksaa. Itkeekin saa, se on jopa suotavaa.
        /ex-brinkkala


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos, Paloma!
        Jos hän on sairaalassa, niin saa varmasti kaiken hoidon ja avun. Ymmärsin, että hänelöä on serkkuja arkisin apuna tarvittaessa, jos kotona ja viikonloppuisin lapset.
        Kaikkea parasta hänelle ja voimia jaksaa. Itkeekin saa, se on jopa suotavaa.
        /ex-brinkkala

        Huomenta ja taas viikonlopun alkuun.
        Ystävänpäivä, nyt kiittelen ystävyydestä ja jatkoa toivon meille kaikille.
        Askartelukerhossa kävin eilen ja aika mukava tunnelma oli, kerroin, että en jatkossa tule, syy, kun en tarvitse mitään siellä tehtäviä asioita.
        Malleja tekeleistäni vein ja olivat kovasti innostuneita, jotain uuttaa heillekin.
        Käsityö kerhoon pyysivät, no sitä voi harkita, kun työt mitä tehdään menee yhdistyksen talouteen kertyvine euroineen ja tarpeet saa kerhosta., mielekkäämpää tehdä, kun on joku kohde.

        Ikävä kuulla korpikirjailijan sairauden vaiheesta, kun hitautta on mukaan tullut. aina ei onnistuminen noissa leikkauksissakaan onnistu. käänne parempaan on odotettavissa, näin toivon hänenkin kohdalla olevan.

        Vaikka voitto on korttien onnea antava, niin jotenkin sitä kilpailua muodostuu, voitin peräti kaksi peliä viime kerralla.
        Hyvin vähän omaa nokkeluutta siinä tarvitaan, mutta voitto on aina voitto ja huumoripläjäykset kaupan päälle.
        Tuo unen saaminen ja sen riittävä tarve on vanhemmiten kai vähäisempää, mutta kyllä minulle pitkät unetkin hyvää tekee.
        Syvään hengittäen ja hyvän asennon saatuani uni tulee huomaamatta.
        Yleensä viisi pitkää henkäystä ja sen jälkeen olen siirtynyt unten valtakuntaan.

        Niin tuo muisti juttu, aika hyvä se vielä on, muistan vanhoja ja tätä päivää, mutta joskus aivan tuttu asia häviää.
        En huolta siitä kovinkaan paljon kanna, poikani sanoi myös, että nuohan unohtaa jokainen.
        Toista on, kuten kälylläni muisti häviää, ei muista naapureiden nimiä, on jo monet vuoden samassa asuneet, saatikka omista päivän tapahtumista, ikävä hänen puolestaan.
        Onneksi apua on saanut mm lääkkeiden ottamiseen, hoitajat käyvät ne antamassa, tytär päivittäin puhelimen kautta myös yhteyttä pitää.
        Olin jopa helpottunut, kun kummi-tyttöni tila on kohentunut, äitinsä hoidan siirtyessä sosiaalipuolen hommiksi, hänelläkin niin paljon muuta elämää, joten aikaa jää nyt myös itselleen.
        Kamala tuo ajatus, että vanhat ihmiset siirrettäisiin lasten kontolle, johan se vuosikymmenten taakse viittaa, kun vanhukset talon nurkissa armopaloja saivat.
        Onnellinen olen mitä kauemmin itsenäisenä pystyn olemaan, en lapsia maailmaan itseäni varten ole tehnyt, heillä oma elämä.
        Olen samaa mieltä kanssasi demeter, jos liian usein niitä menojakin kertyy, stressin siitä saa, elämä aikatauluttuu ja se ei hyvää tee. joskus tieto paljosta menemisestäkin kuormittaa.
        Rauhallista, hieman hitaan puoleista se elämä näillä kymmenillä on oltava ja siten se olokin mukavaksi tulee.

        No nyt vuorossa sellainen "laiskasti" tehty imurointi, kun vähän väliä istahdan, mutta aikaa riittää niinkin tehdä.
        Asia hoituu, sehän pääasia on, koti kuntoon vaikka istuen.
        Vielä loppuun hyvää ystävänpäivää itse kullekin.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta ja taas viikonlopun alkuun.
        Ystävänpäivä, nyt kiittelen ystävyydestä ja jatkoa toivon meille kaikille.
        Askartelukerhossa kävin eilen ja aika mukava tunnelma oli, kerroin, että en jatkossa tule, syy, kun en tarvitse mitään siellä tehtäviä asioita.
        Malleja tekeleistäni vein ja olivat kovasti innostuneita, jotain uuttaa heillekin.
        Käsityö kerhoon pyysivät, no sitä voi harkita, kun työt mitä tehdään menee yhdistyksen talouteen kertyvine euroineen ja tarpeet saa kerhosta., mielekkäämpää tehdä, kun on joku kohde.

        Ikävä kuulla korpikirjailijan sairauden vaiheesta, kun hitautta on mukaan tullut. aina ei onnistuminen noissa leikkauksissakaan onnistu. käänne parempaan on odotettavissa, näin toivon hänenkin kohdalla olevan.

        Vaikka voitto on korttien onnea antava, niin jotenkin sitä kilpailua muodostuu, voitin peräti kaksi peliä viime kerralla.
        Hyvin vähän omaa nokkeluutta siinä tarvitaan, mutta voitto on aina voitto ja huumoripläjäykset kaupan päälle.
        Tuo unen saaminen ja sen riittävä tarve on vanhemmiten kai vähäisempää, mutta kyllä minulle pitkät unetkin hyvää tekee.
        Syvään hengittäen ja hyvän asennon saatuani uni tulee huomaamatta.
        Yleensä viisi pitkää henkäystä ja sen jälkeen olen siirtynyt unten valtakuntaan.

        Niin tuo muisti juttu, aika hyvä se vielä on, muistan vanhoja ja tätä päivää, mutta joskus aivan tuttu asia häviää.
        En huolta siitä kovinkaan paljon kanna, poikani sanoi myös, että nuohan unohtaa jokainen.
        Toista on, kuten kälylläni muisti häviää, ei muista naapureiden nimiä, on jo monet vuoden samassa asuneet, saatikka omista päivän tapahtumista, ikävä hänen puolestaan.
        Onneksi apua on saanut mm lääkkeiden ottamiseen, hoitajat käyvät ne antamassa, tytär päivittäin puhelimen kautta myös yhteyttä pitää.
        Olin jopa helpottunut, kun kummi-tyttöni tila on kohentunut, äitinsä hoidan siirtyessä sosiaalipuolen hommiksi, hänelläkin niin paljon muuta elämää, joten aikaa jää nyt myös itselleen.
        Kamala tuo ajatus, että vanhat ihmiset siirrettäisiin lasten kontolle, johan se vuosikymmenten taakse viittaa, kun vanhukset talon nurkissa armopaloja saivat.
        Onnellinen olen mitä kauemmin itsenäisenä pystyn olemaan, en lapsia maailmaan itseäni varten ole tehnyt, heillä oma elämä.
        Olen samaa mieltä kanssasi demeter, jos liian usein niitä menojakin kertyy, stressin siitä saa, elämä aikatauluttuu ja se ei hyvää tee. joskus tieto paljosta menemisestäkin kuormittaa.
        Rauhallista, hieman hitaan puoleista se elämä näillä kymmenillä on oltava ja siten se olokin mukavaksi tulee.

        No nyt vuorossa sellainen "laiskasti" tehty imurointi, kun vähän väliä istahdan, mutta aikaa riittää niinkin tehdä.
        Asia hoituu, sehän pääasia on, koti kuntoon vaikka istuen.
        Vielä loppuun hyvää ystävänpäivää itse kullekin.

        Meikäläinen usein herää aamuyön tunneilla. En sitä kuitenkaan mitenkään pahana pidä.
        Silloin on hyvä ajatella ja suunnitella vaikka seuraavien päivien ohjelmaa.
        Monia hyviä ideoita tulee myös mieleen. Samalla tulee suunniteltua miten sen parhaiten toteutan. Usein tulee ajatelleeksi, että tuo on suunnittelun huippu. Asia näyttää näin toteutettuna monesta suunnasta katsottuna parhaalta.
        Sanomalehti tulee aamulla neljän jälkeen. Usein otan sen sänkyyn luettavakseni. Tekstikin painuu päähän aamuisin helposti.
        Sitten onkin jo aamukuuden maissa aamu-unien aika.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meikäläinen usein herää aamuyön tunneilla. En sitä kuitenkaan mitenkään pahana pidä.
        Silloin on hyvä ajatella ja suunnitella vaikka seuraavien päivien ohjelmaa.
        Monia hyviä ideoita tulee myös mieleen. Samalla tulee suunniteltua miten sen parhaiten toteutan. Usein tulee ajatelleeksi, että tuo on suunnittelun huippu. Asia näyttää näin toteutettuna monesta suunnasta katsottuna parhaalta.
        Sanomalehti tulee aamulla neljän jälkeen. Usein otan sen sänkyyn luettavakseni. Tekstikin painuu päähän aamuisin helposti.
        Sitten onkin jo aamukuuden maissa aamu-unien aika.

        Huomenta ja hyvää lauantaipäivää.
        Radiosta kuuluu onnentoivotuksia, musiikin kera, kiva on heti aamusta kuunnella kivoja asioita, musiikkikin on minun mielen mukaista.
        Frank Sinatra yksi lempilaulajani siitä ikäryhmästä, niin samettinen ääni.

        Lauantaiaamu hiljainen, kuten aiemminkin, mutta kohta elämä ympärillä alkaa sykkiä, kun kaupat ovensa avaa.
        Vuodevaatteiden tuuletuspäivä, pieni pakkanen hyvää niille tekee, kun iltapäivään annan raikkautta henkäillä, sitten taas saunan jälkeen raikkaaseen vuoteeseen unia pääsen näkemään.

        Totta tuo mistä ano kertoilet, kyllä yöllä heräily ajattelun saa vilkkaaseen toimintaan, suunnittelu liian kanssa elää mielessä.
        Huolet myös hyvin tehokkaasti mieleen tulee ja maailma saattaa muuttua aina mustemmalta tuntuvaksi, myös ne huolet kasvavat yön hiljaisuudessa miettiessä.
        Tuon suunnittelu työn teen aina heräillessä, on kuin olisi homman alkuun saanut ja ne parhaat ideat todella yö valvomisella syntyy, kuten toteat.
        Vähän levottomaksi uni menee, jos jatkuvasti noita valvomistaukoja pitää.

        Taidanpa jättää tämän yksin puhelun, kiitos ano unettomuuden tehokkaasta toiminnasta kertomisesta ja hyvää päivää kaikille.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenta ja hyvää lauantaipäivää.
        Radiosta kuuluu onnentoivotuksia, musiikin kera, kiva on heti aamusta kuunnella kivoja asioita, musiikkikin on minun mielen mukaista.
        Frank Sinatra yksi lempilaulajani siitä ikäryhmästä, niin samettinen ääni.

        Lauantaiaamu hiljainen, kuten aiemminkin, mutta kohta elämä ympärillä alkaa sykkiä, kun kaupat ovensa avaa.
        Vuodevaatteiden tuuletuspäivä, pieni pakkanen hyvää niille tekee, kun iltapäivään annan raikkautta henkäillä, sitten taas saunan jälkeen raikkaaseen vuoteeseen unia pääsen näkemään.

        Totta tuo mistä ano kertoilet, kyllä yöllä heräily ajattelun saa vilkkaaseen toimintaan, suunnittelu liian kanssa elää mielessä.
        Huolet myös hyvin tehokkaasti mieleen tulee ja maailma saattaa muuttua aina mustemmalta tuntuvaksi, myös ne huolet kasvavat yön hiljaisuudessa miettiessä.
        Tuon suunnittelu työn teen aina heräillessä, on kuin olisi homman alkuun saanut ja ne parhaat ideat todella yö valvomisella syntyy, kuten toteat.
        Vähän levottomaksi uni menee, jos jatkuvasti noita valvomistaukoja pitää.

        Taidanpa jättää tämän yksin puhelun, kiitos ano unettomuuden tehokkaasta toiminnasta kertomisesta ja hyvää päivää kaikille.

        Kuunteletko Järviradiota, josta tulee ikäistemme musiikkia. Sitten siellä on yleisön toivomuksia ja terveiset voi lähettää. Tosin 10,-€ ja risat, joten en osallistu.

        Usein on terkut "Iloiselle Sylville ja Tarjalle Vaasasta" ja vastavuoroisesti tulee heille, joten kuin ihana yhteisö.

        Minä laitan tämän Järvi radion päälle noin klo 18, illalla ja yritän vaipua uneen, toistelemana laulun sanoja, jotka ovat tuttuja ja , mutta, mutta, sitten huomaan, että ajatukset karkaavatkin tähän muutto touhuun.

        Nyt ymmärrän, miten nuoriso voi lukea läksynsä. kuuntelemalla samalla musiikkia samalla.

        Nyt oli taas tänään tyttäreni auttamasta, mutta kun molemmilla on jotain muistoja, niin on se hankalaa, mitä heitetään ja mitä jätetään.

        Vaikka yritän olla kuin "Niskavuoren emäntä", että ulosmittaukseen, siis roskiin, niin jostain tavarasta tulle muisto, että ei sentään vielä.

        Ei paljon lohduta mieltä tuo selkävaivani, jos joudukin leikkaukseen, joten olisin todella kiitollinen "Korppiksen" uutisista, mitä kaikkea voi mennä pieleen?

        Nyt alkaa klo 18 Järviradion toivekonsertti, joten yritän kuunnella musiikkia ja unohtaa tuon muuton stressi.


      • Kristiina23 kirjoitti:

        Kuunteletko Järviradiota, josta tulee ikäistemme musiikkia. Sitten siellä on yleisön toivomuksia ja terveiset voi lähettää. Tosin 10,-€ ja risat, joten en osallistu.

        Usein on terkut "Iloiselle Sylville ja Tarjalle Vaasasta" ja vastavuoroisesti tulee heille, joten kuin ihana yhteisö.

        Minä laitan tämän Järvi radion päälle noin klo 18, illalla ja yritän vaipua uneen, toistelemana laulun sanoja, jotka ovat tuttuja ja , mutta, mutta, sitten huomaan, että ajatukset karkaavatkin tähän muutto touhuun.

        Nyt ymmärrän, miten nuoriso voi lukea läksynsä. kuuntelemalla samalla musiikkia samalla.

        Nyt oli taas tänään tyttäreni auttamasta, mutta kun molemmilla on jotain muistoja, niin on se hankalaa, mitä heitetään ja mitä jätetään.

        Vaikka yritän olla kuin "Niskavuoren emäntä", että ulosmittaukseen, siis roskiin, niin jostain tavarasta tulle muisto, että ei sentään vielä.

        Ei paljon lohduta mieltä tuo selkävaivani, jos joudukin leikkaukseen, joten olisin todella kiitollinen "Korppiksen" uutisista, mitä kaikkea voi mennä pieleen?

        Nyt alkaa klo 18 Järviradion toivekonsertti, joten yritän kuunnella musiikkia ja unohtaa tuon muuton stressi.

        Terveiseni kauniin auringonlaskun värikylläisestä Oulusta.

        Se on kristiina pieni aureusbakteeri, jota kannamme ihollamme ja se voi livahtaa sisäämme leikkauksen yhteydessä. Taistelu sitä vastaan on kovaa. Siihen tehoaa voimakkaat antipiootit. Leikkausarven avaaminen ja puhdistus kuluu myös bakteerin häätämiseen.

        Olen siis toipumassa neljännestä lonkkaleikkauksesta (toisesta puhdistusleikkauksesta). Tämä neljäs oli henkisesti kovin koetus. En ole ollut kykenevä kirjoittamaan. Positiivinen energiani kului loppuun. Lääkäri lisäsi lääkitystä, joten kivut saatiin hallintaan. Nyt tuntuu jo paremmalta niin... euroosinen humala antaa ilontunteita pienistäkin edistysaskelista.
        Kävin kävelemässä fordilla, varjon seuratessa vietelläni ja erilaisten letkujen roikkuessa kehostani.

        Ystävien ja suvun kannustus, ihanat viestit, puhelut ovat auttaneet minua pahimman yli.

        Mieheni on hoidellut tärketä asioitaan ja on halukas palaamaan Suomeen. Joudun topuuttelemaan häntä, että paluu on mahdollista vasta kuun lopulla, mikäli olen toipunut koti kuntoon.

        Eli suunnitelmat, että matkani keväiseen tulppaanien maahan siirynee tulevaisuuteen.

        Sairaala kokemuksistani syntyisi mielenkiintoinen kooste jahka olen kykenevä tekemään yhteenvedon julkisen terveydenhoidon tämän hetkisestä tilasta.

        Sen voin jo kirjoittaa, että ylikuormitetut sairaanhoitajat pitävät hoitotason korkealla. He ovat ammattitaitoisia ja paneutuvat lämmöllä potilaisiin. Tietty, hekin ovat rajallisia ihmisiä ja tunteetkin vaihtelevat. Istuin sängyllä syömässä päivällistä, ovi on auki käytävään, sieltä kuuluu silloin tällöin kyllästyneitä hoitajien kommentteja.

        Kun minut siirrettiin leikkauksen jälkeen huoneeseeni, kämppiksen miespuolinen ystävä hengaili huoneessa. Olin väsynyt ja kipeä, halusin hiljaisuutta ja unta. Nuoret, eivät ymmärtäneet yksityyden tarvettani.
        Mies poistui vierailuajan loputtua ja palasi seuravana aamuna vierasajan alettua takaisin huoneeseen. Makoili naisen vieressä, käytti potilasvessaa. He kuiskailivat ja purkivat suhteensa tulevaisuutta, olivat viettämässä laatuaikaa keskenään. Kun he viimein iltapäivällä lähtivät kahvioon, pyysin siirtoa toiseen huoneeseen, onneksi se onnistui ja pääsin miellyttävän naispotilaan kämppikseksi.

        No, kun mietin näitä ihmiskohtaloita, joita olen kohdannut, niistä syntyisi mielenkiintoisia keskusteluja.

        Eteenpäin sano mummo hangessa.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Terveiseni kauniin auringonlaskun värikylläisestä Oulusta.

        Se on kristiina pieni aureusbakteeri, jota kannamme ihollamme ja se voi livahtaa sisäämme leikkauksen yhteydessä. Taistelu sitä vastaan on kovaa. Siihen tehoaa voimakkaat antipiootit. Leikkausarven avaaminen ja puhdistus kuluu myös bakteerin häätämiseen.

        Olen siis toipumassa neljännestä lonkkaleikkauksesta (toisesta puhdistusleikkauksesta). Tämä neljäs oli henkisesti kovin koetus. En ole ollut kykenevä kirjoittamaan. Positiivinen energiani kului loppuun. Lääkäri lisäsi lääkitystä, joten kivut saatiin hallintaan. Nyt tuntuu jo paremmalta niin... euroosinen humala antaa ilontunteita pienistäkin edistysaskelista.
        Kävin kävelemässä fordilla, varjon seuratessa vietelläni ja erilaisten letkujen roikkuessa kehostani.

        Ystävien ja suvun kannustus, ihanat viestit, puhelut ovat auttaneet minua pahimman yli.

        Mieheni on hoidellut tärketä asioitaan ja on halukas palaamaan Suomeen. Joudun topuuttelemaan häntä, että paluu on mahdollista vasta kuun lopulla, mikäli olen toipunut koti kuntoon.

        Eli suunnitelmat, että matkani keväiseen tulppaanien maahan siirynee tulevaisuuteen.

        Sairaala kokemuksistani syntyisi mielenkiintoinen kooste jahka olen kykenevä tekemään yhteenvedon julkisen terveydenhoidon tämän hetkisestä tilasta.

        Sen voin jo kirjoittaa, että ylikuormitetut sairaanhoitajat pitävät hoitotason korkealla. He ovat ammattitaitoisia ja paneutuvat lämmöllä potilaisiin. Tietty, hekin ovat rajallisia ihmisiä ja tunteetkin vaihtelevat. Istuin sängyllä syömässä päivällistä, ovi on auki käytävään, sieltä kuuluu silloin tällöin kyllästyneitä hoitajien kommentteja.

        Kun minut siirrettiin leikkauksen jälkeen huoneeseeni, kämppiksen miespuolinen ystävä hengaili huoneessa. Olin väsynyt ja kipeä, halusin hiljaisuutta ja unta. Nuoret, eivät ymmärtäneet yksityyden tarvettani.
        Mies poistui vierailuajan loputtua ja palasi seuravana aamuna vierasajan alettua takaisin huoneeseen. Makoili naisen vieressä, käytti potilasvessaa. He kuiskailivat ja purkivat suhteensa tulevaisuutta, olivat viettämässä laatuaikaa keskenään. Kun he viimein iltapäivällä lähtivät kahvioon, pyysin siirtoa toiseen huoneeseen, onneksi se onnistui ja pääsin miellyttävän naispotilaan kämppikseksi.

        No, kun mietin näitä ihmiskohtaloita, joita olen kohdannut, niistä syntyisi mielenkiintoisia keskusteluja.

        Eteenpäin sano mummo hangessa.

        Kyllä nuoretkin potilaat tarvitsee rakkaitten, suvun ja ystävien kannustusta sairaalassa. Positiivista että tuo nuoren naisen rakastettu haluaa olla paljon läsnä eikä vain soitella ja viestitellä. Ei kai se puhelimeen puhuminenkaan äänetöntä ole eikä rajoitu vierailuaikoihin. Sekin voi häiritä jotain .


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Terveiseni kauniin auringonlaskun värikylläisestä Oulusta.

        Se on kristiina pieni aureusbakteeri, jota kannamme ihollamme ja se voi livahtaa sisäämme leikkauksen yhteydessä. Taistelu sitä vastaan on kovaa. Siihen tehoaa voimakkaat antipiootit. Leikkausarven avaaminen ja puhdistus kuluu myös bakteerin häätämiseen.

        Olen siis toipumassa neljännestä lonkkaleikkauksesta (toisesta puhdistusleikkauksesta). Tämä neljäs oli henkisesti kovin koetus. En ole ollut kykenevä kirjoittamaan. Positiivinen energiani kului loppuun. Lääkäri lisäsi lääkitystä, joten kivut saatiin hallintaan. Nyt tuntuu jo paremmalta niin... euroosinen humala antaa ilontunteita pienistäkin edistysaskelista.
        Kävin kävelemässä fordilla, varjon seuratessa vietelläni ja erilaisten letkujen roikkuessa kehostani.

        Ystävien ja suvun kannustus, ihanat viestit, puhelut ovat auttaneet minua pahimman yli.

        Mieheni on hoidellut tärketä asioitaan ja on halukas palaamaan Suomeen. Joudun topuuttelemaan häntä, että paluu on mahdollista vasta kuun lopulla, mikäli olen toipunut koti kuntoon.

        Eli suunnitelmat, että matkani keväiseen tulppaanien maahan siirynee tulevaisuuteen.

        Sairaala kokemuksistani syntyisi mielenkiintoinen kooste jahka olen kykenevä tekemään yhteenvedon julkisen terveydenhoidon tämän hetkisestä tilasta.

        Sen voin jo kirjoittaa, että ylikuormitetut sairaanhoitajat pitävät hoitotason korkealla. He ovat ammattitaitoisia ja paneutuvat lämmöllä potilaisiin. Tietty, hekin ovat rajallisia ihmisiä ja tunteetkin vaihtelevat. Istuin sängyllä syömässä päivällistä, ovi on auki käytävään, sieltä kuuluu silloin tällöin kyllästyneitä hoitajien kommentteja.

        Kun minut siirrettiin leikkauksen jälkeen huoneeseeni, kämppiksen miespuolinen ystävä hengaili huoneessa. Olin väsynyt ja kipeä, halusin hiljaisuutta ja unta. Nuoret, eivät ymmärtäneet yksityyden tarvettani.
        Mies poistui vierailuajan loputtua ja palasi seuravana aamuna vierasajan alettua takaisin huoneeseen. Makoili naisen vieressä, käytti potilasvessaa. He kuiskailivat ja purkivat suhteensa tulevaisuutta, olivat viettämässä laatuaikaa keskenään. Kun he viimein iltapäivällä lähtivät kahvioon, pyysin siirtoa toiseen huoneeseen, onneksi se onnistui ja pääsin miellyttävän naispotilaan kämppikseksi.

        No, kun mietin näitä ihmiskohtaloita, joita olen kohdannut, niistä syntyisi mielenkiintoisia keskusteluja.

        Eteenpäin sano mummo hangessa.

        Sairaalahuoneissa tapaamistaan ihmisistä ei pidä keskustella mitään palstoilla eikä muuallakaan . Heidän yksityisyyttään pitää kunniottaa täysin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä nuoretkin potilaat tarvitsee rakkaitten, suvun ja ystävien kannustusta sairaalassa. Positiivista että tuo nuoren naisen rakastettu haluaa olla paljon läsnä eikä vain soitella ja viestitellä. Ei kai se puhelimeen puhuminenkaan äänetöntä ole eikä rajoitu vierailuaikoihin. Sekin voi häiritä jotain .

        Kun vierailee potilaan luona, joka on useamman hengen huoneessa, niin hyviin tapoihin kuuluu ottaa huomioon toiset potilaat ja käyttäytyä sen mukaisesti.

        Potilashuoneen wc ei ole vierailijoita varten hygienia syistäkään.

        kylmätotuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaalahuoneissa tapaamistaan ihmisistä ei pidä keskustella mitään palstoilla eikä muuallakaan . Heidän yksityisyyttään pitää kunniottaa täysin.

        Mutta jos joku loiDiva julkkispoliitikko sattuu niin siitä saa veronmaksaja paljastaa kaikeken ja vielä enemmänkin peruutuslain lisäyksen nojalla

        Muistakaa käyttää oikeuttannenpaljastaa, ei sen suuria puheita mutta sen kurjia eriyyisesti


    • Anonyymi

      Talvilomalla kirjoittajat?

    • Anonyymi

      Ei huvita kirjoittaa ketjuissa, joissa jyrääjä kerjää huomiota.

      • Anonyymi

        Eihän kukaan siihen sinua pakota, joten kommenttisi oli ihan turha.


    • Kaunis aurinkoinen päivä tänään. Käväisin mökkimaisemissa tarkistuskäynnillä.
      Sähköpostini renkkaa, en saa valvontakameran kuvia, no pojalle menee.
      Setvin tuossa mökkikansiota.
      Kai se jonkinlaista kuolinsiivousta on, kun saman tein jo kotona, että heitin turhat pois ja jäsentelin tärkeät asiat omiin muovitaskuihin.

      No, kun Väinö on heti sylissä kun jonnekin istun, nyt kultani innostui näistä muovitaskuista, pakko piilottaa ne.

      Täytyy sanoa, että ´´suru puserossa´´ seuraa tätä maailman touhua.
      Noin 10 vuotta sitten, luin jostain hengellisestä kirjoituksesta, että ajat tulevat sellaiset, että toivottavasti maailmassa ovat viisat johtajat silloin johtopaikoilla.
      Valiteettavasti ei se siltä tunnu.

      Nyt on tulossa kahdet vaalit.
      Kun ne sotevaalit ovat taas toisena, olisi hyvä, jos ihmiset alueellisesti niiden tärkeyden ymmärtäivät.

      Kun ne ensimmäiset vaalit oli, yritin kannustaa täälläkin ihmisiä äänestämään, varsinkin näitä äärialueen ihmisiä.
      Jos saisin päättää. äärialueelta, jossa itsekin asun, yli puoluerajojen laittaisin ehdokkaan, joka oikeasti näitä asioita ymmärtää ja keskittäisin kaiken mainonnan häneen.
      Näin saisi äärialueiltakin ehdokkaan (asioidenajajan) aluevaltuustoon.
      Nythän kävi niin, että isot kaupungit sai edustajat ja pienet paikat sai kynsin hampain tapella hoitopaikoista ym. palveluista.

      Äänestäkää ihmiset, kenenkään ääni ei ole turha.

      • Anonyymi

        Puhut tulevista vaaleista. Äänestäminen on ainoa tapa vaikuttaa. Ei unohdeta sitä.

        Hyvinvointialueiden valtuutettujen pitäisi edustaa puolueettomasti alueensa asioita. Pois sieltä kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat, jollei heillä ole kokemusta aluevaltuuston tehtävistä.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Puhut tulevista vaaleista. Äänestäminen on ainoa tapa vaikuttaa. Ei unohdeta sitä.

        Hyvinvointialueiden valtuutettujen pitäisi edustaa puolueettomasti alueensa asioita. Pois sieltä kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat, jollei heillä ole kokemusta aluevaltuuston tehtävistä.
        Mkr.

        Hiljaista lumisadetta, pakkasta 17 astetta, näin talvisissa tunnelmissa sunnuntaiaamuun heräsin.
        Helmikuu, viimeinen talvikuukausi ja sitten kevät mielelle ja odotuksiin tulevasta voimme siirtyä.
        Muistan ne maaliskuun yöpakkaset, hankiaisten keston saivat aikaan, mökille suorinta tietä hankia myöten pääsimme, iltapäivällä jo upotti.
        Miten paljon noita muistoja mahtuukaan tuonne aivokoppaan, ihan ihmettelyä aiheuttaa, mutta mukavia on muistella.

        Kristiina23 nuo muuttopuuhat, rohkaisen vaan armotonta karsimista tavaroittesi kanssa, helpottaa elämää huomattavasti, kun paikat väljenee.
        Tuleehan joskus etsittyä jotakin tavaraa, sitten aprikointia, taisi mennä kirpparille, no ilman sitäkin selviän.
        Minä aina aamuisin minun Savoa kuuntelen, sitten vaihtuu Ylelle aika paljon aamuisin tulee asioita, mitä maakunnassani tapahtuu ja eloomme vaikuttaa, musiikkia aina väliin ja ne toimittajat niin lupsakoita, kuin vain Savossa olla voi;)

        Eliaana ja mkr muistutitte noista tulevista vaaleista, tärkeitä molemmat, yhtään kertaa ei äänestys ole jäänyt suorittamatta.
        Viisautta ja maalaisjärkeäkin päättäjiltä vaaditaan, asiat ei jostain sanelemalla toimi, on itse ymmärrettävä mikä sopii ja toimii kansalaisten parhaaksi.
        Kuuntelin aamulla Maailman arkipäivän mainosta, siinä kertoivat Euroopan tulevaisuudesta ja Saksan vaalitulosten vaikutuksista.
        Hieman jäi pelko mielessä soimaan, kun ääriainekset voimiaan lisää, ei ole häipynyt mielestä nuo viime sodan kauheudet, mitä saksasta käsin aikaan saatiin, sen valtaan pääsy ei kaihda mitään keinoja.
        Sota on sota olipa se missä tahansa, mutta silti meni yli ymmärryksen tuo kansojen lajittelu.
        Kansat on samaa ainesta joka maassa, mutta johtajat voivat olla aivan fanaatikkoja, osaavat johtaa harhaankin.
        Pahoin pelkään, että tämä meno on meilläkin tapahtumassa, mikään ei kannata ja euroja tarvitaan aina vaan lisää, mihin ne menee, mitään näyttöä ei ole säästö tavoitteilla ollut.
        Mitäpä minun tietomääräni riittäisi asioita arvostelemaan, mutta näin ajatukset päässäni pyörii.
        Vaaleista muistuttaminen voi herätellä yhteishenkeä ja saa miettimään ehdokkaiden oikeamielisyyttä asioiden suhteen.

        Korpikirjailijaa nyt koetellaan, jospa tästä jo hoidot rupeaisivat parannusta aikaan saamaan.
        Sopeutuvaa mieltä ne sairaala ympyrätkin vaatii, ei voi kaikki aivan oman mielen mukaan mennä, mutta tieto pois pääsystä kärsivällisyyttä lisää.

        Näine aatoksin , mukavaa päivää kaikille.


      • Anonyymi

        Huomenna on Väinön nimipäivä - Saa varmaan "kulta Väinö" ylimääräisen silityksen.


      • Hil-la kirjoitti:

        Hiljaista lumisadetta, pakkasta 17 astetta, näin talvisissa tunnelmissa sunnuntaiaamuun heräsin.
        Helmikuu, viimeinen talvikuukausi ja sitten kevät mielelle ja odotuksiin tulevasta voimme siirtyä.
        Muistan ne maaliskuun yöpakkaset, hankiaisten keston saivat aikaan, mökille suorinta tietä hankia myöten pääsimme, iltapäivällä jo upotti.
        Miten paljon noita muistoja mahtuukaan tuonne aivokoppaan, ihan ihmettelyä aiheuttaa, mutta mukavia on muistella.

        Kristiina23 nuo muuttopuuhat, rohkaisen vaan armotonta karsimista tavaroittesi kanssa, helpottaa elämää huomattavasti, kun paikat väljenee.
        Tuleehan joskus etsittyä jotakin tavaraa, sitten aprikointia, taisi mennä kirpparille, no ilman sitäkin selviän.
        Minä aina aamuisin minun Savoa kuuntelen, sitten vaihtuu Ylelle aika paljon aamuisin tulee asioita, mitä maakunnassani tapahtuu ja eloomme vaikuttaa, musiikkia aina väliin ja ne toimittajat niin lupsakoita, kuin vain Savossa olla voi;)

        Eliaana ja mkr muistutitte noista tulevista vaaleista, tärkeitä molemmat, yhtään kertaa ei äänestys ole jäänyt suorittamatta.
        Viisautta ja maalaisjärkeäkin päättäjiltä vaaditaan, asiat ei jostain sanelemalla toimi, on itse ymmärrettävä mikä sopii ja toimii kansalaisten parhaaksi.
        Kuuntelin aamulla Maailman arkipäivän mainosta, siinä kertoivat Euroopan tulevaisuudesta ja Saksan vaalitulosten vaikutuksista.
        Hieman jäi pelko mielessä soimaan, kun ääriainekset voimiaan lisää, ei ole häipynyt mielestä nuo viime sodan kauheudet, mitä saksasta käsin aikaan saatiin, sen valtaan pääsy ei kaihda mitään keinoja.
        Sota on sota olipa se missä tahansa, mutta silti meni yli ymmärryksen tuo kansojen lajittelu.
        Kansat on samaa ainesta joka maassa, mutta johtajat voivat olla aivan fanaatikkoja, osaavat johtaa harhaankin.
        Pahoin pelkään, että tämä meno on meilläkin tapahtumassa, mikään ei kannata ja euroja tarvitaan aina vaan lisää, mihin ne menee, mitään näyttöä ei ole säästö tavoitteilla ollut.
        Mitäpä minun tietomääräni riittäisi asioita arvostelemaan, mutta näin ajatukset päässäni pyörii.
        Vaaleista muistuttaminen voi herätellä yhteishenkeä ja saa miettimään ehdokkaiden oikeamielisyyttä asioiden suhteen.

        Korpikirjailijaa nyt koetellaan, jospa tästä jo hoidot rupeaisivat parannusta aikaan saamaan.
        Sopeutuvaa mieltä ne sairaala ympyrätkin vaatii, ei voi kaikki aivan oman mielen mukaan mennä, mutta tieto pois pääsystä kärsivällisyyttä lisää.

        Näine aatoksin , mukavaa päivää kaikille.

        Iltapäivää Oulusta@

        Olemme iloinneet huonetoverini ongelmien selviytymisestä ilman leikkausta. Aina on riski leikkausten jälkeisistä komplikaatioista.

        Kirjoitit Hilla...

        "Sopeutuvaa mieltä ne sairaala ympyrätkin vaatii, ei voi kaikki aivan oman mielen mukaan mennä, mutta tieto pois pääsystä kärsivällisyyttä lisää."

        Eipä nyt ollut kyse kärsivällisyyden puutteesta ja poispääsyn odotuksesta.

        Olen hyvin tyytyväinen sairaalaan ja henkilökunnan toimintaan. Eikä minulla ole kiire kotiin. Kuntoudun hitaasti.

        Sairaalan säännöissä määritellään vierailuajat kello 11.00 - 19.00. Sitä ei henkilökunta voi muuttaa.

        Potilaiden hoito vaatii suojattuja tiloja esim. haavan siteiden poistoa katetrien vaihtoja, avustusta vessaan, vaatteiden vaihtoa, henkilökohtaisen hygienian hoitoa. jne. jos vierailija ei tajua siirtyä pois hoitohuoneista hoitojen aikana silloin on kysymys vierailijan ymmärtämättömyydestä.

        Rajansa kaikella, sairaanhoitajatkin ymmärsivät turhautumiseni työttömän miehen pyörimisestä päivät pitkät pienessä kahden hengen hoitohuoneessa ja naisystävänsä sängyn ja potilasvessan jakamisessa

        Onneksi hoitajat järjestivät minut toiseen huoneeseen. Nyt minulla on kuudes kiva kämppäkaveri. Huomenna hänkin kotiutuu ja uusi kämppis on tulossa.

        Tässä taustaa tapahtumille.

        Ennen ruokailua käyn taas fordilla kävelylenkin sairaalan käytävillä.



        .


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Iltapäivää Oulusta@

        Olemme iloinneet huonetoverini ongelmien selviytymisestä ilman leikkausta. Aina on riski leikkausten jälkeisistä komplikaatioista.

        Kirjoitit Hilla...

        "Sopeutuvaa mieltä ne sairaala ympyrätkin vaatii, ei voi kaikki aivan oman mielen mukaan mennä, mutta tieto pois pääsystä kärsivällisyyttä lisää."

        Eipä nyt ollut kyse kärsivällisyyden puutteesta ja poispääsyn odotuksesta.

        Olen hyvin tyytyväinen sairaalaan ja henkilökunnan toimintaan. Eikä minulla ole kiire kotiin. Kuntoudun hitaasti.

        Sairaalan säännöissä määritellään vierailuajat kello 11.00 - 19.00. Sitä ei henkilökunta voi muuttaa.

        Potilaiden hoito vaatii suojattuja tiloja esim. haavan siteiden poistoa katetrien vaihtoja, avustusta vessaan, vaatteiden vaihtoa, henkilökohtaisen hygienian hoitoa. jne. jos vierailija ei tajua siirtyä pois hoitohuoneista hoitojen aikana silloin on kysymys vierailijan ymmärtämättömyydestä.

        Rajansa kaikella, sairaanhoitajatkin ymmärsivät turhautumiseni työttömän miehen pyörimisestä päivät pitkät pienessä kahden hengen hoitohuoneessa ja naisystävänsä sängyn ja potilasvessan jakamisessa

        Onneksi hoitajat järjestivät minut toiseen huoneeseen. Nyt minulla on kuudes kiva kämppäkaveri. Huomenna hänkin kotiutuu ja uusi kämppis on tulossa.

        Tässä taustaa tapahtumille.

        Ennen ruokailua käyn taas fordilla kävelylenkin sairaalan käytävillä.



        .

        Outoa touhua. Veronmaksajien rahoja riittää siis keskussairaalan potilashuoneessa terveiden työttömien oleskeluun . No eipä ihme että bakteerit leviää ja jyllää.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Iltapäivää Oulusta@

        Olemme iloinneet huonetoverini ongelmien selviytymisestä ilman leikkausta. Aina on riski leikkausten jälkeisistä komplikaatioista.

        Kirjoitit Hilla...

        "Sopeutuvaa mieltä ne sairaala ympyrätkin vaatii, ei voi kaikki aivan oman mielen mukaan mennä, mutta tieto pois pääsystä kärsivällisyyttä lisää."

        Eipä nyt ollut kyse kärsivällisyyden puutteesta ja poispääsyn odotuksesta.

        Olen hyvin tyytyväinen sairaalaan ja henkilökunnan toimintaan. Eikä minulla ole kiire kotiin. Kuntoudun hitaasti.

        Sairaalan säännöissä määritellään vierailuajat kello 11.00 - 19.00. Sitä ei henkilökunta voi muuttaa.

        Potilaiden hoito vaatii suojattuja tiloja esim. haavan siteiden poistoa katetrien vaihtoja, avustusta vessaan, vaatteiden vaihtoa, henkilökohtaisen hygienian hoitoa. jne. jos vierailija ei tajua siirtyä pois hoitohuoneista hoitojen aikana silloin on kysymys vierailijan ymmärtämättömyydestä.

        Rajansa kaikella, sairaanhoitajatkin ymmärsivät turhautumiseni työttömän miehen pyörimisestä päivät pitkät pienessä kahden hengen hoitohuoneessa ja naisystävänsä sängyn ja potilasvessan jakamisessa

        Onneksi hoitajat järjestivät minut toiseen huoneeseen. Nyt minulla on kuudes kiva kämppäkaveri. Huomenna hänkin kotiutuu ja uusi kämppis on tulossa.

        Tässä taustaa tapahtumille.

        Ennen ruokailua käyn taas fordilla kävelylenkin sairaalan käytävillä.



        .

        Tervehdys täältä Savosta!

        Onpas sinun huonetoverisi vieras ollut tavallista pöljempi tapaus, eikä itse potilaskaan kovin älykkäältä vaikuta.

        Kertomastasi päättelen, että huonetoverisi oli suhteellisen hyväkuntoinen, kun kahvioonkin jaksoi mennä. Jos järkikulta olisi pelannut, niin he olisivat voineet viettää osan vierailuajasta osaston oleskelutilassa ja sinä olisit saanut sen ajan vaikka nukkua.

        Hoitohenkilökunnalla on oikeus poistaa vierailijat potilashuoneesta hoitotoimenpiteiden ajaksi, jos vieraat eivät itse ymmärrä poistua. KYS:ssa niin jouduttiin joskus tekemään silloin, kun olin siellä hoidossa. Samoin lääkärinkierron ajaksi vieraita kehotettiin poistumaan huoneesta esim. puolisoa lukuunottamatta.

        Kävelytä tasofordia ahkerasti, niin kunto nousee kohisten. Älä kuitenkaan vielä pikajuoksua aloita, ettei tule takapakkia.

        Antoisia treenihetkiä ja tsemppiä alkavaan viikkoon!

        kylmätotuus


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Outoa touhua. Veronmaksajien rahoja riittää siis keskussairaalan potilashuoneessa terveiden työttömien oleskeluun . No eipä ihme että bakteerit leviää ja jyllää.

        Terveiden vierailijoiden käyntejä ei rajoiteta.


    • Anonyymi

      Ennen vedettiin verhot sänkyjen ympärille näkösuojaksi. Potilasvessan käytöstä voi hyvin huomauttaa ulkopuoliselle ja pyytää käyttämään vierasvessoja .
      Työtön on ihminen siinä kuin eläkeläinenkin. Outoa, että huonetoverin vieraan status on tullut esii ja nyt jo tiedetään suomi24:llä.

      • Anonyymi

        Itse on hehkuttanut miten pitää olla tukea ja kannustusta sairaalla. Oma tuki häippäsi maasta, olisko kateutta ilmassa,


      • Anonyymi

        Ennen bakteeripoitilaat olivat yksinäisessä huoneessa. Juuri sen tartunnan takia.
        Hoitajat olivat suojavaatteissa.
        Vierailijoilla oli myös jonkinlaiset suojat.
        Ihmettelen Oulun sairaalan käytäntöä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse on hehkuttanut miten pitää olla tukea ja kannustusta sairaalla. Oma tuki häippäsi maasta, olisko kateutta ilmassa,

        Älä vääristele tosiasioita.


      • On hyvä, että terveydenhoidon väärinkätöt tulevat ilmi, vaikka Suomi24 sivuille.
        Tiedän enempi kuin kerroin. Mutta käsitellään asiaa yleisellä tasolla.
        Ilmeisesti sairaanhoitajat eivät uskalla puuttua epäkohtiin. Sivuuttavat asian oman turvallisuuden vuoksi.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        On hyvä, että terveydenhoidon väärinkätöt tulevat ilmi, vaikka Suomi24 sivuille.
        Tiedän enempi kuin kerroin. Mutta käsitellään asiaa yleisellä tasolla.
        Ilmeisesti sairaanhoitajat eivät uskalla puuttua epäkohtiin. Sivuuttavat asian oman turvallisuuden vuoksi.

        Terveydenhuollon väärinkäytös?
        Siis se, että vieras käytti potilasvessaa?
        Sietihän tuo tulla julki 🤣


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        On hyvä, että terveydenhoidon väärinkätöt tulevat ilmi, vaikka Suomi24 sivuille.
        Tiedän enempi kuin kerroin. Mutta käsitellään asiaa yleisellä tasolla.
        Ilmeisesti sairaanhoitajat eivät uskalla puuttua epäkohtiin. Sivuuttavat asian oman turvallisuuden vuoksi.

        Täysin käsittämätöntä jos hoitajat eivät pysty puuttumaan räikeisiin epäkohtiin.
        Vierailijoille ei ole annettu aikaa, kauanko he saavat viipyä vierailulla. Uskoisin, jos oikein sopimatonta tapahtuu, siihen puuttuu jo ylin johto.
        Se on sitä vierihoitoa mitä potilas nyt saa. Ovatko samaa sukupuolta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse on hehkuttanut miten pitää olla tukea ja kannustusta sairaalla. Oma tuki häippäsi maasta, olisko kateutta ilmassa,

        kateutta varmaan. oma siippa häippäsi ja nuorten rakkautta on tuskallista varmaan katsoa.
        kahden eri sairaalan hotajilta on koeteltu kärsivällisyyttä nyt.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        On hyvä, että terveydenhoidon väärinkätöt tulevat ilmi, vaikka Suomi24 sivuille.
        Tiedän enempi kuin kerroin. Mutta käsitellään asiaa yleisellä tasolla.
        Ilmeisesti sairaanhoitajat eivät uskalla puuttua epäkohtiin. Sivuuttavat asian oman turvallisuuden vuoksi.

        Siis tämän työttömän vierailijan väkivaltaista käytöstä hoitajat pelkäävät ja sen takia toinen sänky huoneessa on tyhjänä. Sairaalapaikoista on kova pula, joten tuossahan on kiinnostava juttu toimittaiille. Kyllä siellä sairaalassa on vartijatkin ja meshoitajia, mieslääkäreitä ym.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis tämän työttömän vierailijan väkivaltaista käytöstä hoitajat pelkäävät ja sen takia toinen sänky huoneessa on tyhjänä. Sairaalapaikoista on kova pula, joten tuossahan on kiinnostava juttu toimittaiille. Kyllä siellä sairaalassa on vartijatkin ja meshoitajia, mieslääkäreitä ym.

        Oman huoneen saa sairaalassa, jos on valmis maksamaan siitä.
        Ja tietenkin jos niitä on vapaina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oman huoneen saa sairaalassa, jos on valmis maksamaan siitä.
        Ja tietenkin jos niitä on vapaina.

        Eipä taida julkisella puolella enää saada.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä taida julkisella puolella enää saada.

        Ei onneksi saa. Yhteiskunta maksaa joka päivästä ssiraalassa satoja euroja, leikkauksista tuhansia ja jopa kymmeniätuhansia. Ei pitäisi valittaa jos huonekaveri ei miellytä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis tämän työttömän vierailijan väkivaltaista käytöstä hoitajat pelkäävät ja sen takia toinen sänky huoneessa on tyhjänä. Sairaalapaikoista on kova pula, joten tuossahan on kiinnostava juttu toimittaiille. Kyllä siellä sairaalassa on vartijatkin ja meshoitajia, mieslääkäreitä ym.

        Eiköhän sairaaloissa ole valmistauduttu kaikenlaisiin tilanteisiin ohjeistuksin. Tämä ei välttämättä potilaille avaudu. Väkivaltaisten omaisten käytös ei toimintaa ohjaa. Tarvittaessa vierailukielto sellaiselle omaiselle joka on riski toisille potilaille tai henkilökunnalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse on hehkuttanut miten pitää olla tukea ja kannustusta sairaalla. Oma tuki häippäsi maasta, olisko kateutta ilmassa,

        Tukea ei sentään tarvitse antaa potilaan sairasvuoteella maaten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        kateutta varmaan. oma siippa häippäsi ja nuorten rakkautta on tuskallista varmaan katsoa.
        kahden eri sairaalan hotajilta on koeteltu kärsivällisyyttä nyt.

        No niin-lopetappas heti alkuun, jotain rajaa pitää häijyydelläkin olla.


    • Kävin juuri fordilla iltalenkin. Ohitin huoneen, jossa olin ennen siirtoa. Siellä se mies loikoili naisen vieressä, olivat kahden huoneessa. Ilmeisesti oli ymmärretty, että sinne ei sovi toista potilasta. Huone oli pienempi kuin tämä nykyinen kahden hengen huoneemme.

      Mielestäni asialle pitäis tehdä jotain.

      • Anonyymi

        Keskity sinä vain omaan toipumiseesi. Kyllä hoitajat pitävät huolen siitä että osastolla ei omaisen vuoksi pidetä tyhjiä potilaspaikkoja.


    • Anonyymi

      Huomenta!
      Ihan hyvä oli lukea sairaalakokemuksia jos/kun joskus on itsellä tilanne päällä ja leikkaukseen meno.
      Rutiininomaiselta, liukuhihnamaiselta leikkaus kuulosti paikallispuudutuksineen. Ainahan riski on, kun operoidaan. Tuossahan itse leikkaus onnistui. Nyt olen saanut kuulla parista muustakin pieleen menneestä lonkan ja polven leikkauksesta. Myös eräs kaihileikkaus tuttavalla epäonnistui.

      Anon yksityishuoneen mainitsemisesta tuli mieleen junamatkustajien käyttäytyminen.
      Niin ikään tuttavani matkasi joulun jälkeen lapsenlapsensa, 16 v., kanssa kaukojunassa, päivällä. He olivat luonnollisesti keskustelleet keskenään opiskeluista, harrastuksista ym. Eräs rouva heidän edessään oli lähtiessään mulkaissut ja mutissut ja että "koko ajan pitää olla äänessä".
      Itsellä vähän samanlainen kokemus viikonlopulta. Matkasin lapsenlapsen kanssa ja keskustelimme kokemuksestamme tapahtumasta missä olimme olleet. Sain "murhaavan katseen" käytävän toiselta puolelta. Ei häiriköity ja hiljaisella äänellä puhuttiin :)
      Kaukojunissahan on "koppi" missä voi puhua käännykkään että kuulee eikä häiritse muita. On myös erillisiä kabinetteja/loosseja suljettavine ovineen ja jopa extravaunu, jossa työskennellä ja olla rauhassa tms.
      Niin, että jos hiljaisuutta haluaa, niin lisämaksusta saa.

      Tosiaan, talviloma menossa täällä eteläisessä Suomessa ja "mummolla on vientiä" :)

      Hyvää viikkoa kaikille!
      /ex-brinkkala

      • Huomenta, näin taas on viikko saatu alulle ja hiihtolomalaisia moneen huusholliin odotetaan.
        Onhan se mukavaa mummojen kuin ukkienkin perillisiään nähdä, kun monetkin mummolaan kiirehtää, ikävä molemmin puolin.
        Nuo ajat jo kaukana, nyt sitten pienin sukupolvi kouluun menoa odottavat, no siihenkin menee aika, tosin vanhin neljännestä polvesta koulun aloittaa syksyllä.
        Viidennen polven poika odottaa vuoden täyttyvän juhannuksena, siis kouluun menoansa tuskin näen, no ehkä pilven reunalta katselen.

        Jopas taas joudun selittelemään viestiäni tuosta korpikirjailijan sairaalaolon harmista.
        Itse en ole joutunut kokemaan moista, mutta aika ihmeelliseltä tuntuu, ettei kukaan asiaan puutu, vaan potilaat joutuvat kärsimään.
        Minulla on käsitys sairaala oloista pieni, ajattelen kuitenkin, että eivät sairaala henkilökunta voi pelätä sen paremmin potilaita ja vielä vähemmän vierailijoita, onhan vartioita joka sairaalassa.
        Jos on levoton potilas osaavat varmaan varautua hänenkin hoitamiseen. ja en usko, että pelon vuoksi vuoteitakin tyhjänä pidetään, kun sairaalat on täynnä, näin olen kuullut.
        Nyt varmaan asiaan puututaan, toivottavasti, kun toit sen julki.
        Kohdallasi asiat nyt paremmin ja ehkä toipuminen nopeutuu.

        Kyllä noita häiriöitä ympärillä tapahtuu, jopa kadulla kulkien voi kuulla mitä joidenkin elämässä tapahtuu, kun kännykkä korvalla kuljetaan.
        Kieltämättä hiukan kiusaantunut olen ollut minäkin junamatkalla, kun keskusteluja voi seurata liian äänekkään ihmisen avulla koko vanussa oleva matkustaja.
        Ärtymistä aiheuttaa myös kassoilla ja esimerkiksi apteekissa koko elämän tilanteensa kertojat, mutta koetan ymmärtää ja ajatella ihmisen ehkä yksin olevan päivät pitkät, siten purkaantuu.
        Uskon myös kiireellisten työssä käyvien "mulkaisut" näitä hitaammin toimivia ihmisiä kohtaan, teinkö minäkin niin, silloin virkeänä ollessani.
        Kyllä normaalin keskustelun pitää yleisiin paikkoihin sopia, jos joku täyshiljaisuutta etsii, on mietittävä paikat ,ajat ja tilanteet sen mukaisesti.
        Joskus on jopa mukava seurata keskustelua, mikä lasten ja vanhempien kanssa sujuu, matkakin menee nopeampaan.
        Kyllähän me itsekukin aika paljon omalla käytöksellä vaikutamme kanssaihmisten elämäänkin, vaikka vaan kassa jonossa, minulla on tapana lastata tiskistä tavarat takaisin kärriin ja sitten menen penkille kassia täyttämään.
        Sopii sanonta, mitä toivot itsellesi, tee se myös toisille.
        Lapsien kanssa seurustelu on jopa tärkeää, kertailla mukavat tapahtumat, eihän lapsi jaksa puhumatta istua, tuppisuuna olemista ei kenellekään pidä neuvoa.
        Miten hyvä onkaan kun osaa purkaa niin iloja kuin surujakin, ei sitä katkeruutta mieleensä säilö, tätähän toivomme nojatuolissakin.

        Aika vaikea on älykkyyttä määritellä, pariskunnalta , mutta ymmärtämättömästi käyttäytyvät., henkilökunnalta puuttumista asiaan haluaisin tehtävän.

        Lomalle tulevat varmaan kiireisenä kirjoittajia pitävät ja eihän aina löydy haluakaan vastailla tai kertoa omiaan, toivon tietysti kaikilta terveisiä näkeväni ja vointiaan selostavan.

        Tänään taas LaPromesa päivä ja odotusta vähän tapahtuma rikkaammasta annista.
        Pakkasta ja pientä lumisadetta, sitä tämä maanantai sisältää, miten muualla?


    • Pirteässä pakkassäässä mennään etelärannikollakin, luntakin saatiin koristeeksi sen verran, että pääsee aurinko kimaltamaan ohuessa lumipeitteessä. Oltiin viime viikolla mökillä , jäällä oli mukava hiljakseen hiihdellä jahiukan lumikenkäillä metsässä, monenlaisia metsänväen jälkiä sai tarkkailla. Riistakamerassa näkyi ilveskin käyneen pihapiirissä halkopinoja tutkimassa, rusakoita myös. Mökki ei ole talvilämmin, mutta asustimme retkiautossa, jonka saa nopeasti lämpimäksi sähköllä, ja sauna lämmitettiin myös joka päivä. Tuli sukuloituakin, nekin paikat vähenevät, hoivakodissa käytiin tervehdyksellä myös, samoin hautausmaalla.

      Meidän lastenlapsista nuorinkin on jo lukiolainen, lähti kavereineen pohjoiseen hiihtämään. Eihän siitä kauan ole, kun käytiin yhdessä lapsiperheiden kanssa hiihtokeskuksissa talvilomilla ja vuokrattiin mökki , me isovanhemmat viihdytettiin lapsia, vanhemmat saivat omaa aikaa.Varsinkin viikonloppuja lapstenlapset olivat usein mummolassa ja paljon retkeiltiin , kyllä niitä aikoja haikeudella muistelee. Mutta onhan se ihanaa seurata, kun itsenäistyvät, löytävät oman paikkansa yhteiskunnassa ja rakentavat omaa elämää. Tapaamme kuitenkin melko usein, yhteyttä pidämme muutenkin säännöllisesti.

      Sairaalamaailmasta ei ole juurikaan kokemusta, mutta tietysti toipumiseen tarvitsisi rauhaa, varsinkin kun on vielä kivuissa . Joissakin kulttuureissa on tapana omaisten paljon enemmän vierailla ja olla läsnä äänekkäästi , sen olen huomannut, kun olen käynyt katsomassa vastasyntyneitä lastenlapsia ja sukulaisia sairaalassa. Sama koskee julkisia kulkuneuvoja, suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu istua yksin omassa rauhassaan, vaikkapa kuulokkeet korvilla. Onhan koti sitten rauhan tyyssija, pääsee matkan rasituksista toipumaan.
      Korppikselle lämmin tervehdys ja hyvän toipumisen toivotukset.

      Hyvää talvista viikkoa!

    • @korppis,
      toivottavasti ne alkaa saada sen tulehduksen kuriin stafyylikokki aureus on todella hankala, olen kuullut muiltakin. Ja hyvä että sait rauhallisen huoneen. Kyllä se huonetoverin laatuaika ja vieressä makoilu, etenkin kun kumppani oli aika hyvissä voimissa häiritsi varmaan, etenkin kun on kipuja ja haluaa levätä.

      Olen päättänyt että minun lonkkaani ei ainakaan näillä näkymillä leikata. Jos kipeytyy tosi paljon enemmän kannattaa harkita sitten.

      Tsemppiä, kevät on tulossa, harakat oin rakentaneet pesän pihamäntyyni ja luulen että ovat jo munimassa. Aurinko paistaa, lunta ja pikku pakkasta Dalajoen alajuoksulla.

      Hyvää alkavaa viikkoa kaikille nojiksen porukoille!

      • Hyvää päivä@

        Kotiuttamistani alettiin järjestelemään. Pääsen KAKS.n kuntoutusosastolle, olivat pitäneet huonetta minulle kun palaan. Nyt voin tilata etukäteen apulaitteet kodissa selveytymiseen, sekä tavata kodinhoidon edustajat. Tänään poistettiin piuhat kehostani vain piko jäi. Piko imee kertyvää lihasnestettä leikkaushaavasta.

        Lopputarkastusta toivoin Kajaaniin, sekin voi olla mahdollista koska yksi täällä minua leikkaavan tiimin kirurgi on muuttanut tänään Kajaaniin.


    • Anonyymi

      Iltapäivää!
      Pahoittelut Hil-la, että laitoin tekstiä ennen aamunavaustasi. Ajattelin, että ehken teet jo uuden avauksen. Tosiasiasassa olin hätäinen. Lapsenlapset olivat tulossa lounaalle ja päätin leipoa omppupiirakan ja kakun jälkkäriksi ja loppuviikon reissuille evääksi. Siirrettiin tämän päivän reissu huomiselle kylmän viiman takia ja teimme vain kevyen lenkin. Nyt on luppoaikaa ennen paneutumista LaPromesaan :)

      Minusta "kännykkäkulttiiri" on siistiytynyt. Töissä kävin paikallisjunalla aikoinaan ja kyllä oli äänten sekamelska. Siihen aikaan aivan estoitta tai huomaamattaan jotkut puhuivat yksityisasioitaan muiden matkustajien kuullen. Luulen tuon "whatsappin" rajoittavan puhetta ja on siirrytty viestittelyyn.
      Yksin jos matkustan, niin mulla on vastamelukuulokkeet, kuuntelen äänikirjaa tai musiikkia.

      Muistelen vuosikymmen(?) sitten olleen iltapäivälehdessä juttua erään sairaalan tiimoilta, jossa suvun vanhin (?) oli sairaalassa ja "koko heimo" vieraili hänen luonaan.

      Ennen oli sairaalan aulassa potilaspuhelin ja ovissa kännyköiden kieltomerkit. En tiedä miten on nyt, en ole kiinnittänyt huomiota.

      Oman lonkan kivut ovat pysyneet suht' kurissa monipuolisella liikunnalla ja liikkuvuus on hyvä. Saattaakin olla "vain" bursiitti eli limapussin tulehdus.
      Kaihin eteneminen taisi pysähtyä tai hidastua tylyn lääkärin sanoista ;)

      Korppikselle voimia toipumiseen ja kykyä ummistaa silmät ja korvat.

      Koittakaahan pärjätä!
      /ex-brinkkala

    • Viimeinkin päästiin mökille kissani kanssa. Kun lämmittää uunia niin tarkenee.
      Nukun paljon paremmin täällä, on niin rauhallista.
      Kaveri oli auttamassa siirtymisessä kun jalka ei vielä ole kunnossa vaikka parempaan päin on menossa.
      Kysyin lääkäriltä että kuinka kauan tämä oikein kestää, sanoi että ainakin vuosi menee. Akillesjänteen katkeaminen ei ole pikku juttu.
      Onneksi voin jo kävellä vaikka rasitus saa jalan turpoamaan ja kipeäksi.
      Sain passin ja Keskiviikkona pääsee pankkiinkin, ei nykyisin pankkiinkaan mennä noin vain.
      Tilit pitäisi avata uudelleen kun suljettiin murtautumisen takia,
      Onneksi ei käynyt pahemmin, ehdin väliin.
      Kun luen korppiksen vaikeuksista niin hänellä on ollut vaikeampaa, vaikka hänelläkin alkaa olla valoa tunnelin päässä.
      Olen tyytyväinen kaikesta huolimatta. Mikäs tässä on ollessa lämpimän uunin vieressä. Kissa on uunin päällä.
      Kissa oli pahalla päällä kun tultiin. Oli pakkasta 18-astetta, uuninpäällys jääkylmä vaikka mökissä peruslämpö oli päällä.
      Onneksi on ei ole putket jäätyneet joten vesi tulee hanasta.
      Oli mahtavaa kun saa ajaa autoa, kielsivät joksikin aikaa jalan takia. Olin harmissani kun piti aina pyydellä kuskia. Ajelin taxillakin aika paljon.
      Nyt vasta huomasin kun ajelin mökille että ei ajokielto tullut turhaan vaikka epäilin. Jalkaan alkoi sattua ajaessa pidemmällä matkalla. Kauppareissulla sitä ei vielä huomaa.
      Kiva lukea kuulumisa täältä nojatuolista :)

      • Huomenta, lumiaurat jyrrää, lunta tuli sitten aurattavaksi asti, oliko tämä sitä "helmikuu heilahtaa" aikaa, talvi antaa ylijäämät alas, jotta kevät töihin pääsee.
        Istuin taas pitkän rupeaman La Promesan seurassa, kyllä kirjoittaja aina vaan lisää hankaluuksia keksii, no Curro kuitenkin jo ilmaantui ja nurkan takana talon tuleva markiisikin, sen olen nähnyt mainoksissa.
        Marttina parkaa pakko uimista altaassa näyttivät, mitä muuta vielä keksitäänkin, kun Piankin aviomies maisemiin ilmaantui.
        Jaksan vaan mukana roikkua, sen verran uteliaisuus lopputulemasta kiehtoo.
        Taitaa Cataliinakin keittäjän tytön kanssa saada markiisittaren verenpaineen nousuun.

        Ramoonalla noita luontokuvia aina vaan riittää ihasteltavaksi,, siellä mökkiympäristössä varmaan metsäneläintenkin tapaaminen tai ainakin olemassa olon voi nähdä.
        Elävää kerrontaa monen asian suhteen, on sinulla kyky meille toisille esiin tuoda.
        Kertomasi niin kesän, kuin talvenkin maisemista antaa iloa meille kivimuurien keskellä asuville.

        Samoin aatoksin minä myös leikkauksien suhteen Paloma, tosin voi olla ikäkin jo esteenä tehdä leikkauksia, näine tarpeineni yritän sinnitellä loppuun asti.
        Päivät on kipujen suhteen erilaisia, joskus menen kuin nuori tyttö ja sitten raahustan mummon lailla, näillä sitä yritetään.
        Särkylääkkeitä en myöskään paljon käytä, joskus kauppaan lähtiessä Panadolin nappaan.

        Älä hyvä ystävä pahoittele tuota ennen minua kirjoittamista, eihän se mikään sääntö ole, ollut koskaan, aina viestit ilahduttaa, tulipa ne ennen tai jälkeeni /ex- prinkkala.
        Kiva kun muistat nojatuoliin kurkata, aina on viestisi antoisa ja kiva lukea.
        Nyt taisin nikkisikin virallisesti laittaa;)
        Tuo kännykkä on kyllä aika usealle hyvin tärkeä, jopa saunaankin (pukuhuoneeseen) pitää se mukaan ottaa.
        No onhan siitä apua, kun joku asia keskustelussa ei tule mieleen, kännykästä se löytyy, liekö niin tarpeellista se asiakaan mistä keskustelua käydään.
        Muistelen joskus sairaaloissa olleen vierailuajat, päivällä ja illalla, miksi ei nyt ole.

        Olipa mukava kuulla, että mökillesi kissoinesi pääsit liekko, rauhaa ja hiljaisuutta, vain luonto seurana,
        Lämpökin niin erilainen on puita polttaen.
        Tuokin harmi meitä koettelee, ettei pankki aina ole käytettävissä, täälläkin aika tilattava Helsingistä.
        Hyvä kuitenkin, että asiat kuntoon saat ja voit nauttia mökkisi lämmöstä ja oleilusta.

        Hyvä kuulla, että paraneminen edistyy ja pääset lähemmäs kotia kuntoutumaan Korpikirjailija, kiva sekin, että paikka hoitoon on varattu.
        Jospa nyt onnistaisi ja kuntoutus pääsisi kunnolla vauhtiin.

        Tytär pyysi neulomaan kaulurin, no minäpä en miettinyt kauaa, nyt on kauluri valmis, aina on mukavampi neuloa, kun kohde on tiedossa.
        Voi minkä lumipyryn taas tekikään, kiva ettei ulos meno ole pakollista, ikkunasta ja lämpimästä katselu sujuu.
        Tiellä liikkujia varoitetaan pöllyävästä lumesta, aihetta on varoittaakin, niin pyryten lumi lentää.
        Kivaa alkuviikon tiistai päivää.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Huomenta, lumiaurat jyrrää, lunta tuli sitten aurattavaksi asti, oliko tämä sitä "helmikuu heilahtaa" aikaa, talvi antaa ylijäämät alas, jotta kevät töihin pääsee.
        Istuin taas pitkän rupeaman La Promesan seurassa, kyllä kirjoittaja aina vaan lisää hankaluuksia keksii, no Curro kuitenkin jo ilmaantui ja nurkan takana talon tuleva markiisikin, sen olen nähnyt mainoksissa.
        Marttina parkaa pakko uimista altaassa näyttivät, mitä muuta vielä keksitäänkin, kun Piankin aviomies maisemiin ilmaantui.
        Jaksan vaan mukana roikkua, sen verran uteliaisuus lopputulemasta kiehtoo.
        Taitaa Cataliinakin keittäjän tytön kanssa saada markiisittaren verenpaineen nousuun.

        Ramoonalla noita luontokuvia aina vaan riittää ihasteltavaksi,, siellä mökkiympäristössä varmaan metsäneläintenkin tapaaminen tai ainakin olemassa olon voi nähdä.
        Elävää kerrontaa monen asian suhteen, on sinulla kyky meille toisille esiin tuoda.
        Kertomasi niin kesän, kuin talvenkin maisemista antaa iloa meille kivimuurien keskellä asuville.

        Samoin aatoksin minä myös leikkauksien suhteen Paloma, tosin voi olla ikäkin jo esteenä tehdä leikkauksia, näine tarpeineni yritän sinnitellä loppuun asti.
        Päivät on kipujen suhteen erilaisia, joskus menen kuin nuori tyttö ja sitten raahustan mummon lailla, näillä sitä yritetään.
        Särkylääkkeitä en myöskään paljon käytä, joskus kauppaan lähtiessä Panadolin nappaan.

        Älä hyvä ystävä pahoittele tuota ennen minua kirjoittamista, eihän se mikään sääntö ole, ollut koskaan, aina viestit ilahduttaa, tulipa ne ennen tai jälkeeni /ex- prinkkala.
        Kiva kun muistat nojatuoliin kurkata, aina on viestisi antoisa ja kiva lukea.
        Nyt taisin nikkisikin virallisesti laittaa;)
        Tuo kännykkä on kyllä aika usealle hyvin tärkeä, jopa saunaankin (pukuhuoneeseen) pitää se mukaan ottaa.
        No onhan siitä apua, kun joku asia keskustelussa ei tule mieleen, kännykästä se löytyy, liekö niin tarpeellista se asiakaan mistä keskustelua käydään.
        Muistelen joskus sairaaloissa olleen vierailuajat, päivällä ja illalla, miksi ei nyt ole.

        Olipa mukava kuulla, että mökillesi kissoinesi pääsit liekko, rauhaa ja hiljaisuutta, vain luonto seurana,
        Lämpökin niin erilainen on puita polttaen.
        Tuokin harmi meitä koettelee, ettei pankki aina ole käytettävissä, täälläkin aika tilattava Helsingistä.
        Hyvä kuitenkin, että asiat kuntoon saat ja voit nauttia mökkisi lämmöstä ja oleilusta.

        Hyvä kuulla, että paraneminen edistyy ja pääset lähemmäs kotia kuntoutumaan Korpikirjailija, kiva sekin, että paikka hoitoon on varattu.
        Jospa nyt onnistaisi ja kuntoutus pääsisi kunnolla vauhtiin.

        Tytär pyysi neulomaan kaulurin, no minäpä en miettinyt kauaa, nyt on kauluri valmis, aina on mukavampi neuloa, kun kohde on tiedossa.
        Voi minkä lumipyryn taas tekikään, kiva ettei ulos meno ole pakollista, ikkunasta ja lämpimästä katselu sujuu.
        Tiellä liikkujia varoitetaan pöllyävästä lumesta, aihetta on varoittaakin, niin pyryten lumi lentää.
        Kivaa alkuviikon tiistai päivää.

        Heipä hei!
        Se on Hil-la silviisii, että sinun "aamunavaus" on kirjoittamaton sääntö. Huono omatunto tulee rikkeestä :) Kyllä aamukahvilla lehtien luvun lomassa vilkaisen Nojatuoliin. Aina ei ole asiaa tai omat jutut tuntuu turhilta.
        Olin pyytänyt noita sairaalakuulumisia "oma lehmä ojassa". Vähän pelkäsin että tukee evvk tai puskasta ryöppy niskaani. Ei tullut, siitä kìitos ja nyt palaan omiin uomiin.

        Nuo kaulurit ovat niin käyttökelpoisia ja pitävät viiman takin ulkopuolella, että meidän "klaanissa" ovat useammallikin käytössä. Turun tytär pyysi lapasia, saan tehdä useamman parin, eri värisiä ja jämälangatkin kelpaa. Ei tarvitse kirjoneulontaa, joten onnistuu telkkaria katsoen.

        Minulta jäi La Promesasta vielä tälle illallekin katsottavaa. Martina-raukkaa käy sääliksi. Häntä on riepoteltu sarjassa vähän väliä.
        Näytterijätär saa kyllä sellaiset kyynelpurot aikaiseksi, että markiisittaren kyyneleet taitavat olla tekokyyneliä, vaikka ilkeää osaakin näytellä.
        Kumma miten joistakin näyttelijöistä alkaa pitää ja luo heistä "siviilikuvaa". Simona on lämmin ja rehevä oikeassa elämässäänkin, luulen.

        Demeterille voimia jaksaa. Olet ehkä saattamassa viimeisille matkoilleen lähteneitä.
        Vai olisiko "pikkumies" lomalla :)

        Näkyillään!
        /ex-brinkkala


    • Täällä ei ole lunta tullut, kuin pieni häivähdys.
      Nyt paistaa aurinko, pakkasta on kolme astetta.

      Eilen kävin veroilmoitusasioissa MHY:llä, nytpä sen asian lopullisesti valmiiksi sain.
      Sain perjantaiksi ajan auton öljyn-ja suodattimenvaihtoon.
      Poika kun sanoi, että vaikket paljon talvella ajakaan olisi hyvä vaihtaa.

      Väinön päivää eilen vietettiin. Väinö istui poikittain sylissä ja katseltiin elämää jostain maatilalta.
      Joku ulkorakennus se oli, missä kissa kävi ensin naksukupilla, sitten siihen tulivat hiiret varkaisiin.
      Kissa oli kylläinen, makasi vaan seuraille hiirten touhuja.
      Sitten siellä oli sellaisia lumivalkoisia kanoja, joilla ei ollut helttaa, vaan valkoinen töyhtö pään päällä.
      Sitten se mies meni kuvaamaan kotkanpesälle, Väinö oikein kääntyi pitkittäin sylissä, että näki paremmin.
      Eläinohjelmat kiinnostavat Väinöä.

      Nuo pahuksen niskat, kun jumittavat, rutina kuuluu pään sisällä, kun päätä kääntää.
      Vanhalla ihmisellä kun on vaivoja, jotka vaivaavat jonkun aikaa, sitten taas on hiljaista yhdessä kohtaa, taas toisessa kohtaa vaivaa aikansa jokin, häipyen taas pois.
      Milloin missäkin, onneksi ne ainakin vielä ovat sellaisia, että hyvin niitten kanssa pärjää.

      Pienelle lenkille pitänee lähteä, samalla vien noita roskapusseja. Nykyään on noita pönttöjä enemmänkin, mihkä lajitellaan.

      En oikein ymmärrä tuota hamstrausta, kun muutaman päivän lakko on ja kauppiaat kuitenkin ovat varautuneet. Ihmisillä on pakastimet, luulisi, että aina on hätävaraa ja säilöttyä tavaraa.

      Sotkamossa näyttä olevan kaivoksessa tulipalo. Kainuuseenjan se Stubbikin on tänään menossa

    • demeter1

      Iltapäivää ! Toinen kirjoittaja tuolla muistuttikin talvilomasta kun ihmeteltiin Nojatuolin "käyttöastetta".
      Vähän kuulolla ainakin itse olen nyt, kun koululaisilla on lomansa. Kerran jo kävivät joukolla ja ehkä tulevat vielä. Kuten brinkkala arveli, kiitos vaan osanotosta, veljien lähtö, vaikka se ei juuri arjen tasolla minua kuormittanut, laittoi tietysti muuten hiljaiseksi.

      Tiibettiläisessä Kuolleiden kirjassa, samoin kuin monissa rajatiedon julkaisuissa, katsotaan, että vainaja viipyy kuolemansä jälkeen "henkenä" tutuissa maisemissa 30 päivää. Pidän tätä mahdollisena siksikin, että kyllä kai se surevan mieli viipyilee vainajassa hyvinkin tuon ajan kun surutyötä tehdään. Varmaa tietoahan meillä ei näistä asioita ole, mutta minusta on hyvä ajatella, että melkein kaikki on mahdollista. "Sama kude meissä kuin on unelmissa"...
      (Shakespeare) ja mihin kohtaan kukin tahtoo sen rajan vetää. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän tuntee tarvetta asettaa tiukkia rajoja eri vaihtoehtojen välille.

      On tuo korppiksen sairaalakierros rankkaa luettavaa - jos itsensä siihen kohtaan asettaa.
      Että huonolla tuurilla voi läpihuutojutusta muodostua tuollainen kärsimysten tie.
      Kuten sanottu, oma kokemukseni tosiaan oli läpihuutojuttu, mutta nuo pari yötä sairaalassa tietysti antoivat esimakua siitä, millainen omastakin operaatiosta olisi voinut tulla.

      Ei ole päässyt helpolla liekkokaan. Onneksi pahin taitaa nyt kuitenkin olla ohi, kun on päässyt auton rattiin ja mökille ? Tsemppiä vaan jatkoon.

      Ystävänpäiväkin tuli ja meni. Ystäväni maalla kertoi saaneensa 12 korttia ! Hänellä on aina ollut laaja ystäväpiiri ja hän on aina itse ollut aktiivinen muistajaja.
      Vasta eilisessä puhelinkeskustelussa huomasin, että Alzheimer on tosiasia hänen kohdallaan. Estolääkitys on luultavasti ollut merkittävä apu hänen kohdallaan, koska vielä pystyy hoitamaan arjen asiansa, 85 v, ja on nyt polvileikkaukseen menossa.
      Hän on yksin asuva leski, eikä ole kotihoidon piirissä. Vanhusten rivitaloyhteisössä asuu ja siinä pärjäilee.
      Nämä "selviytymistarinat" kiinnostavat tässä iässä kovasti - minua ainakin - ja niitähän mekin täällä jaamme. Jossakin telkkariohjelmassa kerrottiin että nettiterapia on todettu lähes yhtä vaikuttavaksi kuin perinteinen, kasvokkain tapahtuva. Sama tilanne taitaa olla myös tämän vertaisseuran kanssa. Vaikka minulla on nyt oma kyläkerhoni vertaisseurana silti Nojatuoliseura on vähintäinkin hyvä lisä siihen, vaikka ei niin usein olisikaan kirjoittajana mukana. Lukijoilla, "kuuntelijoilla" on myös iso merkitys, näin ainakin itse ajattelen.
      Ja edelleen on sanottava, että Hil-lan panos Nojatuolin "emäntänä" ja sen jatkuvuuden takaajana on vertaansa vailla. Ilman häntä täällä tuskin "osaisi" kirjoitella, olla mukana.

      Eilen olin liikenteessä niin pitkään - viiden kilometrin lenkkikin niistä askelista kertyi -
      että jätän tämän päivän liikkumisen väliin.
      La Promesan jaksot on nyt katsottu - jouduin tekemään sarjasta tiliä tuolle mainitulle ystävälle, kun hän vasta pääsi mukaan. Nythän sarja alkaa pyöriä alusta ykkösellä arki-aamuisin, joten voihan sieltä itsekin päivittää unohtunutta..))

      Mukavia talvi(loma)päiviä itse kullekin,
      demeter1

      • Taas uusi aamu mihin silmät aukenivat , kaunis päivä onkin tulossa jo aamusta aurinko taivaalla näkyy.
        Eilen oli todella helmikuun heilahtelu mielessä, kun lunta tuli melko sakeaan., puhdistui maisema kerralla, nyt sitten pienen pakkasen piristyksessä keskiviikko päivää vietetään.

        Tavanomainen päivä alkamassa,, kukkiani tarkastelen ja ilolla huomasin uuden kasvun pelakuussa alkaneen, nyt sitten lannoitus voi alkaa.
        Yhden pelargonian sain vihreänä pysymään talven yli, nyt siitä pari oksaa veteen laitoin, nekin juuria pukkaa, kaksi ruukkua kauniin vaaleanpunaista kukkaa on tiedossa.
        Tilasin puutarhalta (taas) taimet, jotka parvekekukiksi kasvatan, tulevat maaliskuun puolenkuun aikoihin.
        Pientä puuhaa on keksittävä ja mikäs sen mukavampaa hommaa onkaan, kuin näkymä uuden kasvun joutumisesta.

        Brinkkala mainitsit ettei mitään kerrottavaa, ainahan viestisi antoisia on ja mitä kummaa nyt voisikaan tavallisten pulliaisten elämässä olla, päivitellään viisaiden hulluja päätöksiä ja kerrotaan miten asiat pitäisi hoitaa.
        Siinä sitä kertomista riittääkin, melkein tavan arki unohtuu;)
        Minulla olisi niin kauniita kirjolapasten malleja, oikein sormet syyhyä päästä niitä tekemään, nyt aloitin eilen tossun teon, en tiedä minne menevät, aika näyttää.
        Iso-äidin neliöistä myös aion tossut tehdä, joskus niitä myyjäisissä kilpaa ostivat, on pieneen
        tilaan menevät, vaikka kyläreissulle mukaan ottaisi.

        Demeter elämän syviä aatoksia pohdit, olen samoilla linjoilla, kyllä pois nukkuneet mielessä kovinkin usein piipahtavat.
        Muistan aina jonkun sanomisen tai tapahtuman yhteydessä mieheni nokkelat ja aidot kommentit asioista.
        Hänellä oli kyky pukea sanoiksi hyvin osuvia asioita ja viisautta jota vielä vaan ihastelen.
        Hänen arvioitaan olen niin monen monta kertaa totuudeksi huomannut, ehkä nämä ihastelut myöhässä tulevat, mutta kaikki on koettava, ennen kuin ymmärtää asioiden oikean laidan.
        Jälkikasvu saa useinkin isän/ukin sanontoja kuulla, kun tilaisuus ja aiheet kohtaa.
        Tyttärelläni on hätä, että kaikenko menemisen meinaat jättää, luonteeni tuntien kai pelkää, että äkäiseksi erakoksi taivun, mutta omatahtoinen olen, viihdyn nykyisessä minässä.
        Siksi kai tämä kirjoittelu osan elämästäni täyttää ja lukeminen avartaa ulkopuolella elävien elämistä.
        Kiitos vaan ylistämisestä, ilman teitä kirjoittaja ystäviä ei nojatuoliakaan olisi, sanotaan, että hyvä me.

        Eliaana on onnellinen Väinönsä kanssa, uskon sen helpolla, sen verran olen kokenut minäkin noiden eläinystävien seurasta.
        Melkein kateellinen olen naapuritalon rohkeasta rouvasta, joka rollaattorin kanssa pientä koiraansa ulkoiluttaa, hänellä lenkki pakolliseksi tulee koiran ulkoilutuksen vuoksi.
        Minä en koiraa, en liioin kissaa uskalla ottaa, miten niiden kävisikään, jos elämäni loppuisi ja loppuuhan se jostakin aikaa.

        Niskojasi valitat Eliaana, no sama vaiva, olen nuo virutukset liittänyt aamujumppaani ja ehkä koen pientä apua siitä olevan.
        Minua huimasi aamuisin ja väliin tuntui kuin nurin lentäisin, sekin vaiva on ainakin tällä erää hävinnyt.
        Joskus valittelin lääkärille, aina sama vastaus, niskoista johtuu, no nyt itsekin vaivojani kuunnellessa ajatus siitä, että niskoista ne johtuu.
        Kyllähän näiden vaivojen kanssa eläminen on yhtä samaa meininkiä.

        Nyt tuli tytär kauluria hakemaan ja tyytyväinen oli, joten hyvä mieli kummallakin,
        Päivän jatkoja ystävät.


      • "Tiibettiläisessä Kuolleiden kirjassa, samoin kuin monissa rajatiedon julkaisuissa, katsotaan, että vainaja viipyy kuolemansä jälkeen "henkenä" tutuissa maisemissa 30 päivää. Pidän tätä mahdollisena siksikin, että kyllä kai se surevan mieli viipyilee vainajassa hyvinkin tuon ajan kun surutyötä tehdään." (demeter1)

        Sadan vuoden yksinäisyydessä päähenkilö José Arcadio Buendia tappaa kaksintaistelussa hyvän ystävänsä , jonka haamu etsii hänen seuraansa jatkuvasti, silmissään pohjaton kaipaus ja ikävä elämään ja elävien ihmisten ja tovereidensa seuraan. José Arcadio joutuu muuttamaan kylästä, vaikka hänet vapautettiin syytteestä, koska hän ja Ursula eivät jaksa henkisesti kantaa kuollutta Prudencio Aguilaria mukanaan ja niin he ylittävät vuoret kohti rannikkoa ja perustavat Macondon, joukko kyläläisiä ystäviään mukanaan. Sinne haamu ei löydä, koska siellä ei ole koskaan kuollut kukaan, se ei ole kuolleiden karttaan merkitty.

        Kuolleet kaipaavat takaisin elävien joukkoon ja me emme päästä kokonaan irti kuolleista ajatuksissamme?


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        "Tiibettiläisessä Kuolleiden kirjassa, samoin kuin monissa rajatiedon julkaisuissa, katsotaan, että vainaja viipyy kuolemansä jälkeen "henkenä" tutuissa maisemissa 30 päivää. Pidän tätä mahdollisena siksikin, että kyllä kai se surevan mieli viipyilee vainajassa hyvinkin tuon ajan kun surutyötä tehdään." (demeter1)

        Sadan vuoden yksinäisyydessä päähenkilö José Arcadio Buendia tappaa kaksintaistelussa hyvän ystävänsä , jonka haamu etsii hänen seuraansa jatkuvasti, silmissään pohjaton kaipaus ja ikävä elämään ja elävien ihmisten ja tovereidensa seuraan. José Arcadio joutuu muuttamaan kylästä, vaikka hänet vapautettiin syytteestä, koska hän ja Ursula eivät jaksa henkisesti kantaa kuollutta Prudencio Aguilaria mukanaan ja niin he ylittävät vuoret kohti rannikkoa ja perustavat Macondon, joukko kyläläisiä ystäviään mukanaan. Sinne haamu ei löydä, koska siellä ei ole koskaan kuollut kukaan, se ei ole kuolleiden karttaan merkitty.

        Kuolleet kaipaavat takaisin elävien joukkoon ja me emme päästä kokonaan irti kuolleista ajatuksissamme?

        Eikös kirjallisuus pidä käsitellä omissa ketjuissaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikös kirjallisuus pidä käsitellä omissa ketjuissaan?

        Demeterille vastailin...kun hän nyt otti puheeksi Tiibetiläisten Kuolleiden kirjan. García Márquez sai varmaanidean tuohon yksityiskohtaan massiviseesa kertomuksessaan Macondosta juuri sieltä.

        Eiköhän täällä ole kaikki piuheenaiheet sallittuja. Noin periaatteessa,


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Demeterille vastailin...kun hän nyt otti puheeksi Tiibetiläisten Kuolleiden kirjan. García Márquez sai varmaanidean tuohon yksityiskohtaan massiviseesa kertomuksessaan Macondosta juuri sieltä.

        Eiköhän täällä ole kaikki piuheenaiheet sallittuja. Noin periaatteessa,

        No periaatteessa mutta ei käytännössä. Eikä tämä ole chatti jossa kahden kesken hienostellen brassaillaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No periaatteessa mutta ei käytännössä. Eikä tämä ole chatti jossa kahden kesken hienostellen brassaillaan.

        Kuka sinä nyt taas olitkaan määräämään mistä ja kenen kanssa täällä saa puhua? Kerrop a minulle taas uudelleen, kun olin jo unohtanut.


      • Anonyymi
        Paloma.se01 kirjoitti:

        Kuka sinä nyt taas olitkaan määräämään mistä ja kenen kanssa täällä saa puhua? Kerrop a minulle taas uudelleen, kun olin jo unohtanut.

        No kukas se sinä öykkäri muka olet, ei ole kunnia tuntea eikä ole väliksi tutustua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No kukas se sinä öykkäri muka olet, ei ole kunnia tuntea eikä ole väliksi tutustua.

        No johan tuosta Tiibettiläisestä kuolleiden kirjasta nyt älämölö nousi !,,))
        Anteeksi kovasti että sen mainitsin. "Joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu..))

        Muuten en nyt sovita moitteita itseeni. Me olemme kaikki lukutaitoisia ja jos joku lukee paljon, en näe siinä moitittavaa. Elämänsisällöstämme kai me kaikki täällä puhumme, jollekin se on lukemista jollekin taas jotakin muuta eivätkä ne harrastukset aina käy yksiin.
        Tuota "hienostelua, brassailua ja chattailyä" en nyt osaa sovittaa itseeni mutta jos sinä Ano 11.15 niin koet niin minkä minä sille voin.
        Vai olikohan se ärtymisen syy taas nuo sitaatit ? Viljelen niitä paljon ja siitä on monesti vedetty tilille. Eliaana kertoi käyttävänsä tapaa laittaa sitaatti lainausmerkkeihin ja jättää lähde mainitsematta. Itse olen oppinut mainitsemaan lähteen ja kieltämättä se voi vaikuttaa brassailulta jonkun silmissä. Yritän jättää sitaatit vähemmälle jatkossa..))
        demeter1


      • Paloma.se01 kirjoitti:

        "Tiibettiläisessä Kuolleiden kirjassa, samoin kuin monissa rajatiedon julkaisuissa, katsotaan, että vainaja viipyy kuolemansä jälkeen "henkenä" tutuissa maisemissa 30 päivää. Pidän tätä mahdollisena siksikin, että kyllä kai se surevan mieli viipyilee vainajassa hyvinkin tuon ajan kun surutyötä tehdään." (demeter1)

        Sadan vuoden yksinäisyydessä päähenkilö José Arcadio Buendia tappaa kaksintaistelussa hyvän ystävänsä , jonka haamu etsii hänen seuraansa jatkuvasti, silmissään pohjaton kaipaus ja ikävä elämään ja elävien ihmisten ja tovereidensa seuraan. José Arcadio joutuu muuttamaan kylästä, vaikka hänet vapautettiin syytteestä, koska hän ja Ursula eivät jaksa henkisesti kantaa kuollutta Prudencio Aguilaria mukanaan ja niin he ylittävät vuoret kohti rannikkoa ja perustavat Macondon, joukko kyläläisiä ystäviään mukanaan. Sinne haamu ei löydä, koska siellä ei ole koskaan kuollut kukaan, se ei ole kuolleiden karttaan merkitty.

        Kuolleet kaipaavat takaisin elävien joukkoon ja me emme päästä kokonaan irti kuolleista ajatuksissamme?

        Jännä kuulla, Paloma. Luin Marquezia niin kauan sitten että tuollainen yksityiskohta ei ole jäänyt mieleeni. Oikeastaan sinun kirjasi (Valkohaikara) innoitti lukemaan Marquezia uudelleen, pari muutakin kirjaa olen kyllä häneltä lukenut.
        Harmi että tuo TV-sarja ei ole katsottavissa täällä - siis näillä vakiokanavilla.

        P.s. Kun palautin Valkohaikaran kirjastoon siellä oli jo yksi varaus odottamassa..))


      • Hil-la kirjoitti:

        Taas uusi aamu mihin silmät aukenivat , kaunis päivä onkin tulossa jo aamusta aurinko taivaalla näkyy.
        Eilen oli todella helmikuun heilahtelu mielessä, kun lunta tuli melko sakeaan., puhdistui maisema kerralla, nyt sitten pienen pakkasen piristyksessä keskiviikko päivää vietetään.

        Tavanomainen päivä alkamassa,, kukkiani tarkastelen ja ilolla huomasin uuden kasvun pelakuussa alkaneen, nyt sitten lannoitus voi alkaa.
        Yhden pelargonian sain vihreänä pysymään talven yli, nyt siitä pari oksaa veteen laitoin, nekin juuria pukkaa, kaksi ruukkua kauniin vaaleanpunaista kukkaa on tiedossa.
        Tilasin puutarhalta (taas) taimet, jotka parvekekukiksi kasvatan, tulevat maaliskuun puolenkuun aikoihin.
        Pientä puuhaa on keksittävä ja mikäs sen mukavampaa hommaa onkaan, kuin näkymä uuden kasvun joutumisesta.

        Brinkkala mainitsit ettei mitään kerrottavaa, ainahan viestisi antoisia on ja mitä kummaa nyt voisikaan tavallisten pulliaisten elämässä olla, päivitellään viisaiden hulluja päätöksiä ja kerrotaan miten asiat pitäisi hoitaa.
        Siinä sitä kertomista riittääkin, melkein tavan arki unohtuu;)
        Minulla olisi niin kauniita kirjolapasten malleja, oikein sormet syyhyä päästä niitä tekemään, nyt aloitin eilen tossun teon, en tiedä minne menevät, aika näyttää.
        Iso-äidin neliöistä myös aion tossut tehdä, joskus niitä myyjäisissä kilpaa ostivat, on pieneen
        tilaan menevät, vaikka kyläreissulle mukaan ottaisi.

        Demeter elämän syviä aatoksia pohdit, olen samoilla linjoilla, kyllä pois nukkuneet mielessä kovinkin usein piipahtavat.
        Muistan aina jonkun sanomisen tai tapahtuman yhteydessä mieheni nokkelat ja aidot kommentit asioista.
        Hänellä oli kyky pukea sanoiksi hyvin osuvia asioita ja viisautta jota vielä vaan ihastelen.
        Hänen arvioitaan olen niin monen monta kertaa totuudeksi huomannut, ehkä nämä ihastelut myöhässä tulevat, mutta kaikki on koettava, ennen kuin ymmärtää asioiden oikean laidan.
        Jälkikasvu saa useinkin isän/ukin sanontoja kuulla, kun tilaisuus ja aiheet kohtaa.
        Tyttärelläni on hätä, että kaikenko menemisen meinaat jättää, luonteeni tuntien kai pelkää, että äkäiseksi erakoksi taivun, mutta omatahtoinen olen, viihdyn nykyisessä minässä.
        Siksi kai tämä kirjoittelu osan elämästäni täyttää ja lukeminen avartaa ulkopuolella elävien elämistä.
        Kiitos vaan ylistämisestä, ilman teitä kirjoittaja ystäviä ei nojatuoliakaan olisi, sanotaan, että hyvä me.

        Eliaana on onnellinen Väinönsä kanssa, uskon sen helpolla, sen verran olen kokenut minäkin noiden eläinystävien seurasta.
        Melkein kateellinen olen naapuritalon rohkeasta rouvasta, joka rollaattorin kanssa pientä koiraansa ulkoiluttaa, hänellä lenkki pakolliseksi tulee koiran ulkoilutuksen vuoksi.
        Minä en koiraa, en liioin kissaa uskalla ottaa, miten niiden kävisikään, jos elämäni loppuisi ja loppuuhan se jostakin aikaa.

        Niskojasi valitat Eliaana, no sama vaiva, olen nuo virutukset liittänyt aamujumppaani ja ehkä koen pientä apua siitä olevan.
        Minua huimasi aamuisin ja väliin tuntui kuin nurin lentäisin, sekin vaiva on ainakin tällä erää hävinnyt.
        Joskus valittelin lääkärille, aina sama vastaus, niskoista johtuu, no nyt itsekin vaivojani kuunnellessa ajatus siitä, että niskoista ne johtuu.
        Kyllähän näiden vaivojen kanssa eläminen on yhtä samaa meininkiä.

        Nyt tuli tytär kauluria hakemaan ja tyytyväinen oli, joten hyvä mieli kummallakin,
        Päivän jatkoja ystävät.

        Tulipa Hil-la mieleeni tuosta tyttäresi asenteesta omani - niiltä vuosilta kun äiti asui meillä.
        Hän oli jo siinä vaiheessa aika erakoitunut ja minä kannoin huolta siitä. Yritin ehdottaa ja järjestääkin erilaisia aktiviteetteja hänelle. Lopulta hän totesi: "Vanha ihminen ei tarvitse muuta kuin rauhaa"...
        Olen luultavasti tämän kertonutkin ja nyt elän itse samaa vaihetta - ainakin melkein..)) Äiti eli vain puoli vuotta vanhainkodilla jonne hän itse halusi kun tunsi voimiensa vähenevän.


      • demeter1 kirjoitti:

        No johan tuosta Tiibettiläisestä kuolleiden kirjasta nyt älämölö nousi !,,))
        Anteeksi kovasti että sen mainitsin. "Joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu..))

        Muuten en nyt sovita moitteita itseeni. Me olemme kaikki lukutaitoisia ja jos joku lukee paljon, en näe siinä moitittavaa. Elämänsisällöstämme kai me kaikki täällä puhumme, jollekin se on lukemista jollekin taas jotakin muuta eivätkä ne harrastukset aina käy yksiin.
        Tuota "hienostelua, brassailua ja chattailyä" en nyt osaa sovittaa itseeni mutta jos sinä Ano 11.15 niin koet niin minkä minä sille voin.
        Vai olikohan se ärtymisen syy taas nuo sitaatit ? Viljelen niitä paljon ja siitä on monesti vedetty tilille. Eliaana kertoi käyttävänsä tapaa laittaa sitaatti lainausmerkkeihin ja jättää lähde mainitsematta. Itse olen oppinut mainitsemaan lähteen ja kieltämättä se voi vaikuttaa brassailulta jonkun silmissä. Yritän jättää sitaatit vähemmälle jatkossa..))
        demeter1

        Minä aion etsiä käsiini tuon Kuolleiden kirjan, alkoi kiinnostamaan.
        Saakohan sitä äänikirjana?
        En juuri muuta tee kun kuuntelen äänikirjoja. Nyt kuuntelen Douglas Kennedyn "Toinen nainen" kirjaa. Alkoi vähän tahmeasti mutta onkin mielenkiintoinen.
        Mökillä ollaan kissani kanssa, ei tahdo pakkanen hellittää, päivällä oli alle 10-asteen, nyt on pakkanen taas kiristymässä.
        Olen lämmittänyt uunia joka päivä, puut on säästyneet kun oli pitkä tauko mökkeilyssä jalan takia. Nyt niitä kuluu kovaa vauhtia.
        Mukavaa ja rauhallista elämää, tällaisesta tykkään.


      • liekko kirjoitti:

        Minä aion etsiä käsiini tuon Kuolleiden kirjan, alkoi kiinnostamaan.
        Saakohan sitä äänikirjana?
        En juuri muuta tee kun kuuntelen äänikirjoja. Nyt kuuntelen Douglas Kennedyn "Toinen nainen" kirjaa. Alkoi vähän tahmeasti mutta onkin mielenkiintoinen.
        Mökillä ollaan kissani kanssa, ei tahdo pakkanen hellittää, päivällä oli alle 10-asteen, nyt on pakkanen taas kiristymässä.
        Olen lämmittänyt uunia joka päivä, puut on säästyneet kun oli pitkä tauko mökkeilyssä jalan takia. Nyt niitä kuluu kovaa vauhtia.
        Mukavaa ja rauhallista elämää, tällaisesta tykkään.

        Oikeastaan tuon kirjan nimi on Tiibettiläinen kirja elämästä ja kuolemasta, tekijä: Sogyal Rinpoche, liekko.
        En oikein usko, että kirjaa saa kovin helposti käsiinsä, vaikka Otavan kustantama se on.
        Joskus -80-luvulla kun Idän ajattelusta alettiin yleisesti kiinnostua meilläkin, hankin kirjan ja minulla se on toiminut jonkinlaisena hakuteoksena tai selailukirjana. Syvällinen tutustuminen siihen vaatisi toisenlaiset olosuhteet kuin itselläni on ollut.
        Omat puitteesi kuulostavat ihanteellisilta jos/kun tahtoo löytää elämästä uusia ulottuvuuksia. Hiljaisuus on merkittävä voimavara, minullekin.
        Kaikkea hyvää sinne,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No periaatteessa mutta ei käytännössä. Eikä tämä ole chatti jossa kahden kesken hienostellen brassaillaan.

        Älä siis jatka tätä keskustelua.


      • demeter1 kirjoitti:

        Oikeastaan tuon kirjan nimi on Tiibettiläinen kirja elämästä ja kuolemasta, tekijä: Sogyal Rinpoche, liekko.
        En oikein usko, että kirjaa saa kovin helposti käsiinsä, vaikka Otavan kustantama se on.
        Joskus -80-luvulla kun Idän ajattelusta alettiin yleisesti kiinnostua meilläkin, hankin kirjan ja minulla se on toiminut jonkinlaisena hakuteoksena tai selailukirjana. Syvällinen tutustuminen siihen vaatisi toisenlaiset olosuhteet kuin itselläni on ollut.
        Omat puitteesi kuulostavat ihanteellisilta jos/kun tahtoo löytää elämästä uusia ulottuvuuksia. Hiljaisuus on merkittävä voimavara, minullekin.
        Kaikkea hyvää sinne,
        demeter1

        Löysin äänikirjana Tiibettiläinen kuolleiden kirjan. Kirjoittanut Guru Rimbochen.
        Suomenkielisessä äänikirjassa on ensin valtava määrä selityksiä mitä alkuperäisen kielen sanat tarkoittaa.
        Minusta heidän uskontonsa olisi minulle sopivampi kuin tämä meidän valtauskonto. Ostin Thaimaan reissulla Buddan patsaan ja seinävaatteen joten nekin on valmiina :)
        En ole kuunnellut vielä kokonaan äänikirjaa. Tavallisessa kirjassa olisi kuviakin, ne puuttuvat.
        Todellisuudessa en varmaan höyrähtäisi mihinkään uskontoon. Mutta olen hyvin kiinnostunut näistä asioista.
        Sain immuniteetin uskontoihin lapsuuden ahdistavasta uskonnollisuudesta. Mutta mielenkiinto asioista voi olla perua lapsuuden kokemuksista.
        Kiitos Dementer ja kaikkea hyvää sinnekin.


      • liekko kirjoitti:

        Löysin äänikirjana Tiibettiläinen kuolleiden kirjan. Kirjoittanut Guru Rimbochen.
        Suomenkielisessä äänikirjassa on ensin valtava määrä selityksiä mitä alkuperäisen kielen sanat tarkoittaa.
        Minusta heidän uskontonsa olisi minulle sopivampi kuin tämä meidän valtauskonto. Ostin Thaimaan reissulla Buddan patsaan ja seinävaatteen joten nekin on valmiina :)
        En ole kuunnellut vielä kokonaan äänikirjaa. Tavallisessa kirjassa olisi kuviakin, ne puuttuvat.
        Todellisuudessa en varmaan höyrähtäisi mihinkään uskontoon. Mutta olen hyvin kiinnostunut näistä asioista.
        Sain immuniteetin uskontoihin lapsuuden ahdistavasta uskonnollisuudesta. Mutta mielenkiinto asioista voi olla perua lapsuuden kokemuksista.
        Kiitos Dementer ja kaikkea hyvää sinnekin.

        Onneksi olkoon, liekko, että löysit tuon kirjan. Siinä sinulle työmaata riittääkin..))
        Uskon kyllä että tutustuminen kirjaan palkitsee.
        Kiinnostus on oikea sana minunkin hengellisyyttäni kuvaamaan ja samalla tavalla koen:
        Idän uskonnot ja -ajattelu puhuttelevat minuakin enemmän kuin meidän oma, sittenkin aika ahdas ja lakihenkinen kristillisyys.
        Zen, Zen-buddismi yritti takavuosina tulla meidänkin tietoisuuteen ja siitä olen itse löytänyt paljon ikiaikaista viisautta. Alan Watts (Zen, Zenin ilosanoma) on sen länsimainen tuntija.
        Erittäin ansiokas oli minusta hänen kirjansa "Psykoterapiaa idästä ja lännestä", missä hän ihan arkikielellä kuvaa idän ja lännen ajattelun eroja ja katsoo, että niiden tulisi oppia toisistaan, täydentää toisiaan. Lattea päättely ja tosi, mutta niin vaikea toteuttaa..))

        Kerrohan sitten jossakin vaiheessa, miten olet lukemasi kokenut.
        demeter1


    • Terveiset Korvesta@

      Kun luen tai katselen uutisia, tunnen eläväni aivan eri maailmassa kuin ihmiset, joita päivän politiikka ja lakkot koskettavat.

      Ne tuntuvat niin turhilta, täällä vammaisten maailmassa. Täällä iloitaan pienistä asioista, huolehditaan toisistamme ja ollaan kiitollisia auttaville käsille.

      Pienistä iloista yksi esimerkki, eilen illalla vaihdoin ihan itse päivävaatteet yövaatteisiin. I did it, fiiliksellä.

      Eilen serkkuni toi pinon laskuja postilaatikostamme. Pitänee ottaa yhteys Sairaalan reskontraan, sillä hoitokaton räystäät alkavat lorista.

      Tänään on ollut unipäivä. Tai oikeastaan koko vuorokausi on mennyt maaten. Liekö syynä antibiottilääkitys, nyt sitä vähennettiin, jospa piristyisin.

      Kilojakin on tullut ihan pyytämättä ; ))

      • Anonyymi

        Oletko laskenut miten paljon 4 leikkausta ja monen viikon sairaalahoito maksaa yhteiskunnalle?


      • Toivotan paranemista Korppis.
        Ei sitä tiedä mitä vastaan tulee, kaikkeen on vain sopeuduttava.
        Pärjäät paremmin kuin minä pienemmän vaivan kanssa, varmaan on luonne kysymyskin.
        Valitin kuinka vaikeaan on jalan kanssa.
        Kun on ollut kohtalaisessa kunnossa ja äkkiä jouduin muutamaksi viikoksi pyörätuoliin, jalkaa ei saanut varata yhtään lattiaan.
        Ovenpielet on maalattava kun opettelin pyörätuolikuskiksi.
        Odotellaan kesää, taas tuli mieleen että sekin on liian lyhyt.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oletko laskenut miten paljon 4 leikkausta ja monen viikon sairaalahoito maksaa yhteiskunnalle?

        Hoitokatto on vuonna 2025 762 euroa. Se on nyt täysi ja loppuvuosi menee yhteiskunnan piikkiin.

        En osaa laskea tarkkaa arviota, mutta maksaa. On kuitenkin hyvä, että emme asu Amerikassa, siellä pitää itse maksaa. Emmekä
        asu Gazassa missä ei saa hoitoa vaikka maksaisi.

        Jos leikkaussalissa työskentelee keskimäärin viisi ihmistä, Leikkaus kestää noin 2 tuntia, se maksaa. Siihen osastonlla saatu täyshoito ja lääkkeet. Makaa.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Hoitokatto on vuonna 2025 762 euroa. Se on nyt täysi ja loppuvuosi menee yhteiskunnan piikkiin.

        En osaa laskea tarkkaa arviota, mutta maksaa. On kuitenkin hyvä, että emme asu Amerikassa, siellä pitää itse maksaa. Emmekä
        asu Gazassa missä ei saa hoitoa vaikka maksaisi.

        Jos leikkaussalissa työskentelee keskimäärin viisi ihmistä, Leikkaus kestää noin 2 tuntia, se maksaa. Siihen osastonlla saatu täyshoito ja lääkkeet. Makaa.

        Vuonna 2025 maksukatto on 762 euroa. Laskusta ilmenee, kerryttääkö maksu maksukattoa. Maksukaton täyttymisen jälkeen julkisen terveydenhuollon palvelut ovat sinulle pääsääntöisesti maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta perimme maksukaton ylityttyäkin alennetun hoitomaksun.

        Ymmärränkö oikein, että sairaalan hoitomaksu ei kuulu tuohon 762€
        Vuorokausi sairaalassa maksaa alun 10n päivän jälkeen puolet siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuonna 2025 maksukatto on 762 euroa. Laskusta ilmenee, kerryttääkö maksu maksukattoa. Maksukaton täyttymisen jälkeen julkisen terveydenhuollon palvelut ovat sinulle pääsääntöisesti maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta perimme maksukaton ylityttyäkin alennetun hoitomaksun.

        Ymmärränkö oikein, että sairaalan hoitomaksu ei kuulu tuohon 762€
        Vuorokausi sairaalassa maksaa alun 10n päivän jälkeen puolet siitä.

        Sairaalan hoitopäivä maksaa enintään 66,90 euroa. Maksukaton täyttymisen jälkeen hoitopäivästä voidaan periä enintään 25,10 euron maksu. Päivä- tai yöhoito sairaalassa maksaa enintään 25,10 euroa vuorokaudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaalan hoitopäivä maksaa enintään 66,90 euroa. Maksukaton täyttymisen jälkeen hoitopäivästä voidaan periä enintään 25,10 euron maksu. Päivä- tai yöhoito sairaalassa maksaa enintään 25,10 euroa vuorokaudessa.

        Nuo maksut peritään asuakkaalta, mutta mikä on todellinen kustannus, se jonka veronmaksajat maksaa. Kyllä se satoja euroja on per päivä, leikkaukset jopa 10 000.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sairaalan hoitopäivä maksaa enintään 66,90 euroa. Maksukaton täyttymisen jälkeen hoitopäivästä voidaan periä enintään 25,10 euron maksu. Päivä- tai yöhoito sairaalassa maksaa enintään 25,10 euroa vuorokaudessa.

        Viime keväänä kun olin sairaalassa 18 päivää, maksukattoni täyttyi heti, minkä jälkeen sairaalan päivämaksu oli tuo jotain 25 e. Sitten sain Helsingin kaupungin kotisairaanhoidolta haavahoitoa säärihaavaani, niin siihen maksukatto ei vaikuttanut mitään, vaan maksamaani summaa nostettiin, kun siitä tuli yli 3 kk kestävää hoitoa pari kertaa viikossa. Mukaan otettiin bruttoeläkkeeni ja siitä tietty %-summa x käyntikerrat, eli maksoin katon jälkeen vielä yli 2000 e hoidoista. Myös haavahoitolääkkeistä piti itse suurin osa maksaa.

        Minulle jäi hiukan epäselväksi, että miksi tuo maksukatto on olemassa ja millaisia tapauksia varten? Tiedän kyllä, että tulin yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin mitä itse maksoin. Mutta maksan kyllä verojakin neljäsosan eläkkeestäni joka kuukausi, enkä ole koskaan saanut mitään tukia yhteiskunnalta.

        Mira


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viime keväänä kun olin sairaalassa 18 päivää, maksukattoni täyttyi heti, minkä jälkeen sairaalan päivämaksu oli tuo jotain 25 e. Sitten sain Helsingin kaupungin kotisairaanhoidolta haavahoitoa säärihaavaani, niin siihen maksukatto ei vaikuttanut mitään, vaan maksamaani summaa nostettiin, kun siitä tuli yli 3 kk kestävää hoitoa pari kertaa viikossa. Mukaan otettiin bruttoeläkkeeni ja siitä tietty %-summa x käyntikerrat, eli maksoin katon jälkeen vielä yli 2000 e hoidoista. Myös haavahoitolääkkeistä piti itse suurin osa maksaa.

        Minulle jäi hiukan epäselväksi, että miksi tuo maksukatto on olemassa ja millaisia tapauksia varten? Tiedän kyllä, että tulin yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin mitä itse maksoin. Mutta maksan kyllä verojakin neljäsosan eläkkeestäni joka kuukausi, enkä ole koskaan saanut mitään tukia yhteiskunnalta.

        Mira

        Mitkä palvelut kuuluvat maksukattoon?
        Saamassasi laskussa lukee, jos maksu kerryttää maksukattoa. Seuraavat maksut kuuluvat maksukaton piiriin:

        Terveydenhuollot maksut
        Terveyskeskusmaksut
        Poliklinikkamaksut
        Aammattihenkilön antama fysioterapia
        Neuropsykologinen kuntoutus, Ravitsemusterapia, puheterapia
        Toimintaterapia ja jalkojenhoito
        Tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito
        Kuntouttava arviointijakso
        Jne


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitkä palvelut kuuluvat maksukattoon?
        Saamassasi laskussa lukee, jos maksu kerryttää maksukattoa. Seuraavat maksut kuuluvat maksukaton piiriin:

        Terveydenhuollot maksut
        Terveyskeskusmaksut
        Poliklinikkamaksut
        Aammattihenkilön antama fysioterapia
        Neuropsykologinen kuntoutus, Ravitsemusterapia, puheterapia
        Toimintaterapia ja jalkojenhoito
        Tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito
        Kuntouttava arviointijakso
        Jne

        Itse kun en ole tuota asiaa tarvinnut, en ole tullut asiaa ajatelleeksi.
        Heräsi kysymys, että kun tuo maksukatto tulee täyteen huomioidaanko se automaattisesti, vai pitääkö asia itse ilmoittaa ?


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Hoitokatto on vuonna 2025 762 euroa. Se on nyt täysi ja loppuvuosi menee yhteiskunnan piikkiin.

        En osaa laskea tarkkaa arviota, mutta maksaa. On kuitenkin hyvä, että emme asu Amerikassa, siellä pitää itse maksaa. Emmekä
        asu Gazassa missä ei saa hoitoa vaikka maksaisi.

        Jos leikkaussalissa työskentelee keskimäärin viisi ihmistä, Leikkaus kestää noin 2 tuntia, se maksaa. Siihen osastonlla saatu täyshoito ja lääkkeet. Makaa.

        Korppis: saa laskea tarkkaa arviota, mutta maksaa. On kuitenkin hyvä, että emme asu Amerikassa, siellä pitää itse maksaa. Emmekä
        asu Gazassa missä ei saa hoitoa vaikka maksaisi.

        erinomaista sossupuhetta
        sain ilmaisen hoidon

        Korppis on kuten muistatte ollut kepun ehdokkaa nakin kuntavaaleissa ja puhuu itse maksamisesta

        kuka muu sinun laskusi on maksanut kuin sinä veroissa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko laskenut miten paljon 4 leikkausta ja monen viikon sairaalahoito maksaa yhteiskunnalle?

        Terveydenhoito on aina kannattavaa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Itse kun en ole tuota asiaa tarvinnut, en ole tullut asiaa ajatelleeksi.
        Heräsi kysymys, että kun tuo maksukatto tulee täyteen huomioidaanko se automaattisesti, vai pitääkö asia itse ilmoittaa ?

        Maksukaton täyttymisestä on huolehdittava itse. Kun se on täyttynyt, siitä on ilmoitettava hyvinvointialueelle.

        kylmätotuus


    • Anonyymi

      Kiva kuulla sinustakin taas Korppis. Ymmärrän oikein hyvin, etteivät maailman murheet siellä sairaalassa huoleta ja se on hyvä. Vaikka itse olen ns, kunnossa suht koht hyvin , en vaivaa päätäni olenkaan noilla rumppeilla ,putiineilla ect, koska ne ovat asioita ,joihin en tippaakaan voi vaikuttaa tällä iällä.
      Olen kiitollinen jokaisesta normipäivästä ,jota saan viettää.
      Vaikka kaiket päivät luenkin , niin niihin ikäviin asioihin en itseäni vaivaa. Kiitos siitä Taivaan Isä.

      • Taivaan isä on minunkin tukenani, rukoilen häneltä voimia joka päivä.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Taivaan isä on minunkin tukenani, rukoilen häneltä voimia joka päivä.

        Toivottavasti paranet pian, minulla on kokemusta 7 v sitten tuosta, että on 4 operaatiota ja 6 viikkoa sairaalassa, minkä jälkeen 8 kk:n haavahoito, kun yksi kohta leikkaushaavasta ei parantunut millään. Kyse jalan valtimoiden ohitusleikkauksista ja pallolaajennuksista. Minulla aina Murphyn laki toteutuu.

        Seuraavan vuoden polikliininen leikkauskaan ei mennyt kuten piti, vaan meni 4 päivää sairaalassa 4 tunnin sijaan jne. Oli saman jalan reiden pallolaajennus.

        Sydänkin operoitiin vajaa kolme vuotta sitten ja siellä on kaksi stenttiä ja yksi suonen laajennus ilman sekä yksi suoni liian tukkoisena jätettiin silleen. Laajennus olisi voinut aiheuttaa repeämisen.

        Viime kesänä oli tuo 3 viikon sairaalassa olo ja 5 kk:n haavahoito, joka haava ei ollut leikkauksen takia, vaan oli säärihaavoja 2 kpl vierekkäin, itsestään tulivat ateroskleroosin takia. Sairaalassa olon syy oli se että oli kovat vatsakivut, ripuli ja yletön laihtuminen kun ei voinut syödä. Tuon vian etsintä vei aika kauan. Yksi leikkauskin tehtiin, eli vikoja siellä sun täällä löytyi, kun kaikin tavoin etsittiin. Ja hyvä niin. Eivät vielä priorisoineet minua hoitojen ulkopuolelle. Magneettikuvista näkyi lähes tukossa oleva munuaisvaltimo, siihen laitettiin stentti ja vatsakivut hävisivät.

        Onnekkaita ovat ne, joilla tekonivelien vaihto onnistuu hyvin, pari päivää sairaalassa ja jo kohta kävelevät ilman keppiä. Näin esim yhdellä sukulaisnaisella, molemmat polvet saaneet uuden nivelen puolen vuoden sisällä, nyt tekee töitä jo lähes täysillä, ei malta jäädä eläkkeelle, ottaa muutaman asiakkaan päivässä kampaajana.

        Varmaan sinä Korppis jo pian olet touhuamassa harrastustesi ja kesämökkisi kevätpuuhissa.💐

        Mira


      • korppis kirjoitti:

        Taivaan isä on minunkin tukenani, rukoilen häneltä voimia joka päivä.

        "Jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa,
        hän lyö jokaista, jonka pojakseen/tyttärekseen ottaa."

        Kaikista merkeistä päätellen vaikutat olevan oikein hänen lempilapsensa.

        https://www.youtube.com/watch?v=qjhnbaE-dcQ


      • Anonyymi
        Tellukka kirjoitti:

        "Jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa,
        hän lyö jokaista, jonka pojakseen/tyttärekseen ottaa."

        Kaikista merkeistä päätellen vaikutat olevan oikein hänen lempilapsensa.

        https://www.youtube.com/watch?v=qjhnbaE-dcQ

        Pääseepä olemaan kuukausikaupalla palstan keskipisteenä.


      • Tellukka kirjoitti:

        "Jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa,
        hän lyö jokaista, jonka pojakseen/tyttärekseen ottaa."

        Kaikista merkeistä päätellen vaikutat olevan oikein hänen lempilapsensa.

        https://www.youtube.com/watch?v=qjhnbaE-dcQ

        Kauniina alkavaan torstaipäivään on herätty, kahvit nautittu ja radio on kertoillut maailman tapahtumista
        Oli niin kotoisen tuntuista, kun toimittaja sanoi murteella jonkun asian, ei korvassa yhtään pahalta tuntunut, joku kirjakielen intoilija aiheen saisi moittimiseen, en minä;)
        Murteet on ihana juttu ja useimmiten aika ymmärrettäviäkin.
        Tänään talomme vanhin asukas täyttää 90 ja lippu salkoon nousi., tästä tavasta on kai siirrytty pois, koska harvoin juhlivia lipun nostolla kunnioitetaan, sama tapa on myös kuoleman tapahtumasta, harvoin lippua puolisalkoon näkee nostettavan.
        Tavat muuttuvat, ei välttämättä paremmaksi.

        Ihmetyksen vallassa lueskelen noita sairastamisasioita ja niiden maksuista, puhumattakaan niistä tuskista mitä potilaat joutuvat kestämään.
        Miran kohdallakin on aika mittava tuo kokemasi sairastamiskierre, miten voikaan yhdelle ihmiselle kaikki vaivat kertyä?
        Itselläni ei ole kokemuksia sairaalassa olosta, ei siis maksuistakaan ja en ehkä ole kiinnostunut ottamaan selvääkään, kun ei omaa minua koske.
        Onneksi on tämä terveyskeskus toiminta olemassa, mitä jokainen vero euroillaan kustantaa, ei aivan kohtuuttomiin mene maksuasiat.
        Nyt Hyvinvointialueiden myötä voi muutoksiakin odottaa, sielläkin leikkurit töitä tekevät.
        Ainahan kolotuksia tunnen, mutta ei voi puhua samana päivänä Miran, liekkon ja korpikirjailijan vaivoista, jaksamista teille ja kaikille leikkausten ja kipujen kanssa taisteleville.

        Tuon kirjallisuus antaisi valtavan aarreaitan lukeakseni, mutta olen kertonut monta kertaa, että ei minulta onnistu, aiemmin luin paljon, mutta sitten tuli vaikeuksia, en pysty keskittymään.
        Olen kuitenkin kykenevä lukemaan koneen ja telkkarin viestejä ja radio lisää maailman tietoutta.
        Sarjoja katson paljon ja ammennan niin kulttuuri kuin arkisiakin anteja niiden välityksellä, äänikirjojakin kokeilin, mutta en päässyt niidenkään innostujaksi, pitäisi uusia kokeilu.
        On mukava lukea demeterin ja Paloman ja muidenkin kokemia hienoja asioita kirjojen välityksellä, kyllä kirjoista kertomiset meille arkeakin on, siksi niitä voi huoletta ketjuun esittää.
        Kirjoja lukien voi mainiosti sisäistää aiheita oman elämän vertailuun ja kertomalla niistä, saamme kaikki pläjäyksen ja suosituksen kirjojen maailmaan.

        En usko että kukaan vaihtaisi paikkoja sairaalassa olevien kesken, vaikka kuinka veroeuroja meneekään, kyllä terveenä ollessa kaiken hyvän saa, ajattelen ilolla, kun en sairaalaan ole joutunut vielä tähän asti, ei tiedä tulevasta, vaikka koko loppuelämä siellä kuluu.
        Kyllä maailman meno ei varmaan kiinnosta, kun vaivojen kanssa taistelee.

        Koskettava oli linkkiesitys, noin se varmaan on, kun usko on vahva.
        Toivon paranemista ja toivoa jokaiselle paremmasta.


      • Tellukka kirjoitti:

        "Jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa,
        hän lyö jokaista, jonka pojakseen/tyttärekseen ottaa."

        Kaikista merkeistä päätellen vaikutat olevan oikein hänen lempilapsensa.

        https://www.youtube.com/watch?v=qjhnbaE-dcQ

        Kiitos Tellu linkistä. Taivaan isä pitää huolta lapsistaan. On uskottava ja luotettava, on oltava kiitollinen ja kiitettävä, taivaan isä auttaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti paranet pian, minulla on kokemusta 7 v sitten tuosta, että on 4 operaatiota ja 6 viikkoa sairaalassa, minkä jälkeen 8 kk:n haavahoito, kun yksi kohta leikkaushaavasta ei parantunut millään. Kyse jalan valtimoiden ohitusleikkauksista ja pallolaajennuksista. Minulla aina Murphyn laki toteutuu.

        Seuraavan vuoden polikliininen leikkauskaan ei mennyt kuten piti, vaan meni 4 päivää sairaalassa 4 tunnin sijaan jne. Oli saman jalan reiden pallolaajennus.

        Sydänkin operoitiin vajaa kolme vuotta sitten ja siellä on kaksi stenttiä ja yksi suonen laajennus ilman sekä yksi suoni liian tukkoisena jätettiin silleen. Laajennus olisi voinut aiheuttaa repeämisen.

        Viime kesänä oli tuo 3 viikon sairaalassa olo ja 5 kk:n haavahoito, joka haava ei ollut leikkauksen takia, vaan oli säärihaavoja 2 kpl vierekkäin, itsestään tulivat ateroskleroosin takia. Sairaalassa olon syy oli se että oli kovat vatsakivut, ripuli ja yletön laihtuminen kun ei voinut syödä. Tuon vian etsintä vei aika kauan. Yksi leikkauskin tehtiin, eli vikoja siellä sun täällä löytyi, kun kaikin tavoin etsittiin. Ja hyvä niin. Eivät vielä priorisoineet minua hoitojen ulkopuolelle. Magneettikuvista näkyi lähes tukossa oleva munuaisvaltimo, siihen laitettiin stentti ja vatsakivut hävisivät.

        Onnekkaita ovat ne, joilla tekonivelien vaihto onnistuu hyvin, pari päivää sairaalassa ja jo kohta kävelevät ilman keppiä. Näin esim yhdellä sukulaisnaisella, molemmat polvet saaneet uuden nivelen puolen vuoden sisällä, nyt tekee töitä jo lähes täysillä, ei malta jäädä eläkkeelle, ottaa muutaman asiakkaan päivässä kampaajana.

        Varmaan sinä Korppis jo pian olet touhuamassa harrastustesi ja kesämökkisi kevätpuuhissa.💐

        Mira

        Kun lukee noista MIran sairaalakokemuksista ja näkee hänen asenteensa niihin, herää lähinnä suuri kunnioitus häntä kohtaan. Että joku pystyy nousemaan noinkin mittavien kärsimysten yläpuolelle ja asennoitumaan niihin tyyneydellä, kun ne olisivat vain "normaalia" elämänkulkua.
        Miran kirjoitus auttaa asettamaan omat, sittenkin aika pienet vaivat oikeisiin mittasuhteisiin ja antaa luultavasti myös uskoa ja luottamusta siihen, että meitä hoidetaan, meillä osataan...


    • "Joka härjillä kyntää..." tai mites se meni, demeter muistaa sitaatteja hyvin, minä vain noin sinnepäin.
      Mutta "sydämen kyllyydestä suu puhuu" olen lukenut jostain muusta kirjasta,
      Kyllä se vain niin on, että arkipäivän elämäämme me käymme läpi täällä nojiksessa ja se ei ole ihan samnlaista joka pirtissä.

      Korppiksella on ollut hankalat ajat, kipua ja harmia ja pettyneitä odotuksia mutta ole iloinen kaikesta siitä vertaistuesta jota hän on täällä saanut. Se varmastikin auttaa henkisesti ja ilahduttaa mieltä.

      Mira, liekko, demeter ja monet muutkin ovat läpikäyneet leikkauksia, hoitoja, pitkäaikaisia toipumisjaksoja ja todella hyvä että on olemassa paikka jossa voi kertoa, ihan anonyymisti, ongelmistaan ja suruistaan , ystävällismielisten tuntemattomen keskuudessa.

      Minä olen taistellut uutta vihollista vastaan, nimittäin asiakaspalvelun keinoälyä, sekä koneella että puhelimessa. Suuri kansainvälinen kuljetusfirma oli hävittänyt minun kirjatlaukseni tai siis kuljetellut sitä ympäri Ruotsia ties missä, koska samanniminen katu monessa eri paikkaa. Osoite oli oikea, mutta mennyt jonnekin muualle ja toimitusyrityksiä väärään osoitteeseen vaikka kuinka monta, mutta meidän katua ei niiden auto kyllä ajanut siihen aikaan kun jäljityksessä näkyi, puhelimeeni ei ole tullut yhtään soittoa eikä meiliin viestiä.

      No minä aloin vihdoin hätyyttää asiakaspalvelua, mutta sieltä tarjottiin vain koneellista apua. "Olen pahoillani, virhe on minun" . Noin tunnin taistelun jälkeen minulta paloi pinna ja sanoin jotain tyyppi ellei mun ruotsia ymmärretä niin vaihdetaan vaikka englantiin ja silloin robotti kytki minut tedelleen asiakspalveluun ihan elävälle ihmiselle ja se ymmärsi sekä ruotsiani, ärtymystäni että ongelmani ja sanoi että jopas kummaa, hän selvittää tän sotkun. Jossain on tehty virhe. Ja tänään sitten kirjalaatikkoni on ilmestynyt sinne minne olin sen tilannut, kuljetusfirman jakelupisteeseen lähimpänä meitä.

      Taitaa olla tilanne se että voiton maksimoinnin tavoittelussa suuri osa työntekijöistä on korvattu roboteilla ja tekoälyllä ja ne eivät ole vielä oiken yhtä tehokkaita. "Yritä selvittää asia toisilla sanoilla; minä opin uutta koko ajan" :)

      Kokeilepa niitä äänikirjoja vielä, Hil-la, minäkin katselen paljon sarjoja, mutta ei ne korvaa kirjoja ja kirjojen maailmaa. Minä ostin liittymismaksun Espanjan televisioon, niin saan katsella La Promesaa ja keskustella teidän kanssanne siitä, mutta nyt tuli joku häikkä kun yritin muuttaa salasanaa ja ne blokeerasi mun, tarvii yrittää selvittää sitä. Nillä on eri striimaussysteemi ja ole asentanut uuden apin mun koneeseen sitä varten, mutta en ole saanut sitä vielä toimimaan. Trvii pyytää miestä paneutumaan asiaan niin johan alkavat markiisien ja palvelusväen juonitelut minunkin ruudullani.

      Hyvää päivänjatkoa!

    • Mukavaa ulkoilusäätä täälläpäin.

      Poika oli enonsa juoksevia menoja maksuun laittamassa tänään.
      Hyvä se, hällä on lyhyempi matka, kun minulla.

      Tuossa, kun sitä auton huoltoa tilasin ja kaveri kysyi rek.numeroo.
      Aina sen olen muistanut ja nyt, ykskaks muistinkin vaan numerot, kirjaimia en millään.
      Nyt muistan ne varmaan lopun ikääni.

      No käy sitä nuoremmillakin. Eilen posti toi kaksi oikein isoa oranssin väristä kirjettä luukustani, kumpikaan ei kuulunut edes tähän kaupunginosaan.
      No vien ne postiin huomenna. Olivat Ruotsista joku eläkeyhtiö luki päällä, joten lienevät tärkeitä.

      Minulla on tällä hetkellä lukemisen alla, Jeesuksen salattu elämä.
      Raamattuhan ei kerro mitään Jeesuksen elämästä vuosien 13-29 välillä.

      Vanhoja käsikirjoituksia on löytynyt mm. Kuolleen meren luolista, vanhoista luostareista mm. Tiibetistä. Eri uskontojen alueelta.

      • Huomenta viikonloppu edessä sää mukavan näköinen.
        Viikko enää helmikuuta jäljellä, miten nopsaan kuukaudetkin nykyisin vilahtaa.

        Uskonnoista olette kertoilleet, varmaan mielen kiintoisia havaintoja, nuo idän uskonon esitteet mitä sarjoissakin näkee, poikkeaa kovinkin näistä meidän uskonnoista.
        Palvovaa uskomista, kuvia kumarretaan ja apua uskotaan saatavan, no kai se usko senkin voi aikaan saada.
        Minun uskoni on ehkä lähempänä sitä lapsen uskoa, kuulun kirkkoon, en juurikaan useasti kirkossa käy, ei mitään syytä ole olla käymättä, mutta en tunne tarvitsevani uskoni vahvistamista
        Olen suorassa yhteydessä Jumalani kanssa, en kaipaa mitään instituutiota uskoani pönkittämään.
        Kunnioitan kaikkien arvoja ja kirkon toimintaa, silti en uskoni vahvistamista tarvitse etsiä.
        Uskonnoissakin paljon ristiriitoja ja kahlitsevia osasia, kuuntelin juuri radiosta, että ortodoksisen kirkon rukouksen tekemisestä Ukrainan sodan aiheesta, on osin kielletty, miksi?
        Johtavan tahon papeilta on tullut lausunto, että se on poliittinen kannanotto, onko, eikö sodan lopettaminen ole inhimillinen teko, eikö siitä voisi rukouksia tehdä.
        Osa papeista rukouksen suorittaa.
        No olen aiheesta vähän kuullut, voi olla, että ymmärsin väärin.
        Pitkälti ollen kuitenkin sitä mieltä, jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, en tuomari halua olla, en vajavaisine tietoineni siihen pystykään.
        Kai oikein on se, mitä uskoo ja mihinkä. turvaa, rukouksissa ei mitään pahaa, sen jokainen tekee oman mielipiteensä turvin.
        Pakana en kyllä myönnä olevani.

        Voi miten usein minäkin jonkun juuri ajatelleeni tai kuulleni asian unohdan, nimiä katoaa, olen sormi suussa automaatillakin seissut, olen tehnyt jonkunlaisen kaavion pankkitunnusten avuksi, jos sitten sekään mieleen tulee.
        Ei kuulemma huolta moisesta, mutta jos ei osaa kahvia keittää, on jo muistisairaus.
        Vaikea on ajatella kälyäni katsoessa, että hänen taitonsa unohtuu, kun elämänsä osannut kaikenlaista.
        Onko sekin vielä koettava, jos vuodet jatkuu. ikävää on jos itse kaiken huomaa, mutta ei silti pysty asiaa korjaamaan.
        Onneksi apua on saatavilla.

        Tyhmä kysymys Paloma, etkö näe Suomen televisiota, minun pitää tunnustaa, että en hallitse näitä eroavuuksia, kun täällä voimme eri kanavilta katsoa kaikenlaista, systeemeistä en mitään tiedä.
        Tuo äänikirjojen käyttöön otto on ollut harkinnassa, saamaton vaan olen ollut, kun noita ohjelmia on niin paljon katsottavissa.

        Korpikirjailija jaksamista ja toipumista toivottelen, jospa jo kotiin pian pääset ja tuttu ympäristö olemista parantaa.

        Vielä tämän päivän maltan kaupasta pois pysyä, huomenna lakko loppuu tältä erää.
        Mukavaa helmikuun keväältä tuoksuvaa päivää.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenta viikonloppu edessä sää mukavan näköinen.
        Viikko enää helmikuuta jäljellä, miten nopsaan kuukaudetkin nykyisin vilahtaa.

        Uskonnoista olette kertoilleet, varmaan mielen kiintoisia havaintoja, nuo idän uskonon esitteet mitä sarjoissakin näkee, poikkeaa kovinkin näistä meidän uskonnoista.
        Palvovaa uskomista, kuvia kumarretaan ja apua uskotaan saatavan, no kai se usko senkin voi aikaan saada.
        Minun uskoni on ehkä lähempänä sitä lapsen uskoa, kuulun kirkkoon, en juurikaan useasti kirkossa käy, ei mitään syytä ole olla käymättä, mutta en tunne tarvitsevani uskoni vahvistamista
        Olen suorassa yhteydessä Jumalani kanssa, en kaipaa mitään instituutiota uskoani pönkittämään.
        Kunnioitan kaikkien arvoja ja kirkon toimintaa, silti en uskoni vahvistamista tarvitse etsiä.
        Uskonnoissakin paljon ristiriitoja ja kahlitsevia osasia, kuuntelin juuri radiosta, että ortodoksisen kirkon rukouksen tekemisestä Ukrainan sodan aiheesta, on osin kielletty, miksi?
        Johtavan tahon papeilta on tullut lausunto, että se on poliittinen kannanotto, onko, eikö sodan lopettaminen ole inhimillinen teko, eikö siitä voisi rukouksia tehdä.
        Osa papeista rukouksen suorittaa.
        No olen aiheesta vähän kuullut, voi olla, että ymmärsin väärin.
        Pitkälti ollen kuitenkin sitä mieltä, jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, en tuomari halua olla, en vajavaisine tietoineni siihen pystykään.
        Kai oikein on se, mitä uskoo ja mihinkä. turvaa, rukouksissa ei mitään pahaa, sen jokainen tekee oman mielipiteensä turvin.
        Pakana en kyllä myönnä olevani.

        Voi miten usein minäkin jonkun juuri ajatelleeni tai kuulleni asian unohdan, nimiä katoaa, olen sormi suussa automaatillakin seissut, olen tehnyt jonkunlaisen kaavion pankkitunnusten avuksi, jos sitten sekään mieleen tulee.
        Ei kuulemma huolta moisesta, mutta jos ei osaa kahvia keittää, on jo muistisairaus.
        Vaikea on ajatella kälyäni katsoessa, että hänen taitonsa unohtuu, kun elämänsä osannut kaikenlaista.
        Onko sekin vielä koettava, jos vuodet jatkuu. ikävää on jos itse kaiken huomaa, mutta ei silti pysty asiaa korjaamaan.
        Onneksi apua on saatavilla.

        Tyhmä kysymys Paloma, etkö näe Suomen televisiota, minun pitää tunnustaa, että en hallitse näitä eroavuuksia, kun täällä voimme eri kanavilta katsoa kaikenlaista, systeemeistä en mitään tiedä.
        Tuo äänikirjojen käyttöön otto on ollut harkinnassa, saamaton vaan olen ollut, kun noita ohjelmia on niin paljon katsottavissa.

        Korpikirjailija jaksamista ja toipumista toivottelen, jospa jo kotiin pian pääset ja tuttu ympäristö olemista parantaa.

        Vielä tämän päivän maltan kaupasta pois pysyä, huomenna lakko loppuu tältä erää.
        Mukavaa helmikuun keväältä tuoksuvaa päivää.

        "Tyhmä kysymys Paloma, etkö näe Suomen televisiota, minun pitää tunnustaa, että en hallitse näitä eroavuuksia, kun täällä voimme eri kanavilta katsoa kaikenlaista, systeemeistä en mitään tiedä."
        Hil-la

        Ei ole tyhmä kysymys.
        Tietyilla alueilla Ruotsissa voi katsoa valikoituja lähetyksiä Suomen tv:stä. lähinnä asiaohjelmia, uutisia ja sen sellaista, mutta meidän alueelle Suomen tv-n lähetykset eivät yllä.
        Sitten voi katsoa Suomen tv-stä esim Areenan lähetyksiä jos on osoite Suomessa ja liittymä siellä.
        Voi myös tehdä ns. tunnelin jossa systeemit luulee että olet Suomessa ja voit katsoa Suomentv:tä, mutta en ole tutustunut siihen mahdollisuuteen lähemmin.


      • Oletpas löytänyt mielenkiintoista luettavaa, Eliaana. Hämärästi muistelen tuon kirjan joskus lukeneeni, Qumranin kirjakääröt ainakin kuulostivat tutulta.
        Vaikka näistä kirjoista nyt on polemiikkia esiintynyt, minua ne vaan edelleen kiinnostavat ja katson että ne voivat olla samanarvoista elämänsisältöä kuin vaikka kodin- ja terveydenhoito tai sosiaaliset suhteet - kaikki voivat auttaa meitä pärjäämään tässä haastavassa elämänvaiheessa..))
        Niin että Eliaana, kerrothan vaikutelmiasi tuosta kirjasta..))


      • demeter1 kirjoitti:

        Oletpas löytänyt mielenkiintoista luettavaa, Eliaana. Hämärästi muistelen tuon kirjan joskus lukeneeni, Qumranin kirjakääröt ainakin kuulostivat tutulta.
        Vaikka näistä kirjoista nyt on polemiikkia esiintynyt, minua ne vaan edelleen kiinnostavat ja katson että ne voivat olla samanarvoista elämänsisältöä kuin vaikka kodin- ja terveydenhoito tai sosiaaliset suhteet - kaikki voivat auttaa meitä pärjäämään tässä haastavassa elämänvaiheessa..))
        Niin että Eliaana, kerrothan vaikutelmiasi tuosta kirjasta..))

        Tämä kirja on julkaistu viime vuonna, mutta Kassila on kirjoittanut samanaiheista aiemminkin. Sitä en ole lukenut.
        Sitten on myös mielestäni mielenkiintoinen kirja, jonka olen lukenutkin.
        Se on: Sensuroitu- Raamatun muutosten vaiettu historia.

        Näitä alkuperäisiä evankeliumeita ja muita pyhiä kirjoituksa on löytynyt useistakin paikoista.

        Olen seurannut tätä Katajan uusinta ohjelmaa ´´uskoisitko´´. minusta on mielenkiintoista
        kuulla ihan sisältäpäin, mitä itse kertovat ja miten maailman näkevät.
        Meillä ihmisillä on montaa erilaista todellisuutta,
        Aivan kuin on monenlaista arkeakin.


      • Eliaana kirjoitti:

        Tämä kirja on julkaistu viime vuonna, mutta Kassila on kirjoittanut samanaiheista aiemminkin. Sitä en ole lukenut.
        Sitten on myös mielestäni mielenkiintoinen kirja, jonka olen lukenutkin.
        Se on: Sensuroitu- Raamatun muutosten vaiettu historia.

        Näitä alkuperäisiä evankeliumeita ja muita pyhiä kirjoituksa on löytynyt useistakin paikoista.

        Olen seurannut tätä Katajan uusinta ohjelmaa ´´uskoisitko´´. minusta on mielenkiintoista
        kuulla ihan sisältäpäin, mitä itse kertovat ja miten maailman näkevät.
        Meillä ihmisillä on montaa erilaista todellisuutta,
        Aivan kuin on monenlaista arkeakin.

        Enpä olet kuullutkaan Eliaana tästä uudesta kirjasta, Kassilaa saatoin muistella.
        Noista Raamatun muutoksista on puhuttu. Takavuosina väitettiin että jopa sielunvaellusoppi poistettiin Raamatusta jonkin kirkolliskokouksen päätöksellä, vuosilukukin mainittiin - 532 (?).
        Katajan ohjelmaa en ole katsonut - Areenalla - vai Katsomossa - taitaa olla tallessa. Eikös Kataja vasta liittynyt Ortodoksikirkkoon vai oliko vaan aikeissa.
        Kiva saada vinkkejä "alan" kirjallisuudesta...Tällä hetkellä minulla ei ole ketään, joka jakaisi tämän kiinnostuksen. Onkohan tiedeuskonto jo kaventanut meidän hengenelämän monimuotoisuutta ? Huuhaa-leimasin tekee työtään...


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Tämä kirja on julkaistu viime vuonna, mutta Kassila on kirjoittanut samanaiheista aiemminkin. Sitä en ole lukenut.
        Sitten on myös mielestäni mielenkiintoinen kirja, jonka olen lukenutkin.
        Se on: Sensuroitu- Raamatun muutosten vaiettu historia.

        Näitä alkuperäisiä evankeliumeita ja muita pyhiä kirjoituksa on löytynyt useistakin paikoista.

        Olen seurannut tätä Katajan uusinta ohjelmaa ´´uskoisitko´´. minusta on mielenkiintoista
        kuulla ihan sisältäpäin, mitä itse kertovat ja miten maailman näkevät.
        Meillä ihmisillä on montaa erilaista todellisuutta,
        Aivan kuin on monenlaista arkeakin.

        Olen myös katsonut Katajan ohjelmat: uskoisitko. Kovin on aihetta hipaisten tehdyt. Kaitpa se niin on ,ettei voi kaikkia tosiasioita kertoa, mitä mitkäkin ” uskomukset lahkot tai uskonnot” käytännössä sisältää.

        Pettynyt olen ohjelmaan.


      • demeter1 kirjoitti:

        Enpä olet kuullutkaan Eliaana tästä uudesta kirjasta, Kassilaa saatoin muistella.
        Noista Raamatun muutoksista on puhuttu. Takavuosina väitettiin että jopa sielunvaellusoppi poistettiin Raamatusta jonkin kirkolliskokouksen päätöksellä, vuosilukukin mainittiin - 532 (?).
        Katajan ohjelmaa en ole katsonut - Areenalla - vai Katsomossa - taitaa olla tallessa. Eikös Kataja vasta liittynyt Ortodoksikirkkoon vai oliko vaan aikeissa.
        Kiva saada vinkkejä "alan" kirjallisuudesta...Tällä hetkellä minulla ei ole ketään, joka jakaisi tämän kiinnostuksen. Onkohan tiedeuskonto jo kaventanut meidän hengenelämän monimuotoisuutta ? Huuhaa-leimasin tekee työtään...

        Teide tietää enemmän, kuin kertoo ja jos kertookin, niitä ei haluta kansan tietoon.
        Tiedeihmisiä kohdellaan kaltoin, kun he tuovat uusia totuuksia esiin.
        Tämä meidän planeettammekin piti olla litteä.
        Mikä taistelu oli siitäkin, mitä lyijy tekee luonnolle, ennenkuin se vasta 1970-luvulla saatiin bensasta pois.

        Olen aina ihmetellyt, missä on ihmisten suhteellisuuden taju. Jokainen tietää, millainen maailma oli 200 vuotta sitten, vaikka ei puhuttaisi, kun pelkästä fyysisyydestä.
        Mitä olisivat sanoneet, jos olisi kerrottu mitä tänä päivänä
        on. Esim. tekoäly.
        Olisivat sanoneet huuhaata,
        Juna joka kävi koivuhaloilla oli ihme. Tekoäly. Isäni oli syntynyt vuonna 1919, hän olisi nauranut teköälyväitteelle.
        Siksi en koskaan sano millekään asialle ´´huuhaata´´ avoimin mielin tutkistelen asioita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen myös katsonut Katajan ohjelmat: uskoisitko. Kovin on aihetta hipaisten tehdyt. Kaitpa se niin on ,ettei voi kaikkia tosiasioita kertoa, mitä mitkäkin ” uskomukset lahkot tai uskonnot” käytännössä sisältää.

        Pettynyt olen ohjelmaan.

        Eipä sitä yhteen tuntiin saa kovin paljon mahdutetuksi.
        On ihan selvää ja joissain kohdissa sen huomaakin, että asioita väistellään.
        On aivan ymmärrettävää, ettei kaikkea haluta kertoa.
        Sain kuvan, että lapsetkin oli ikäänkuin ohjeistettu mitä sanotaan.

        Minusta on kuitenkin kiinnostavaa kuulla, miten erilaisia ihmisten ajatusmaailmat ovat.
        Miten iso osa elämästä kietoutuu yhden asian ympärille.

        Kataja on ihan luonteva ohjelman vetäjä. Ei liene kovin helppo aiheena tehdä tuota.
        Itse en odottanutkaan, että siinä mitään isoja paljastuksia ollaan tekemässä,
        vaan nimenomaan erilaisia elämäntapoja.


    • Ukrainan kohtalo on näinä päivinä ollut esillä , Euroopalta vaaditaan nyt yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä . Myös kirkon tehtävä on ollut seistä kärsivien puolella, siksi tuntuu käsittämättömältä, miten osa Suomen ortodoksijohtajista kieltää Ukrainan puolesta rukoilun poliittisena kannanottona. Ortodoksikirkkoa johtava piispa Elia on kuitenkin onneksi eri mieltä.

      Omaakin uskoa tulee välillä punnittua, varsinkin kun ympärillä maailma kuohuu ja kärsimystä saa joka päivä seurata mediassa, ja näitä pakenevia saapuu keskuuteemme. Sairaus ja kuolema tulevat meidä ikäisiä yhä useammin lähelle, mistä löytää tyyneyttä ja rauhaa. En ajattele kirkkoa niinkään instituutiona, vaan seurakuntalaisten yhteytenä, yhteisenä tekemisenä ja voimistumisena. Uskoni on suuren Luojan edessä pientä ja horjuvaa, mutta armo on sitäkin suurempaa. Omana vajavaisena itsenään voi olla hyväksytty. En etsi uskon pönkitystä ulkoa päin, mutta voihan ihminen siinäkin asiassa kasvaa, kukin omalla tavallaan. Tunnen Luojan läsnäolon vahvasti luonnossa, mittaamattoman tähtitaivaan alla, meren ja tunturien avaruudessa, kesäpäivän kauneudessa. Mutta tunnen sen myös kirkkosalissa, ehtoollispöydässä ja musiikissa, niin hengellisessä kuin muussakin koskettavassa musiikissa. Diakoniatyö on antanut mielekästä puuhaa käsille, sukan silmukoissa on siunaavia ajatuksia vaikkapa pienille kylmille varpaille tai Ukrainan sotilaille. Seurakunnan musiikkielämästä olen myös aina paljon aanut, ehkä jotain voinut antaakin.

      Matkoilla käydään paljon pyhäköissä ja hautausmailla, niissä voi aina levähtää ja hiljentyä vaikka keskellä suurkaupungin vilskettä. Maailman metropolien kirkot eivät kuitenkaan niin puhuttele kuin kotimaan kirkot, oman seurakuntani keskiaikainen kivikirkko taitaa olla se kaikkein kaunein, rakkain ainakin. Toinen sydämeni kirkko on lapsuuskodin seurakunnan suuri puukirkko. Näihin liittyy eniten myös ikimuistoisia konfirmaatioita, häitä ja hautaan siunaamisia.

      Hyvää mieltä ja vointia!

      • Anonyymi

        Jaa, ajateleekohan Tilastokeskus evl kirkkoa ja ortodoksikirkkoa instituutiona kun pitää niitä valtiokirkkoina?


    • Anonyymi

      Arseni on ilmeisesti Moskovan taskussa.

    • Pienet ovat murheeni toisten kokemuksista, sairauksista ja niistä toipumisesta ja 00000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000elviytimestäutta murheet ovat pienetkin, kun ne sattuu kohdalle ja minulla se oli muutto uuteen asuntoon.

      Jaa, jaa, taas tuli tällaista??

      • Muutostani olisin kirjoittanut ja ajattelin sitä "Hil-lan" muuttoa ja takaisin entiseen , kuten myös toistenkin muuttoja.

        Nyt olen uudessa asunnossani, jossa kaikki ovat vastakkaiset peilikuvana, joten herätessäni yöllä täytyy todella herätä, missä se "vessa" olikaan?

        Ystävän apu on kullan arvoista ja etenkin lapseni ja hänen lapsensa. Miten olisinkaan selvinnyt ilman heitä?

        Toivottavasti "korppis" kertoo kotiutumistaan ja kuinka on vointi palata tyhjään asuntoon, kunnes puoliso saapuu seuraksi.


    • Heips Korvesta@

      Päivät kiitävät, ohjelmaa riittää. Mukava kämppis ja kivat ystävät lounas-ja päivällispöydässä. Ammattinsa osaavat ja huumorintajuiset hoitajat. Ei ole valittamista.

      Aamupalan jälkeen päiväni alkaa letkuissa eli antibioottihoidolla se sitoo minut sänkyyn kahdeksi ja puoleksi tunniksi nukahdan ja herään lounaalle.

      Fysioterapeutin ohjaamana opettelin tänään portaikossa liikkumista. Se meni jo hyvin. Eli olen ylittämässä pahimman... olen vain varovainen tuuletuksissani...hyvin menee.... koskaan ei tiedä mitä huomenna tapahtuu.

      Uskon, että selviän ja pian liikun ilman apuvälineitä.

      OYS.n yhteenveto tulee maanantaina jolloin saan tietää onko sairaalakierre voitettu. Kotiin paluu tapahtunee ensi viikolla, jolloin saan kodinhoidosta apua kartoittamaan avun tarpeeni.
      Miehenikin on saanut asiansa hoidettua ja pääsee palaamaan kotiin.

      Hyvältä tuntuu nyt, toivon tunteen jatkuvan. Kevät saapuu ja kevättyöt odottavat.

      • Anonyymi

        Hienoa Korppis olet selvästi paremmalla mielellä! Kaikkea hyvää sinulle ja kärsivällisyyttä toipumiseen.

        Keep on going!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa Korppis olet selvästi paremmalla mielellä! Kaikkea hyvää sinulle ja kärsivällisyyttä toipumiseen.

        Keep on going!

        Huomenta viikonloppuun, lauantaiaamuun, vielä pimeää, mutta kohta jo päivä valkenee.
        Koneeni hieman hidastelee ja kenkkuilee muutenkin, onko syynä nämä kaapeleitakin koskevia juttuja.
        Taas saimme tiedon, että kaapeli on vioittunut, ihmetellä pitää, että aikuisten tekemät kiusanteot vaan lisääntyy, nuoria moititaan, mutta oikeasti aikuiset viisaat päättäjät näihin osallistuvat, aikoihin on eletty.
        Sodan syttymisestä myös huhuillaan, onko jo ne kauheudet unohtuneet mitä edellinen sota sai aikaan, pitääkö vielä uutta povata, ihan päämiestemme voimalla.
        Muistelen kuulleeni, että näin puhuttiin toisen maailman sodan allakin, uhkia arvailtiin ja niitä haettiin, samako pitää toistua?
        Eikö maailma koskaan viisastu, tai lähinnä valtaa pitävät, onko mittely vallasta ja euroista ainoa tavoite maailmassa.
        Nyt olisi kysyttävä kuka olevat sodat lopettaa, ei kuka ne aloitti, rauhaa me kansalaisina haluamme, siitä on kalliit uhrit maksettu, pitääkö kaiken toistua?
        Ikävästi aamun aloitin, mutta mieltä kysymykset painaa ja pelotkin askarruttaa,.

        Yritin uutta ketjua aloittaa, mutta kone ei suostunut yhteistyöhön, joten pitkäksi venynyttä ketjua vaan jatkan.
        Hieman harmittaa, kun monta samalla nimettyä ketjua sivulla pyörii, saisivat jo painua unohduksiin.

        Ramoona selvensi minun viestiä taidokkaasti, samoilla linjoilla kuitenkin ollaan.
        Kyllä kirkolla on osuutta ihmisten auttamisessa, olen diakonissa työtä minäkin tukenut, se että en kirkkoa useinkaan tule tarvinneeksi ei tarkoita, että en uskoisi heidän tekojansa hyväksi.
        Luonto on minullekin se ohjaus mistä osaan nauttia, sen ihmeellisyyttä ihastella, siihen kaikkeen ei ihmisen taito riitä.
        Kirkko on myös kohde, mikä parhaiten kohdistaa rukouksen sinne mihin se on tarkoitettu, mutta kätensä voi ristiä myös kotona ja suuressa luonnon kirkossa.
        Kaikilla meillä on henkilökohtaiset mietteet tässäkin asiassa, ja hyvä niin.
        Kauneuden kaipuu ajaa meitä kaikkia suuntaan, mistä jotain itselleen löytää, ehkä rauhaa mielelleen.
        Kirkko on mielestäni paikka, josta kaikki rukoukset kohdistuvat tuskan ja hädän lopetukseen, sotien loppumisiin ja pysyvään rauhaan, näin olen ajatellut.

        Onnea Kristiina 23, nyt sitten opettelet niitä peilikuvia ja kotiudut oloosi, onko asuntosi isompi kuin edellinen.
        Minun muutto oli luku sinänsä, kun kaksi muuttoa oman mieleni mukaisesti tein, halusin jo toisen muuton pitkälti yksin tehdä, vähän nolona olin, kun toisia vaivasin oman tyhmyyteni tiimoilta, mutta nyt on hyvä.
        Eivät perilliseni mitään kielteistä mieltä näyttäneet, hyvin mukana olivat, mutta ehkä ajatuksensa olivat vähän ihmettelyn puolella, mummon temppuiluista.
        Nyt yritän selvitä omin avuin mahdollisimman kauan ja hyvin on tähän asti mennyt.
        Kyllä se koti vielä näilläkin kymmenillä ja ehkä juuri siksikin, että ikä on kertynyt, pitäisi se viihdyttävä ja mukava paikka olla, minulla se sitä on.

        Nyt on lakko loppunut ja kauppaan lähden katsomaan, onko ruokaa jäänyt minullekin, jotain tarvitsen täydennykseksi.
        Toivoisin lakosta jotain hyötyä olleen ja palkkaratkaisu saisi mukavan päätöksen.
        Hyvää viikonloppua.


      • Hil-la kirjoitti:

        Huomenta viikonloppuun, lauantaiaamuun, vielä pimeää, mutta kohta jo päivä valkenee.
        Koneeni hieman hidastelee ja kenkkuilee muutenkin, onko syynä nämä kaapeleitakin koskevia juttuja.
        Taas saimme tiedon, että kaapeli on vioittunut, ihmetellä pitää, että aikuisten tekemät kiusanteot vaan lisääntyy, nuoria moititaan, mutta oikeasti aikuiset viisaat päättäjät näihin osallistuvat, aikoihin on eletty.
        Sodan syttymisestä myös huhuillaan, onko jo ne kauheudet unohtuneet mitä edellinen sota sai aikaan, pitääkö vielä uutta povata, ihan päämiestemme voimalla.
        Muistelen kuulleeni, että näin puhuttiin toisen maailman sodan allakin, uhkia arvailtiin ja niitä haettiin, samako pitää toistua?
        Eikö maailma koskaan viisastu, tai lähinnä valtaa pitävät, onko mittely vallasta ja euroista ainoa tavoite maailmassa.
        Nyt olisi kysyttävä kuka olevat sodat lopettaa, ei kuka ne aloitti, rauhaa me kansalaisina haluamme, siitä on kalliit uhrit maksettu, pitääkö kaiken toistua?
        Ikävästi aamun aloitin, mutta mieltä kysymykset painaa ja pelotkin askarruttaa,.

        Yritin uutta ketjua aloittaa, mutta kone ei suostunut yhteistyöhön, joten pitkäksi venynyttä ketjua vaan jatkan.
        Hieman harmittaa, kun monta samalla nimettyä ketjua sivulla pyörii, saisivat jo painua unohduksiin.

        Ramoona selvensi minun viestiä taidokkaasti, samoilla linjoilla kuitenkin ollaan.
        Kyllä kirkolla on osuutta ihmisten auttamisessa, olen diakonissa työtä minäkin tukenut, se että en kirkkoa useinkaan tule tarvinneeksi ei tarkoita, että en uskoisi heidän tekojansa hyväksi.
        Luonto on minullekin se ohjaus mistä osaan nauttia, sen ihmeellisyyttä ihastella, siihen kaikkeen ei ihmisen taito riitä.
        Kirkko on myös kohde, mikä parhaiten kohdistaa rukouksen sinne mihin se on tarkoitettu, mutta kätensä voi ristiä myös kotona ja suuressa luonnon kirkossa.
        Kaikilla meillä on henkilökohtaiset mietteet tässäkin asiassa, ja hyvä niin.
        Kauneuden kaipuu ajaa meitä kaikkia suuntaan, mistä jotain itselleen löytää, ehkä rauhaa mielelleen.
        Kirkko on mielestäni paikka, josta kaikki rukoukset kohdistuvat tuskan ja hädän lopetukseen, sotien loppumisiin ja pysyvään rauhaan, näin olen ajatellut.

        Onnea Kristiina 23, nyt sitten opettelet niitä peilikuvia ja kotiudut oloosi, onko asuntosi isompi kuin edellinen.
        Minun muutto oli luku sinänsä, kun kaksi muuttoa oman mieleni mukaisesti tein, halusin jo toisen muuton pitkälti yksin tehdä, vähän nolona olin, kun toisia vaivasin oman tyhmyyteni tiimoilta, mutta nyt on hyvä.
        Eivät perilliseni mitään kielteistä mieltä näyttäneet, hyvin mukana olivat, mutta ehkä ajatuksensa olivat vähän ihmettelyn puolella, mummon temppuiluista.
        Nyt yritän selvitä omin avuin mahdollisimman kauan ja hyvin on tähän asti mennyt.
        Kyllä se koti vielä näilläkin kymmenillä ja ehkä juuri siksikin, että ikä on kertynyt, pitäisi se viihdyttävä ja mukava paikka olla, minulla se sitä on.

        Nyt on lakko loppunut ja kauppaan lähden katsomaan, onko ruokaa jäänyt minullekin, jotain tarvitsen täydennykseksi.
        Toivoisin lakosta jotain hyötyä olleen ja palkkaratkaisu saisi mukavan päätöksen.
        Hyvää viikonloppua.

        Keskipäivää ! Ei päivää ilman kaapelirikkoa - siltä alkaa jo tuntua - ei taida olla ihan sattumaa ! Toistaiseksi ne eivät kai ole kovasti vaikuttaneet tiedonkulkuun mutta varpaillaan kai tässä on oltava ?
        Totta, kyllähän tämä maailmantilanne alkaa huolestuttaa myös meitä, joita sota ei ole koskettanut samalla tavalla. Vaikka yrittäisi sulkea itsensä uutisvirran ulkopuolelle, isot uhkat ovat kai jo osa yleistä ilmapiiriä, näin ainakin itse koen - ja silloin tavallaan se "asian puheeksi ottaminen" voi olla eduksikin, tarpeen oman mielenrauhan vuoksi.

        Kyllä täytyy ihailla teitä kahta, Hil-laa ja Kristiinaa, että olette jaksaneet tuollaisen operaation suorittaa - asunnon vaihtoon viittaan. Minusta ei olisi kun tuntuu, että pienempienkin muutosten tekeminen käy jo yli voimien.

        Tuntui hyvältä, että "hengenasioistakin" voitiin täällä puhua kiihkottomasti, ilman pilkkaa, väheksymistä ja tuomitsemista - ihan elämään sisältyvänä asiana siinä kuin kaikki muukin. "Ei ihminen elä pelkästään leivästä"..))

        Paloma ottikin puheeksi vertaistuen, minkä Nojatuolikin voi meille parhaimmillaan tarjota. Näyttäisi jopa siltä, että vertaistuki tulee jatkossa olemaan markittävä osa meidän terveydenhoitojärjestelmää. Monissa yhteyksissä sitä on korostettu ja selvää on, että iso remontti meidän julkisessa terveydenhoidossa on meneillään. "Aika entinen ei enää palaa".

        Itsellä vertaistuesta, vertaisuudesta on hyvä kokemus myös meidän kyläkerhon kautta. Meille vanhoille rouville ja parille herralle on luonnollista käydä läpi omat vaivat, kolotuksista ja lääkityksistä alkaen, kertoa omasta arjestamme, muistella elettyä elämää ja ottaa kantaa nykymenoon. Kaikki tämä on luettu meille rakennukseksi.

        Minua on haastettu toiseenkin kerhoon, luvattu jopa kyyditys sinne ja vähän tietysti houkuttelee, kun siellä olisi lukupiirikin tarjolla..)) Kerhon vetämistä on myös tarjottu, kun nykyinen vetäjä keskittyy isoäitiyteen toisella paikkakunnalla. Siihen tehtävään ei juuri kukaan tahdo, koska se vaatii sitoutumista ja useampien tilanne on sama kuin minulla: joskus voimia on vaikka muille jakaa, välillä tekee tiukkaa selvitä edes omasta arjestaan.
        Vanhuus taitaa olla tällaista. Uusi päivä on aina seikkailu: miten arki tänään sujuu, mitkä
        ovat voimavarat, mikä mieli ?

        Oikeastaan olen hyvilläni siitä, että taas on nollakeli tarjolla. Kompostori ei jäädy, ei tarvita piikkikenkiä lenkillä. Silakkapihvejä on tällekin päivälle ja kaupatkin ovat taas auki..))

        Mukavaa lauantaipäivää kaikille,
        demeter1


    • Anonyymi

      Uskon ,että se on suuri rutistus ,jos pitäisi muuttaa. Asumme vähän yli sadan neliön rivarissa ,joka on kahdessa kerroksessa. Ihan on sopivasti tilaa , vaikka paria huonetta ei juuri pahemmin käytetäkään. Ei voi koskaan tietää ,sadaanko asua tässä miten kauan. Jos jompi kumpi tulee liikuntaesteiseksi ,ettei pääse suihkuun ( on yläkerrassa) , niin se on muutto edessä. Vielä kuntoillaan hyvin.
      Olen kyllä kaikkea turhaa kaapeista ns hävittänyt,mutta kyllä monta mustaa jätesäkkiä varmaan varastosta ja kaapeista löytyisi ja huonekaluja kaatikselle. Lapsilla ja lapsenlapsilla on kauniit täydelliset kodit , sinne ei sovi muuta kuin jotain pientä mieluista ( olen jo antanutkin, mitä haluavat).
      Vaikka on ihana koti meillä ja asuttu tässä jo yli neljäkymmentä vuotta,ei haittaa kun/jos muutto tulee eteen. Kun ei omat voimat riitä,ostamme apuja muuttoon.

    • Anonyymi

      Kaapelirikosta täällä keskustellaan.
      Tarkoitetaan varmaan Itämeren pohjassa menevää kaapelia Saksaan.
      Ihmettelen vain mistä he tietävät, että siinä vikaa on, kun kumminkin kaikki toimii normaalisti. Puhutaan, että siinä olisi jotain pintanaarmua. Kuka sen on todennut ja miten? Puhutaan myös, että se naarmu kaapelin pinnassa voi olla jotain vanhoja juttuja.
      Jopa suomalainen johtava Eu-komissaari, Virkkunen, puhuu kuin suurestakin asiasta nyt olisi kyse. Luulis olevan tärkeämpiäkin asioita nyt tapetilla.
      "Paljon puhetta, vähän villoja".

    • Sairaalan sängystä lauantaita@

      Sain päivitettyä blogiani, vuosi 2024 siltä osin putkessa.

      Tänään fysioterapeutin kanssa teimme harjoituksia miten pärjätä kotona.
      ano 12.33 kirjoitti kaksikerroksisen rivarin asumisen haasteita ikäihmisille.

      Tämän sairaalakierteen aikana on tullut monta kertaa mieleen miten selviän kaksikerroksisen rivarin haasteista.


      Onneksi kannustavana tekijänä epävarmuuteeni on fysioterapeutin kanssa tekemät harjoitukset.

      Päivä päivältä alan enempi ja enempi luottamaan itseeni, miten nousta sängystä kyynärsauvoille. Mikä on portaissa kulkemisen rytmi jne.

      Sairaalan kalseilla kiviportailla nousua ja laskua harjoitellessani sain varmuutta, että onnistun kodin portaissa.

      • Anonyymi

        Miksi ihmeessä et nuku vastavihityn miehesi vieressä siellä kerroksessa missä on keittiökin? Hullua ravata kierreportaita kaiken aikaa, olet niissä kaatuillut ennenkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ihmeessä et nuku vastavihityn miehesi vieressä siellä kerroksessa missä on keittiökin? Hullua ravata kierreportaita kaiken aikaa, olet niissä kaatuillut ennenkin.

        kierreportaissako se leikattu lonkka murtui 😢


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ihmeessä et nuku vastavihityn miehesi vieressä siellä kerroksessa missä on keittiökin? Hullua ravata kierreportaita kaiken aikaa, olet niissä kaatuillut ennenkin.

        Eikös jo vuosia sitten ollut puhetta niissä portaissa kaatumisesta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ihmeessä et nuku vastavihityn miehesi vieressä siellä kerroksessa missä on keittiökin? Hullua ravata kierreportaita kaiken aikaa, olet niissä kaatuillut ennenkin.

        Parisuhteessa yhteinen aika on tärkeää, mutta tieteen mukaan yöt kannattaa viettää erillään.

        Meitä on joka lähtöön. Joku pyörii unissaan, joku kuorsaa unissaan jne. Aikuisen ihmisen unen tarve on noin 7 - 8 tuntia. Se aika kannattaa viettää niin, että molemmat ovat virkeitä aamulla. Hullua raivata kierreportaissa....no, sitä varten ne on, että niitä käytetään.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Parisuhteessa yhteinen aika on tärkeää, mutta tieteen mukaan yöt kannattaa viettää erillään.

        Meitä on joka lähtöön. Joku pyörii unissaan, joku kuorsaa unissaan jne. Aikuisen ihmisen unen tarve on noin 7 - 8 tuntia. Se aika kannattaa viettää niin, että molemmat ovat virkeitä aamulla. Hullua raivata kierreportaissa....no, sitä varten ne on, että niitä käytetään.

        Vai oikein tieteen mukaan🤣🤣🤣
        Kyllä se on tyydytetty rakkaus ja läheisyydenkaipuu meikäläisillä, joka tuo hyvän unen.



      • korppis kirjoitti:

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/erilliset-sangyt-eivat-tarkoita-parisuhteen-loppua-olemme-olleet-enemman-intiimisti-kuin-vuosiin/8850966

        Minulla on muuten hyvät unenlahjat täällä sairaalassakin maatessa.

        En osaa nukkua kenenkään vieressä.
        Avioliiton alussa nukuttiin hetekalla vierekkäin.
        Miehen kanssa oli vuosikymmeniä eri makuuhuoneet. Lppuaikana oli hoitosuhde, kun mies oli vuodepotilas.
        Minulla on ollut hyvä kaveri, onneksi minulla on kaksi makuuhuonetta, harvoin viitsin lähteä keverin luo. käymään Meillä on aika pitkä välimatka joten hän ajaa mieluummin minun luokseni kun on parempi kuski. On vielä työelämässä joten vain viikonlaoput ja lomat on hänelle vapaata.
        Meillä on kaverin kanssa 100% yhtesymmärrys ja luottamus. Rakkauttakin on, mutta ei se vaadi yhteistä makuuhuonetta.
        Me ollaan erilaisia , suodaan kaikille sellainen elämä mikä kullekin on parasta.
        Kirjoitinkohan liian avoimesti? Mitäpä tuosta :)


      • Anonyymi
        liekko kirjoitti:

        En osaa nukkua kenenkään vieressä.
        Avioliiton alussa nukuttiin hetekalla vierekkäin.
        Miehen kanssa oli vuosikymmeniä eri makuuhuoneet. Lppuaikana oli hoitosuhde, kun mies oli vuodepotilas.
        Minulla on ollut hyvä kaveri, onneksi minulla on kaksi makuuhuonetta, harvoin viitsin lähteä keverin luo. käymään Meillä on aika pitkä välimatka joten hän ajaa mieluummin minun luokseni kun on parempi kuski. On vielä työelämässä joten vain viikonlaoput ja lomat on hänelle vapaata.
        Meillä on kaverin kanssa 100% yhtesymmärrys ja luottamus. Rakkauttakin on, mutta ei se vaadi yhteistä makuuhuonetta.
        Me ollaan erilaisia , suodaan kaikille sellainen elämä mikä kullekin on parasta.
        Kirjoitinkohan liian avoimesti? Mitäpä tuosta :)

        Miltä se tuntu hetekassa?


    • Anonyymi

      Voi veikkoset, kyllä on mukavaa ,kun on noita makkareita niin kaupunkikodissa kuin maallakin. Omissa sängyissä on jo nukuttu kauan ja yli 50 vuotta oltu naimisissa. Hyvin menee.
      Toinen on illanvirkku ja toinen aamunvirkku.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?

      Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.
      Ikävä
      101
      1610
    2. 210
      1487
    3. Ikävä on häntä

      Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos
      Ikävä
      59
      1000
    4. Minkä kultakimpaleen

      Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik
      Ikävä
      31
      969
    5. Terveystalon lääkärit ylilaskuttaneet

      Tämän pörriäiset osaavat, laskuttamisen. Terveystalo myöntää asian. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011134269.html "K
      Maailman menoa
      54
      777
    6. Helppo selvittää onko oma täällä

      Laittaa yhden selvän kysymyksen ja jos kukaan ei osaa vastata, niin oikea ei ole täällä. Saa käyttää vapaasti hyödykse
      Ikävä
      49
      755
    7. The Summit Suomi: Maxie avaa hyytävästä tilanteesta kuvauksissa: "Veri roiskui ja tajusi, että..."

      Oletko seurannut The Summit Suomea? Tykkäätkö vai et tai mitä mieltä ylipäätään olet sarjasta? Moni katsoja on kaikonnut
      Tv-sarjat
      5
      702
    8. Kerroppas nyt

      M mies, että kenestä sinä oikein tykkäät, niin saadaan tämä asia muillekin selväksi 😉
      Ikävä
      54
      702
    9. En kai koskaan saa sinua

      Koska et usko että riitäisit minulle. Olet aina pitänyt itseäsi liian risana ja heikkona. Katkot korkeutesi, ja poraat k
      Ikävä
      40
      696
    10. Tykkäsit nainen

      Aina eniten lähetyssaarnaajassa, muistan miten nautit!😎😚 meidän pitää päästä vielä kokemaan se.
      Ikävä
      36
      695
    Aihe