Tammikuu oli mittaushistorian lämpimin

Mitä paskaa! Perseily ja persu on eriasia, tosin ei toisiaan pois sulkeva asia

OIKOFIX
Kieli:
Unohdit kertoa että Climate.copernicus.eu perustuu GCOS ja WCRP tietokantoihin, jotka molemmat ovat IPCC.n alaosastoja, ja data on sen mukaisesti "kalibroitua".

Anonyymi kirjoitti:

OIKOFIX
Kieli:
Unohdit kertoa että Climate.copernicus.eu perustuu GCOS ja WCRP tietokantoihin, jotka molemmat ovat IPCC.n alaosastoja, ja data on sen mukaisesti "kalibroitua".

Lue lisää

Salaliittoteoriaa siis pukkaa.

<< Kertoiko mainitsemasi "oraakkeli", mitkä ihmisen aiheuttamat toimet ovat syynä ilmaston lämpenemiseen >>

Ne toki tiedetään ihan tieteellisen tiedon perusteella.

<< Käsitys nyt vaan on sellainen, että kyseinen 'asiantuntija' kuuluu IPCC.n "pajariporukkaa", jossa julkilausumien on oltava ehdottoman sopivia. >>

IPCC lausuu tieteellisen tiedon perusteella asioita.

Ei siinä mitään sopivuutta kysellä. Nyt niitä skitsofreenisia salaliittokuvitelmia pienemmälle !

<< Aihetta ajatteluun, vai aivot narikkaan, eli luemmeko hänen omia, vai työnantajansa mielipiteitä ? >>

Tuossa luetaan ihan suoria mittaustuloksia. Ei mitään muuta.

Maapallo jäähtyy avaruuden tyhjyyteen vain säteilemällä lämpötilalleen ominaista infrapunasäteilyä. Molekyylirakenneominaisuuksiensa perusteella CO2 absorboi tätä säteilyä ja osaltaan estää sitä karkaamasta suoraan kohti avaruuden peräseinää. Näin energiaa jää "säästöön". Siitä seuraa, että lämpötila nousee pikku hiljaa.

Tellus on kuin valtava vesiraraaja. Pallon pinnasta 70 % on vesien peitossa. Jos pinnanmuodot tasattaisiin, niin päällimmäisenä olisi 2700 m paksuinen vesikerros. Sen lämmittäminen hiilidioksidin avulla on hidasta puuhaa. Mutta pikku hiljaa lämpötila nousee.

Paikalliset sääilmiöt on eri asia. Mutta niidenkin arvioidaan voimistuvan, kun päästön jatkuessa pallon keskilämpötila pikku hiljaa hiipii ylöspäin.

Esimerkiksi pyörremyrskyt ovat kuin "varoventtiili". Ne auttavat palloa pääsemään eroon liiallisesta energiasta. Kohonnut merien energiasisältö voi vahvistaa myrskyjen voimakkuutta ja/tai lisätä niiden esiintymistajuutta.

HÄH !

Tuo vaatii kyllä jotain laajempaa selitystä kuin pelkkä heitto propagandatekstien siteerausta.

Siis miten juuri CO2 vaikuttaisi alailmakehän lämpösisällön siirtymiseen ylempiin ilmakerroksiin ?

Jokainen voi väittää että CO2 pitoisuus vaikuttaa, mutta kun kysyt että miksi se vaikuttaa, niin kumma hiljaisuus ottaa keskustelun haltuunsa.

Miksi ?

Anonyymi kirjoitti:

HÄH !

Tuo vaatii kyllä jotain laajempaa selitystä kuin pelkkä heitto propagandatekstien siteerausta.

Siis miten juuri CO2 vaikuttaisi alailmakehän lämpösisällön siirtymiseen ylempiin ilmakerroksiin ?

Jokainen voi väittää että CO2 pitoisuus vaikuttaa, mutta kun kysyt että miksi se vaikuttaa, niin kumma hiljaisuus ottaa keskustelun haltuunsa.

Miksi ?

Lue lisää

Kysymykseen "miksi hiilidiokdidi vaikuttaa ilmastoon" on vastattu monasti ilmaston lämpenemistä käsittelevissä artikkeleissa, sivustoissa ja uutisissa. Vastauksia löytyy yksinkertaistetuista malleista kvanttimekaniikkaan asti. Miksi niitä pitäisi nyt tähän kopioida?

Voit toki pitää kaikkea sitä salaliittona mutta mielipiteesi ei valitettavasti vähennä tai poista AGW:ta.

Anonyymi kirjoitti:

HÄH !

Tuo vaatii kyllä jotain laajempaa selitystä kuin pelkkä heitto propagandatekstien siteerausta.

Siis miten juuri CO2 vaikuttaisi alailmakehän lämpösisällön siirtymiseen ylempiin ilmakerroksiin ?

Jokainen voi väittää että CO2 pitoisuus vaikuttaa, mutta kun kysyt että miksi se vaikuttaa, niin kumma hiljaisuus ottaa keskustelun haltuunsa.

Miksi ?

Lue lisää

Kerropa perusteluineen, miksi CO2 ei suojaa maapalloa jäähtymiseltä. Suurella mielenkiinnolla odotamme tätä mullistavaa tieteellistä raporttia.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo jäähtyy avaruuden tyhjyyteen vain säteilemällä lämpötilalleen ominaista infrapunasäteilyä. Molekyylirakenneominaisuuksiensa perusteella CO2 absorboi tätä säteilyä ja osaltaan estää sitä karkaamasta suoraan kohti avaruuden peräseinää. Näin energiaa jää "säästöön". Siitä seuraa, että lämpötila nousee pikku hiljaa.

Lue lisää

Niin, maan pinnalta säteilee tai heijastuu lähes koko spektrin laajuista säteilyä, lämpösäteilyn osuus on maksimissaan 9 W/m²/µ, CO2.n emissiivisyys on 16 % 1 bar paineessa, osapaineeseensa suhteutettuna alle typen tai hapen, jotka myös säteilevät lämpöä avaruuteen.
Hiilidioksidi-illuusio on nerokkaasti luotu mielikuvaharha, joka uppoaa näköjään helposti osaamattomaan rahvaaseen.

Jokainen tulkoon tyytyväiseksi omissa harhoissaan, selittely on turhaa joukossa, joka ei tiedä edes mistä keskustellaan.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi pyörremyrskyt ovat kuin "varoventtiili". Ne auttavat palloa pääsemään eroon liiallisesta energiasta. Kohonnut merien energiasisältö voi vahvistaa myrskyjen voimakkuutta ja/tai lisätä niiden esiintymistajuutta.

Lue lisää

"Esimerkiksi pyörremyrskyt ovat kuin "varoventtiili". Ne auttavat palloa pääsemään eroon liiallisesta energiasta."

Miten pyörremyrskyt lisäävät maapallon lämpösäteilyä säteilyä avaruuteen?

Anonyymi kirjoitti:

HÄH !

Tuo vaatii kyllä jotain laajempaa selitystä kuin pelkkä heitto propagandatekstien siteerausta.

Siis miten juuri CO2 vaikuttaisi alailmakehän lämpösisällön siirtymiseen ylempiin ilmakerroksiin ?

Jokainen voi väittää että CO2 pitoisuus vaikuttaa, mutta kun kysyt että miksi se vaikuttaa, niin kumma hiljaisuus ottaa keskustelun haltuunsa.

Miksi ?

Lue lisää

"Jokainen voi väittää että CO2 pitoisuus vaikuttaa, mutta kun kysyt että miksi se vaikuttaa, niin kumma hiljaisuus ottaa keskustelun haltuunsa."

Maa säteilee pitkäaaltoista lämpösäteilyä ja CO2 molekyyli ansorboi sitä ainakin kolmella spektrin alueella. CO2 molekyyli absorboi fotonin ja se lisää molekyylin värähtelyä. Ennen kuin molekyyli emittoin fotonin, se törmää ilmanpaineesta riippuen kymmenistätuhansista satoihin tuhansiin törmäyksiin luovuttamalla kineettistä energiaa pääasiassa typelle ja hapelle. Kun molekyyli emittoi pienempienergisen fotonin sekin voi emittoitua 360 asteen alueelle, eli noin puolet emittoituvasta lämmöstä pakaa alailmakehään tai maan pinnalle.

Asia on selitetty monta kertaa, mutta mikään ei denialistille kelpaa. Itse asiassa kokeellinen varmistus saatiin jo 1950 luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, maan pinnalta säteilee tai heijastuu lähes koko spektrin laajuista säteilyä, lämpösäteilyn osuus on maksimissaan 9 W/m²/µ, CO2.n emissiivisyys on 16 % 1 bar paineessa, osapaineeseensa suhteutettuna alle typen tai hapen, jotka myös säteilevät lämpöä avaruuteen.
Hiilidioksidi-illuusio on nerokkaasti luotu mielikuvaharha, joka uppoaa näköjään helposti osaamattomaan rahvaaseen.

Jokainen tulkoon tyytyväiseksi omissa harhoissaan, selittely on turhaa joukossa, joka ei tiedä edes mistä keskustellaan.

Lue lisää

"Hiilidioksidi-illuusio on nerokkaasti luotu mielikuvaharha, joka uppoaa näköjään helposti osaamattomaan rahvaaseen."

Populistipropagansdasi ei uppoa. Jokainen ilmakehäfyysikko tietää CO2:n absorbointimekanismin. Jauhat silkkaa paskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi pyörremyrskyt ovat kuin "varoventtiili". Ne auttavat palloa pääsemään eroon liiallisesta energiasta. Kohonnut merien energiasisältö voi vahvistaa myrskyjen voimakkuutta ja/tai lisätä niiden esiintymistajuutta.

Lue lisää

<< Esimerkiksi pyörremyrskyt ovat kuin "varoventtiili". Ne auttavat palloa pääsemään eroon liiallisesta energiasta. >>

Ei sentään. Ilmakehää ne hivenen jäähdyttävät (lämpöenergiaa siirtyy ilmasta maahan ja meriin), mutta eipä ne Maapalloa jäähdytä.

Anonyymi kirjoitti:

HÄH !

Tuo vaatii kyllä jotain laajempaa selitystä kuin pelkkä heitto propagandatekstien siteerausta.

Siis miten juuri CO2 vaikuttaisi alailmakehän lämpösisällön siirtymiseen ylempiin ilmakerroksiin ?

Jokainen voi väittää että CO2 pitoisuus vaikuttaa, mutta kun kysyt että miksi se vaikuttaa, niin kumma hiljaisuus ottaa keskustelun haltuunsa.

Miksi ?

Lue lisää

<< Siis miten juuri CO2 vaikuttaisi alailmakehän lämpösisällön siirtymiseen ylempiin ilmakerroksiin ? >>

Ei kai ihan sellaista ole väitetty ?

Kyse on siitä, että hiilidioksidi absorboi Maapallon lähettämää lämpösäteilyä. Lämpöä siis sitoutuu runsaan hiilidioksidin toimesta enemmän kuin vähäisemmän hiilidioksidin toimesta.

<< Jokainen voi väittää että CO2 pitoisuus vaikuttaa, mutta kun kysyt että miksi se vaikuttaa, niin kumma hiljaisuus ottaa keskustelun haltuunsa.
Miksi ? >>

Luulen, että tuon verran spektroskopiaa pitäisi tuntea, jos asiasta puhutaan. Jos siis kyselee typeriä, vastauksiakaan ei paljon jakseta antaa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, maan pinnalta säteilee tai heijastuu lähes koko spektrin laajuista säteilyä, lämpösäteilyn osuus on maksimissaan 9 W/m²/µ, CO2.n emissiivisyys on 16 % 1 bar paineessa, osapaineeseensa suhteutettuna alle typen tai hapen, jotka myös säteilevät lämpöä avaruuteen.
Hiilidioksidi-illuusio on nerokkaasti luotu mielikuvaharha, joka uppoaa näköjään helposti osaamattomaan rahvaaseen.

Jokainen tulkoon tyytyväiseksi omissa harhoissaan, selittely on turhaa joukossa, joka ei tiedä edes mistä keskustellaan.

Lue lisää

<< Niin, maan pinnalta säteilee tai heijastuu lähes koko spektrin laajuista säteilyä >>

Mutta jonka maksimi on lähellä hiilidioksidin absorptiota.

Aivan, Maa ei säteile tasaista määrää jokaisella aallonpituudella vaan nimenomaan sitä Maapallon keskilämpötilaa vastaavaa säteilyä.

<< lämpösäteilyn osuus on maksimissaan 9 W/m²/µ, CO2.n emissiivisyys on 16 % 1 bar paineessa, osapaineeseensa suhteutettuna alle typen tai hapen >>

Mutta hapen ja typen absorptiot ovat aivan eri aaltoluvulla. Siellä ei ole juuri ollenkaan absorboitavaa säteilyä. Hiilidioksidin absorptioalueella on.

[Ja tosiaan, suurin emission lähde on tietysti maanpinta ja meret. Ei sentään ilma.]

<< Hiilidioksidi-illuusio on nerokkaasti luotu mielikuvaharha, joka uppoaa näköjään helposti osaamattomaan rahvaaseen. >>

Nyt on kyllä käytetty hyväksi sinun osaamattomuuttasi siinä, että olet mennyt uskomaan huuhaasepitelmää.

<< Jokainen tulkoon tyytyväiseksi omissa harhoissaan, selittely on turhaa joukossa, joka ei tiedä edes mistä keskustellaan. >>

Meinaatko, että huippuyliopistotkin ovat kaltaisesi "neron" alapuolella niin, etteivät nekään ymmärrä ollenkaan, mistä puhutaan ? Ne kuitenkin sanovat jokainen, että hiilidioksidi todellakin on syyllinen ilmastonmuutokseen.

Hmm, missäköhän ne harhat mahtaa olla ? Olisiko sittenkin peiliäsikin lähempänä.

CO2-pitoisuuden ja lämpötilan nousulla on vahva ajallinen yhteys. Muuta varteenotettavaa selitystä nopealle lämpenemiselle ei ole tiedeyhteisön piirissä keksitty. Täytyy ihmetellä, jos selitys olisikin väärin valittu vertailukohta.

No joo, mittaushistoria alkaa 1860-l. Tällöin oli loppumassa poikkeuksellisen kylmä ajanjakso 'pieni jääkausi'.

Varsinainen nopea lämpeneminen on alkanut 1980 luvun alkupuolelta. Kun kastotaan 5 v:n liukuvaa keskiarvoa, niin n. 0.9 astetta lämpenemisestä on tapahtunut vuoden 1980 jälkeen. Eli voit lopettaa tuon paskanjauhamisen pienestä jääkaudesta. Sillä ei ole asiaan mitään merkitystä.

Ilman laajempaa asiantuntemusta yhdyn mielipiteeseesi.
Saasteiden ja luonnollisten metsäpalojen vähentäminen on syy pilvien muodostumiseen, mm tyynen meren alueelta yläpilvimuodostelmat ovat lähes täysin kadonneet, joilla on oma osuutensa esim albedoon.
Toinen oudoksunnan kohde on keskittyminen vain ilmakehän dynamiikkaan, vaikka maan pinnan lämpöenergia on valtaosin sitoutunut merivesiin, eli noin metrin syvyisen pintaveden lämpötilan muutos yhdellä asteella vastaa koko ilmakehän lämpösisältöä. Meren pinnalta haihtuva vesihöyry vie säännöllisten tuulijärjestelmien mukana yli 2600 kJ/kg lämpöenergiaa ylempiin ilmakerroksiin, pyörremyrskyjen tehostamana, joten kuvitelma että joku mikropitoisuudeltaan ilmakehässä oleva kaasu olisi jotenkin määräävässä asemassa, vaikuttaa lähes huonolta pilalta, kun vielä tiedetään ilman lämmönjohtavuuden, siis säteily + konduktio, olevan 0,026 W/m*K.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman laajempaa asiantuntemusta yhdyn mielipiteeseesi.
Saasteiden ja luonnollisten metsäpalojen vähentäminen on syy pilvien muodostumiseen, mm tyynen meren alueelta yläpilvimuodostelmat ovat lähes täysin kadonneet, joilla on oma osuutensa esim albedoon.
Toinen oudoksunnan kohde on keskittyminen vain ilmakehän dynamiikkaan, vaikka maan pinnan lämpöenergia on valtaosin sitoutunut merivesiin, eli noin metrin syvyisen pintaveden lämpötilan muutos yhdellä asteella vastaa koko ilmakehän lämpösisältöä. Meren pinnalta haihtuva vesihöyry vie säännöllisten tuulijärjestelmien mukana yli 2600 kJ/kg lämpöenergiaa ylempiin ilmakerroksiin, pyörremyrskyjen tehostamana, joten kuvitelma että joku mikropitoisuudeltaan ilmakehässä oleva kaasu olisi jotenkin määräävässä asemassa, vaikuttaa lähes huonolta pilalta, kun vielä tiedetään ilman lämmönjohtavuuden, siis säteily konduktio, olevan 0,026 W/m*K.

Lue lisää

Paitsi ettei meri ole energian lähde. Se on varasto. Varaston yläpuolella on lämpimämpää kaasua - koska se on harvempaa. Varasto koostuu aineista, jotka absorboivat tehokkaasti säteilyä ja luovuttavat sitä helposti ilmakehän muille molekyyleille. Näin ollen ilmakehään jää enemmän energiaa, joka pystyy estämään lämpösäteilyn karkaamista merestä. Koska merien lämpö ei pääse pakoon, jää se varastoitumaan sinne pidemmäksi aikaa. Tämä nostaa merien lämpötilaa.
Lukuarvoilla ei juuri ole merkitystä, riittää nähdä onko lämpötase positiivinen vaiko negatiivinen suhteessa aiempaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman laajempaa asiantuntemusta yhdyn mielipiteeseesi.
Saasteiden ja luonnollisten metsäpalojen vähentäminen on syy pilvien muodostumiseen, mm tyynen meren alueelta yläpilvimuodostelmat ovat lähes täysin kadonneet, joilla on oma osuutensa esim albedoon.
Toinen oudoksunnan kohde on keskittyminen vain ilmakehän dynamiikkaan, vaikka maan pinnan lämpöenergia on valtaosin sitoutunut merivesiin, eli noin metrin syvyisen pintaveden lämpötilan muutos yhdellä asteella vastaa koko ilmakehän lämpösisältöä. Meren pinnalta haihtuva vesihöyry vie säännöllisten tuulijärjestelmien mukana yli 2600 kJ/kg lämpöenergiaa ylempiin ilmakerroksiin, pyörremyrskyjen tehostamana, joten kuvitelma että joku mikropitoisuudeltaan ilmakehässä oleva kaasu olisi jotenkin määräävässä asemassa, vaikuttaa lähes huonolta pilalta, kun vielä tiedetään ilman lämmönjohtavuuden, siis säteily konduktio, olevan 0,026 W/m*K.

Lue lisää

Vanha tuttu ja kelvottomaksi monesti todettu näin-pieni-pitoisuus-ei-voi-vaikuttaa - argumentti bongattu.

Fysiikassa ja kemiassa riittää joillakin aineilla hyvin pieni kyseisen aineen pitoisuus muuttamaan rajusti sitä sisältävän seoksen ominaisuuksia.

Esimerkkinä otsoni O3 joka siis muodostuu samoista happiatomeista joita ilmassa hengitämme. Jos sitä on hengitysilmassa jatkuvasti luokkaa 0.05ppm (miljoonasosia) niin se aiheuttaa ihmisrlle terveyshaittoja. Rottakokeissa 7.4ppm riittää tappamaan puolet rotista neljässä tunnissa.

https://chemicalsafety.ilo.org/dyn/icsc/showcard.display?p_lang=fi&p_card_id=0068&p_version=2

Kestämme kuitenkin happea O2 ilmassa pitoisuudella 21% luokkaa 80 vuoden ajan.

Eri aineilla on siis varsin erilaiset kynnykset vaikuttaa fysiikan ja kemian ilmiöihin. Mutta turhaan tätä trollille kerron.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha tuttu ja kelvottomaksi monesti todettu näin-pieni-pitoisuus-ei-voi-vaikuttaa - argumentti bongattu.

Fysiikassa ja kemiassa riittää joillakin aineilla hyvin pieni kyseisen aineen pitoisuus muuttamaan rajusti sitä sisältävän seoksen ominaisuuksia.

Esimerkkinä otsoni O3 joka siis muodostuu samoista happiatomeista joita ilmassa hengitämme. Jos sitä on hengitysilmassa jatkuvasti luokkaa 0.05ppm (miljoonasosia) niin se aiheuttaa ihmisrlle terveyshaittoja. Rottakokeissa 7.4ppm riittää tappamaan puolet rotista neljässä tunnissa.

https://chemicalsafety.ilo.org/dyn/icsc/showcard.display?p_lang=fi&p_card_id=0068&p_version=2

Kestämme kuitenkin happea O2 ilmassa pitoisuudella 21% luokkaa 80 vuoden ajan.

Eri aineilla on siis varsin erilaiset kynnykset vaikuttaa fysiikan ja kemian ilmiöihin. Mutta turhaan tätä trollille kerron.

Lue lisää

Jaa, biologian yhteyttä ilmastoon en tunne, mutta voinetko edes auttavasti valaista miten se mikro-osaisen kaasun pitoisuuden muutos vaikuttaa ilmakehän lämpötilaama?

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, biologian yhteyttä ilmastoon en tunne, mutta voinetko edes auttavasti valaista miten se mikro-osaisen kaasun pitoisuuden muutos vaikuttaa ilmakehän lämpötilaama?

Miksi selittäisin omaa aikaani käyttäen, kun selitykset löytyvät monista ilmaston lämpenemistä käsittelevistä sivustoista ja IPCC AR6 kirjallisuusviitteinä mainituista tieteellisistä julkaisuista. Joko olet kyseistä IPCC raporttia katsellut? Rautalankaa on väännetty myös wikipedian sivulla

https://en.wikipedia.org/wiki/Climate_change

Tietoa siis löytyisi jos sitä haluaisit.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi selittäisin omaa aikaani käyttäen, kun selitykset löytyvät monista ilmaston lämpenemistä käsittelevistä sivustoista ja IPCC AR6 kirjallisuusviitteinä mainituista tieteellisistä julkaisuista. Joko olet kyseistä IPCC raporttia katsellut? Rautalankaa on väännetty myös wikipedian sivulla

https://en.wikipedia.org/wiki/Climate_change

Tietoa siis löytyisi jos sitä haluaisit.

Lue lisää

Toki olen tutustunut noihin lukuisiin selitysyrityksiin aina viime vuosituhannelta lähtien. Kyselyni kohdistuikin mielipiteesi, mikä näistä huvittavista versioista on viimeisin, ja mihin koukkuun sinä lopulta lankesit, eli kerro nyt vaan rohkeasti, mihin uskot, äläkä yritä piiloutua vanhaan lapselliseen hokemaan, että IPCC on jo kertonut oikean totuuden.

Jos et kykene kertomaan kantaasi ja sen teoriaa, niin jätä keskustelu varttuneemmille, joilla on jotain esitettävää sanojensa taustaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Paitsi ettei meri ole energian lähde. Se on varasto. Varaston yläpuolella on lämpimämpää kaasua - koska se on harvempaa. Varasto koostuu aineista, jotka absorboivat tehokkaasti säteilyä ja luovuttavat sitä helposti ilmakehän muille molekyyleille. Näin ollen ilmakehään jää enemmän energiaa, joka pystyy estämään lämpösäteilyn karkaamista merestä. Koska merien lämpö ei pääse pakoon, jää se varastoitumaan sinne pidemmäksi aikaa. Tämä nostaa merien lämpötilaa.
Lukuarvoilla ei juuri ole merkitystä, riittää nähdä onko lämpötase positiivinen vaiko negatiivinen suhteessa aiempaan.

Lue lisää

Ja kuinka tämä liittyy hiilidioksidiin ?
Merivesi ei kaiketi emittoi taajuuksia, joita hiilidioksidi absorboi, ja lämmön siirtyminen ilmakehään tapahtuu lähes täysin haihtumisen kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kuinka tämä liittyy hiilidioksidiin ?
Merivesi ei kaiketi emittoi taajuuksia, joita hiilidioksidi absorboi, ja lämmön siirtyminen ilmakehään tapahtuu lähes täysin haihtumisen kautta.

Lue lisää

Merivesi emittoi lämpösäteilyä niillä aallonpituuksilla joita hiilidioksidi absorboi. Hakusanat: ocean thermal radiation spectrum

Anonyymi kirjoitti:

Merivesi emittoi lämpösäteilyä niillä aallonpituuksilla joita hiilidioksidi absorboi. Hakusanat: ocean thermal radiation spectrum

Jaa, sehän tarkoittaisi että vesihöyry absorboisi samoja taajuuksia kuin hiilidioksidikin, mutta sen pitoisuus voi olla jopa 100 kertainen, ja emissiivisyyskin yli 3 kertainen, joten mitä se vähäinen määrä hiilidioksidia siellä seassa enää vaikuttaa ?

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, sehän tarkoittaisi että vesihöyry absorboisi samoja taajuuksia kuin hiilidioksidikin, mutta sen pitoisuus voi olla jopa 100 kertainen, ja emissiivisyyskin yli 3 kertainen, joten mitä se vähäinen määrä hiilidioksidia siellä seassa enää vaikuttaa ?

Lue lisää

Ei tarkoita. Vesi nestemäisessä muodossa käyttäytyy absorption ja emission osalta aivan eri tavalla kuin vesimolekyylit ilmassa.

Nestemäinen vesi on lähellä mustaa kappaletta pitkäaaltoisella infrapunalla eli lämpösäteilyä tulee tasaisesti laajalla aallonpituusalueella. Ilman joukossa olevilla yksittäisillä vesimolekyyleillä ja myös hiilidioksidimolekyyleillä puolestaan on kampamainen vierekkäisistä toisiinsa sulautuvista spektriviivoista muodostuva absorptio/emissiospektri.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarkoita. Vesi nestemäisessä muodossa käyttäytyy absorption ja emission osalta aivan eri tavalla kuin vesimolekyylit ilmassa.

Nestemäinen vesi on lähellä mustaa kappaletta pitkäaaltoisella infrapunalla eli lämpösäteilyä tulee tasaisesti laajalla aallonpituusalueella. Ilman joukossa olevilla yksittäisillä vesimolekyyleillä ja myös hiilidioksidimolekyyleillä puolestaan on kampamainen vierekkäisistä toisiinsa sulautuvista spektriviivoista muodostuva absorptio/emissiospektri.

Lue lisää

Älä nyt viitsi alkaa puhua paskaa, ei se vesimolekyyli muutu erilaiseksi faasimuutoksessa, 'aktiivisuus' on tyypillisesti molekyylien tiheyden myötä eri tasolla, kuten kaikilla kaasuilla.
Koko kuset uksen pihvi on siinä, että on annettu ymmärtää, että säteilyllä olisi merkittävä osuus alailmakehän lämmön siirtymisessä.

Kelatkaa nyt vaikka itse, maan keskilämmön mukainen (288 K) lämpötila mahdollistaa hiilidioksidille absorptioalueelleen maksimissaan n. 1 W/m²/µ absorptiotehon, jos ilmakehä olisi pelkkää hiilidioksidia !

Ilmasto muuttuu, ihminen voi olla mahdollisesti osittain syyllinen, mutta hiilidioksidin niskaan kaadettu likasanko on täysin väärä osoite, ei voi kun ihmetellä, miten jotkut vielä juoksee narussa, ja jaksavat jopa uskoa hyvin kerrottuja satuja.

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt viitsi alkaa puhua paskaa, ei se vesimolekyyli muutu erilaiseksi faasimuutoksessa, 'aktiivisuus' on tyypillisesti molekyylien tiheyden myötä eri tasolla, kuten kaikilla kaasuilla.
Koko kuset uksen pihvi on siinä, että on annettu ymmärtää, että säteilyllä olisi merkittävä osuus alailmakehän lämmön siirtymisessä.

Kelatkaa nyt vaikka itse, maan keskilämmön mukainen (288 K) lämpötila mahdollistaa hiilidioksidille absorptioalueelleen maksimissaan n. 1 W/m²/µ absorptiotehon, jos ilmakehä olisi pelkkää hiilidioksidia !

Ilmasto muuttuu, ihminen voi olla mahdollisesti osittain syyllinen, mutta hiilidioksidin niskaan kaadettu likasanko on täysin väärä osoite, ei voi kun ihmetellä, miten jotkut vielä juoksee narussa, ja jaksavat jopa uskoa hyvin kerrottuja satuja.

Lue lisää

En oikein tiedä miten vastaisin kun mittaustulosten perusteella olet väärässä.

Molekyläärisellä vedellä kaasun joukossa ja nestemäisellä vedellä on täysin erilaiset absorptio/emissiospektrit. Nesteessä molekyylit reagoivat kollektiivisesti toisiinsa kytkeytyen ja kaasussa yksittäin eli ero selittyy vapausasteilla. Voit tämän halutessasi itse tarkistaa yliopistotason oppikirjoista, tutkimusartikkeleista ja verkkosivustoilta.

Keskustelu kanssasi näyttää hyödyttömältä trollin ruokkimiselta.

Anonyymi kirjoitti:

En oikein tiedä miten vastaisin kun mittaustulosten perusteella olet väärässä.

Molekyläärisellä vedellä kaasun joukossa ja nestemäisellä vedellä on täysin erilaiset absorptio/emissiospektrit. Nesteessä molekyylit reagoivat kollektiivisesti toisiinsa kytkeytyen ja kaasussa yksittäin eli ero selittyy vapausasteilla. Voit tämän halutessasi itse tarkistaa yliopistotason oppikirjoista, tutkimusartikkeleista ja verkkosivustoilta.

Keskustelu kanssasi näyttää hyödyttömältä trollin ruokkimiselta.

Lue lisää

Oletko sinä se "tosi viisas mies", joka linkitteli omia tarinoitaan todisteiksi väitteilleen, että kaikki aineet emittoivat huoneenlämmössä pitkäaaltoista ir säteilyä oppikirjojen mukaan.

Miten enää viitsit, kai se trolli on jo selvillä.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko sinä se "tosi viisas mies", joka linkitteli omia tarinoitaan todisteiksi väitteilleen, että kaikki aineet emittoivat huoneenlämmössä pitkäaaltoista ir säteilyä oppikirjojen mukaan.

Miten enää viitsit, kai se trolli on jo selvillä.

Lue lisää

Epäfysiikkaa harrastavaa trollia harmittaa kun aiemmista viesteistä ja kirjoista on löytynyt suoraan vastaukset sen "tehtävänantoihin". Siltä jää taas saamatta nautinto muiden keskustelijoiden vastauksia varten tekemästä turhasta työstä.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha tuttu ja kelvottomaksi monesti todettu näin-pieni-pitoisuus-ei-voi-vaikuttaa - argumentti bongattu.

Fysiikassa ja kemiassa riittää joillakin aineilla hyvin pieni kyseisen aineen pitoisuus muuttamaan rajusti sitä sisältävän seoksen ominaisuuksia.

Esimerkkinä otsoni O3 joka siis muodostuu samoista happiatomeista joita ilmassa hengitämme. Jos sitä on hengitysilmassa jatkuvasti luokkaa 0.05ppm (miljoonasosia) niin se aiheuttaa ihmisrlle terveyshaittoja. Rottakokeissa 7.4ppm riittää tappamaan puolet rotista neljässä tunnissa.

https://chemicalsafety.ilo.org/dyn/icsc/showcard.display?p_lang=fi&p_card_id=0068&p_version=2

Kestämme kuitenkin happea O2 ilmassa pitoisuudella 21% luokkaa 80 vuoden ajan.

Eri aineilla on siis varsin erilaiset kynnykset vaikuttaa fysiikan ja kemian ilmiöihin. Mutta turhaan tätä trollille kerron.

Lue lisää

CO2-pitoisuuden kasvattaminen lisää maapallolta karkuun pyrkivien infrapunasäteilyn kvanttien absorptiota ilmakehässä. Osa karkuun pyrkivien kvanttien energiasta ajautuu takaisin alailmakehään ja maahan ja joutuu yrittämään ulos uudelleen. Näin CO2 suojaa palloa jäähtymiseltä.

Vaikka CO2 pitoisuus ilmakehässä on vain ~ 0.04 %, niin sen muutoksilla on silti vaikutusta. Pitoisuuden tuplaaminen esiteollisen ajan tasolta aiheuttaa ~ 3.6 W/m2 häiriön pallon tulevan ja lähtevän tehon tasapainoon. Nyt CO2-pitoisuus on jo noussut ~ 45 % esiteolliseen aikaan nähden. Pallon pinnan keskilämpötila on noussut 1.5 C verran.

Anonyymi kirjoitti:

CO2-pitoisuuden kasvattaminen lisää maapallolta karkuun pyrkivien infrapunasäteilyn kvanttien absorptiota ilmakehässä. Osa karkuun pyrkivien kvanttien energiasta ajautuu takaisin alailmakehään ja maahan ja joutuu yrittämään ulos uudelleen. Näin CO2 suojaa palloa jäähtymiseltä.

Vaikka CO2 pitoisuus ilmakehässä on vain ~ 0.04 %, niin sen muutoksilla on silti vaikutusta. Pitoisuuden tuplaaminen esiteollisen ajan tasolta aiheuttaa ~ 3.6 W/m2 häiriön pallon tulevan ja lähtevän tehon tasapainoon. Nyt CO2-pitoisuus on jo noussut ~ 45 % esiteolliseen aikaan nähden. Pallon pinnan keskilämpötila on noussut 1.5 C verran.

Lue lisää

Havaintojen mukaan lämpötila on noussut 1.5 C / 45 % = 0.033 C/%. CO2 pitoisuus nousee nykypäästöillä 0.6 % per vuosi. Se vetää lämpötilaa perässään ~ 0.02 C per vuosi.

Anonyymi kirjoitti:

Havaintojen mukaan lämpötila on noussut 1.5 C / 45 % = 0.033 C/%. CO2 pitoisuus nousee nykypäästöillä 0.6 % per vuosi. Se vetää lämpötilaa perässään ~ 0.02 C per vuosi.

CO2-pitoisuuden pienuutta lämpenemisvaikutuksen kieltämisen perusteluna käyttävien on myös hyvä muistaa, että lämpeneminen vahvistaa lämpenemistä vesihöyryefektin kautta. Lämpimämpi ilma kykenee pitämään enemmän vesihöyryä, joka on tehokas kh-kaasu. Tämä ainakin tuplaa CO2-lisäyksen suoran lämmitysvaikutuksen. Muitakin palautemekanismeja on (pilvien albedomuutokset, jäätiköiden sulamisen albedovaikutus, ikiroudan sulamisen vapauttama metaani,...).

Anonyymi kirjoitti:

Havaintojen mukaan lämpötila on noussut 1.5 C / 45 % = 0.033 C/%. CO2 pitoisuus nousee nykypäästöillä 0.6 % per vuosi. Se vetää lämpötilaa perässään ~ 0.02 C per vuosi.

Mittauksia ei voida kiistää. Ainoaksi oljenkorreksi jää väite, että niitäkin on "adjustoitu" kataliin tarkoitusperiin sopiviksi.

Anonyymi kirjoitti:

CO2-pitoisuuden pienuutta lämpenemisvaikutuksen kieltämisen perusteluna käyttävien on myös hyvä muistaa, että lämpeneminen vahvistaa lämpenemistä vesihöyryefektin kautta. Lämpimämpi ilma kykenee pitämään enemmän vesihöyryä, joka on tehokas kh-kaasu. Tämä ainakin tuplaa CO2-lisäyksen suoran lämmitysvaikutuksen. Muitakin palautemekanismeja on (pilvien albedomuutokset, jäätiköiden sulamisen albedovaikutus, ikiroudan sulamisen vapauttama metaani,...).

Lue lisää

"on myös hyvä muistaa, että lämpeneminen vahvistaa lämpenemistä vesihöyryefektin kautta. "

Kummallisen sitkeässä on käsitys vesihöyrystä.
Se on juurikin ilmakehän kaasuista voimakkain lämmön siirtäjä, eli viilentää pintalämpötilaa.
Kun keskimäärin kuutio ilmaa siirtää lämpöä n. 350 J/K, vesihöyry 2700000 J/kg (höyrystymislämpö +).

Vesihöyryä on meren pinnalla aina 100 % suhteellinen kosteus, absoluuttinen määrä riippuu paineesta ja lämpötilasta, hiilidioksidipitoisuudella ei ole asiaan mitään osaa.

Anonyymi kirjoitti:

Havaintojen mukaan lämpötila on noussut 1.5 C / 45 % = 0.033 C/%. CO2 pitoisuus nousee nykypäästöillä 0.6 % per vuosi. Se vetää lämpötilaa perässään ~ 0.02 C per vuosi.

Juuri niin, lämpötilan kohotessa merivesistä vapautuu hiilidioksidia ilmakehään, ja pitoisuus lisääntyy. (Henry)

Anonyymi kirjoitti:

"on myös hyvä muistaa, että lämpeneminen vahvistaa lämpenemistä vesihöyryefektin kautta. "

Kummallisen sitkeässä on käsitys vesihöyrystä.
Se on juurikin ilmakehän kaasuista voimakkain lämmön siirtäjä, eli viilentää pintalämpötilaa.
Kun keskimäärin kuutio ilmaa siirtää lämpöä n. 350 J/K, vesihöyry 2700000 J/kg (höyrystymislämpö ).

Vesihöyryä on meren pinnalla aina 100 % suhteellinen kosteus, absoluuttinen määrä riippuu paineesta ja lämpötilasta, hiilidioksidipitoisuudella ei ole asiaan mitään osaa.

Lue lisää

Veden haihtuminen siirtää lämpöä ilmakehään keskimäärin noin teholla 70 W/m2. Tämä on noin 30 % maapallon keskimääräisestä jäähdytystehosta. Ilmakehään näin siirtyvä lämpö leviää mm. säteilemällä kaikkiin suuntiin. Ulos avaruuteen pallo jäähtyy vain säteilemällä.

Hiilidioksidi nostaa hiemman lämpötilaa. Absoluuttinen kosteus voi täten olla myös korkeampi siitä riippuen, mihin suhteellinen kosteus asettuu. Mittausten mukaan absoluuttinen kosteus on noussut.

Anonyymi kirjoitti:

Veden haihtuminen siirtää lämpöä ilmakehään keskimäärin noin teholla 70 W/m2. Tämä on noin 30 % maapallon keskimääräisestä jäähdytystehosta. Ilmakehään näin siirtyvä lämpö leviää mm. säteilemällä kaikkiin suuntiin. Ulos avaruuteen pallo jäähtyy vain säteilemällä.

Hiilidioksidi nostaa hiemman lämpötilaa. Absoluuttinen kosteus voi täten olla myös korkeampi siitä riippuen, mihin suhteellinen kosteus asettuu. Mittausten mukaan absoluuttinen kosteus on noussut.

Lue lisää

Kosteus (höyryä) suojaa palloa hyvin jäähtymiseltä. Viime aikoinakin on ollut kosteita öitä, jolloin lämpötila ei ole laskenut yön aikana kuin muutaman asteen. Mös pilvet (vettä) suojaavat jäähtymiseltä. Toisaalta ne myös varjostavat päiväsaikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kosteus (höyryä) suojaa palloa hyvin jäähtymiseltä. Viime aikoinakin on ollut kosteita öitä, jolloin lämpötila ei ole laskenut yön aikana kuin muutaman asteen. Mös pilvet (vettä) suojaavat jäähtymiseltä. Toisaalta ne myös varjostavat päiväsaikaan.

Lue lisää

Suurin osa ilmakehän vedestä on höyrynä (kaasu). Kierto kestää noin viikon verran. Lopuksi höyry tiivistyy vedeksi ja sataa alas. Pilvet ovat vettä (pisaroita).

Pilvien albedovaikutus on luokkaa 20 %. Tällä on huomattava jäähdyttävä vaikutus. Toisaalta pilvien aiheuttamalla kh-efektillä on lämmittävä vaikutus. Säätieteilijöiden mukaan pilvisyyden lisääntymisen nettovaikutus on hieman jäähdyttävä. Näin täytyykin olla, koska muuten lämpötila "karkaisi", kun vettä on yllin kyllin tarjolla haihdutettavaksi.

Anonyymi kirjoitti:

No joo, mittaushistoria alkaa 1860-l. Tällöin oli loppumassa poikkeuksellisen kylmä ajanjakso 'pieni jääkausi'.

Varsinainen nopea lämpeneminen on alkanut 1980 luvun alkupuolelta. Kun kastotaan 5 v:n liukuvaa keskiarvoa, niin n. 0.9 astetta lämpenemisestä on tapahtunut vuoden 1980 jälkeen. Eli voit lopettaa tuon paskanjauhamisen pienestä jääkaudesta. Sillä ei ole asiaan mitään merkitystä.

Lue lisää

1980 luvulla repesi otsoniaukot, eli polttavaa UV säteilyä pääsi maanpinnalle, syynä Dupont yhtiön kehittämät freonit. Pitkäkestoiset freonit pitää otsonia edelleen ohentuneena, poistumisaika ilmakehästä n. sata vuotta. Eli 2060 luvulla freonien vaikutus häviää, ellei kiinan uustuotanto rypsähdä hallitsemattomaksi.

<< No joo, mittaushistoria alkaa 1860-l. Tällöin oli loppumassa poikkeuksellisen kylmä ajanjakso 'pieni jääkausi'. >>

Mutta kyse ei ole ollut mistään globaalista kylmästä kaudesta. Keskilämpötila on ollut kuitenkin aivan kymmenysosa-asteiden haarukassa.

Nyt meininki on aivan toinen kun puhutaan yli asteen harppauksesta.

<< Tämän lisäksi monien mittauspisteiden olosuhteet ovat muuttuneet >>

Eli että jos edellinen valheesi ei ota tuulta alleen, keksit jo valmiiksi toisen ? Itse veikkaisin, että jos yrittää valehdella, kannattaa yrittää pitäytyä yhdessä valheessa.

Tosiaan, myös vähiten muuttuneiden mittauspisteiden lämpötilat ovat nousseet samassa tahdissa kuin muidenkin mittauspisteiden. Samoin satelliittidata osoittaa samanlaista lämpötilan nousua. Siinä kuitenkin mitataan kokonaista pintaa eikä vain yhtä paikkaa.

Mikään "mutku asfaltti..." ei vaan ole oikeassa. Se on todistettu vääräksi väitteeksi.

<< Täytyy muistaa että ilmasto on aina muuttunut ja tulee muuttumaan. >>

Mutta luontainen muutos on äärimmäisen pientä ja hidasta verrattuna tähän nyt menossa olevaan ilmastonmuutokseen.

<< Ihmisen vaikutus lämpötilaan globaalisti on marginaalinen. >>

Mistä sinä sen voisit edes teoreettisella tasolla tietää ?

Ihan tosissaan: mikä lähde sinulla olisi, jota esim. huippuyliopistot eivät löytäisi, joka tuon todistaisi ? Niin, eikö vaan, että se on pelkästään oma luulottelusi ?

<< Ilmastoon vaikuttaa eniten Auringon aktiivisuus. >>

Jep. Ja Auringon aktiivisuus ei ole muuttunut käytännössä ollenkaan. Ihan pientä hiipumista siinä on ollut, mutta luonnollisesti tuo muutos on niin olemattoman pientä, että ihmistoiminnan vaikutus on siihen nähden huomattavasti, huomattavasti suurempi.
Nuo vaikuttavat tekijät on luonnollisesti selvitetty tieteessä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Climate_change#/media/File:2017_Global_warming_attribution_-_based_on_NCA4_Fig_3.3_-_single-panel_version.svg

<< Myrskyt ovat kyllä voimistuneet Pohjois-Amerikassa viimeisen 50 vuoden aikana. Tämä johtuu ihmisen toiminnasta. Kävi nimittäin niin että ilman puhdistuminen saasteista kovensi myrskyjä. Palattiin siis siihen myrskyjen voimakkuuteen mitä oli ennen teollistumisen alkamista. >>

Onko näillä joku lähde ?

Emme oikein kykene uskomaan ihmistä, joka kokeili jo ainakin kahta valhetta.

Anonyymi kirjoitti:

Ilman laajempaa asiantuntemusta yhdyn mielipiteeseesi.
Saasteiden ja luonnollisten metsäpalojen vähentäminen on syy pilvien muodostumiseen, mm tyynen meren alueelta yläpilvimuodostelmat ovat lähes täysin kadonneet, joilla on oma osuutensa esim albedoon.
Toinen oudoksunnan kohde on keskittyminen vain ilmakehän dynamiikkaan, vaikka maan pinnan lämpöenergia on valtaosin sitoutunut merivesiin, eli noin metrin syvyisen pintaveden lämpötilan muutos yhdellä asteella vastaa koko ilmakehän lämpösisältöä. Meren pinnalta haihtuva vesihöyry vie säännöllisten tuulijärjestelmien mukana yli 2600 kJ/kg lämpöenergiaa ylempiin ilmakerroksiin, pyörremyrskyjen tehostamana, joten kuvitelma että joku mikropitoisuudeltaan ilmakehässä oleva kaasu olisi jotenkin määräävässä asemassa, vaikuttaa lähes huonolta pilalta, kun vielä tiedetään ilman lämmönjohtavuuden, siis säteily konduktio, olevan 0,026 W/m*K.

Lue lisää

<< Meren pinnalta haihtuva vesihöyry vie säännöllisten tuulijärjestelmien mukana yli 2600 kJ/kg lämpöenergiaa ylempiin ilmakerroksiin, pyörremyrskyjen tehostamana, joten kuvitelma että joku mikropitoisuudeltaan ilmakehässä oleva kaasu olisi jotenkin määräävässä asemassa, vaikuttaa lähes huonolta pilalta >>

Vaan eiköhän vesihöyrykin ole kohtalaisen pieni pitoisuudeltaan: sitä on noin 0,2 %. Hiilidioksidin pitoisuus on tuosta viidesosa.

Tässä on vaan sellainen juttu, että sitä vesihöyryä on aina ollut ilmassa. Ja aina vaan sama määrä. Nyt vasta lämpenemisen seurauksena sen määrä on vähän noussut, koska sen höyrynpaine nousee lämpötilan funktiona. Ainoa muuttunut tekijä on hiilidioksidi, jonka tosiaan tiedetään absorboivan Maan lähettämää lämpösäteilyä. Säteilypaine on siirtynyt hieman: energiaa jää vähän enemmän Maapallolle kuin aiemmin.

<< kun vielä tiedetään ilman lämmönjohtavuuden, siis säteily + konduktio, olevan 0,026 W/m*K. >>

Konduktio ei varmaan ole kovasti muuttunut. Ainoastaan absorptio on muuttunut ilmakehän muutoksen seurauksena.

<< Saasteiden ja luonnollisten metsäpalojen vähentäminen on syy pilvien muodostumiseen >>

Sitten kuitenkin nuo saasteet ovat olleet teollistumisen kauden asioita. Silloin on jo ollut ilmastonmuutos käynnissä. Ja tosiaan, ilmansaasteet ja varsinkin pienhiukkaset ovat olleet korkeammalla tasolla juuri teollistumisen myötä, kun esim. nokea on tullut aivan hullun tavoin enemmän kuin ennen teollistumista. Sekään ei siis sovi millään sepitelmäksi vaikka kuinka vääntäisit.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, biologian yhteyttä ilmastoon en tunne, mutta voinetko edes auttavasti valaista miten se mikro-osaisen kaasun pitoisuuden muutos vaikuttaa ilmakehän lämpötilaama?

<< voinetko edes auttavasti valaista miten se mikro-osaisen kaasun pitoisuuden muutos vaikuttaa ilmakehän lämpötilaama? >>

Se absorboi Maan lähettämää lämpösäteilyä. Kun kaasua on 50 % enemmän kuin aiemmin, tuo absorboitu energiamäärä lisääntyy - siis lämpö lisääntyy.

Ei tämä tämän ihmeellisemmäksi muutu. Se on aina vaan näin yksinkertainen ja aivan suoraan todistettu ilmiö.

Anonyymi kirjoitti:

Toki olen tutustunut noihin lukuisiin selitysyrityksiin aina viime vuosituhannelta lähtien. Kyselyni kohdistuikin mielipiteesi, mikä näistä huvittavista versioista on viimeisin, ja mihin koukkuun sinä lopulta lankesit, eli kerro nyt vaan rohkeasti, mihin uskot, äläkä yritä piiloutua vanhaan lapselliseen hokemaan, että IPCC on jo kertonut oikean totuuden.

Jos et kykene kertomaan kantaasi ja sen teoriaa, niin jätä keskustelu varttuneemmille, joilla on jotain esitettävää sanojensa taustaksi.

Lue lisää

<< Toki olen tutustunut noihin lukuisiin selitysyrityksiin aina viime vuosituhannelta lähtien. >>

Et ole tutustunut. Et vaan ole.

Jos nimittäin olisit tutustunut, tietäisit, että IPCC:n julkaisut perustuvat aina pelkästään tieteelliseen näyttöön. Siellä ei siis ole mitään selitysyrityksiä vaan kyse on tieteellisen tiedon summaamisesta.

<< äläkä yritä piiloutua vanhaan lapselliseen hokemaan, että IPCC on jo kertonut oikean totuuden. >>

Mitäs lapsellista tieteelliseen tietoon luottamiseen liittyisi ?

Niin, haluaisit oikein kovasti nyt sitä, ettei keskusteluun tuotaisi tieteellistä tietoa, koska se sotii tuota luulotteluasi vastaan. Tieteellinen tieto on kuitenkin siitä kivulias vastustaja, että sinulla pitäisi olla näyttää jotain tieteellistä (ja esitetyn tieteellisen tiedon kumoavaa), mutta kun sitä ei ole, olet yksinäsi uskomustesi kanssa. Niihin ei ole määritelmällisesti rationaalista syytä uskoa. Väitteesi on siis ikään kuin tyhjä. Kovasti haluaisit, että tiede olisi väärässä, mutta mitään perustetta et pysty esittämään. Omat jokeltelusi eivät ole perusteita tiedettä vastaan. Ne ovat vain omia höpinöitäsi, joissa ei vaan ole mitään todistusvoimaa.

<< Jos et kykene kertomaan kantaasi ja sen teoriaa, niin jätä keskustelu varttuneemmille, joilla on jotain esitettävää sanojensa taustaksi. >>

No, nyt olisi hyvä tilaisuus näyttää se tieteellinen todiste väitteidesi taakse. Ilman sitä joudut jättämään keskustelun varttuneemmillesi.

Tosiaan, tieteen kanta on se, että hiilidioksidi tuottaa ilmastonmuutosta. Minulla (tai kenelläkään muulla) ei ole rationaalista perustetta väittää mitään muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kuinka tämä liittyy hiilidioksidiin ?
Merivesi ei kaiketi emittoi taajuuksia, joita hiilidioksidi absorboi, ja lämmön siirtyminen ilmakehään tapahtuu lähes täysin haihtumisen kautta.

Lue lisää

<< Merivesi ei kaiketi emittoi taajuuksia, joita hiilidioksidi absorboi >>

Öö, lämpösäteily ? Oletko kuullut ?

Tietyn lämpöinen vesi säteilee tiettyä lämpösäteilyä.

Etkö tätäkään tiennyt ?

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt viitsi alkaa puhua paskaa, ei se vesimolekyyli muutu erilaiseksi faasimuutoksessa, 'aktiivisuus' on tyypillisesti molekyylien tiheyden myötä eri tasolla, kuten kaikilla kaasuilla.
Koko kuset uksen pihvi on siinä, että on annettu ymmärtää, että säteilyllä olisi merkittävä osuus alailmakehän lämmön siirtymisessä.

Kelatkaa nyt vaikka itse, maan keskilämmön mukainen (288 K) lämpötila mahdollistaa hiilidioksidille absorptioalueelleen maksimissaan n. 1 W/m²/µ absorptiotehon, jos ilmakehä olisi pelkkää hiilidioksidia !

Ilmasto muuttuu, ihminen voi olla mahdollisesti osittain syyllinen, mutta hiilidioksidin niskaan kaadettu likasanko on täysin väärä osoite, ei voi kun ihmetellä, miten jotkut vielä juoksee narussa, ja jaksavat jopa uskoa hyvin kerrottuja satuja.

Lue lisää

<< Älä nyt viitsi alkaa puhua paskaa, ei se vesimolekyyli muutu erilaiseksi faasimuutoksessa >>

Mutta sen sitoutuminen viereisiin molekyyleihin muuttuu. Nuo sidokset ovat tyypiltään esim. dipoli-dipoli-sidoksia, jotka luonnollisesti vaikuttavat huomattavasti aineen spektriin. [Tyypillisestihän tuo on esim. viiva-absorption levenemistä vyöabsorption suuntaan.]

<< Koko kuset uksen pihvi on siinä, että on annettu ymmärtää, että säteilyllä olisi merkittävä osuus alailmakehän lämmön siirtymisessä. >>

Oikeastaan ei. Kyse on hyvin pienistä tehomuutoksista. Jos tosiaan Auringon teho lisääntyisi vain jokusen watin (neliömetrille), se aiheuttaisi lämpötilan nousun, koska energiaa olisi enemmän Maapallolla (johonkin kohtaan sitten tietysti tulisi tasapaino tulevan ja lähtevän säteilyn kanssa). Se ei ole muuttunut, mutta ulospäin säteilevä lämpösäteily on vähentynyt (se jää lämmittämään Maapalloa). Tuokin luonnollisesti löytää uuden tasapainon uudessa enemmän absorboivassa kohdassa, mutta se tarkoittaa, että lämpötila nousee.

<< Kelatkaa nyt vaikka itse, maan keskilämmön mukainen (288 K) lämpötila mahdollistaa hiilidioksidille absorptioalueelleen maksimissaan n. 1 W/m²/µ absorptiotehon, jos ilmakehä olisi pelkkää hiilidioksidia ! >>

Tuskin.

<< Ilmasto muuttuu, ihminen voi olla mahdollisesti osittain syyllinen >>

Ei kun ihmisen syyllisyys tiedetään jo.

<< hiilidioksidin niskaan kaadettu likasanko on täysin väärä osoite >>

Tieteellisen tiedon mukaan ei ole.

<< ei voi kun ihmetellä, miten jotkut vielä juoksee narussa, ja jaksavat jopa uskoa hyvin kerrottuja satuja. >>

No, lakkaa uskomasta satuja ja ota tieteellinen lähde eteesi.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri niin, lämpötilan kohotessa merivesistä vapautuu hiilidioksidia ilmakehään, ja pitoisuus lisääntyy. (Henry)

<< Juuri niin, lämpötilan kohotessa merivesistä vapautuu hiilidioksidia ilmakehään, ja pitoisuus lisääntyy. (Henry) >>

Ja sitten taas täällä todellisuuden puolella meriin absorboituu aivan valtavia määriä hiilidioksidia.

Anonyymi kirjoitti:

Veden haihtuminen siirtää lämpöä ilmakehään keskimäärin noin teholla 70 W/m2. Tämä on noin 30 % maapallon keskimääräisestä jäähdytystehosta. Ilmakehään näin siirtyvä lämpö leviää mm. säteilemällä kaikkiin suuntiin. Ulos avaruuteen pallo jäähtyy vain säteilemällä.

Hiilidioksidi nostaa hiemman lämpötilaa. Absoluuttinen kosteus voi täten olla myös korkeampi siitä riippuen, mihin suhteellinen kosteus asettuu. Mittausten mukaan absoluuttinen kosteus on noussut.

Lue lisää

<< Veden haihtuminen siirtää lämpöä ilmakehään keskimäärin noin teholla 70 W/m2. Tämä on noin 30 % maapallon keskimääräisestä jäähdytystehosta. >>

Veikkaan, ettei tuokaan pidä paikkaansa.

Mutta mutta, mitä merkitystä sillä olisi ? Olisiko se jotenkin ratkaisevasti muuttunut ? Niin, merkittävää tässä on vaikka vain se, että vaikka tuosta 70 watista 0,5 W jäisi toteutumatta jonkin syyn vuoksi. Se olisi muutos, joka vaikuttaisi lämpötilaan.

Anonyymi kirjoitti:

CO2-pitoisuuden ja lämpötilan nousulla on vahva ajallinen yhteys. Muuta varteenotettavaa selitystä nopealle lämpenemiselle ei ole tiedeyhteisön piirissä keksitty. Täytyy ihmetellä, jos selitys olisikin väärin valittu vertailukohta.

Lue lisää

CO2:lla ja ilman saasteilla on ollut ajallinen yhteys. Ilman saasteista oli runsaasti enemmän alkeishiukkasia ilmakehässä ja pilvimuodostus sen myötä runsasta. Pilvet varjostivat ja rajoittivat auringon lämpösäteilyn vaikutuksen pääsemistä maan pinnalle.
Alettiin puhdistaa päästöjä, ei enää happosateita, savukaasut suodatettuja. Moottoreiden pakokaasut puhdistetaan katalysaattoreissa. Ilman saasteet on vähentyneet, alkeishiukkasten määrä ilmakehässä vähentynyt, pilvimuodostus vähäisempää. Edeltävää saasteista aikaa enemmän pääsee suora auringonpaiste lämmittämään maanpintaa. Ollaan palaamassa maapallon lämpösyklien normaaliin vaihteluun, ja pienen jääkauden jälkeiseen lämpötilan nousuun.

Anonyymi kirjoitti:

CO2:lla ja ilman saasteilla on ollut ajallinen yhteys. Ilman saasteista oli runsaasti enemmän alkeishiukkasia ilmakehässä ja pilvimuodostus sen myötä runsasta. Pilvet varjostivat ja rajoittivat auringon lämpösäteilyn vaikutuksen pääsemistä maan pinnalle.
Alettiin puhdistaa päästöjä, ei enää happosateita, savukaasut suodatettuja. Moottoreiden pakokaasut puhdistetaan katalysaattoreissa. Ilman saasteet on vähentyneet, alkeishiukkasten määrä ilmakehässä vähentynyt, pilvimuodostus vähäisempää. Edeltävää saasteista aikaa enemmän pääsee suora auringonpaiste lämmittämään maanpintaa. Ollaan palaamassa maapallon lämpösyklien normaaliin vaihteluun, ja pienen jääkauden jälkeiseen lämpötilan nousuun.

Lue lisää

Tuossa "omia järeitä päättelyitä ilman kokonaisuuden hallintaa" -sepustuksessa on se ammottava virhe, että mikäli ilmansaasteet viilentäisivät ilman (mikä kyllä osittain on ihan tottakin: yläilmakehän sulfaatti todella vähentää albedoa), niin ennen ihmistoimintaa olisi pitänyt olla valtavasti lämpimämpää kun silloin ei ollut moisia ilmansaasteita (kuin aivan aika ajoin erityisen suurten tulivuoren purkausten aikaan).

Miksei sellaista havaita ?

Jep, brosciensesi on murskattu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa "omia järeitä päättelyitä ilman kokonaisuuden hallintaa" -sepustuksessa on se ammottava virhe, että mikäli ilmansaasteet viilentäisivät ilman (mikä kyllä osittain on ihan tottakin: yläilmakehän sulfaatti todella vähentää albedoa), niin ennen ihmistoimintaa olisi pitänyt olla valtavasti lämpimämpää kun silloin ei ollut moisia ilmansaasteita (kuin aivan aika ajoin erityisen suurten tulivuoren purkausten aikaan).

Miksei sellaista havaita ?

Jep, brosciensesi on murskattu.

Lue lisää

Uusimmat tutkimukset on todentaneet että Grönlannin jäätiköitä ei sulattanut lämpö vaan suora auringonpaiste vähentyneen pilvipeiton vuoksi. Eli lämpenemisessä kyse on suoraan siitä, paljonko maapalloa varjostavaa pilviverhoa on milläkin hetkellä. Aurinko tuottaa lämpösäteilyllään 99% maapallon lämmöstä. Jos pilviverhoa on 10% enemmän, jää myös maapallolle tulevaa lämpösäteily saapumatta koska pilviverho heijastaa säteilyn avaruuteen takaisin. Siinä ei sulfaatit vaikuta mitenkään.
Alkujaan kun ei keksitty pilviverhon vaikutusta, otettiin ainut muuttuja, jota mitattiin muuttuneen syntipukiksi, eli hiilidioksidi.
Ei huomioitu sitä että epäpuhtaan polton hiukkas- ja kemikaalipäästöt (noki, rikki) antaa lisää alkeishiukkasia vesihöyryn tiivistyä pilviksi. Ja varjostaa enemmän maanpintaa. Nyt ilma puhtaampaa (vähemmän nokea ja rikkiä ym.) joten pilvien varjostus vähäisempää ja keskilämpötilat nousussa.
Italiassa Campi Flegrei tulivuori on osoittanut aktiivisuutta, jos se purkautuu uudelleen VEI 7 tason purkauksena, on maapallolla tiedossa vuoden mittainen talvi. Pilveä piisaa jatkuvana kuukausi toisensa perään.

Anonyymi kirjoitti:

Uusimmat tutkimukset on todentaneet että Grönlannin jäätiköitä ei sulattanut lämpö vaan suora auringonpaiste vähentyneen pilvipeiton vuoksi. Eli lämpenemisessä kyse on suoraan siitä, paljonko maapalloa varjostavaa pilviverhoa on milläkin hetkellä. Aurinko tuottaa lämpösäteilyllään 99% maapallon lämmöstä. Jos pilviverhoa on 10% enemmän, jää myös maapallolle tulevaa lämpösäteily saapumatta koska pilviverho heijastaa säteilyn avaruuteen takaisin. Siinä ei sulfaatit vaikuta mitenkään.
Alkujaan kun ei keksitty pilviverhon vaikutusta, otettiin ainut muuttuja, jota mitattiin muuttuneen syntipukiksi, eli hiilidioksidi.
Ei huomioitu sitä että epäpuhtaan polton hiukkas- ja kemikaalipäästöt (noki, rikki) antaa lisää alkeishiukkasia vesihöyryn tiivistyä pilviksi. Ja varjostaa enemmän maanpintaa. Nyt ilma puhtaampaa (vähemmän nokea ja rikkiä ym.) joten pilvien varjostus vähäisempää ja keskilämpötilat nousussa.
Italiassa Campi Flegrei tulivuori on osoittanut aktiivisuutta, jos se purkautuu uudelleen VEI 7 tason purkauksena, on maapallolla tiedossa vuoden mittainen talvi. Pilveä piisaa jatkuvana kuukausi toisensa perään.

Lue lisää

"Uusimmat tutkimukset on todentaneet "

Sinunko tutkimuksesi? :D

Anonyymi kirjoitti:

Uusimmat tutkimukset on todentaneet että Grönlannin jäätiköitä ei sulattanut lämpö vaan suora auringonpaiste vähentyneen pilvipeiton vuoksi. Eli lämpenemisessä kyse on suoraan siitä, paljonko maapalloa varjostavaa pilviverhoa on milläkin hetkellä. Aurinko tuottaa lämpösäteilyllään 99% maapallon lämmöstä. Jos pilviverhoa on 10% enemmän, jää myös maapallolle tulevaa lämpösäteily saapumatta koska pilviverho heijastaa säteilyn avaruuteen takaisin. Siinä ei sulfaatit vaikuta mitenkään.
Alkujaan kun ei keksitty pilviverhon vaikutusta, otettiin ainut muuttuja, jota mitattiin muuttuneen syntipukiksi, eli hiilidioksidi.
Ei huomioitu sitä että epäpuhtaan polton hiukkas- ja kemikaalipäästöt (noki, rikki) antaa lisää alkeishiukkasia vesihöyryn tiivistyä pilviksi. Ja varjostaa enemmän maanpintaa. Nyt ilma puhtaampaa (vähemmän nokea ja rikkiä ym.) joten pilvien varjostus vähäisempää ja keskilämpötilat nousussa.
Italiassa Campi Flegrei tulivuori on osoittanut aktiivisuutta, jos se purkautuu uudelleen VEI 7 tason purkauksena, on maapallolla tiedossa vuoden mittainen talvi. Pilveä piisaa jatkuvana kuukausi toisensa perään.

Lue lisää

<< Uusimmat tutkimukset on todentaneet että Grönlannin jäätiköitä ei sulattanut lämpö vaan suora auringonpaiste vähentyneen pilvipeiton vuoksi. >>

Jaaha ?

No, nyt kun olet kerran lukenut noita "uusimpia tutkimuksia", niin osaat varmasti linkata (tai muuten antaa bibliografiset tiedot) vaikka nyt kolmesta tutkimuksesta, jossa on osoitettu todisteellisesti, että pilvisyys on ollut Grönlannissa vähäisempi, jolla on ainoana tekijänä suora kausaaliyhteys sulamiseen.

Vai jääkö tekemättä ?

Niin, sitähän minäkin, että hourailet jälleen uutta idiotismiasi.

Yritit siis valehdella päin naamaa. Näin joudumme toteamaan yhteen ääneen, jos (ja kun) et pysty toimittamaan näitä lupaamiasi tutkimuksia, jotka on väitteesi mukaan olemassa.

Hah hah, yritykseksi jäi. Jäit vaan kiinni jälleen oman uskontosi vuoksi valehtelemisesta.

Grönlannin pitäisi olla sulanut jo kokonaan, jos ilmansaasteet olisivat viilentävä tekijä (ja hiilidioksidilla ei olisi osaa eikä arpaa lämpenemisessä), koska ennen teollistumista ilmansaasteita ei ollut lähellekään teollistumisen myötä ilmaan päässeellä tasolla. Silloin olisi pitänyt olla varsin pilvetöntä, jos sekoilusi pitäisi paikkansa.

Kuitenkin Grönlanti on ollut jäässä jo pitkään. Miksi ihmeessä, jos vaikka tuhat vuotta sitten ei ollut ilmansaasteita käytännössä ollenkaan ? [Ja tämä nokipitoisuus, sulfaatti, metaani jne. tunnetaan oikein hyvin jääkairauksista: vasta ihmistoiminta alkoi tuottaa ilmansaasteita suuria määriä. Ihmistoimintaa ennen oli paljon puhtaampaa.]

Maapallo on kuin iso vesivaraaja, joka lämpenee pikku hiljaa CO2-päästöjen seurauksena.
https://news.stthomas.edu/professor-research-sea-surface-and-deeper-ocean-temperatures-reach-new-record-high/

Anonyymi kirjoitti:

Maapallo on kuin iso vesivaraaja, joka lämpenee pikku hiljaa CO2-päästöjen seurauksena.
https://news.stthomas.edu/professor-research-sea-surface-and-deeper-ocean-temperatures-reach-new-record-high/

Lue lisää

" Maapallo on kuin iso vesivaraaja, joka lämpenee pikku hiljaa CO2-päästöjen seurauksena."

Niinpä, mutta mitä tekemistä hiilidioksidipäästöillä on lämmön varastoitumiseen ?

Anonyymi kirjoitti:

" Maapallo on kuin iso vesivaraaja, joka lämpenee pikku hiljaa CO2-päästöjen seurauksena."

Niinpä, mutta mitä tekemistä hiilidioksidipäästöillä on lämmön varastoitumiseen ?

Lue lisää

Taidat trollata kun tämä tieto on monesta paikasta luettavissa.

CO2 toimii lämpöeristeenä hieman hidastaen Maapallon alailmakehään ja pintaan absorboituneen lämmön karkaamista lämpösäteilynä avaruuteen. Saman säteilytehon saavuttaakseen on CO2 tason noistessa Maapallon pinnan ja alailmakehän lämpötilan oltava vastaavasti hieman aiempaa korkeampi. Lämpötilan nousu siirtää aiempaa suuremman lämpömäärän meriveden lämpökapasiteettiin eli varastoi enemmän lämpöä meriin.

Muutokset ja vaikutukset eivät ole absoluuttisesti suuria mutta valitettavasti riittävän suuria muuttaakseen ilmastoa (AGW).

Lämpösäteilyn roolia on käsitelty tarkemmin kirjallisuusviitteineen tässä keskustelussa:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Anonyymi kirjoitti:

Taidat trollata kun tämä tieto on monesta paikasta luettavissa.

CO2 toimii lämpöeristeenä hieman hidastaen Maapallon alailmakehään ja pintaan absorboituneen lämmön karkaamista lämpösäteilynä avaruuteen. Saman säteilytehon saavuttaakseen on CO2 tason noistessa Maapallon pinnan ja alailmakehän lämpötilan oltava vastaavasti hieman aiempaa korkeampi. Lämpötilan nousu siirtää aiempaa suuremman lämpömäärän meriveden lämpökapasiteettiin eli varastoi enemmän lämpöä meriin.

Muutokset ja vaikutukset eivät ole absoluuttisesti suuria mutta valitettavasti riittävän suuria muuttaakseen ilmastoa (AGW).

Lämpösäteilyn roolia on käsitelty tarkemmin kirjallisuusviitteineen tässä keskustelussa:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Lue lisää

"Taidat trollata"

Niin tosiaan, olisiko noin? :D
Sama yksinäinen hemppa pyörittää tätä "keskustelua" vuodesta toiseen - kun hänellä ei ole muuta tekemistä.

<< Mittaushistoria ilmaston ennustamisessa on vastaava kuin ennustettaisiin vuoden säät sekunnin mittauksen perusteella >>

Ihan hyvinhän tuosta näkyy, että muutos on niin voimakas, ettei sellaista ole ennen tapahtunut.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat trollata kun tämä tieto on monesta paikasta luettavissa.

CO2 toimii lämpöeristeenä hieman hidastaen Maapallon alailmakehään ja pintaan absorboituneen lämmön karkaamista lämpösäteilynä avaruuteen. Saman säteilytehon saavuttaakseen on CO2 tason noistessa Maapallon pinnan ja alailmakehän lämpötilan oltava vastaavasti hieman aiempaa korkeampi. Lämpötilan nousu siirtää aiempaa suuremman lämpömäärän meriveden lämpökapasiteettiin eli varastoi enemmän lämpöä meriin.

Muutokset ja vaikutukset eivät ole absoluuttisesti suuria mutta valitettavasti riittävän suuria muuttaakseen ilmastoa (AGW).

Lämpösäteilyn roolia on käsitelty tarkemmin kirjallisuusviitteineen tässä keskustelussa:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Lue lisää

Ja taas sama trolli, joka linkittää omiin vanhoihin typeryyksiinsä, kertoo vielä vakavissaan, että kaikki aineet emittoivat huoneenlämpöisenä pitkäaaltoista ir-säteilyä ? ?
Huh !


Ilmakehän CO2 pitoisuuden vaikutus lämmön siirtymistehoon on mitattua tietoa, ilmakehän lämmönjohtavuus on 0,026 W/m*K, hiilidioksidin 0,019 W/m*K, eli CO2 pitoisuuden tuplaus aiheuttaisi 0,00011 suuruisen suhteellisen muutoksen ilmakehän lämmönjohtavuuteen, ja tämä on säteilyn ja konduktion yhteisvaikutus, eli ei viitsitä taas aloittaa mielikuviin perustuvaa paskan jauhantaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja taas sama trolli, joka linkittää omiin vanhoihin typeryyksiinsä, kertoo vielä vakavissaan, että kaikki aineet emittoivat huoneenlämpöisenä pitkäaaltoista ir-säteilyä ? ?
Huh !


Ilmakehän CO2 pitoisuuden vaikutus lämmön siirtymistehoon on mitattua tietoa, ilmakehän lämmönjohtavuus on 0,026 W/m*K, hiilidioksidin 0,019 W/m*K, eli CO2 pitoisuuden tuplaus aiheuttaisi 0,00011 suuruisen suhteellisen muutoksen ilmakehän lämmönjohtavuuteen, ja tämä on säteilyn ja konduktion yhteisvaikutus, eli ei viitsitä taas aloittaa mielikuviin perustuvaa paskan jauhantaa.

Lue lisää

Osoitapa, siis ilman gishgalloppiasi, miksi 2025-02-11 07:44:43 selostus asiasta on virheellinen. Tästä voit esim opiskella "mitä tekemistä hiilidioksidipäästöillä on lämmön varastoitumiseen":

https://www.climate.gov/news-features/understanding-climate/climate-change-ocean-heat-content

Haluatko lisää?

Esitä vertaisarvioitu tutkimus, joka osoittaa, ettei hiilidioksidipäästöillä ole vaikutusta lämmön varastoitumiseen, kuten vihjaat. Sitten jatkamme siitä.
Vaihtoehtoisesti - älä taas jatka aivotonta trollaamistasi. Keksi vaikka jotakin muuta tekemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Osoitapa, siis ilman gishgalloppiasi, miksi 2025-02-11 07:44:43 selostus asiasta on virheellinen. Tästä voit esim opiskella "mitä tekemistä hiilidioksidipäästöillä on lämmön varastoitumiseen":

https://www.climate.gov/news-features/understanding-climate/climate-change-ocean-heat-content

Haluatko lisää?

Esitä vertaisarvioitu tutkimus, joka osoittaa, ettei hiilidioksidipäästöillä ole vaikutusta lämmön varastoitumiseen, kuten vihjaat. Sitten jatkamme siitä.
Vaihtoehtoisesti - älä taas jatka aivotonta trollaamistasi. Keksi vaikka jotakin muuta tekemistä.

Lue lisää

Termodynamiikkaa voi onneksi opiskella muutenkin kuin vanhoista IPCC .n sekavista julisteista.

Ehkä kannattaisi pitää matalampaa profiilia, jos tiedot ovat peräisin vain internetissä julkaistusta propagandasta.

Anonyymi kirjoitti:

Termodynamiikkaa voi onneksi opiskella muutenkin kuin vanhoista IPCC .n sekavista julisteista.

Ehkä kannattaisi pitää matalampaa profiilia, jos tiedot ovat peräisin vain internetissä julkaistusta propagandasta.

Lue lisää

Niin että foliopipokin vielä. Opiskella voi juu mitä tahansa mistä tahansa. Sitä tutkimuslinkkiä tässä odottelen, meneekö vielä kauan?

Anonyymi kirjoitti:

Niin että foliopipokin vielä. Opiskella voi juu mitä tahansa mistä tahansa. Sitä tutkimuslinkkiä tässä odottelen, meneekö vielä kauan?

? ? ?

Mitä tutkimuslinkkiä ?

Hiilidioksidin vaikutuksesta lämpötilaan on vain lauma erilaisia arvailuja, joten odottelusi voi hieman pitkittyä, koska mitään tutkittua tietoa ei taida olla olemassakaan.

Anonyymi kirjoitti:

? ? ?

Mitä tutkimuslinkkiä ?

Hiilidioksidin vaikutuksesta lämpötilaan on vain lauma erilaisia arvailuja, joten odottelusi voi hieman pitkittyä, koska mitään tutkittua tietoa ei taida olla olemassakaan.

Lue lisää

Hiilidioksiidin ilmakehää lämmittävä ominaisuus todennettiin kahdessakin tutkimuksessa jo 1950 luvulla.
Taitaa denialisti olla pikkuisen pihalla aiheesta.

Anonyymi kirjoitti:

? ? ?

Mitä tutkimuslinkkiä ?

Hiilidioksidin vaikutuksesta lämpötilaan on vain lauma erilaisia arvailuja, joten odottelusi voi hieman pitkittyä, koska mitään tutkittua tietoa ei taida olla olemassakaan.

Lue lisää

"Mitään tutkittua tietoa ei taida olla olemassakaan", vaikka näitä on linkattu sinulle taatusti aiemminkin?

Observational determination of surface radiative forcing by CO2 from 2000 to 2010

https://www.nature.com/articles/nature14240

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksiidin ilmakehää lämmittävä ominaisuus todennettiin kahdessakin tutkimuksessa jo 1950 luvulla.
Taitaa denialisti olla pikkuisen pihalla aiheesta.

No silloinhan voit kernaasti kertoa periaatteen, mihin vaikutus perustuu, vai oletko taas tapasi mukaan häiriköimässä ja kerjäämässä huomiota ?

Anonyymi kirjoitti:

? ? ?

Mitä tutkimuslinkkiä ?

Hiilidioksidin vaikutuksesta lämpötilaan on vain lauma erilaisia arvailuja, joten odottelusi voi hieman pitkittyä, koska mitään tutkittua tietoa ei taida olla olemassakaan.

Lue lisää

Tiesin valmistautua pitkään odotteluun, jaksan kyllä.

"mitään tutkittua tietoa ei taida olla olemassakaan."?
Nyt ei enää ole? Tuossa puoli neljän maissa yöllä näyttää jotain vielä olleen, vai veditkö tämän hatustasi:

"Ilmakehän CO2 pitoisuuden vaikutus lämmön siirtymistehoon on mitattua tietoa, ilmakehän lämmönjohtavuus on 0,026 W/m*K, hiilidioksidin 0,019 W/m*K, eli CO2 pitoisuuden tuplaus aiheuttaisi 0,00011 suuruisen suhteellisen muutoksen ilmakehän lämmönjohtavuuteen, ja tämä on säteilyn ja konduktion yhteisvaikutus,"

Anonyymi kirjoitti:

Tiesin valmistautua pitkään odotteluun, jaksan kyllä.

"mitään tutkittua tietoa ei taida olla olemassakaan."?
Nyt ei enää ole? Tuossa puoli neljän maissa yöllä näyttää jotain vielä olleen, vai veditkö tämän hatustasi:

"Ilmakehän CO2 pitoisuuden vaikutus lämmön siirtymistehoon on mitattua tietoa, ilmakehän lämmönjohtavuus on 0,026 W/m*K, hiilidioksidin 0,019 W/m*K, eli CO2 pitoisuuden tuplaus aiheuttaisi 0,00011 suuruisen suhteellisen muutoksen ilmakehän lämmönjohtavuuteen, ja tämä on säteilyn ja konduktion yhteisvaikutus,"

Lue lisää

No se "aamuyö" oli vain hieman venähtänyttä viikonloppua, mutta juttu on täyttä asiaa ja pelkkää yksinkertaista kertolaskua.

Jos nyt ymmärsit tuosta mitään, niin se ei osoita hiilidioksidin vaikuttavuutta, vaan sitä, että vaikutus on pienempi kuin mittaustarkkuus, eli merkityksetön.

Anonyymi kirjoitti:

No se "aamuyö" oli vain hieman venähtänyttä viikonloppua, mutta juttu on täyttä asiaa ja pelkkää yksinkertaista kertolaskua.

Jos nyt ymmärsit tuosta mitään, niin se ei osoita hiilidioksidin vaikuttavuutta, vaan sitä, että vaikutus on pienempi kuin mittaustarkkuus, eli merkityksetön.

Lue lisää

Selvyyden vuoksi, odotan siis sitä linkkiä, en samaa paskanjauhantaa. Tiedän, että olet tuttu trolli, mutta in case täällä on joku uusi, joka nielee juttujasi.

Anonyymi kirjoitti:

Selvyyden vuoksi, odotan siis sitä linkkiä, en samaa paskanjauhantaa. Tiedän, että olet tuttu trolli, mutta in case täällä on joku uusi, joka nielee juttujasi.

Tässäpä omia juttujasi, niitähän sinä kerjäät.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17851036/sateilypakote-

Anonyymi kirjoitti:

Tässäpä omia juttujasi, niitähän sinä kerjäät.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17851036/sateilypakote-

Lue lisää

Mitä luulet, meneekö vielä kauan vai joko teen johtopäätökset?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä luulet, meneekö vielä kauan vai joko teen johtopäätökset?

<< Mitä luulet, meneekö vielä kauan vai joko teen johtopäätökset? >>

Veikkaisin, ettei tosiaan kannata ainakaan henkeään pidätellen odotella, että denialistihihhuli esittäisi ensimmäisen tieteellisen todisteen väitteensä puolesta.

Sinänsä tuo kyseinen hihhulivajakki on ihan vähän jäljillä kun selittää, että ilma toimii varsin voimakkaana eristeenä (mutta ettei muka pienet muutokset tätä eristävyyttä muuttaisi merkittävästi). Hänen sepitelmänsä vaan menee murskaksi ihan niinkin arkipäiväiseen asiaan, että kun aurinko laskee, niin lämpötilakin laskee kohtalaisen nopeasti. Kyllä sillä eristävyydellä on siis huima vaikutus.

Hätääntyneenä yrittää roikkua asemassaan siihen saakka kun eläköityy.

Kun uutisoitiin napajäätikön monivuotisen jään sulamisesta. Pari vuotta myöhemmin uutisoitiin tutkimuksesta, jossa oli todettu Beringin salmesta työntyneen runsastuneen merivirran työntämää lämpimämpää vettä napajäätikön alle. Jostain syystä ei jälkimmäinen tutkimus saanut mediahuomiota, mediaepäseksikkyytensä vuoksi.

<< Mieluummin keski-ajan tai rooman kauden lämpimät kelit on tervetullutta. >>

Voisitko esittää lämpötilakäyrästä kohdat, missä tällaiset "lämpökaudet" ovat muka olleet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Climate_change#/media/File:Common_Era_Temperature.svg

Jep, eipä Maapallon keskilämpötila ole muuttunut kuin aivan aivan hiuksenhienosti 2000 vuoteen. Nyt se vasta raketoi katosta läpi ilmastonmuutoksen vuoksi.

<< Herää, jos adjusoidusta käyrästä pitää jotain esittää, se on sama kuin vetäisisit hyvin sekoitetusta korttipakasta totuus kortin. >>

Ei. Kyllä kyse on luotettavimmasta tunnetusta lämpötilamittauksesta ja lämpötilakeskiarvosta.

Nyt menee sekoiluksi nuo korttipakkavammailusi.