Perunkirjoitus,jakokirja

Anonyymi-ap

Terve. Perunkirjoitustilaisuudesta vähän kyselisin. Mitenkäs tuo kuvio menee, tehdäänkö jakokirja perunkirjoitus tilaisuudessa ja pitääkö se tehdä ennen vai jälkeen jaon? Itse Perinnönjakamisessa siis kaikki ihan selvää,mutta miten tuo homma etenee perunkirjoituksen jälkeen ? Kiitos paljon vastanneille

65

1785

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Soita lakimiehelle.

      • Anonyymi

        Aha. No totahan en varmaan tiennyt ilman sanomistakin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aha. No totahan en varmaan tiennyt ilman sanomistakin

        Siltä tuntuu kun kyselet täällä neuvoja.


    • Anonyymi

      Toivottavasti järjetön perintövero poistuu. Kannattaa jakaa mahdollisimman paljon omaisuutta etukäteen.

      • Anonyymi

        Parempi kuluttaa itse pois.


    • Anonyymi

      Jakokirja tehdään perukirjoitusten jälkeen, koska pesän varat ja velat selvitetään perukirjoituksessa samoin mahdolliset testamentit ja perilliset, jotta jakokirja ylipäätään voidaan tehdä pitää nämä asiat olla selvillä, että perinnön jakaminen olisi lailllista. Perilliset voivat keskenään sopia sitten kuka saa mitäkin mistä ja jos sopimukseen ei päästä niin ulkopuolinen pesänjakaja suorittaa jaon.

      • Anonyymi

        Perilliset on tiedossa ja testamentti löytyy kuka saa mitäkin ja kuinka paljon. Kaiketi myös kaikki kulutkin jo hoidettu. Sopimusjakona olisi tämä tarkoitus siis hoitaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perilliset on tiedossa ja testamentti löytyy kuka saa mitäkin ja kuinka paljon. Kaiketi myös kaikki kulutkin jo hoidettu. Sopimusjakona olisi tämä tarkoitus siis hoitaa

        Tehkää kirjallinen sopimus. Sopimuksen voi tehdä myös osittaisena ja jättää jotakin jakamatta. Se voi olla järkevää esimerkiksi asumistuen vuoksi, ja muutenkin. Sopimuksen voi kirjoitella itsekin, jos perittävänä on vain rahaa ja tavaroita. Riidattomuudessa ei tarvita ulkopulista jakajaa, mutta voi sen itse perinnönjakosopimuksen teettää juristillakin. Se maksaa kyllä jonnin verran. Yleensä sopimukset ovat laillisia ja päteviä kun siihen on kirjattu kaikki ja se on kaikkien ymmärtämä ja tahto. Pitää siis olla rehellinen ja tarkka. Jokaiselle kuuluu samanarvoinen osuus vaikka joku osakas olisikin kyvytön sitä itse vaatimaan.

        Tämä siis vasta perunkirjoituksen jälkeen. Joskus. Kuolinpesä voi myös myydä omaisuuttaan, rahat on helppo jakaa. Verottaja lähettää periunkirjan mukaisen perintöveroilmoituksen noin vajaan vuoden jälkeen perunkirjoituksesta.

        Omista omaisuuksista voi sopia ihan itse. Suulliset sopimukset ja sopimattomat asiat aiheuttavat riitoja ja muita ongelmia.


    • Anonyymi

      Jakokirja voidaan toki tehdä jo perunkirjoitustilaisuudessa.
      Kannattaa kuitenkin tehdä vasta myöhemmin sen jälkeen, kun viranomaiset ovat päättäneet omaisuuden arvon.
      Pakkohan jakokirjaa ei ole tehdä ensinkään, jos halutaan pitää pesä jakamattomana.

      • Anonyymi

        Okei,en oikeen nää syytä tehdä jakokirjaa vasta myöhemmin koska pesän arvo on jo tiedossa,siis pelkkää rahaa tiedossa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei,en oikeen nää syytä tehdä jakokirjaa vasta myöhemmin koska pesän arvo on jo tiedossa,siis pelkkää rahaa tiedossa

        Testamentti on ensiksikin pitänyt tiedoksiantaa kaikille osallisille ja tässä tapauksessa myös hyväksyä heti allekirjoituksin. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta vahvistumista, ellei testamenttia moitita tässä ajassa.
        Kuolinpesän pitää maksaa kaikki velat (laskut) perunkirjoituskuluja myöten ennenkuin jakoa voidaan harkita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Testamentti on ensiksikin pitänyt tiedoksiantaa kaikille osallisille ja tässä tapauksessa myös hyväksyä heti allekirjoituksin. Muussa tapauksessa pitää odottaa puoli vuotta vahvistumista, ellei testamenttia moitita tässä ajassa.
        Kuolinpesän pitää maksaa kaikki velat (laskut) perunkirjoituskuluja myöten ennenkuin jakoa voidaan harkita.

        Eli siis testamentti on tiedoksiannettu ja kaikki osakkaat on hyväksynyt sen,laskut ym hoidettu. Pankki hoitaa perunkirjoitusta tällä hetkellä, eli kaikki on aika selvää mutta tosiaan eikös tuon jakokirjan voi tehdä siinä perunkirjoituksen yhteydessä? Ja jos näin on, niin miten homma sen jälkeen etenee? (Ketjun aloittaja)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli siis testamentti on tiedoksiannettu ja kaikki osakkaat on hyväksynyt sen,laskut ym hoidettu. Pankki hoitaa perunkirjoitusta tällä hetkellä, eli kaikki on aika selvää mutta tosiaan eikös tuon jakokirjan voi tehdä siinä perunkirjoituksen yhteydessä? Ja jos näin on, niin miten homma sen jälkeen etenee? (Ketjun aloittaja)

        Eipä siinä sitten paljon mitään, kun pankin lasku menee maksuun ja osakkaat maksavat perintöveronsa. Pankki ilmeisesti teillä jakaa varat palkkiota vastaan. Muussa tapauksessa voitte jakaa joskus, kun paperiasiat ovat käsiteltynä kunnossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli siis testamentti on tiedoksiannettu ja kaikki osakkaat on hyväksynyt sen,laskut ym hoidettu. Pankki hoitaa perunkirjoitusta tällä hetkellä, eli kaikki on aika selvää mutta tosiaan eikös tuon jakokirjan voi tehdä siinä perunkirjoituksen yhteydessä? Ja jos näin on, niin miten homma sen jälkeen etenee? (Ketjun aloittaja)

        Osuuspankissa sotkivat koko homman, vaikka oli pankin juristi asiaa hoitamassa.


    • Anonyymi

      Eli ensin perunkirjoitus ja sitten jako.
      Mullakin on samanlainen tilanne. Pesässä on kolme osakasta ja testamentin mukaan koko omaisuus menee kahdelle. Tuo kolmaskin pitää kutsua perunkirjoitukseen ja hyväksyttää testamentti. En usko että tuo kolmas osakas moittii testamenttia eikä moitteille olisi edes perusteita.
      Pesässä on rahaa ja sitten on talo jonka myyminen on haasteellista. Voiko tehdä osajaon, jakaa rahat ja jättää talon yhteisomistukseen?

      • Anonyymi

        Tuleeko kolmannelle lakiosuus?
        Talosta on varmasti kuluja sekä laskut veroineen jatkuen ja jakoa ei voi suunnitella, jos kaikki kulut, velat ja laskut ovat maksettuina. Ohjeistusta on annettu myös, että jaossa pankkitili jätetään sinälleen jaon jälkeen. Tuolloin jako toimii juuri päinvastoin kuin kertomasi tapa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuleeko kolmannelle lakiosuus?
        Talosta on varmasti kuluja sekä laskut veroineen jatkuen ja jakoa ei voi suunnitella, jos kaikki kulut, velat ja laskut ovat maksettuina. Ohjeistusta on annettu myös, että jaossa pankkitili jätetään sinälleen jaon jälkeen. Tuolloin jako toimii juuri päinvastoin kuin kertomasi tapa.

        Ei tule lakiosaa vaan jako on kahteen.
        Velkaa ei ole mutta talosta on kuluja ja laskut maksetaan sitä mukaa kun niitä tulee. Pankkitilejä on kolme kahdessa pankissa. Rahaa on suurin osa, talo on vain n. 1/3 pesän varoista tai ei ehkä sitäkään. Mikä on käypä arvo sellaiselle talolle jota ei saa myytyä? Verotusarvo? Eli se minkä mukaan määräytyy kiinteistövero.
        Onnistuisikohan niin että rahat jakoon ja talosta kiinteistöyhtymä jolloin kuluista vastaisi osakkaan puoliksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tule lakiosaa vaan jako on kahteen.
        Velkaa ei ole mutta talosta on kuluja ja laskut maksetaan sitä mukaa kun niitä tulee. Pankkitilejä on kolme kahdessa pankissa. Rahaa on suurin osa, talo on vain n. 1/3 pesän varoista tai ei ehkä sitäkään. Mikä on käypä arvo sellaiselle talolle jota ei saa myytyä? Verotusarvo? Eli se minkä mukaan määräytyy kiinteistövero.
        Onnistuisikohan niin että rahat jakoon ja talosta kiinteistöyhtymä jolloin kuluista vastaisi osakkaan puoliksi?

        Siis ensin paperille kannattaa jakaa talo kiinteistöyhtymäksi ja maksut ovat osakkeiden huolena. Jokainen lainhuudattaa osuutensa, niin varat voi jakaa laillisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis ensin paperille kannattaa jakaa talo kiinteistöyhtymäksi ja maksut ovat osakkeiden huolena. Jokainen lainhuudattaa osuutensa, niin varat voi jakaa laillisesti.

        Miten olisi kiinteistö oy. Kun talo ei mene kaupaksi millään hinnalla niin annetaan yhtiön mennä konkurssiin.


    • Anonyymi

      Aloittaja voi aina ongelmissaan ottaa yhteyttä paikkakuntansa Helluntaiseurakuntaan. Sieltä löytyy aina avuliaita ja väkevässä voitelussa olevia pastoreita esim. tärkeisiin perunkirjoituksiin!
      T. Vanh. Pastori.

      • Anonyymi

        Buhaahaa olipa hauska läppä


    • Anonyymi

      Jakokirjan voi periaatteessa tehdä heti, kun perukirja on valmis (eli jo vaikka perunkirjoitustilaisuuden lopuksi), mutta jaon ja jakokirjan tekemisen voi jättää - ja usein jätetään - myöhempäänkin ajankohtaan.

      Jos on päädytty ns. sopujakoon, niin jakokirjan tekeminen onnistuu helposti vaikka jonkun perillisen toimesta, kun tiedetään kelle jaetaan ja mitä Perukirjaan merkitystä (netto-) omaisuudesta. Kun teos on valmis, kaikki osalliset ja pari todistajaa allekirjoittavat sen, jolloin jakokirjaan merkitty jakosuunnitelma tulee heti voimaan ja on toteutettavissa.

      Jakokirjasta on tietysti soveliasta ottaa kaikille osallisile kopiot, jolloin jokainen voi sillä osoittaa omistuksensa, kun varoja nostetaan pankista tai as. osake tai vaikka kiinteistö -omaisuutta tai esim. ajoneuvoja siirretään uusiin nimiin....

      Tällee noinniinku pääpiirteittäin...

      • Anonyymi

        Oho - mulla oli joku häikkä, enkä aluksi nähnyt kuin aloittajan kommentin.. ..vasta kun olin tuon em. raapustelun tehnyt, tulikin muutkin kommentit näkyviin...
        ...noh, eikai tää kaameesti sekottanu kuvioo... 😊


      • Anonyymi

        Kiitos tästä vastauksesta. Asia ymmärretty


      • Anonyymi

        Miten osakkeet ja osakerahastot merkitään jakokirjaan kun niiden arvo vaihtelee jatkuvasti? Tuleeko laittaa perukirjan mukaiset arvot vai jakohetken mukaiset arvot? Ja mikä on yleensä parempi tapa jakaa ne perillisille, siirtää suoraan osakkeina / rahastoina vai myydä pois ja jakaa rahat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten osakkeet ja osakerahastot merkitään jakokirjaan kun niiden arvo vaihtelee jatkuvasti? Tuleeko laittaa perukirjan mukaiset arvot vai jakohetken mukaiset arvot? Ja mikä on yleensä parempi tapa jakaa ne perillisille, siirtää suoraan osakkeina / rahastoina vai myydä pois ja jakaa rahat?

        Jakohetkellä olevat arvot jakokirjaan, eikä käytetä 20 vuotta vanhoja arvoja.


    • Anonyymi

      Jos yhdelle perilliselle jaetaan kiinteistö, joka sisältää lesken asumisoikeus, tuleeko jakokirjassa vähentää asumisoikeuden arvo vai merkitäänkö kiinteistön perukirjan mukainen käypä arvo?

      • Anonyymi

        Jos ei ole leski saanut osituksessa mitään edes puolikasta, niin käypä hintahan tietenkin on käytössä, jonka joku osakas on valmis "maksamaan".
        Ei osakkaan tarvitse suostua mihinkään perukirjan arvoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ei ole leski saanut osituksessa mitään edes puolikasta, niin käypä hintahan tietenkin on käytössä, jonka joku osakas on valmis "maksamaan".
        Ei osakkaan tarvitse suostua mihinkään perukirjan arvoihin.

        Höpö höpö. Käypä hinta on se hinta, jonka alueella saa laillistetun kiinteistönvälittäjän vahvistamana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Käypä hinta on se hinta, jonka alueella saa laillistetun kiinteistönvälittäjän vahvistamana.

        Mistä tuollaisen hinnan saa tietoonsa?
        Jos hintaa kysyy usealta kiinteistövälittäjältä niin jokaiselta voi saada eri hintatiedon ja erisuuruisen laskun. Heittävät hatusta (tai vaikka vitusta) jonkin hinnan ja veloittavat siitä pari sataa, ahneimmat kolmekin sataa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Käypä hinta on se hinta, jonka alueella saa laillistetun kiinteistönvälittäjän vahvistamana.

        Ai lesken hallinnassa olevan kiinteistön arvossa, heh. Eihän nyt metsällekään osakkeiden tarvitse hyväksyä metsäsuunnittelijan tai Metsänhoitoyhdistyksen laskelmia, kun ei niitä ketään pakoteta kaupoissakaan käyttämään. Maksettu hinta on se lopullinen arvo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tuollaisen hinnan saa tietoonsa?
        Jos hintaa kysyy usealta kiinteistövälittäjältä niin jokaiselta voi saada eri hintatiedon ja erisuuruisen laskun. Heittävät hatusta (tai vaikka vitusta) jonkin hinnan ja veloittavat siitä pari sataa, ahneimmat kolmekin sataa.

        Yhden välittäjän hinta-arvio riittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhden välittäjän hinta-arvio riittää.

        Kannattaa käyttää sitä, joka arvioi arvottomaksi ja ei halunnut nähdä kuolinpesän ositussopimusta lesken välillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhden välittäjän hinta-arvio riittää.

        Sen parisataa euroa voi käyttää fiksumminkin ja tehdä arvion itse. Jos kiinteistökauppa ei alueella käy ollenkaan niin voi laittaa arvoksi perukirjaan vaikka nollan tai sen arvon joka on kiinteistöverotuksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen parisataa euroa voi käyttää fiksumminkin ja tehdä arvion itse. Jos kiinteistökauppa ei alueella käy ollenkaan niin voi laittaa arvoksi perukirjaan vaikka nollan tai sen arvon joka on kiinteistöverotuksessa.

        Tärkeintähän tuossa on se että verottaja hyväksyy tuon käyvän hinnan, pankin tai kateellisten naapureiden hyväksyntää se ei tarvitse. Jos verottaja ei hyväksy niin pitää pyytää perusteluja ja kertomaan se käypä hinta jonka verottaja hyväksyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tärkeintähän tuossa on se että verottaja hyväksyy tuon käyvän hinnan, pankin tai kateellisten naapureiden hyväksyntää se ei tarvitse. Jos verottaja ei hyväksy niin pitää pyytää perusteluja ja kertomaan se käypä hinta jonka verottaja hyväksyy.

        Kyse ei ollut käyvän hinnan määrittelystä, vaan siitä, tuleeko lesken asumisoikeuden arvo vähentää perinnönjakokirjassa. Jos perillisiä on kaksi ja asunnon käypä arvo on 100 000 euroa (ilman asumisoikeuden arvon vähennystä), onko oikeudenmukaista, että perillinen A saa asunnon ja perillinen B 100 000 euroa rahana? Huomioiko verottaja asumisoikeuden arvon niin, että A maksaa vähemmän perintöveroa? Jos perintövero määräytyy pelkästään perukirjan perusteella, asumisoikeuden arvo vähennetään molempien perintöverosta, jolloin A saa lopulta vähemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen parisataa euroa voi käyttää fiksumminkin ja tehdä arvion itse. Jos kiinteistökauppa ei alueella käy ollenkaan niin voi laittaa arvoksi perukirjaan vaikka nollan tai sen arvon joka on kiinteistöverotuksessa.

        Totaalisen maallikon puhetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ollut käyvän hinnan määrittelystä, vaan siitä, tuleeko lesken asumisoikeuden arvo vähentää perinnönjakokirjassa. Jos perillisiä on kaksi ja asunnon käypä arvo on 100 000 euroa (ilman asumisoikeuden arvon vähennystä), onko oikeudenmukaista, että perillinen A saa asunnon ja perillinen B 100 000 euroa rahana? Huomioiko verottaja asumisoikeuden arvon niin, että A maksaa vähemmän perintöveroa? Jos perintövero määräytyy pelkästään perukirjan perusteella, asumisoikeuden arvo vähennetään molempien perintöverosta, jolloin A saa lopulta vähemmän.

        Kysymys olikin arvosta perinnönjaossa. Aivan eri asia kuin perukirja.
        Kukin arvottaa omalla harkinnalla.
        "perinnönjakokirjassa"


    • Anonyymi

      Pitää erottaa asumisoikeus ja hallintaoikeus toisistaan. Leskellä on oikeus pitää hallinnassaan asunto, jota hän on käyttänyt puolisonsa kanssa yhteisenä kotina. Asumisoikeus voi olla jotakin ihan muuta, kuten vaikkapa oikeus asua vuokraa vastaan eli vaikkapa vuokralla asuminen, vastikkeetta asuminen, kunnossapitoa vastaan asuminen, syytinki jne.

      Hallintaoikeuden arvo huomioidaan omaisuuden arvosta tehtävänä vähennyksenä perintöverotuksen toimittamisen yhteydessä. Arvon määrityksessä noudatetaan käyvän arvon periaatetta. Perintöveron perusteeksi pannaan se käypä arvo, mikä omaisuudella oli verovelvollisuuden alkaessa, ja käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa.

      Asunnolla tai kiinteistöllä on käypä hinta, jonka määrittää LKV. Hallintaoikeusvähennys on verottajan suuntaan kaavamainen ja riippuvainen hallinnan kestosta ja luonteesta: perinnön tai testamentin saajan saantoon kohdistuu rasite, koska hän ei voi käyttää kohdetta täysin omistajan oikeuksin. Asumisoikeus puolestaan on osapuolten keskenään sopima asia, vastikkeeton tai vastiikkeellinen, joka ei ole suoraan rasite, vaan vaikkapa irtsisanottava tai määräaikainen vuokraoikeus. Myös vuokraoikeus voidaan toki kiinteistön osalta kirjata rasitteeksi.

      • Anonyymi

        Kysymys oli hallintaoikeuden vaikutuksesta arvoon perinnönjaossa.
        Viime aikoina oli pidetty oikein uutisena,kun oli myynnissä "asunto syytingillä". Eli leskelle oli vain varattu hallintaoikeus, joka ei ole uutisen arvoinen erikoisuus. Myyminen voi olla erikoisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys oli hallintaoikeuden vaikutuksesta arvoon perinnönjaossa.
        Viime aikoina oli pidetty oikein uutisena,kun oli myynnissä "asunto syytingillä". Eli leskelle oli vain varattu hallintaoikeus, joka ei ole uutisen arvoinen erikoisuus. Myyminen voi olla erikoisuus.

        Oletko lukutaidoton, vai muutoin yksinkertainen? Jos sinulla on kysymyksiä, kysy ne, äläkä puhu asioiden vierestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko lukutaidoton, vai muutoin yksinkertainen? Jos sinulla on kysymyksiä, kysy ne, äläkä puhu asioiden vierestä.

        Et taida osata itse lukea kysymystä: tuleeko jakokirjassa vähentää asumisoikeuden arvo ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et taida osata itse lukea kysymystä: tuleeko jakokirjassa vähentää asumisoikeuden arvo ?

        Mikä on asumisoikeus? Laki ei tunne sellaista. Sinulle on vastattu jo useaan kertaan, mutta kun et ymmärrä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on asumisoikeus? Laki ei tunne sellaista. Sinulle on vastattu jo useaan kertaan, mutta kun et ymmärrä!

        Olisi se asumisoikeus myös ollut osana syytinkiä. Kuitenkin kyse oli hallintaoikeudesta laajempana oikeutena. Leski voi vaikka vuokrata asunnon.


    • Anonyymi

      Pysytään asiassa. Tarkoitin asumisoikeudella asunnon hallintaoikeutta, joka leskellä on lain mukaan. Voitteko vastata kysymykseeni?

      • Anonyymi

        Onko ositus kuolinpesän ja lesken välillä tehtynä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko ositus kuolinpesän ja lesken välillä tehtynä?

        Ei ole. Ositus ja perinnönjako tehdään samanaikaisesti.


      • Anonyymi

        2025-02-28 klo 09:24:52

        Sinulle on jo vastattu, etkö vieläkään ymmärrä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        2025-02-28 klo 09:24:52

        Sinulle on jo vastattu, etkö vieläkään ymmärrä?

        En valitettavasti täysin ymmärtänyt vastausta. Voisitko selittää yksinkertaisemmin tai antaa konkreettisen esimerkin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole. Ositus ja perinnönjako tehdään samanaikaisesti.

        Riippuu paljon kaiken arvo ja omistaja osituksen jälkeen.
        Sitten voi mahdollinen tuleva omistaja arvioida vaikka puolikkaan arvoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        2025-02-28 klo 09:24:52

        Sinulle on jo vastattu, etkö vieläkään ymmärrä?

        Eihän nyt ole vielä edes selvää, että ketkä ovat omistajat osituksen jälkeen.
        Lainauksesi kertoo aivan muusta kuin jakokirjasta sinällään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän nyt ole vielä edes selvää, että ketkä ovat omistajat osituksen jälkeen.
        Lainauksesi kertoo aivan muusta kuin jakokirjasta sinällään.

        Ositus ei ole pakollinen, sitä on vaadittava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän nyt ole vielä edes selvää, että ketkä ovat omistajat osituksen jälkeen.
        Lainauksesi kertoo aivan muusta kuin jakokirjasta sinällään.

        Kuolinpesä on omistaja, myös osituksen jälkeen. Perinnönjaon jälkeen omistus menisi osakkaalle A. Ainakin näin on tarkoitus, mutta jos menee monimutkaiseksi, se voidaan jättää jaon ulkopuolelle kunnes lesken aika jättää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän nyt ole vielä edes selvää, että ketkä ovat omistajat osituksen jälkeen.
        Lainauksesi kertoo aivan muusta kuin jakokirjasta sinällään.

        Sun päähän ei näköjään mene kuin rautakanki tai kossu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolinpesä on omistaja, myös osituksen jälkeen. Perinnönjaon jälkeen omistus menisi osakkaalle A. Ainakin näin on tarkoitus, mutta jos menee monimutkaiseksi, se voidaan jättää jaon ulkopuolelle kunnes lesken aika jättää.

        Tuskin tuossa kannattaa ositusta tehdä. Leskelle jää kuitenkin puolikas ja hallintaoikeus. Jakoa on vielä turhempaa miettiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin tuossa kannattaa ositusta tehdä. Leskelle jää kuitenkin puolikas ja hallintaoikeus. Jakoa on vielä turhempaa miettiä.

        Ei, leskelle ei jää puolikasta. Asunto on kokonaan kuolinpesän nimissä. Leskelle ainoastaan hallintaoikeus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, leskelle ei jää puolikasta. Asunto on kokonaan kuolinpesän nimissä. Leskelle ainoastaan hallintaoikeus.

        Onhan se tietenkin ositukseen asti, kun leski on vielä puolikkaalla osakkaana kuolinpesässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se tietenkin ositukseen asti, kun leski on vielä puolikkaalla osakkaana kuolinpesässä.

        Lain mukaan ositus on toimitettava vain, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Jos kukaan ei ositusta vaadi, ei sitä myöskään tarvitse toimittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lain mukaan ositus on toimitettava vain, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Jos kukaan ei ositusta vaadi, ei sitä myöskään tarvitse toimittaa.

        Ymmärtääkseni perintöä ei kuitenkaan voida jakaa ilman ositusta. Vaikka asunto jäisi kuolinpesän nimiin, ositus on kuitenkin suoritettava jos rahavarat halutaan jakaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärtääkseni perintöä ei kuitenkaan voida jakaa ilman ositusta. Vaikka asunto jäisi kuolinpesän nimiin, ositus on kuitenkin suoritettava jos rahavarat halutaan jakaa?

        Juurikin näin. Omaisuuden osituksessa vasta selbiää, mitä kuuluu jäämistöön [ja mikä kuuluu leskelle]. Sen jälkeen voidaan jäämistö jakaa.

        Jos ositus menisi riitelyksi, niin perinnönjako lykkääntyy, kunnes laionvoimainen tuomio saadaan osituksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärtääkseni perintöä ei kuitenkaan voida jakaa ilman ositusta. Vaikka asunto jäisi kuolinpesän nimiin, ositus on kuitenkin suoritettava jos rahavarat halutaan jakaa?

        Perukirja kertoo, kuka omistaa mitäkin! Perukirjasta pitää selvitä myös lesken omaisuus, omistusosuus pesässä mahdollisen avioehdon tai testamentin kautta jne. Kyllä voidaan toteuttaa myös osittainen perinnönjako.

        Perinnönjaossa voidaan jakaa vain sitä, mihin perukirja antaa mahdollisuudet. Lähtökohtana on aina se että pesä on velaton eli velat maksettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perukirja kertoo, kuka omistaa mitäkin! Perukirjasta pitää selvitä myös lesken omaisuus, omistusosuus pesässä mahdollisen avioehdon tai testamentin kautta jne. Kyllä voidaan toteuttaa myös osittainen perinnönjako.

        Perinnönjaossa voidaan jakaa vain sitä, mihin perukirja antaa mahdollisuudet. Lähtökohtana on aina se että pesä on velaton eli velat maksettu.

        Ositusta ei tarvitse tehdä, jos aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärtääkseni perintöä ei kuitenkaan voida jakaa ilman ositusta. Vaikka asunto jäisi kuolinpesän nimiin, ositus on kuitenkin suoritettava jos rahavarat halutaan jakaa?

        Mitähän tuosta sitten menee puolikkaana koko pesästä leskelle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitähän tuosta sitten menee puolikkaana koko pesästä leskelle?

        Vaikka leskellä on avio-oikeus kaikkeen, ei hän silti peri mitään. Vainajan ja lesken varat tasataan osituksessa siten, että leskelle maksetaan tasinkoa jos vainaja oli varakkaampi osapuoli. Leski voi myös luopua tasingosta. Jos leski on varakkaampi osapuoli hänellä on tasinkoprivilegi, eikä hänen tarvi maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Eli riippuu ihan tilanteesta mitä leskelle jää.


    • Anonyymi

      Esimerkiksi vainajan varat 200 000 euroa ja lesken varat 100 000 euroa. Nämä ovat yhteensä 300 000 euroa joka jaetaan puoliksi jolloin saadaan 150 000 euroa. Eli leskelle maksetaan 50 000 euroa tasinkona (mikä tässä tapauksessa on puolet asunnon arvosta).

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Anniina Valtonen tilittää - Potkut avasivat sanaisen arkun: "Ainut asia elämässä..."

      Suosikkimeteorologi ja Puoli seitsemän -ohjelmasta tuttu Anniina Valtonen elää uutta vaihetta elämässään. Ylen muutosneu
      Suomalaiset julkkikset
      87
      2799
    2. Purraa riepoteltiin kuin märkää rättiä...

      ...Purra vastaukset olivat pelkkää persujargonia, hermotkin kärähtivät hänellä pari kertaa. Arvosanaksi jäi nolla näistä
      Maailman menoa
      468
      2104
    3. Riikka Purra: Olemme epäonnistuneet

      PS-ehdokkaan taustalta paljastuu rikollis­järjestön jäsenyys ja raiskaus­tuomio Perussuomalaiset poisti Marko Kääriäise
      Maailman menoa
      175
      1861
    4. Eräälle joka luulee itsestään liikoja

      Pysy kaukana nainen. Palaa todellisuuteen.
      Ikävä
      89
      1522
    5. Seksuaalinen häirintä takseissa järkyttää - Katsoitko ohjeet tuleville taksikuskeille tv:stä?

      Seksuaaliset teot takseissa Suomessa olivat harvinaisia ennen taksialan vapauttamista vuonna 2018. Sen jälkeen Helsingin
      Maailman menoa
      126
      1515
    6. Se oli siinä Ähtärin sairaala

      Aamulla uutisissa yhdellä äänellä hävisi Ähtäri,taas kepu petti https://areena.yle.fi/podcastit/1-73786019
      Ähtäri
      45
      1408
    7. RYÖSTÖ KESKELLÄ PÄIVÄÄ

      Oliko ryöstäjä paikallisia vai muualta tulleita ?
      Pyhäjärvi
      70
      1347
    8. Vaikka pidät minua

      Herkkänä ja kilttinä niin tiedät että olen vahvaa tekoa. Vaikka mitä tapahtuisi niin yleensä selviän. Lähes aina. Nyt on
      Ikävä
      50
      1306
    9. Nainen, tilanne on nyt tämä

      että olen pyristellyt irti vahvoista tunteista sinuun, ja alku on näyttänyt hyvältä. Olisiko viikko jo taisteltu. Vielä
      Ikävä
      70
      1148
    10. Keskolle uusi K-ruokakauppa Taivalkosken keskustaan

      "Keskon tavoitteena on uuden kauppapaikan rakentaminen Taivalkosken keskustaan. Taivalkosken kunnan ja Keskon väliset ne
      Taivalkoski
      58
      1080
    Aihe