Valmistelen tässä sellaista roolipelikampanjaa ja yritän (epätoivoisesti) muodostaa jonkinlaista kokonaiskuvaa antiikin ajan ja varhaiskeskiajan "kemistien" työskentelytavoista. Olen selannut netistä yhden jos toisenkin sivun, mutta vielä puuttuu paljon olennaista tietoa.
Esimerkiksi, mitkä olivat ne tavat, joilla alkemistit valmistivat rikki-, suola- ja typpihappoa. Entäpä, miten ensimmäiset yritteliäät erottivat malmeista sen halutun mineraalin? Millaisin välinein ja laitteistoin? Ja kuinka puhtaita aineita näillä metodeilla sai?
Jos jollakulla on tietoa esimerkiksi yllä olevista asioista, kertokaa toki. Jos tiedätte linkkejä hyville sivustoille, joissa asioita selvitettäisiin, arvostaisin linkkejä. Ja tietty jos joku tietää jonkun hyvän kirjallisen lähteen, senkin saa kertoa.
Kiitos tuhannesti.
JaN
Esimerkiksi, mitkä olivat ne tavat, joilla alkemistit valmistivat rikki-, suola- ja typpihappoa. Entäpä, miten ensimmäiset yritteliäät erottivat malmeista sen halutun mineraalin? Millaisin välinein ja laitteistoin? Ja kuinka puhtaita aineita näillä metodeilla sai?
Jos jollakulla on tietoa esimerkiksi yllä olevista asioista, kertokaa toki. Jos tiedätte linkkejä hyville sivustoille, joissa asioita selvitettäisiin, arvostaisin linkkejä. Ja tietty jos joku tietää jonkun hyvän kirjallisen lähteen, senkin saa kertoa.
Kiitos tuhannesti.
JaN
Vastaukset 6
Vanhimmat
esimerkiksi seuraavasti:
Rikkihappoa saadaan, kun sulatetaan rikkiä ja
salpietaria. Imytetään kaasut veteen.
Suolahappoa saadaan, kun kaadetaan rikkihappoa
ruokasuolaan. Imeytetään kaasut veteen.
Typpihappoa saadaan, kun kaadetaan rikkihappoa
salpietariin. Kuumennetaan ja tiivistetään höyry.
Tämän verran olen itsekin saanut sittemmin selville. Mutta... Jos sekoitan nyt sitten rikkiä ja salpietaria ja sitten sulattelen sitä hiljaisella tulella ja sitten siitä nousee kaasuja, niin mitenkähän ne saan imeytettyä. Kuinka luotettavia olivat alkemistien laitteet, kuinka paljon imeytyy ihan siinä astian paineessa, varmaankin ajan kanssa...
On ihan hirveän vaikeaa saada tietoa tällaisesta. Kuvittelisi, että tästäkin olisi kirjoitettu hyvä ja yksinkertainen hakuteos...
tietoja nelijalkaisten kotieläinten avulla.
Tavallisesti noita aineita alkemistit kuumensivat
retortissa, joka on tulpattavalla aukolla varustettu
lasipolla, jonka "yläkulmasta" lähtee lasiputki
alaviistoon. Retorttia voi käyttää esimerkiksi
tislaamiseen tms. Museoissa, kuten esim Turun
Apteekkimuseossa voi sellaisia käydä ihastelemassa.
En ole mitään yhtenäistä hakuteosta nähnyt, kemian
prosessiteollisuuden oppikirjoissa aina viitataan
siihen, miten asiat on periaatteessa tehty joskus
aikaisemmin, mutta yksityskohdat usein puuttuvat
tai ovat harhaanjohtavia. Reaktioyhtälöt ovat
samat kuin nykyisissä menetelmissä tai sitten ne
täytyy itse päätellä.
Kotioloissa en suosittele kokeilemaan mitään
noista reaktioista, sillä syntyvät kaasut ovat
myrkyllisiä ja syövyttäviä. Salpietarin ja rikin
tapauksessa seos on _RÄJÄHTÄVÄ_.
Kirjoja on montakin hyvää, tosin viimevuosisadan alkupuolelta, hyvä kuitenkin että suomeksi
#Keksintöjen kirja WSOY 1908 toimittanut Wihtori Peltonen
#Kemiallisia kokeita Nuorisolle, en muista nyt muita tietoja.
#Kemiaa toisin kuin tavallisesti, joku tanskalainen kemistin kirja
on niitä vielä lisääkin, kysy jos tarviit.
Putelia ja purnukkaa kotikemistin tarpeisiin myy BEBEK Electronic kuopiossa lahdessa helsingissä.
Käyppäs GunWritersin sivuilla, jossa PT Kekkonen, (nyttemmin vainaa), kervoo vaikka Salpietarin valmistuksesta:
http://guns.connect.fi/gow/kysvast35.html
aihe:
Salpietarin valmistus ennen ja nyt
Mistä tehdään kaliumnitraattia (KNO3)?
Kyllä Pete tiesi.
Keskiajalla vasta arabit löysi noi hapot.
erik Jabr bin Hayyan keksi suola- ja typpihapon n. 800 jKr sekä tislauksen, kiteytymisen jne kemian systemaattisina menetelminä.
Esim. rikkihapon keksi arabi 800-luvulla..
http://en.wikipedia.org/wiki/Sulphuric_acid
..kuumentamalla,kuivatislaamalla rauta- ja kuparisulfaattia.
Kun joskus 1100-luvun paikkeilla kristityt otti
sivistyneemmin kontaktia muslimeihin niin sen jälkeen muslimeilta opittiin happojen valmistusta euroopassakin.