Artemis - lennon säteilymittaukset

2924? Tulee pitkä odotus.

Artemis I säteilymittaukset ovat näköjään avointa dataa eli kuka tahansa pääsee tuon julkaisun kokonaisuudessaan lukemaan. Löytyy siis tästä:

https://www.nature.com/articles/s41586-024-07927-7

Voyager 1 -avaruusluotain on miehittämätön aurinkokunnan ulkoplaneettoja ja tähtienvälistä avaruutta tutkimaan 5. syyskuuta 1977 lähetetty luotain, joka on vielä tällä hetkellä (2023) toimintakuntoinen ja toiminee neljännenkin vuosikymmenensä loppuun. Se on Maasta kauimpana sijaitseva ihmisen tekemä laite. Voyager 1 on ohittanut Aurinkokunnan ulkoisimman vaikutusalueen (katso heliosfääri), eli se on saavuttanut tähtienvälisen avaruuden. Voyager-avaruusohjelman toinen avaruusluotain oli Voyager 1:n kanssa identtinen Voyager 2.

Voyager 1Alkuperäinen nimiMariner 11
Voyager 1-avaruusluotainOrganisaatioNASA / JPLValmistajaJet Propulsion LaboratoryTehtävätyyppiPlaneettatutkimusOhilennotJupiter (5. maaliskuuta 1979), Saturnus (12. marraskuuta 1980)Laukaisu5. syyskuuta 1977
Cape Canaveral AFS LC-41LaukaisualusTitan III E CentaurKohteessaTähtienvälinen avaruusMassa721,9 kgTeho420 WAiheesta muuallaVirallinen sivustoCOSPAR ID:1977-084AVoyagerin kaaviokuva

21 miljardin kilometrin etäisyydellä (141 AU) Auringosta Voyager 1 on saavuttanut hidastuneen aurinkotuulen alueen eli heliovaipan, mikä on terminaatiošokin jälkeinen Aurinkokunnan alue joka merkitsee siirtymää Aurinkokunnasta tähtienväliseen avaruuteen. Tältä etäisyydeltä Voyager 1:n radiosignaalilta kestää yli 22 tuntia saapua Jet Propulsion Laboratoryn ohjauskeskukseen. Luotain on hyperbolisella radalla ja on saavuttanut pakonopeuden, mikä merkitsee sitä, että luotain ei enää palaa Aurinkokuntaan. Aivan kuin Pioneer 10, käytöstä poistettu Pioneer 11 ja sisarluotain Voyager 2, Voyager 1:stä on tulossa tähtienvälinen luotain.

Voyager 1:n tehtävänä oli Jupiterin ja Saturnuksen sekä niiden kuiden ja rengasjärjestelmien tutkiminen, nykyinen tehtävä on heliopaussin havaitseminen ja aurinkotuulen sekä tähtienvälisen aineen hiukkasmittaus.

Kummassakin Voyager-luotaimessa on voimanlähteenä kolme radioisotoopin hajoamisen tuottamasta lämpösäteilystä virtaa tuottavaa generaattoria (ns. RTG-generaattori), jotka ovat suuresti ylittäneet lasketun käyttöikänsä ja niiden oletettiin tuottavan riittävästi virtaa Maan kanssa viestivää radiolähetintä varten noin vuoteen 2020 asti.

Voyager 1:ssä on mukana tähtitieteilijä Carl Saganin kokoamat kultaiset levyt (muun muassa Chuck Berryn esittämä rock ’n’ roll -kappale Johnny B. Goode) ja vinyylilevysoitin.[1] Levyissä on suorat koordinaatit luoksemme Maa-planeetalle, kaiverrukset mies- ja naishahmoista sekä valokuvia, musiikkikappaleita ja äänitervehdyksiä Maan eri kielillä. Tallennettuna on myös luonnonääniä, kuten ukkosta, tuulta ja sadetta. Niissä on myös levytettynä Igor Stravinskyn Kevätuhri, Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterin tervehdys ja Blind Willie Johnsonin Dark Was the Night -gospel-blueskappale. Mukana on myös eri kansojen ja heimojen musiikkia, kuten navajonkielistä laulua, intialainen raga ja Salomonsaarten panhuilunsoittoa, sekä äänitykset 55 eri kielellä, joissa tervehditään mahdollisia älyllisiä yhdyskuntia.[2]

Luotain on ottanut Pale Blue Dot -nimellä tunnetun kuvan Maasta.[3]

"); background-color: var(--color-base,#202122);">Sisällys"); background-color: var(--color-base,#202122);">

"); background-color: var(--color-subtle,#54595d); transform: scaleY(-1); margin-right: 6px; max-height: 32px;">Lentosuunnitelma ja laukaisumuokkaa

Voyagerien reitit.

Säteilypaneelit apuun, sähköä säteilystä.

Avaruuslennoilla Auringon säteilyä suurempi vaara ja ongelma on ulkoavaruudesta saapuva kosminen säteily, jolta on vaikeampi suojautua. Niinpä esim. Marsiin suuntautuva lento pitäisi ajoittaa Auringon säteilymaksimiin, jolloin kosmista säteilyä on vähemmän, ja koko reissu saisi kestää korkeintaan 4 vuotta.

Kiinalaiset mittasivat säteilyn voimakkuutta Chang'E laskeutujalla Kuun pinnalla 11.01.2019-03.02.2019 Auringon ollessa aktiivisuudeltaan hiljaisessa vaiheessa.

First measurements of the radiation dose on the lunar surface
https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.aaz1334

Tuolloin tulokset olivat suuruusluokkaa 0.013 mGy/h josta noin 0.003 mGy/h on neutraaleista hiukkasista peräisin. Eli jos oletetaan että säteilylle Q olisi ollut keskimäärin 2 niin tuosta olisi tullut ekvivalenttia biologista annosta noin 0.026mSv/h. Vuorokaudessa siis luokkaa 0.6 mSv ja vuoden keskimääräinen Suomessa saatu taustasäteilyannos tulisi täyteen 10 vuorokaudessa.