Pronssin valmistaminen

Kiitoksia vastauksesta!
Viestin laitoin tänne lähinnä sen takia etten ainakaan löytänyt metallurgialle omaa palstaa, ja ajattelin että tämän palstan aihe olisi lähimpänä viestiäni.

Juup, kyllä teräksen pitisi kestää, siitä on vaan hankalampi minkäänlaista muottia, kun en kädentaidoltani varsinkaan mikään seppä ole...

SuuMessingillä kirjoitti:

Kiitoksia vastauksesta!
Viestin laitoin tänne lähinnä sen takia etten ainakaan löytänyt metallurgialle omaa palstaa, ja ajattelin että tämän palstan aihe olisi lähimpänä viestiäni.

Juup, kyllä teräksen pitisi kestää, siitä on vaan hankalampi minkäänlaista muottia, kun en kädentaidoltani varsinkaan mikään seppä ole...

Lue lisää

Meni vähän asian vierestä tuo teräksen tyrkyttäminen. Kysyit muottimateriaalia ja minä ajattelin terästä lähinnä sulatuspadan materiaaliksi.

Valuhiekkaahan sitä on historiallisesti valutöissä muottimateriaalina käytetty, ainakin noita kormeammissa lämpötiloissa sulavia lejeerinkejä käsiteltäessä. Hiekan seassa jotain sideainetta niin että muotti pysyy muodossaan.

Ostin joskus vanhojen kirjojen myynnistä kirjan Paavo Pero: "Mekaninen teknologia" v:lta 1912. Siellä mainittiin valuhiekan sekaan käytettävistä aineista mm. hevosen lanta! Sopinee olettaa, että nykyiset valurit käyttävät hieman ajanmukaisempia aineita - hevosen lantaa kun taitaa olla vaikeampi saada nykyisin...

SuuMessingillä kirjoitti:

Kiitoksia vastauksesta!
Viestin laitoin tänne lähinnä sen takia etten ainakaan löytänyt metallurgialle omaa palstaa, ja ajattelin että tämän palstan aihe olisi lähimpänä viestiäni.

Juup, kyllä teräksen pitisi kestää, siitä on vaan hankalampi minkäänlaista muottia, kun en kädentaidoltani varsinkaan mikään seppä ole...

Lue lisää

Olen ammatti valuri ja tiedän mistä saat apuja niin metalliseoksiin, muotti aineisiin kuin kuumennusmenetelmiin.

Itse olen kirjastosta hakenut kaukolainana kirjan nimeltä: Valajan Kirja, Fettweiss ja Frede, aika vanha mutta täydellisin teos mitä olen ikinä käsiini saanut.
Siinä on kaikki mitä valurin tulee tietää ja vieläkin enemmän.
Kellopronssi on 80% kuparia ja 20% tinaa, tämä seos on ainoa joka "SOI" (kauniisti).
Muottiaineena käytän ns. Rasvahiekkaa jota saa firmasta nimeltä LUX, Firma toimii vantaan teollisuusalueella. Tuote on pakattu 50 kilon säkkeihin ja maksaa 1 euron per kilo.
Samaa ainetta saa kylläkin 6 euron kilohintaan myös hyvinvarustetuista askarteluväline liikkeistä.
Sulatusahjona olen käyttänyt Öljypoltinta ja tulitiilillä muurattua ympyränmuotoista uunia, jossa öljypolttimen lieska poistuu alapuolelta ylöspäin kierteisesti, (siis kiertää sulatusupokkaan)ja siten kuumentaa upokasta tasaisesti joka puolelta.

Minä olen sulatellut ensin kuparin, ja sitten vasta heittänyt tinat perään, koska Kuparin ja tinan sulamispisteet on niin kaukana toisistaan jotta jos tinat heittää ensin sulamaan ja kuparit vasta sitten, niin suurin osa tinoista ehtii HÖYRYSTYÄ taivaalle, ennenkuin seos on valmis valettavaksi, viimeisenä heitän sekaan pienen kappaleen Fosforia, jotta saan kuonat pois sulan pinnalta.

Kuparia saa romukaupoista, tinaa saa rautakaupoista, tankotinana, maksaa n. 34 euroa kilo, mutta jos tarvii sitä paljon niinkuin minä, niin sitä saa firmasta nimeltä ALGOL, hintaan 12 euroo/kilo tosin pienin myyntierä on 25 kilon harkko.

Sulatusupokkaana olen käyttänyt Piikarbidi upokasta ja myös Grafiitti upokas käy, niitä myy firma nimeltä Valitec, hinnat on jotain 2 dl muki hintaan 25 euroa, ja 1 litran muki 40 euroa, (nää aika vanhoja hintoja)

että silleen, suomessa järjestetään Pronssinvalu kursseja täällä Joensuun lähikunnissa, sieltä minäkin oppini hain.

Onnistumisiin

Vaskitsa kirjoitti:

Meni vähän asian vierestä tuo teräksen tyrkyttäminen. Kysyit muottimateriaalia ja minä ajattelin terästä lähinnä sulatuspadan materiaaliksi.

Valuhiekkaahan sitä on historiallisesti valutöissä muottimateriaalina käytetty, ainakin noita kormeammissa lämpötiloissa sulavia lejeerinkejä käsiteltäessä. Hiekan seassa jotain sideainetta niin että muotti pysyy muodossaan.

Ostin joskus vanhojen kirjojen myynnistä kirjan Paavo Pero: "Mekaninen teknologia" v:lta 1912. Siellä mainittiin valuhiekan sekaan käytettävistä aineista mm. hevosen lanta! Sopinee olettaa, että nykyiset valurit käyttävät hieman ajanmukaisempia aineita - hevosen lantaa kun taitaa olla vaikeampi saada nykyisin...

Lue lisää

Niistä side aineista, ruisjauho velli, piimä, vesilasi, jne jne

Mutta helpointa on käyttää suoraan ns. Rasvahiekkaa, tuontitavaraa jostain saksasta, tuotetta myy Lux oy.
Se on valmista ainetta, ota sitä kourallinen ja purista, kun avaat kourasi niin havaitset että kuinka tarkkaan se hiekka jäljentää kätesi sormenjäljetkin.
Parempaa muottiainetta harrastaja ei voi löytää.
Minä pakkaan rasvahiekan puukehyksiin ja painan malliesineen (mallineen) siihen noin puoleenväliin, se kappale on ensin penslattava jossain pölyssä (talkissa, talkkia saa apoteekeista) jotta rasvahiekka ei tartu mallineen pintaan, jakopinta pitää määritellä sellaiseen kohtaan että mallikappale irtoaa muotista suuremmin muottia lohkomatta.
jaa lisää kerron jos joku kysyy.

onnistumisiin

Kellovaluri kirjoitti:

Olen ammatti valuri ja tiedän mistä saat apuja niin metalliseoksiin, muotti aineisiin kuin kuumennusmenetelmiin.

Itse olen kirjastosta hakenut kaukolainana kirjan nimeltä: Valajan Kirja, Fettweiss ja Frede, aika vanha mutta täydellisin teos mitä olen ikinä käsiini saanut.
Siinä on kaikki mitä valurin tulee tietää ja vieläkin enemmän.
Kellopronssi on 80% kuparia ja 20% tinaa, tämä seos on ainoa joka "SOI" (kauniisti).
Muottiaineena käytän ns. Rasvahiekkaa jota saa firmasta nimeltä LUX, Firma toimii vantaan teollisuusalueella. Tuote on pakattu 50 kilon säkkeihin ja maksaa 1 euron per kilo.
Samaa ainetta saa kylläkin 6 euron kilohintaan myös hyvinvarustetuista askarteluväline liikkeistä.
Sulatusahjona olen käyttänyt Öljypoltinta ja tulitiilillä muurattua ympyränmuotoista uunia, jossa öljypolttimen lieska poistuu alapuolelta ylöspäin kierteisesti, (siis kiertää sulatusupokkaan)ja siten kuumentaa upokasta tasaisesti joka puolelta.

Minä olen sulatellut ensin kuparin, ja sitten vasta heittänyt tinat perään, koska Kuparin ja tinan sulamispisteet on niin kaukana toisistaan jotta jos tinat heittää ensin sulamaan ja kuparit vasta sitten, niin suurin osa tinoista ehtii HÖYRYSTYÄ taivaalle, ennenkuin seos on valmis valettavaksi, viimeisenä heitän sekaan pienen kappaleen Fosforia, jotta saan kuonat pois sulan pinnalta.

Kuparia saa romukaupoista, tinaa saa rautakaupoista, tankotinana, maksaa n. 34 euroa kilo, mutta jos tarvii sitä paljon niinkuin minä, niin sitä saa firmasta nimeltä ALGOL, hintaan 12 euroo/kilo tosin pienin myyntierä on 25 kilon harkko.

Sulatusupokkaana olen käyttänyt Piikarbidi upokasta ja myös Grafiitti upokas käy, niitä myy firma nimeltä Valitec, hinnat on jotain 2 dl muki hintaan 25 euroa, ja 1 litran muki 40 euroa, (nää aika vanhoja hintoja)

että silleen, suomessa järjestetään Pronssinvalu kursseja täällä Joensuun lähikunnissa, sieltä minäkin oppini hain.

Onnistumisiin

Lue lisää

tosiaankin höyrystyy taivaan tuuliin, jos kuumaan
kupariin heittelee. Paljon parempi sulatella
pikkuhiljaa lämmittäen tinan sulamispisteestä
aloittaen. Kyllä kupari liukenee ihan 230 C
lämpöiseen tinaan. Sulamispiste tietysti kohoaa,
kun kuparin määrä kasvaa.

kellovaluri kirjoitti:

Niistä side aineista, ruisjauho velli, piimä, vesilasi, jne jne

Mutta helpointa on käyttää suoraan ns. Rasvahiekkaa, tuontitavaraa jostain saksasta, tuotetta myy Lux oy.
Se on valmista ainetta, ota sitä kourallinen ja purista, kun avaat kourasi niin havaitset että kuinka tarkkaan se hiekka jäljentää kätesi sormenjäljetkin.
Parempaa muottiainetta harrastaja ei voi löytää.
Minä pakkaan rasvahiekan puukehyksiin ja painan malliesineen (mallineen) siihen noin puoleenväliin, se kappale on ensin penslattava jossain pölyssä (talkissa, talkkia saa apoteekeista) jotta rasvahiekka ei tartu mallineen pintaan, jakopinta pitää määritellä sellaiseen kohtaan että mallikappale irtoaa muotista suuremmin muottia lohkomatta.
jaa lisää kerron jos joku kysyy.

onnistumisiin

Lue lisää

Missä tuo lux oy sijaitsee? puhelin nro olisi myös hyvä.

Tarkoitus olisi myös rakennella "uuni" lähinnä alumiinin sulattamiseen...

olen selvitellyt rakenteita muutamasta jenkki prujusta mutta ameriikan maan kauppanimisiä tykötarpeita ei oikeen suomen maasta löydy, ja jos löytyy niin otan mieluusti informaatiota vastaan.

eli myös sulatus uunin valmistamiseen materiaali vinkkejä kaivataan...

Ajattelin käyttää nestekaasu poltinta sulatukseen, kun en oikein tiedä onko kukaan harrastelija tehnyt kunnolla toimivaa sähkövastus uunia tai induktioon perustuvaa sulatusuunia.

t. Värkkääjä

Värkkääjä kirjoitti:

Missä tuo lux oy sijaitsee? puhelin nro olisi myös hyvä.

Tarkoitus olisi myös rakennella "uuni" lähinnä alumiinin sulattamiseen...

olen selvitellyt rakenteita muutamasta jenkki prujusta mutta ameriikan maan kauppanimisiä tykötarpeita ei oikeen suomen maasta löydy, ja jos löytyy niin otan mieluusti informaatiota vastaan.

eli myös sulatus uunin valmistamiseen materiaali vinkkejä kaivataan...

Ajattelin käyttää nestekaasu poltinta sulatukseen, kun en oikein tiedä onko kukaan harrastelija tehnyt kunnolla toimivaa sähkövastus uunia tai induktioon perustuvaa sulatusuunia.

t. Värkkääjä

Lue lisää

1.lokakuuta 2005

värkkääjälle

Oy LUX Ab:n yhteystiedot löytyy:

http://www.lux.fi/yhteys.html

##
käytä öljypoltinta jos sulla on vähintään 10 neliön takapiha, öljypolttimen letkut vaan suoraan johonkin polttoöljy kanisteriin,osta tulitiiliä joista kokoat kuin legopalikoista semmoisen neliskanttisen "laatikon" jossa seinät on aseteltu syrjällään olevista tulitiilistä hiekka-alustalle, öljypolttimen sähköliitännän laitat töpselin johdolla, ja tulet voit raapaista tuonne "ahjoon" vaikka öljyisellä palavalla rätillä, kun ensin käynnistät öljypolttimen.
(siinä polttimessa ei tarvi välttämättä olla sitä sytytys muuntaja elektroniikka yksikköäkään, ompahan yksinkertaisempaa käyttää, siis kytket vaan puhallin moottorin ja magneettiventtiilin johdot suoraan sokeripalan avulla stöpselijohtoon.)

Se ahjo voisi olla juuri ja juuri sen kokoinen kuin mikä on sinun sulatusupokkaasi koko. (itse käytän aukileikatun jääkaappikompuran ala-osaa johon hitsasin noin 50 millisen rautavesijohto putken (1.5 metrisen) varreksi,varsi on paras hitsata heti upokkaan yläreunaan, että upokkaan painopiste pysyisi täytenäkin alhaalla)



Paras löytämäni jenkki linkki alumiinivalu hommista on:

http://www.backyardmetalcasting.com/

että silleen t: kellovaluri

kellovaluri kirjoitti:

1.lokakuuta 2005

värkkääjälle

Oy LUX Ab:n yhteystiedot löytyy:

http://www.lux.fi/yhteys.html

##
käytä öljypoltinta jos sulla on vähintään 10 neliön takapiha, öljypolttimen letkut vaan suoraan johonkin polttoöljy kanisteriin,osta tulitiiliä joista kokoat kuin legopalikoista semmoisen neliskanttisen "laatikon" jossa seinät on aseteltu syrjällään olevista tulitiilistä hiekka-alustalle, öljypolttimen sähköliitännän laitat töpselin johdolla, ja tulet voit raapaista tuonne "ahjoon" vaikka öljyisellä palavalla rätillä, kun ensin käynnistät öljypolttimen.
(siinä polttimessa ei tarvi välttämättä olla sitä sytytys muuntaja elektroniikka yksikköäkään, ompahan yksinkertaisempaa käyttää, siis kytket vaan puhallin moottorin ja magneettiventtiilin johdot suoraan sokeripalan avulla stöpselijohtoon.)

Se ahjo voisi olla juuri ja juuri sen kokoinen kuin mikä on sinun sulatusupokkaasi koko. (itse käytän aukileikatun jääkaappikompuran ala-osaa johon hitsasin noin 50 millisen rautavesijohto putken (1.5 metrisen) varreksi,varsi on paras hitsata heti upokkaan yläreunaan, että upokkaan painopiste pysyisi täytenäkin alhaalla)



Paras löytämäni jenkki linkki alumiinivalu hommista on:

http://www.backyardmetalcasting.com/

että silleen t: kellovaluri

Lue lisää

Kiitoksia....juuh tuttu saitti kaikkea ne ameriikassa keksii :)

Kiitos vastauksesta!
Juuri tätä mietinkin välillä kumpi lisätään kumpaan.

SuuMessingillä kirjoitti:

Kiitos vastauksesta!
Juuri tätä mietinkin välillä kumpi lisätään kumpaan.

vielä boorihappoa tai natriumboraattia, että kuona on siistiä. Natriumboraatti eli booraksi on kuulemma halvempaa. Muuten, luin eräästä tähtinikkarin kirjasta, jossa hän aikoi valaa kaukoputkensa jalustan messingistä. Hän päätti sulattaa kuparin ja heittää sinkin sulaan kupariin. Oli komea selostus siitä, kuinka sinkki höyrystyy taivaalle. Tai sitten selostus siitä, kuinka sinkki komeasti höyrystyy taivaalle.