Tiede ei tiedä kaikkea, oikeastaan ei tiedä mitään.

Olet täysin väärässä.
Varma Tieto

Et usko luomiskertokmukseen... Elät siinä todellisuudessa!
Mikä mättää?
Vaivaasi ei ole keksitty muuta kuin suljettu osasto!

Anonyymi kirjoitti:

Olet täysin väärässä.
Varma Tieto

Etkö osaa perustella väitettäsi ilman konetta? Vai kertoiko konekin, että sinä olet väärässä ja sinun piti vain hädässä kirjoittaa tämä?

Hän on aivan oikeassa. Tiede tuottaa parasta sen hetkistä tietoa havainnoilla ja ovat lähimpänä todellisuutta. Uskonnot eivät tuota mitään.

Eikö sinun pitänyt olla ateisti? Vai unohditko taas mikä olet?

Valitettavasti tiede ei vielä tiedä , miten elämä on saanut alkunsa, täällä maapallolla. Moni väittää tietävänsä, mutta ei pysty sitä selostamaan. eikä todistamaan tieteen omin keinoinkaan. Täällä me kuitenkin väittelemme siitä, onko tiedeuskonto parempi, kuin Jumalauskonto. Tosin kristityillä on henkilökohtaisia kokemuksia, suhteestaan Jumalaan, jotka Raamatun sanoma vahvistaa. Joten Jumalan olemassa olo on kristityille todellisuutta. Hän on näkymätön Henki, mutta Hänen vaikutuksensa on erehtymättömästi havaittavissa, joka päiväisessä elämässäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö osaa perustella väitettäsi ilman konetta? Vai kertoiko konekin, että sinä olet väärässä ja sinun piti vain hädässä kirjoittaa tämä?

Hän on aivan oikeassa. Tiede tuottaa parasta sen hetkistä tietoa havainnoilla ja ovat lähimpänä todellisuutta. Uskonnot eivät tuota mitään.

Eikö sinun pitänyt olla ateisti? Vai unohditko taas mikä olet?

Lue lisää

En tiedä olenko ateisti vai en. Saatte päättää. Tyydyn siihen.
Varma Tieto

Anonyymi kirjoitti:

Etkö osaa perustella väitettäsi ilman konetta? Vai kertoiko konekin, että sinä olet väärässä ja sinun piti vain hädässä kirjoittaa tämä?

Hän on aivan oikeassa. Tiede tuottaa parasta sen hetkistä tietoa havainnoilla ja ovat lähimpänä todellisuutta. Uskonnot eivät tuota mitään.

Eikö sinun pitänyt olla ateisti? Vai unohditko taas mikä olet?

Lue lisää

Minä (Varma Tieto yhteistyössä Copilotin kanssa aloitti tämän ketjun.) Kirjoitin tuon "Olet väärässä" koska uskonnollinen mielipide on uskonnollinen totuus josta tiede (luonnontiede) ei ole kiinnostunut. Filosofeja sekä myös psykologeja uskonnollisuus kiinnostaa.
Varma Tieto

Raamatunkirjoittajat saivat luomisesta tiedon Jumalalta, he eivät voineet siitä kirjoittaa muuten.
Tiede on todistanut monet Raamatun jakeet paikkansapitäväksi, mutta vasta 5000v myöhemmin!

Anonyymi kirjoitti:

Raamatunkirjoittajat saivat luomisesta tiedon Jumalalta, he eivät voineet siitä kirjoittaa muuten.
Tiede on todistanut monet Raamatun jakeet paikkansapitäväksi, mutta vasta 5000v myöhemmin!

Lue lisää

"Tiede on todistanut monet Raamatun jakeet paikkansapitäväksi, mutta vasta 5000v myöhemmin!"

Kerro paras tällaisesta todistuksesta. Minkä raamatun jakeen on tiede todistanut paikkaansapitäväksi ?

"Esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksen johtopäätökset ovat täysin rationaalisia ja omana aikanaan olivat parasta mahdollista tietoa Babyloniassa."

Luomiskertomus on kansansatu. Se ei sisällä käytännössä juuri mitään älyllisesti perusteltua analyysiä. Jo muinaiset babylonialaiset tiesivät maailmasta paljon enemmän kuin jokin Raamatun luomiskertomus.

Anonyymi kirjoitti:

"Esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksen johtopäätökset ovat täysin rationaalisia ja omana aikanaan olivat parasta mahdollista tietoa Babyloniassa."

Luomiskertomus on kansansatu. Se ei sisällä käytännössä juuri mitään älyllisesti perusteltua analyysiä. Jo muinaiset babylonialaiset tiesivät maailmasta paljon enemmän kuin jokin Raamatun luomiskertomus.

Lue lisää

"Luomiskertomus on kansansatu."

Höpsistä, se perustui babylonialaiseen ja egyptiläiseen maailmankuvaan, jotka olivat aikanaan parasta mahdollista tietoa. Väitteesi on yhtä idioottimainen kuin sanoisit, että 1900-luvun alun johtavan tähtitieteilijän Henry Norris Russellin päätelmät (siitä, että aurinko ja tähdet koostuivat samoista alkuaineista kuin maapallo) olivat kansansatua. Toki Russell oli väärässä ja Cecilia Payne-Gaposchkin muutti koko astronomian paradigmaa, mutta tämä tapaus on mainio esimerkki siitä, kuinka tiede oli täysin väärässä vielä sata vuotta sitten ja väärässä oloa puolustettiin uskonnon tavoin sillä, että oikeassa olevaa halvennettiin sillä, että hän on nainen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cecilia_Payne-Gaposchkin

"Se ei sisällä käytännössä juuri mitään älyllisesti perusteltua analyysiä."

Jos sinä olisit elänyt syntymästä saakka yksin ilman mitään länsimaista peruskoulutusta niin et tietäisi edes sen vertaa, kuin luomiskertomuksen kirjoittajat tiesivät. Ilman koulutusta pitäisit maata litteänä, sinistä päivänvaloa keltaisesta auringosta erillisenä jne.

"Jo muinaiset babylonialaiset tiesivät maailmasta paljon enemmän kuin jokin Raamatun luomiskertomus."

Niin no, Raamatun luomiskertomushan heijastelee juuri babylonialaista maailmankuvaa. Toki se kirjoitusaikanaan oli jo aikansa elänyttä, 1000-2000 vuotta parhaasta (kreikkalaisesta) tiedosta jäljessä.

"Tiede ei ole mikään prosessi eikä tiede välttämättä tuota parasta mahdollista tietoa."

Tieteen ytimessä on nimen omaan tieteen menetelmä. Koska uusia havaintoja tulee, niin tiede on iteratiivinen prosessi, jossa uutta tietoa verrataan tehtyihin johtopäätöksiin ja niitä tarvittaessa korjataan.

Jos tiede ei tuota parhaita johtopäätöksiä, niin mikä sitten?

"Tiede on rationaalista ajattelua, jossa havainnoista tehdään rationaalisen päättelyn avulla johtopäätöksiä..."

Tiede on myös tuota, mutta kaikki havainnoista tehdyt rationaaliset johtopäätökset eivät ole tiedettä.

"Esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksen johtopäätökset ovat täysin rationaalisia ja omana aikanaan olivat parasta mahdollista tietoa Babyloniassa."

Luomiskertomus on myytti eikä mikään johtopäätös. Näkymättömän taikurin tekemät taikatemput eivät ole koskaan mikään rationaalinen johtopäätös. Luomiskertomus on ennemminkin villi arvaus.

"Siinä (tieteessä) kyseenalaistetaan aina omien johtopäätösten järkevyys eikä keskitytä niiden puolusteluun. "

No tämä on asian ytimessä! Tieteessä parasta on se, kun on huomattu, että ollaankin oltu väärässä. Tulos joka vain vanhat käsitykset on vähän "tylsä".

Anonyymi kirjoitti:

"Tiede on todistanut monet Raamatun jakeet paikkansapitäväksi, mutta vasta 5000v myöhemmin!"

Kerro paras tällaisesta todistuksesta. Minkä raamatun jakeen on tiede todistanut paikkaansapitäväksi ?

Lue lisää

Löytyy monia lukemaan!

Anonyymi kirjoitti:

"Esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksen johtopäätökset ovat täysin rationaalisia ja omana aikanaan olivat parasta mahdollista tietoa Babyloniassa."

Luomiskertomus on kansansatu. Se ei sisällä käytännössä juuri mitään älyllisesti perusteltua analyysiä. Jo muinaiset babylonialaiset tiesivät maailmasta paljon enemmän kuin jokin Raamatun luomiskertomus.

Lue lisää

Olitko paikalla?

Anonyymi kirjoitti:

"Tiede ei ole mikään prosessi eikä tiede välttämättä tuota parasta mahdollista tietoa."

Tieteen ytimessä on nimen omaan tieteen menetelmä. Koska uusia havaintoja tulee, niin tiede on iteratiivinen prosessi, jossa uutta tietoa verrataan tehtyihin johtopäätöksiin ja niitä tarvittaessa korjataan.

Jos tiede ei tuota parhaita johtopäätöksiä, niin mikä sitten?

"Tiede on rationaalista ajattelua, jossa havainnoista tehdään rationaalisen päättelyn avulla johtopäätöksiä..."

Tiede on myös tuota, mutta kaikki havainnoista tehdyt rationaaliset johtopäätökset eivät ole tiedettä.

"Esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksen johtopäätökset ovat täysin rationaalisia ja omana aikanaan olivat parasta mahdollista tietoa Babyloniassa."

Luomiskertomus on myytti eikä mikään johtopäätös. Näkymättömän taikurin tekemät taikatemput eivät ole koskaan mikään rationaalinen johtopäätös. Luomiskertomus on ennemminkin villi arvaus.

"Siinä (tieteessä) kyseenalaistetaan aina omien johtopäätösten järkevyys eikä keskitytä niiden puolusteluun. "

No tämä on asian ytimessä! Tieteessä parasta on se, kun on huomattu, että ollaankin oltu väärässä. Tulos joka vain vanhat käsitykset on vähän "tylsä".

Lue lisää

"Tieteen ytimessä on nimen omaan tieteen menetelmä."

Käsienheiluttelua.

"Koska uusia havaintoja tulee, niin tiede on iteratiivinen prosessi..."

Mitä prosessia Kopernikus, Galilei, Newton tai Einstein noudatti? Niinpä, ei mitään prosessia vaan kyseessä oli rationaalinen, dogmeista vapaa ja radikaali päättely.

"...jossa uutta tietoa verrataan tehtyihin johtopäätöksiin ja niitä tarvittaessa korjataan."

Toki näin, mutta tällä byrokraattisella prosessilla jopa luonnontieteet latistuvat pelkäksi byrokraattiseksi paskan suoltamiseksi.

"...mutta kaikki havainnoista tehdyt rationaaliset johtopäätökset eivät ole tiedettä."

Avaatko, mikseivät ole?

"Luomiskertomus on myytti eikä mikään johtopäätös."

Totta kai luomiskertomus on johtopäätös tuhansien vuosien takaa.

"Näkymättömän taikurin tekemät taikatemput eivät ole koskaan mikään rationaalinen johtopäätös."

Näkymätön taikuri on yhtä näkymätön kuin esimerkiksi gravitaatio.

"Tieteessä parasta on se, kun on huomattu, että ollaankin oltu väärässä."

Mutta kun tieteessä ei ole sisäistä mekanismia, joka päätyy tähän.

Anonyymi kirjoitti:

Löytyy monia lukemaan!

Luen heti kun kerrot mistä tämän asian voi lukea!

Vai laitetaanko tämäkin listaan asioista joista olet valehdellut. Jeesus kiittää mitä pidemmäksi valelista kasvaa! 🙏

Iloinen_ateisti kirjoitti:

"Tieteen ytimessä on nimen omaan tieteen menetelmä."

Käsienheiluttelua.

"Koska uusia havaintoja tulee, niin tiede on iteratiivinen prosessi..."

Mitä prosessia Kopernikus, Galilei, Newton tai Einstein noudatti? Niinpä, ei mitään prosessia vaan kyseessä oli rationaalinen, dogmeista vapaa ja radikaali päättely.

"...jossa uutta tietoa verrataan tehtyihin johtopäätöksiin ja niitä tarvittaessa korjataan."

Toki näin, mutta tällä byrokraattisella prosessilla jopa luonnontieteet latistuvat pelkäksi byrokraattiseksi paskan suoltamiseksi.

"...mutta kaikki havainnoista tehdyt rationaaliset johtopäätökset eivät ole tiedettä."

Avaatko, mikseivät ole?

"Luomiskertomus on myytti eikä mikään johtopäätös."

Totta kai luomiskertomus on johtopäätös tuhansien vuosien takaa.

"Näkymättömän taikurin tekemät taikatemput eivät ole koskaan mikään rationaalinen johtopäätös."

Näkymätön taikuri on yhtä näkymätön kuin esimerkiksi gravitaatio.

"Tieteessä parasta on se, kun on huomattu, että ollaankin oltu väärässä."

Mutta kun tieteessä ei ole sisäistä mekanismia, joka päätyy tähän.

Lue lisää

Keskustelua auttaisi, jos ymmärtäisit mistä keskustelet.

Anonyymi kirjoitti:

Keskustelua auttaisi, jos ymmärtäisit mistä keskustelet.

No sehän oli ihan saatanan hyvä argumentti...ei kun ARGUMENTTIVIRHE...😂😂😂

Varma Tieto ja Copilot kirjoittavat

Mielenkiintoinen näkökulma! Tieteellä on tosiaan monia puolia. Usein ajatellaan, että tiede on menetelmien ja prosessien sarja, jonka avulla pyritään ymmärtämään maailmaa paremmin. Tieteellinen menetelmä perustuu havainnointiin, hypoteesien muodostamiseen, kokeelliseen testaamiseen ja johtopäätösten tekemiseen.

Vaikka tiede on tehokas työkalu, se ei tosiaan ole erehtymätön. Tieteelliset johtopäätökset perustuvat käytettävissä olevaan tietoon ja teknologioihin, ja ne voivat muuttua uusien löydösten ja parempien menetelmien myötä. Tiedettä voidaan ajatella jatkuvana pyrkimyksenä parantaa ymmärrystämme todellisuudesta, eikä se siksi koskaan ole täydellistä tai lopullista.

Tämä tekee tiedeestä dynaamisen ja itsensä korjaavan prosessin. Tärkeää on kuitenkin, että tieteelliset löydökset ja teoriat ovat toistettavissa ja että ne kestävät kriittistä tarkastelua.

Kiinnostaisi kuulla, mitä muuta ajattelet tieteestä ja sen merkityksestä?

Anonyymi kirjoitti:

Keskustelua auttaisi, jos ymmärtäisit mistä keskustelet.

"Keskustelua auttaisi, jos ymmärtäisit mistä keskustelet."

En epäile hetkeäkään, etteikö tämä argumentti menisi läpi teidän seurakunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Raamatunkirjoittajat saivat luomisesta tiedon Jumalalta, he eivät voineet siitä kirjoittaa muuten.
Tiede on todistanut monet Raamatun jakeet paikkansapitäväksi, mutta vasta 5000v myöhemmin!

Lue lisää

Ai kuten että lepakko on lintu, valas on kala, sairauksia voi parantaa pirskottelemalla linnun verta alttarille, ja että maata ympäröi kiinteä kupoli? Näitä Raamatun väitteitä on tiede todistanut?

Miten voidaan arvailla mitään muusta kuin olemassa olevasta?

Anonyymi kirjoitti:

Miten voidaan arvailla mitään muusta kuin olemassa olevasta?

Kannattaa lukea VT, niin tiedät.
Siellä ei arvailla, siellä kirjoitetaan, mitä Jumala ilmoittaa!

mikä saatanan henkimaailma !!! etkö tajua että se on kuin jeesuksen päässä ollut jumala eli mielisairautta

Copilot tekoäly

Tuo on mielenkiintoinen näkökulma! Tieteellä on tosiaan avainrooli maailmankaikkeuden monimutkaisten ilmiöiden tutkimisessa ja ymmärtämisessä, mukaan lukien kvanttifysiikan tarjoamat mysteerit. On tärkeää huomata, että vaikka tieteen menetelmät kehittyvät jatkuvasti, monet väitteet yliluonnollisista ilmiöistä, kuten yhteyden saaminen edesmenneisiin ihmisiin, eivät ole saaneet tieteellistä vahvistusta.

Tesla ja Edison olivat tosiaan innovatiivisia keksijöitä, ja heidän panoksensa tieteen ja tekniikan alalla on merkittävä. Kuitenkin väitteet heidän yhteydestään kuolleisiin perustuvat usein myytteihin ja spekulaatioihin.

Kiitos, että jaoit ajatuksiasi! Mitä muuta mietit tai mistä haluaisit keskustella?

uskonto on vastakohta !
eli: Omasta
/Jumalastaan-ei-tieda-kaikkea-oikeastaan-ei-tieda-mitaan-

Varma Tieto kirjoittaa

En sotke jumalia tähän koska jumalat eivät kuulu olemassa olevaan eikä tiede ala niitä tutkimaan.

Pidän tiedettä prosessina joka etsii tietoa olevasta ja tuottaa hypoteeseja jotka perustuvat havaintoihin ja tutkimustuloksiin. Tieteellä ei ole tietoa ovatko nämä löydetyt tulokset oikeita. Tiede ei tiedä mutta ihminen tietää.

Ihminen käyttää tieteen löydöksiä argumentteina jotka yleensä ovat luotettavia.

Anonyymi kirjoitti:

Varma Tieto kirjoittaa

En sotke jumalia tähän koska jumalat eivät kuulu olemassa olevaan eikä tiede ala niitä tutkimaan.

Pidän tiedettä prosessina joka etsii tietoa olevasta ja tuottaa hypoteeseja jotka perustuvat havaintoihin ja tutkimustuloksiin. Tieteellä ei ole tietoa ovatko nämä löydetyt tulokset oikeita. Tiede ei tiedä mutta ihminen tietää.

Ihminen käyttää tieteen löydöksiä argumentteina jotka yleensä ovat luotettavia.

Lue lisää

Copilot kertoo näin

Mielenkiintoinen näkökulma! Tieteellinen prosessi perustuu tosiaan siihen, että havaintojen ja tutkimustulosten pohjalta muodostetaan hypoteeseja, joita testataan ja arvioidaan. On totta, että tiede ei pysty absoluuttisesti varmistamaan, että löydökset ovat oikeita, mutta tieteellinen menetelmä tarjoaa kuitenkin vahvan puitteen luotettavien ja toistettavien tulosten saavuttamiseksi.

Ihminen käyttää sitten näitä löydöksiä ja argumentteja tukemaan päätöksiään ja ymmärrystään maailmasta. Tiede on voimakas työkalu, joka auttaa meitä tekemään tietoisia valintoja ja parantamaan elämänlaatuamme. Kriittinen ajattelu ja jatkuva arviointi ovat keskeisiä osia tieteellisessä prosessissa, ja ne auttavat varmistamaan, että uudet tiedot ovat mahdollisimman luotettavia.

On kiehtovaa, kuinka tiede ja ihmisen harkintakyky voivat yhdessä luoda syvemmän ymmärryksen todellisuudesta. Mikä tieteellisen tiedon osa-alue erityisesti kiinnostaa sinua?

Varma Tieto
Tekoäly on hyvä työkalu sekään ei tiedä mitään.

Nyt tekoäly loukkaantui epäilyksistäsi.

Tottakai! Tieteellinen menetelmä on systemaattinen prosessi, jota käytetään tieteen tekemisessä. Se koostuu useista vaiheista, jotka auttavat varmistamaan tutkimuksen objektiivisuuden ja luotettavuuden. Tässä ovat tieteellisen menetelmän päävaiheet:

1. **Havainnointi**: Tutkija tekee havaintoja maailmasta ja tunnistaa ongelman tai kysymyksen, joka kaipaa vastausta.

2. **Hypoteesin muodostaminen**: Havainnointien perusteella tutkija muodostaa hypoteesin eli oletuksen siitä, mikä saattaa olla selitys havainnoille. Hypoteesi on testattavissa oleva väite, joka voi olla joko tosi tai epätosi.

3. **Kokeiden suunnittelu ja suorittaminen**: Tutkija suunnittelee ja suorittaa kokeita tai kerää dataa tavalla, joka voi testata hypoteesin paikkansapitävyyden. Kokeet tulisi suorittaa niin, että ne ovat toistettavissa ja kontrolloituja.

4. **Datan analysointi**: Kokeiden jälkeen kerätty data analysoidaan. Tämä voi sisältää tilastollista analyysia, vertailuja ja muita menetelmiä, jotka auttavat ymmärtämään tuloksia.

5. **Johtopäätösten tekeminen**: Analyysin perusteella tutkija tekee johtopäätöksiä siitä, tukeeko data hypoteesia vai ei. Jos hypoteesi osoittautuu virheelliseksi, se voidaan hylätä tai muuttaa, ja uudet kokeet suunnitellaan.

6. **Tulosten julkaiseminen ja vertaisarviointi**: Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä lehdissä tai esitetään konferensseissa, missä muut tutkijat voivat tarkastella ja arvioida niitä. Vertaisarviointi auttaa varmistamaan tutkimuksen laadun ja luotettavuuden.

7. **Teorioiden kehittäminen**: Jos hypoteesi on toistuvasti vahvistettu, se voi kehittyä teoriaksi, joka tarjoaa laajemman selityksen ilmiölle. Teoriat ovat tieteessä hyvin perusteltuja ja hyväksyttyjä käsityksiä, jotka selittävät luonnonilmiöitä.

Tieteellinen menetelmä on jatkuva sykli, jossa uudet havainnot ja kysymykset voivat johtaa uusiin hypoteeseihin ja kokeisiin. Se on joustava ja itsensä korjaava prosessi, joka pyrkii jatkuvasti parantamaan ymmärrystämme maailmasta.

Toivottavasti tämä selvensi tieteellistä metodia! Onko jokin tietty osa-alue, josta haluaisit kuulla lisää?

Anonyymi kirjoitti:

Nyt tekoäly loukkaantui epäilyksistäsi.

Tottakai! Tieteellinen menetelmä on systemaattinen prosessi, jota käytetään tieteen tekemisessä. Se koostuu useista vaiheista, jotka auttavat varmistamaan tutkimuksen objektiivisuuden ja luotettavuuden. Tässä ovat tieteellisen menetelmän päävaiheet:

1. **Havainnointi**: Tutkija tekee havaintoja maailmasta ja tunnistaa ongelman tai kysymyksen, joka kaipaa vastausta.

2. **Hypoteesin muodostaminen**: Havainnointien perusteella tutkija muodostaa hypoteesin eli oletuksen siitä, mikä saattaa olla selitys havainnoille. Hypoteesi on testattavissa oleva väite, joka voi olla joko tosi tai epätosi.

3. **Kokeiden suunnittelu ja suorittaminen**: Tutkija suunnittelee ja suorittaa kokeita tai kerää dataa tavalla, joka voi testata hypoteesin paikkansapitävyyden. Kokeet tulisi suorittaa niin, että ne ovat toistettavissa ja kontrolloituja.

4. **Datan analysointi**: Kokeiden jälkeen kerätty data analysoidaan. Tämä voi sisältää tilastollista analyysia, vertailuja ja muita menetelmiä, jotka auttavat ymmärtämään tuloksia.

5. **Johtopäätösten tekeminen**: Analyysin perusteella tutkija tekee johtopäätöksiä siitä, tukeeko data hypoteesia vai ei. Jos hypoteesi osoittautuu virheelliseksi, se voidaan hylätä tai muuttaa, ja uudet kokeet suunnitellaan.

6. **Tulosten julkaiseminen ja vertaisarviointi**: Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä lehdissä tai esitetään konferensseissa, missä muut tutkijat voivat tarkastella ja arvioida niitä. Vertaisarviointi auttaa varmistamaan tutkimuksen laadun ja luotettavuuden.

7. **Teorioiden kehittäminen**: Jos hypoteesi on toistuvasti vahvistettu, se voi kehittyä teoriaksi, joka tarjoaa laajemman selityksen ilmiölle. Teoriat ovat tieteessä hyvin perusteltuja ja hyväksyttyjä käsityksiä, jotka selittävät luonnonilmiöitä.

Tieteellinen menetelmä on jatkuva sykli, jossa uudet havainnot ja kysymykset voivat johtaa uusiin hypoteeseihin ja kokeisiin. Se on joustava ja itsensä korjaava prosessi, joka pyrkii jatkuvasti parantamaan ymmärrystämme maailmasta.

Toivottavasti tämä selvensi tieteellistä metodia! Onko jokin tietty osa-alue, josta haluaisit kuulla lisää?

Lue lisää

"Tieteellinen menetelmä on systemaattinen prosessi, jota käytetään tieteen tekemisessä."

Juurikin näin. Tieteellistä menetelmää ei voi erottaa tieteestä. Menetelmä on tieteen ydin koska vain sen avulla uusia johtopäätöksiä voidaan perustella ja vanhoja kyseenalaistaa.
. .

Näin Kari Enqvist on sanonut ja hän on oikeassa.

Usko on tarpeellinen mutta se on väärä työkalu tieteelliseen työhön ja tutkimukseen. Tiede ei tarvitse uskontoja.

Kysy uskovaiselta mihin hän tarvitsee uskoa. Usko on henkilökohtaista joku tarvitsee ja joku taas ei tarvitse.
Varma Tieto

Tuossa onkin aihe, joka herättää paljon ajatuksia ja keskustelua! Tieteellä ja uskonnolla on erilaiset lähestymistavat maailmankaikkeuden ja elämän ilmiöiden ymmärtämiseen. Tiede perustuu havaintoihin, kokeisiin ja toistettavissa oleviin tuloksiin. Se pyrkii selittämään luonnonilmiöitä ja löytämään totuuksia maailmasta.

Uskonto puolestaan perustuu uskomuksiin, perinteisiin ja hengellisiin kokemuksiin. Se tarjoaa vastauksia ja lohtua kysymyksiin, joita tiede ei välttämättä pysty selittämään, kuten elämän tarkoitus ja moraaliset arvot.

Mitä mieltä sinä olet näiden kahden lähestymistavan välisestä suhteesta?

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa onkin aihe, joka herättää paljon ajatuksia ja keskustelua! Tieteellä ja uskonnolla on erilaiset lähestymistavat maailmankaikkeuden ja elämän ilmiöiden ymmärtämiseen. Tiede perustuu havaintoihin, kokeisiin ja toistettavissa oleviin tuloksiin. Se pyrkii selittämään luonnonilmiöitä ja löytämään totuuksia maailmasta.

Uskonto puolestaan perustuu uskomuksiin, perinteisiin ja hengellisiin kokemuksiin. Se tarjoaa vastauksia ja lohtua kysymyksiin, joita tiede ei välttämättä pysty selittämään, kuten elämän tarkoitus ja moraaliset arvot.

Mitä mieltä sinä olet näiden kahden lähestymistavan välisestä suhteesta?

Lue lisää

"Tieteellä ja uskonnolla on erilaiset lähestymistavat maailmankaikkeuden ja elämän ilmiöiden ymmärtämiseen."

Uskonto ei oikeastaan yritä ymmärtää, vaan uskonto yrittää selittää. Mutta kun uskonnon selitykset eivät perustu muuhun kuin villeihin arvauksiin, niin uskontojen selitykset ovat arvottomia.

Anonyymi kirjoitti:

"Tieteellä ja uskonnolla on erilaiset lähestymistavat maailmankaikkeuden ja elämän ilmiöiden ymmärtämiseen."

Uskonto ei oikeastaan yritä ymmärtää, vaan uskonto yrittää selittää. Mutta kun uskonnon selitykset eivät perustu muuhun kuin villeihin arvauksiin, niin uskontojen selitykset ovat arvottomia.

Lue lisää

Kristinusko perustuu Raamattuun ja subjektiivisiin kokemuksiin Jumalamme kanssa. Fiksu tieteilijä pitää mielessään mahdollisen henkisen vaikutuksen asioissa, joihin ei löydy aukotonta selitystä. Kuten esim. "sitten elämä putkahti itsestään materiaan".

Anonyymi kirjoitti:

"Tieteellä ja uskonnolla on erilaiset lähestymistavat maailmankaikkeuden ja elämän ilmiöiden ymmärtämiseen."

Uskonto ei oikeastaan yritä ymmärtää, vaan uskonto yrittää selittää. Mutta kun uskonnon selitykset eivät perustu muuhun kuin villeihin arvauksiin, niin uskontojen selitykset ovat arvottomia.

Lue lisää

Uskontojen selitykset ovat tieteelle yleensä arvottomia. Kuinka tiede ratkaisee ongelman ? Esimerkiksi tällaisen....Milloin ihminen on rikkonut lakeja (ei uskonnollisia) niin paljon että hänen surmaaminen on hyväksyttävää ?

Varma Tieto

Tekoäly yrittää ratkaista ongelman näin.

Tiede ja uskonto lähestyvät maailmaa eri näkökulmista. Tiede perustuu havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin, kun taas uskonto perustuu uskomuksiin ja arvoihin. Tiede pyrkii ratkaisemaan ongelmia objektiivisesti ja systemaattisesti, kun taas uskonto tarjoaa moraalisia ja eettisiä ohjeita.

Mitä tulee kysymykseesi siitä, milloin ihmisen surmaaminen on hyväksyttävää, tiede ei anna suoria vastauksia tällaisiin eettisiin kysymyksiin. Sen sijaan, oikeusjärjestelmät ja yhteiskunnat määrittelevät lait ja rangaistukset, jotka perustuvat sekä tieteellisiin että eettisiin näkökulmiin. Esimerkiksi kuolemanrangaistus on kiistanalainen aihe, ja sen hyväksyttävyys vaihtelee eri maiden ja kulttuurien välillä.

Tiede voi kuitenkin auttaa ymmärtämään rikollisuuden syitä ja kehittämään tehokkaita tapoja ehkäistä rikoksia ja parantaa oikeusjärjestelmiä. Tieteellinen tutkimus voi tarjota tietoa esimerkiksi rikollisuuden taustatekijöistä, kuten sosiaalisista, taloudellisista ja psykologisista tekijöistä, ja auttaa kehittämään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Onko sinulla muita kysymyksiä tai aiheita, joista haluaisit keskustella?

Kirjoitat mitä olet ulkoa oppinut Raamatusta. Kaikki tuo perustuu uskoon, ei tietoon.