IKÄVÄ !

Tietysti kaipaa muitakin, mutta eniten sitä hyvää ihmistä, jonka kanssa on elämänsä
jakanut.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti kaipaa muitakin, mutta eniten sitä hyvää ihmistä, jonka kanssa on elämänsä
jakanut.

vihki kaavassa sanotaan

" kunnes kuolema erottaa "

sitä olenki usein miettiny ja ilmaan heittäny kysymyksen " erottaako "

koska on yhteiset jälkeläiset,


ja kun pitkässä avioliitossa on ylä ja ala mäet kuljettavana

siis ei pariskunta elä pelkästään toisilleen, vaan elämän mittaisessa avioliitossa on muitaki ystäviä ja ihmissuhteita,
ei mielestäni ei ihmistä voi kuvaannollisesti " pistää vankilaan "
on muitaki ihmisiä jotka merkitsee paljon pitkän elämän aikana,

kuinka on
erottaako kuolema ???? avioparin toisistaan ???

Anonyymi kirjoitti:

vihki kaavassa sanotaan

" kunnes kuolema erottaa "

sitä olenki usein miettiny ja ilmaan heittäny kysymyksen " erottaako "

koska on yhteiset jälkeläiset,


ja kun pitkässä avioliitossa on ylä ja ala mäet kuljettavana

siis ei pariskunta elä pelkästään toisilleen, vaan elämän mittaisessa avioliitossa on muitaki ystäviä ja ihmissuhteita,
ei mielestäni ei ihmistä voi kuvaannollisesti " pistää vankilaan "
on muitaki ihmisiä jotka merkitsee paljon pitkän elämän aikana,

kuinka on
erottaako kuolema ???? avioparin toisistaan ???

Lue lisää

Mikään vapaaehtoinen ei ole vankila.
Vaikea vastata erottaako kuolema avioparin,
kun emme tiedä onko "toisella puolella" mitään.
Useimmat uskovat, ettei ole.
Riippuu siitä mihin me uskomme ?
Joku on sanonut, että rakkaus on silta yli kuoleman.
Se on kyllä ainakin surevalle aika laiha lohtu.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään vapaaehtoinen ei ole vankila.
Vaikea vastata erottaako kuolema avioparin,
kun emme tiedä onko "toisella puolella" mitään.
Useimmat uskovat, ettei ole.
Riippuu siitä mihin me uskomme ?
Joku on sanonut, että rakkaus on silta yli kuoleman.
Se on kyllä ainakin surevalle aika laiha lohtu.

Lue lisää

niin jälkeen jäävä on se joka suree ja ikävöi,
se kuollu ei taatusti tiedä maailman menosta enään mitään,

Minä en ole koskaan ikävöinyt ketään. Lapsenakin ihmettelin, kun jollain retkellä toiset olivat koti-ikävän vallassa. Miksi, ihmettelin. Kaikki kokemukset olivat mielenkiintoisia, ja oli itsevarmuudelleni hyödyksi selviytyä. En ollut tottunut apuun ja paapomiseen. Moni sukulaiseni on siirtynyt ajastamme pois. Aikansa elää jokainen. Lämmöllä voin heitä ajatella ja joskus muistella yhteisiä aikoja, mutta realistina ymmärrän, että ikävöinti on turhaa. He eivät palaa.
Itse olen asiani hoitanut tähän päivään asti. Jos tulisin niin voimattomaksi, etten enää selviydy, olisi se kamala paikka!
Huolestunut ehkä olen ollut, jos lapset tai omaiset ovat kaukana, eikä heistä ole kuultu aikoihin, mutta itsehän aina voi soittaa ja kysyä kuulumiset.
Tapaamiset ovat aina hauskoja.

Minulla on erilaisia valmiseineksiä aina jääkaapissa, niistä heitän jonkun mikroon,
ei tarvitse miettiä. En jaksa laittaa itse laittaa ruokaa juuri koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on erilaisia valmiseineksiä aina jääkaapissa, niistä heitän jonkun mikroon,
ei tarvitse miettiä. En jaksa laittaa itse laittaa ruokaa juuri koskaan.

Kävin tekemässä voileivän ja söin jugurttia,

kohta vielä on ajatuksena juoda kaakaojuomaa ja jotain pullaa yö-palaksi,


koko päivä on menny laiskotellessa,
huh,
ilmaki ulkona on ollu kovin synkkä
johtusko siitä tämä minun saamattomuus ja laiskuus, ken tietää,

jospa huomenna olisin hitusen pirteämpi,
toivonmukaan olen,

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on erilaisia valmiseineksiä aina jääkaapissa, niistä heitän jonkun mikroon,
ei tarvitse miettiä. En jaksa laittaa itse laittaa ruokaa juuri koskaan.

Valmiseineksissä keksin lisätä esim. Pirkan lohikiusaukseen pilkottuja anjovissiivuja, sekoitan hyvin ja mikroon. Ostin pienen rasian anjovista ja koska on peltirasiassa niin käytettävä melko nopeasti. Voisihan ne anjovikset tietysti siirtää liemineen pieneen lasipurkkiin niin säilyvät ehkä pidempään?

Anonyymi kirjoitti:

Valmiseineksissä keksin lisätä esim. Pirkan lohikiusaukseen pilkottuja anjovissiivuja, sekoitan hyvin ja mikroon. Ostin pienen rasian anjovista ja koska on peltirasiassa niin käytettävä melko nopeasti. Voisihan ne anjovikset tietysti siirtää liemineen pieneen lasipurkkiin niin säilyvät ehkä pidempään?

Lue lisää

Mulle tulee K-verkkokauppa kerran viikossa ja erilaiset valmiseinekset sekä siivutetut leivät laitan suoraan pakastelokeroon. Samaten leikkeleet, kuten meetwurztit jaan paketissa irralleen esim. kolmeen osaan ja laitan pakastimeen, josta sitten sulatan niitä pienen nipun kerrallaan.

Anonyymi kirjoitti:

Valmiseineksissä keksin lisätä esim. Pirkan lohikiusaukseen pilkottuja anjovissiivuja, sekoitan hyvin ja mikroon. Ostin pienen rasian anjovista ja koska on peltirasiassa niin käytettävä melko nopeasti. Voisihan ne anjovikset tietysti siirtää liemineen pieneen lasipurkkiin niin säilyvät ehkä pidempään?

Lue lisää

Olen pessyt ja säästellyt lasipurkkeja ja niiden kansia, myös esim. pieniä Ahti-sillipurkkeja.
Ahdin tomaattisilli on parasta!

Olet sinä yhtä kätevä kuin me muutkin! Ota vain mallia meistä joistakin, niin ei mene niin paljon ruokaa roskiin. Itsellänikin meni aikoinaan ruokaa roskiin, ennenkuin "keksin" pakastimen!

Siivutettuja leipiä voi ottaa illalla pöydälle esim. kaupan nk. hedelmäpussiin aamuksi sulamaan esim. pari siivua kerrallaan. Säästän myös noita hedelmäpusseja ja saatan pestä tiskissä joitain hiukan ruuasta likaantuneita, avaan ne ja laitan tiskikaapin ovesta alassuin pyykkipojalla roikkumaan ja kuivamaan. En käytä muovikelmuja.

"Lieko", niin minullakin, mutta pakko unohtaa se heti ajatuksista, vaikka se usein palaa kuitenkin tahdosta riippumatta.

Usein ajatukseni karkaavat sinen lapsuuteen ja onhan kotitilani veljeni lapsella, mutta ei ole se, josta uneksin, vaan se, jossa vietin itse lapsuuden ja sittemmin omat lapseni mummin ja papan hoivassa.

No, "kaatunut maito se on" ja paluuta ei ole. Joskus haluaisin käydä siellä vielä, mutta matkaa on melkein 500 km, joten mahdoton matka mennä sinne ja sittenkin olisi varmasti pettymys.

Siitä on niiiiiin kauan kun me puolisoni kanssa lähdimme synnynseudulta yli kuusikymmentä vuotta,
kauan me kaipasimme synnynseutuamme,
usein oli haaveenaki ostaa taloa ja palata sinne kun eläkkeelle pääsemme,
toisin kävi, hän sairastui just silloin kun pääsi eläkkeelle töistä ja kuoli,
joten haave jäi ja pikkuhiljaa minunki kaipuu sinne hälvenee,
siellä ei ole enään entisiä tuttuja
ja maisematki siellä on muuttunu,
ihan yksin ei sinne enään kovinkaan innolla muutaisi,
vaikka ehkä hiukan on kaihoisa mieli sinne,
onhan siellä meidän sukuhaudat satojen vuosien takaa, ne ei ilmeisesti noin vain häviä sieltä isojen kivipaasien seisoessa haudalla muistona.

Mitä ikävää siinä on, sehän kertoo siitä, että sinulla on hyvä eläke.
Minun veroprosenttini on 14.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ikävää siinä on, sehän kertoo siitä, että sinulla on hyvä eläke.
Minun veroprosenttini on 14.

Kerroinko olevani eläkkeellä?

SAMOIN minulla,
vero % on jotain pitkästi yli 20 alle 30
tämä loppuelämä on surkeaa aikaa, yksin saa ikävissään vain muistella menneitä rakkaitaan, jälkeläisetkää ei ymmärrä käydä katsomassa soittavat vain puhelimella kuulumisia olenko vielä hengissä,

minä kyllä nukuin nukahtamispillerin avulla,
mutta kun heräsin
kauhukseni huomasin minusta on tullu kuuro, molemmat korvat oli menny yöllä tukkoon, olen ihan kauhissani
mitä mun korvissa on tapahtunu,

miten jaksais mennä korvalääkäriin, en kertakaikiaan jaksa,

pareneeko korvat itsestään, ja mikä ihme no on yöllä tukkinu, ikinä enne ei tämmöstä ilmiötä ole ollu, apvaaaaaa,,,, mikä om mun korvissa vikana,

Anonyymi kirjoitti:

SAMOIN minulla,
vero % on jotain pitkästi yli 20 alle 30
tämä loppuelämä on surkeaa aikaa, yksin saa ikävissään vain muistella menneitä rakkaitaan, jälkeläisetkää ei ymmärrä käydä katsomassa soittavat vain puhelimella kuulumisia olenko vielä hengissä,

minä kyllä nukuin nukahtamispillerin avulla,
mutta kun heräsin
kauhukseni huomasin minusta on tullu kuuro, molemmat korvat oli menny yöllä tukkoon, olen ihan kauhissani
mitä mun korvissa on tapahtunu,

miten jaksais mennä korvalääkäriin, en kertakaikiaan jaksa,

pareneeko korvat itsestään, ja mikä ihme no on yöllä tukkinu, ikinä enne ei tämmöstä ilmiötä ole ollu, apvaaaaaa,,,, mikä om mun korvissa vikana,

Lue lisää

Joko korvasi on auenneet ?

Itse olin aikoinaan paljon töissä esim. vanhainkodeissa. Hoidan nyt itse itseäni, kuten hoidimme heitä. Mehulasit ja pillit yöpöydillä, pestyt lääkelasit lääkkeiden kanssa yöpöydän laatikossa, nousutuet sängyssä, hidasta köpöttelyä kotona, hiukan puuhastelua sekä lepoa... Hohhoijaa.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olin aikoinaan paljon töissä esim. vanhainkodeissa. Hoidan nyt itse itseäni, kuten hoidimme heitä. Mehulasit ja pillit yöpöydillä, pestyt lääkelasit lääkkeiden kanssa yöpöydän laatikossa, nousutuet sängyssä, hidasta köpöttelyä kotona, hiukan puuhastelua sekä lepoa... Hohhoijaa.

Lue lisää

Hohoijaaaaa vaan
itaraksi on menny meikäläisenki elämä, kävin kauppareissulla, mutta se kävely oijoijoi on köpöttelyä ja lujille ottaa että jaksaa ostokset kärrätä autoon ja kotiin,

miten tämä vanhuus voi olla näin vaikeeta ja raskasta ,
eipä osannu ikinä ennakoida mitä vanhuus tuo tullessaan.

Anonyymi kirjoitti:

Joko korvasi on auenneet ?

Ei vielä.

Anonyymi kirjoitti:

Joko korvasi on auenneet ?

EI ole auenneet, olo on outo, kun omituista kuminaa on noi TV ohjelmatki enkä puheesta tahdo saada mitään slevää,

miksi tämäki vaiva piti vielä tulla vanhalle , ku vaivoja on vaikka muille jakaa,

Anonyymi kirjoitti:

Hohoijaaaaa vaan
itaraksi on menny meikäläisenki elämä, kävin kauppareissulla, mutta se kävely oijoijoi on köpöttelyä ja lujille ottaa että jaksaa ostokset kärrätä autoon ja kotiin,

miten tämä vanhuus voi olla näin vaikeeta ja raskasta ,
eipä osannu ikinä ennakoida mitä vanhuus tuo tullessaan.

Lue lisää

Mulle tuotiin tänään K-verkkokaupasta eteiseen kaksi pahvilaatikollista ruokaa. On taas jääkaappi ja pakastin täynnä. Kotiintuonti alle 6 euroa. Ei tuollaisia määriä jaksa itse kotiin rahdata.

Mikset siirry verkkokaupan asiakkaaksi? Maidot kestävät kaapissa viikon, siksi tilaan kerran viikossa.

Anonyymi kirjoitti:

Mulle tuotiin tänään K-verkkokaupasta eteiseen kaksi pahvilaatikollista ruokaa. On taas jääkaappi ja pakastin täynnä. Kotiintuonti alle 6 euroa. Ei tuollaisia määriä jaksa itse kotiin rahdata.

Mikset siirry verkkokaupan asiakkaaksi? Maidot kestävät kaapissa viikon, siksi tilaan kerran viikossa.

Lue lisää

VOI surku, mielelläni alkaisin käyttämään verkko-kauppaa mutta kun en osaa,
ainakaa vielä,
enkä tiedä kuka mua tulis opettamaan,

jossaki vaiheesssa seki tulee pakolliseksi, kun itse en enään saa haettua ruokaa,
se on sitten sen ajan murhe,

äsken kun tulin kaupungilta kotiin
niin SÖPÖ ROPOTTI mennä huristeli meidän kadulla vei varmaan ruokaa jollekki ktitilaajalle, oli toso sympaattisen näkönen ropotti, sulonen kuin mikä

Anonyymi kirjoitti:

VOI surku, mielelläni alkaisin käyttämään verkko-kauppaa mutta kun en osaa,
ainakaa vielä,
enkä tiedä kuka mua tulis opettamaan,

jossaki vaiheesssa seki tulee pakolliseksi, kun itse en enään saa haettua ruokaa,
se on sitten sen ajan murhe,

äsken kun tulin kaupungilta kotiin
niin SÖPÖ ROPOTTI mennä huristeli meidän kadulla vei varmaan ruokaa jollekki ktitilaajalle, oli toso sympaattisen näkönen ropotti, sulonen kuin mikä

Lue lisää

Kun menet verkkokaupan sivulle, niin siellä pitää ensin rekisteröityä, antaa nimi, kait sos.turvatunnus, osoite, sitten esim. K-kaupan asiakaskortin numero, sähköpostisoite, puhelinnumero.

Valikoit osoitettasi lähinnä olevan K-verkkokaupan.

Sitten menet tilauksiin, alat kerätä tuotteita ostoskoriin, merkiten kappaleet, esim. Maitoa 4.

Siitä siirryt valitsemaan "kotiintuonti" sekä sopivan, vapaana olevan tuontiajan, muutaman tunnin varauksella, esim. "klo 9-14".

Kun tilaat, sähköpostiisi tulee kohta ilmoitus tilauksestasi. Voit muutella tilaustasi esim. edellisen päivän klo 19 asti.

Kello 19 jälkeen tulee puhelimeesi tekstiviesti minkä tunnin aikana tilaus tuodaan. Koska valitsit esim 9-14, voi vahvistus olla esim. klo 10:30-11:30.

Sitten tilausta odotellessasi pidä puhelinta auki, sillä esim. klo 10:50 tulee puhelimeesi ilmoitus: "saat kohta lähetyksesi". Voit linkkiä klikkaamalla nähdä kartan, jossa näkyy lähestyvä auto ja ilmoitus, esim "3 minuuttia".

Maksat pankkikortilla, eli näpyttelet siihen korttisi tunnusluvun niin, ettei kuljettaja näe tunnuslukuasi.

1 pahvilaatikko maksaa 95 centtiä ja sen voi halutessaan seuraavaksi kerraksi vaikka rutistaa ja antaa sitten vanhan laatikon kuljettajalle kierrätykseen vietäväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kun menet verkkokaupan sivulle, niin siellä pitää ensin rekisteröityä, antaa nimi, kait sos.turvatunnus, osoite, sitten esim. K-kaupan asiakaskortin numero, sähköpostisoite, puhelinnumero.

Valikoit osoitettasi lähinnä olevan K-verkkokaupan.

Sitten menet tilauksiin, alat kerätä tuotteita ostoskoriin, merkiten kappaleet, esim. Maitoa 4.

Siitä siirryt valitsemaan "kotiintuonti" sekä sopivan, vapaana olevan tuontiajan, muutaman tunnin varauksella, esim. "klo 9-14".

Kun tilaat, sähköpostiisi tulee kohta ilmoitus tilauksestasi. Voit muutella tilaustasi esim. edellisen päivän klo 19 asti.

Kello 19 jälkeen tulee puhelimeesi tekstiviesti minkä tunnin aikana tilaus tuodaan. Koska valitsit esim 9-14, voi vahvistus olla esim. klo 10:30-11:30.

Sitten tilausta odotellessasi pidä puhelinta auki, sillä esim. klo 10:50 tulee puhelimeesi ilmoitus: "saat kohta lähetyksesi". Voit linkkiä klikkaamalla nähdä kartan, jossa näkyy lähestyvä auto ja ilmoitus, esim "3 minuuttia".

Maksat pankkikortilla, eli näpyttelet siihen korttisi tunnusluvun niin, ettei kuljettaja näe tunnuslukuasi.

1 pahvilaatikko maksaa 95 centtiä ja sen voi halutessaan seuraavaksi kerraksi vaikka rutistaa ja antaa sitten vanhan laatikon kuljettajalle kierrätykseen vietäväksi.

Lue lisää

Pöytäkoneella kirjautuessa pitää olla keksittynä myös salasana.

Oletko iloinen veronmaksaja,

niin olen minäki, mielelläni maksan veroja suomi on nyt suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja sota kaiken huippuna euroopassa,
toivottovasti venäjä ei enään hullummaksi tule rauhottuisi ja alkaisi käyttäytymään normaalisti kunnioittain myös naapurimaitaan,

johtuu dementtiasta, ei dementoitunu ihminen enään osaa muodostaa lämmintä ihmis-suhdetta,
kyllä ne omat ovat siellä haudassa.

Puolisoni kuoli , kun olin alle 60.
En ole edes ajatellut uutta kaveria, en silloin, enkä nyt pian 90 itekkin.
Mitä ihmettä sillä miehellä olisin tehnyt? Kykenen tekemään kaiken tarvittavan itse, mitä en voi, siihen saa apua.
Mieheni oli ensirakkauteni.
Hänen korvaajakseen en olisi ketään huolinut ja naisystäviä, tuttavia ja harrastuskavereita on aina ollut, heille on ollut hyvä purkaa ilot ja surut.
Useimmat heistäkin leskiä, meillä siis on kokemusta miehistäkin!
Yksin on vapaa tekemään mitä millonkin haluaa tai jaksaa. Menee, kun on vauhti päällä, pysyy kotona kun apatia on vallalla.

Mikäs tässä, elämässä on niin paljon muutakin kuin mies, joka toki oli aikanaan tärkeintä lasten lisäksi, mutta nyt, moikkaan tuttuja miehiä, mukaan en ota tanssipaikaltakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Puolisoni kuoli , kun olin alle 60.
En ole edes ajatellut uutta kaveria, en silloin, enkä nyt pian 90 itekkin.
Mitä ihmettä sillä miehellä olisin tehnyt? Kykenen tekemään kaiken tarvittavan itse, mitä en voi, siihen saa apua.
Mieheni oli ensirakkauteni.
Hänen korvaajakseen en olisi ketään huolinut ja naisystäviä, tuttavia ja harrastuskavereita on aina ollut, heille on ollut hyvä purkaa ilot ja surut.
Useimmat heistäkin leskiä, meillä siis on kokemusta miehistäkin!
Yksin on vapaa tekemään mitä millonkin haluaa tai jaksaa. Menee, kun on vauhti päällä, pysyy kotona kun apatia on vallalla.

Mikäs tässä, elämässä on niin paljon muutakin kuin mies, joka toki oli aikanaan tärkeintä lasten lisäksi, mutta nyt, moikkaan tuttuja miehiä, mukaan en ota tanssipaikaltakaan.

Lue lisää

luulempa kyllä sinäki joskus mietit " olispa oma kaveri "
ei siis enään puolisoa mutta muuten mukava oman tuntuinen kaveri JOSKUS
kun haluaa jutella, omista asioistaan luotettavan kaverin kanssa,

en minäkää enään parisuhdetta edes haaveile, yksin on hyvä olla mutta niitä kivoja luotettavia omia puhekaverita saisi olla vanhuksenaki,
onneksi on omat jälkeläiset he kyllä soittelee puh.
on seki jonkinlainen turva kuitenki,

ja on mulla ihan omakaveriki, silloin tällöin hän soittaa minulle meillä on pitkiä juttu tuokioita, tosi hyvä juttu, ja sitten on muutamia muitaki kavereita, niittenkanssa joskus soitellaan kuulumisia,
mutta kukaan meistä ei enään jaksa vierailla, oikeestaan ei tarvikkaa kyllä puhelin jututki on melkein ihan riittäviä ,

en minäkää puolisin kuoleman jälkeen ole ainuttakaan päivää etsiny tai halunnu löytää uutta kumppania, kyllä lähes kuuskymmentä vuotta avioliittoa riittää yhdelle ei eneään muita tarvi kumppanikseen,

Niitä on niin harvassa ja ikääntyessä yhä vähemmän.

Anonyymi kirjoitti:

luulempa kyllä sinäki joskus mietit " olispa oma kaveri "
ei siis enään puolisoa mutta muuten mukava oman tuntuinen kaveri JOSKUS
kun haluaa jutella, omista asioistaan luotettavan kaverin kanssa,

en minäkää enään parisuhdetta edes haaveile, yksin on hyvä olla mutta niitä kivoja luotettavia omia puhekaverita saisi olla vanhuksenaki,
onneksi on omat jälkeläiset he kyllä soittelee puh.
on seki jonkinlainen turva kuitenki,

ja on mulla ihan omakaveriki, silloin tällöin hän soittaa minulle meillä on pitkiä juttu tuokioita, tosi hyvä juttu, ja sitten on muutamia muitaki kavereita, niittenkanssa joskus soitellaan kuulumisia,
mutta kukaan meistä ei enään jaksa vierailla, oikeestaan ei tarvikkaa kyllä puhelin jututki on melkein ihan riittäviä ,

en minäkää puolisin kuoleman jälkeen ole ainuttakaan päivää etsiny tai halunnu löytää uutta kumppania, kyllä lähes kuuskymmentä vuotta avioliittoa riittää yhdelle ei eneään muita tarvi kumppanikseen,

Lue lisää

Kaipaan kovasti kaveria, juttukaveria ja tukea, joka toisi turvallisuuttakin
elämään. Yksinäisyys "tappaa" ihmisen henkisesti. Uutta puolisoa en etsi
enkä halua.

Just noin
meki aikoinaanpuolisoni kanssa istuttiin TV:n ääressä eikä aina puhuttu mitään,
oltiin vain lähekkäin,
se läheisyyden tunne oli arvokasta aikaa,
puhumattakki me tietedettiin mitä toinen oli miletltä jostaki,
koko elämän mitaisessa avioliitossa puhuminenkaa ei enään ole pakko hiljaaki yhdessä on ihanaa aikaa,
läheisyyden tunne on poarasta,
oma puoliso on aina oma.
kauan eläneet yhdessä on aina yhtä yhteen kasvaneet .

Onneksi on nämä palstat,
täällä on meikäläisen viimeset kaveri
vanha kun olen
kohta kuolen kuitenki,

tai mistä tuonki tietää jos pitää elää sata vuotiaaksi,
se olisi kauhistus,

nyt olen alle yhdeksänkymppinen,
ei ei ei enään sata vuotiaaksi ei ei ei luoja muista hakea vanha pois ajoissa,
kiitos kun kuulet rukoukseni,

en jaksa tätä vanhan ihmisen yksinäistä elämää enään, hae pois minut,


hohoijaaaaa,
aurinko paistaa nyt ulkona, vanha koittaa raahautua hiukan ulkoilemaan,
kattomaan aurikoa ja kaunista kevätpäivää,
kevät on aina ollu elämäni ihaninta vuodenaikaa,

kirjoitellaan taas kuulumisia, kuinka päivä meni, tai muutaki kivaa mitä on puuhasteltu tai vaikka olisimme vain nukkuneet päikkäreitä,
mukava kuulla kuinka kukanenki on selviytyny tästäki päiväatä elävänä
ootteleen huomista, heh.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi on nämä palstat,
täällä on meikäläisen viimeset kaveri
vanha kun olen
kohta kuolen kuitenki,

tai mistä tuonki tietää jos pitää elää sata vuotiaaksi,
se olisi kauhistus,

nyt olen alle yhdeksänkymppinen,
ei ei ei enään sata vuotiaaksi ei ei ei luoja muista hakea vanha pois ajoissa,
kiitos kun kuulet rukoukseni,

en jaksa tätä vanhan ihmisen yksinäistä elämää enään, hae pois minut,


hohoijaaaaa,
aurinko paistaa nyt ulkona, vanha koittaa raahautua hiukan ulkoilemaan,
kattomaan aurikoa ja kaunista kevätpäivää,
kevät on aina ollu elämäni ihaninta vuodenaikaa,

kirjoitellaan taas kuulumisia, kuinka päivä meni, tai muutaki kivaa mitä on puuhasteltu tai vaikka olisimme vain nukkuneet päikkäreitä,
mukava kuulla kuinka kukanenki on selviytyny tästäki päiväatä elävänä
ootteleen huomista, heh.

Lue lisää

Hei ystävä,
olen samoilla linjoilla kanssasi,
ei kai olisi paljon menetettävää,
vaikka pääsisi heti pois ?

Nuorena huomasin että tehtäväni maailmassa oli lastenhoito ruuanlaitto ja tarkan talouden pito.
Koskaan emme keskustelleet, emme purkaneet maailman tapahtumia emme uskoutuneet toisillemme . Tvn edessä kaljapullo pöydällä illasta toiseen, piiloviinat eteisessä. Muutosta ei tullut hyvällä eikä pahalla.
On helppo sanoa, mikset eronnut. Pienet lapset pieni palkka.
No en eronnut.
Ikävää en tunne. Ikävöin silloin, kun elimme saman katon alla.

Minä en paljoo muistele menneisyyttä ,
mutta kaipaan lapsen-lapsiani ,
sain heitä hoitaa silloin kun he olivat pieniä,
meillä oli paljon ihania retkiä heidän kanssaan, nyt en juurikaa heitä enään näe hekin kun ovat jo nelikymppisiä omanelämänsä rakentajia,
heillä kiireiset omat menot ja elämä,
joskus puheil yhteys kuitenki on,

tänään onneksi auriko paistaa, saa mielen iloiseksi, ja ihana kevät
saa vielä nauttia keväästä, kenties näen vielä kesänki,

kauhea ikävä
kaikki joita ikävöin ovat kuolleet,

" eikä yhtään ystävää " enään

tai on mutta kaukana , liian kaukana , siis ei yhtään ystävää enään,

Kaikkia vaivaa vanhuus,
vanhasta ihmisestä tulee itsekäs, äkänen laiska kun voimat hiipuu ei jaksa niin ei jaksa, kaikki odottaa että MUA JUT TULLAN AUTTAMAAN ja PASSAAMAAN
siis MINÄ olen se jota pitää huomioida auttaa ja passata,

siinä syy miksi vanhksista tulee erakkoja,
kun EI VIITSITÄ kun tympii kun EI JAKSA enään kun ittellä on kaikki päin mäntyä ja mua itteä pitäisi tulla auttamaan tajuatteko MINÄ TARVIN kavereita ja MINÄ tarvin apua ettekö te tajua , idioooootit ,

siinäpä teille vanhuksen sisäinen ääni kirjoitettuna miksi kaikki vanhukset erakoituu laiskistuu ja kaikki vain odottaa että VAIN MINUA pitää auttaa !

koittakaapa nyt miettiä missä on vika kun vanhukset voi huonosta,

Ei ole lapsuuden paikat pysyneet, kaikki purettu, muistot vain jäljellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole lapsuuden paikat pysyneet, kaikki purettu, muistot vain jäljellä.

Minunki lapsuuden maisemat ovat täysin vieraitten omistuksessa,
ne myytiin joskus 1960 luvulla kun työn perässä muutettiin kaus pois, muihin maisemiin,

simpukka kun kiukuttaa ,

ikävä juttu toki,

Mua kikuttaa se, kun joka aamu huomaa, kunto on yhtä huono kuin eilenki tai sitten huonompi,

aivan kauhee ikävä pois, pois pois pois pois,

kumpa olis vielä nuori ja terve
kyllä jaksais lähteä vaikka minne,
osais hankkia tai paremminki jaksais hankkia kavereita tai itsemmennä muitten joukkoon,

nyt hävettää käydä jo pakollisilla asioillaki, kun viimesillä voimillaan koittaa raahutua tiskin ääreen maksakseen ostoksensa ensinäki jo suuressa tavarataloss ostosten etsiminenki on jo aivan liian raskasta,
joskus tuntuu tai nykyisin useinki ettei jaksa edes enään hengittää varsin aamuyöstä hengisty menee tosi hankalaksi, ja jos muistaa herätä ja nielasta kourallinen nitroja suuhun niin hengitys palautuu vielä kylläki on seki jo hidastunu,

miksi jotkut saa kuolla kupsahtaa ja mn pitää kitua hengitysvaikeuksissaki ties kuinka pitkään ennekuin luoja vie pois,
jakaskaa te olette kuitenki paremmassa kunnossa,
mutta kirjoitellaan silti vaikka viimesiä hengen vetoja vedämmeki,

huomenna on kaiparempi päivä
kirjoitelaan taas jos luoja suo.

Anonyymi kirjoitti:

Mua kikuttaa se, kun joka aamu huomaa, kunto on yhtä huono kuin eilenki tai sitten huonompi,

aivan kauhee ikävä pois, pois pois pois pois,

kumpa olis vielä nuori ja terve
kyllä jaksais lähteä vaikka minne,
osais hankkia tai paremminki jaksais hankkia kavereita tai itsemmennä muitten joukkoon,

nyt hävettää käydä jo pakollisilla asioillaki, kun viimesillä voimillaan koittaa raahutua tiskin ääreen maksakseen ostoksensa ensinäki jo suuressa tavarataloss ostosten etsiminenki on jo aivan liian raskasta,
joskus tuntuu tai nykyisin useinki ettei jaksa edes enään hengittää varsin aamuyöstä hengisty menee tosi hankalaksi, ja jos muistaa herätä ja nielasta kourallinen nitroja suuhun niin hengitys palautuu vielä kylläki on seki jo hidastunu,

miksi jotkut saa kuolla kupsahtaa ja mn pitää kitua hengitysvaikeuksissaki ties kuinka pitkään ennekuin luoja vie pois,
jakaskaa te olette kuitenki paremmassa kunnossa,
mutta kirjoitellaan silti vaikka viimesiä hengen vetoja vedämmeki,

huomenna on kaiparempi päivä
kirjoitelaan taas jos luoja suo.

Lue lisää

Hei, jaksatko sinä vielä mennä suuriin tavarataloihin ?
Minä en jaksa ja onneksi ei ole niihin asiaakaan.
Voi, että kun olisi terveyttä vähän enemmän !
Ruuan tilaan kotiin ja apteekki tuo lääkkeet kotiin
pientä korvausta vastaan.
Onneksi !
Niin ei tarvitse raahautua mihinkään.
Kaikilla ei ehkä ole sitä mahdollisuutta ?

Sitä pelkään jos pesukoneeni hajoaa.
Sitten tulee ongelma,
minkälaisen ostaa ja mistä.
Ne maksaakin paljon
ja kuljetus ja asennus maksaa 200 euroa hinnan päälle,
jos riittääkään.

Koetamme kestää ja jaksaa ja kirjotellaan !

Anonyymi kirjoitti:

Hei, jaksatko sinä vielä mennä suuriin tavarataloihin ?
Minä en jaksa ja onneksi ei ole niihin asiaakaan.
Voi, että kun olisi terveyttä vähän enemmän !
Ruuan tilaan kotiin ja apteekki tuo lääkkeet kotiin
pientä korvausta vastaan.
Onneksi !
Niin ei tarvitse raahautua mihinkään.
Kaikilla ei ehkä ole sitä mahdollisuutta ?

Sitä pelkään jos pesukoneeni hajoaa.
Sitten tulee ongelma,
minkälaisen ostaa ja mistä.
Ne maksaakin paljon
ja kuljetus ja asennus maksaa 200 euroa hinnan päälle,
jos riittääkään.

Koetamme kestää ja jaksaa ja kirjotellaan !

Lue lisää

mä en osaa pyytää apua
joka päivä mietin miten kehtaisi miten saisi jokun käymään
seki on tullu mieleen, jos jaksisi hankkia tai saisi itsellen ruoka palvelun
joku toisi kerran päivässä aterian syötäväksi,
aikoinaan kun minulla oli suuri syd-leikkaus
toipuminen tietenki vei muutaman kuukauden
minulle sairaalasta lähtiessä hankittiin ruokapalvelu,
kerran päivässä käytiin tuomasa valmis atera
ne oli ihan herkullisia syötävää,
nyt kun en jaksa enkä osaa enään tehdäkkää kunnon ruokaa
se palvelu olisi nyt paikallaan,

olen niiiiiin rasittunu tästä vanhan ihmisen avuttomasta elämästä,
joka päivä kysyn luojalta miksi se ei hae mua jo pois.

No, olemmehan me täällä. 🫠

Minullaki on ja oli ikävä nukahdin sohvalle,
mutta yhtäkkiä heräsin ja oli kummalisen pirteä jota tavallisesti en ole,
panin reippaasti lkoilu vaatteet päälle ja lähdin sauvakävelyllä noin polituntia köpöttelin meren rannalla,
olipa ihan ilma aurinko paistaa rävötti kirkkaalta taivaalta, mutta ranta ja pyörätiet oli hirmu liukkaita ihan peilikirkasta jäätä, onneksi minulla oli teräväkärkiset sauvat mukana
oli todella ihana vihdoinki saada ittensä liikkeele ja ulos arikoon,
jos jaksan nyt alan ahkerasti ulkoileen, pakko on vanhksenki munto hieman kohentua ennen kuolemaa, höh,
mutta
sinulle sydämen pohjasta myötätuntoa ikävääsi, minullaki on oll jo vuosia hirmu ikävä vähän kaikkea,
kaikki on kuolleet eikä kukaan käy kattomassa
muuta kuin jälkeläiseni vain soittavat kysyäkseen olenko vielä hengissä,

nyt tulee kesä
nautitaan vielä ainaki tästä kesästä jos luoja elinpäiviä meille vielä suo,

mukavaa loppu päivää kirjotelaan
seki helpottaa hieman ikävää ainaki minua,

olin iloinen kun huomaan että joku on vielä jaksanu ottaa kontaktia
näille palstoille,

kirjoitelaan taas kulumisia
sillätavoin karkotetaan ikävää elämästämme,
heippa taas,,,,,,,